Maa-ainesten ottamissuunnitelma

Transkriptio

1 TILAAJA SISÄLTÖ Mikael Tång Maa-ainesten ottamissuunnitelma KOHDE KIINTEISTÖ Anttes RN:o 3:59 Kirjamusantien kallioalue, Hyövinkylä, Myrskylä Projekti 1041 Versio 1 Päivämäärä YMPÄRISTÖ- JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN TUTKIMUKSIA, SUUNNITTELUA JA LUPAHAKEMUKSIA Opintie 6 A Orimattila. Puh. (03) , Gsm

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JA HANKKEEN TAVOITTEET 4 2 SIJAINTI 4 3 NYKYISET LUVAT JA OTTAMISTOIMINNAN TILA 4 4 ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Maastoselvitykset ja kartta-aineisto Maanomistus ja naapurit Lähimmät häiriintyvät kohteet Kaavatilanne Maisema Kasvillisuus, eläimistö ja arvokkaat luontokohteet Kulttuurihistorialliset suojelukohteet ja muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä Pintavedet Pohjavedet Kaivot ja vedenhankinta 7 5 SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA Ottamistilanne Ottamis- ja kaivualueiden rajaus Ottamistasot ja suunnat Vaiheistus Otettavat ainekset ja määrät Pintavesien hallinta Loppumuotoilu Jälkikäyttö ja maisemointi 8 6 VARASTOINTI- JA KÄSITTELYTOIMINNOT Kaivannaisjätteiden käsittely Louheen varastointi Tuotteiden varastointi 9 7 JALOSTUSTOIMINNOT Louhinta Murskaus9 7.3 Seulonta 10 8 KONEET JA TUKITOIMINNOT Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet Huolto ja tankkaus Varautuminen öljyvahinkoihin Jätehuolto 11 9 LIIKENNEJÄRJESTELYT ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA SUUNNITELMA ESIINTYVIEN HAITTOJEN RAJOITTAMISTOIMENPITEISTÄ Maisema Pintavedet Pohjavedet Pöly 10.5 Melu 10.6 Tärinä 10.7 Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle

3 3 11 ESITYS TARKKAILUOHJELMAKSI ESITYS VAKUUDEKSI 13 LIITTEET 1 Lainhuutotodistus Rajanaapureiden yhteystiedot Maakuntakaavaote Pohjavesialuekartta Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma KARTAT JA PIIRUSTUKSET Sijaintikartta 1: Nykytilakartta 1: Suunnitelmakartta 1: Lopputilakartta 1: Leikkauspiirustus A-A, 1-1, 2-2, 3-3, 4-4 1:

4 4 1 JOHDANTO JA HANKKEEN TAVOITTEET Tässä esitetään maa-ainesten ottamissuunnitelma, joka koskee Mikael Tångin kallioaluetta Myrskylässä. Alue sijaitsee Hyövinkylässä Kirjamusantien varressa kylätaajamasta noin 2 km etäisyydellä. Alueelta ei ole aiemmin otettu maa- tai kalliokiviaineksia. Alueella ei ole maakuntakaavan lisäksi muuta kaavaa. Maakuntakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Lähin asuinrakennus on noin 620 m etäisyydellä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä siellä ole erityisesti suojeltavia luontokohteita tai maisema-arvoja. Luvanhakija on Mikael Tång. Lupaa haetaan m 3 ottamiseen 10 vuoden aikana. Vuotuinen ottamismäärä on m 3. Kallion louhintaan ja murskaukseen haetaan lisäksi erikseen ympäristölupaa. Kalliokiviainesten oton kannalta alueen sijainti on hyvä, suojaetäisyydet asutukseen ovat riittävät. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna toiminnan ympäristöhaitat ovat vähäisiä. Kalliokiviaines irrotetaan louhimalla ja murskataan alueella halutuiksi kiviainestuotteiksi. Ylisuureksi jääneet louheet rikotetaan ennen murskausta. 2 SIJAINTI Kohde sijaitsee Myrskylän kunnan Hyövinkylässä tilalla Anttes RN:o 3:59. Alue sijaitsee Hyövinkylän kylätaajaman luoteispuolella noin 1,6 2,5 km etäisyydellä. Alueelle kuljetaan Koskenkyläntieltä Kirjamusantientien kautta. Alue rajoittuu Kirjamusantientiehen. Kiinteistörekisteritunnus on Tilan kokonaispinta-ala on 62,4889 ha. Sijainti on esitetty sijaintikartalla NYKYISET LUVAT JA OTTAMISTOIMINNAN TILA Alueelle ei ole aiemmin haettu ottamislupia eikä maa-aineksia ole otettu. Louhinnalle ja murskaukselle haetaan erikseen ympäristölupaa. Lupahakemus jätetään viranomaiselle myöhemmin. Tieliittymälupahakemus on vireillä Uudenmaan ELY-keskuksessa. 4 ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS 4.1 Maastoselvitykset ja kartta-aineisto Kohteeseen tehtiin suunnittelijan maastokäynti , jolloin maasto oli lumeton. Alue kierrettiin läpi. Maastokatselmuksessa tarkasteltiin alueen luonnonolosuhteita ja nykytilaa. Kartta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen ETRS-TM35FIN koordinaatistossa olevaa kartta-aineistoa ja maanpinnan korkeustietoja, jotka perustuvat 2010 tehtyyn laserkeilaukseen. Korkeustiedot ovat järjestelmässä N Maanomistus ja naapurit Alueen omistaa luvanhakija Mikael Tång. Lainhuutotodistus on liitteenä 1. Naapuritiedot on esitetty liitteessä Lähimmät häiriintyvät kohteet Alueen ympäristö on metsätalouskäytössä, paikoin on myös peltoalueita. Alueen lähellä ei ole asutusta.

5 5 Lähimmät häiriintyvät kohteet eri suunnissa (rakennukset tai rakennusryhmät) ja niiden etäisyys ottamisalueesta on esitetty seuraavassa. Kohde Tilan RN:o Suunta Etäisyys (ottamisalue) Asuinrakennus 1:15 Pohjoiskoillinen 620 m Lomarakennus 1:10 Itäkoillinen 1000 m Asuinrakennus 3:64 Itä 1070 m Lomarakennus 3:13 Kaakko 1010 m Asuinrakennukset 3:50 ja Kaakko 1050 m 3:35 Lomarakennus 5:21 Länsi 1330 m Asuinrakennus 5:39 Länsi 1420 m Etäisyydet louhinta- ja murskausalueelle on hieman (5 30 m) pidempiä. Lähimmän talon (1:15) ja ottamisalueen välissä maan/kallion pinta jatkuu aluksi korkeammalla ja alkaa noin 70 m jälkeen laskea. Idän suunnalla olevien (1:10/3:64) kohteiden lähellä on rinnemaastoa, joka nousee ottamisalueen suuntaan ja antaa hyvän melusuojan. Kaakon suunnassa rakennuskohteiden ja ottamisalueen välissä on alavaa maata. Rakennusten alueella maanpinta on taas hieman ylempänä. Välialueet ovat pääosin metsäpeitteisiä. Lännen suunnassa on peltoalueita ennen rakennuksia. 4.4 Kaavatilanne Kohdealueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Alue on merkitty kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi. Ko. alueille voi sijoittaa paikallista toimintaa sekä maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottoa. Alueen itäpuolella on pohjavesialue (pv). Lisäksi itäpuolelle on merkitty viheryhteys, joka toimii luonnonydinalueita yhdistävän ekologisen verkoston osana. Ko. alueet eivät ole yhteydessä suunnittelualueeseen. Kaavaote on liitteenä 3. Alueella tai sen lähistöllä ei ole yleis- tai asemakaavaa. 4.5 Maisema Ottamisalue on osin soisen metsäalueen keskellä. Alue ei näy juurikaan metsäalueen ulkopuolelle. Siten alue näkyy lähinnä vain metsäalueen sisällä kulkeville esim. suunnittelualueen eteläpuolella olevalle Kirjamusantientielle. Ottamisalue ei kuulu suojeltuihin maisema-alueisiin. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Kalliomäki erottuu lähimaisemakuvassa puustoisena maastokohoumana. 4.6 Kasvillisuus, eläimistö ja arvokkaat luontokohteet Alueen luonnon-olosuhteita on selvitetty alueelle tehdyillä maastokatselmuksilla. Suunnitellun ottamisalueen puusto on pääosin nuorehkoa keski-ikäistä männikköä. Kalliomäen laen puusto on melko vähäistä. Alueella on runsaasti avokalliota sekä jäkälä/sammalpeitteistä kalliota. Alarinteillä puusto vaihettuu kuusikoksi ja metsäpohja on sammalpeitteistä. Alaosien luontainen metsätyyppi on tuore kangasmetsä. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on tavanomainen. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueen suojelua koskevat tiedot.

6 6 Suojelualueet ja päätökset kohdealueella Todettu Suojeltu Luonnonsuojelualueita Ei Ei Luonnonmuistomerkkejä Ei Ei LSL:n nojalla suojeltuja luontotyyppejä Ei Ei Maisema-alueita Ei Ei Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeä esiintymispaikka (LSL 47 ) Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja Ei Ei Ei Ei Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita Ei Ei Alueella ei ole erityisiä suojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Tällaisia kohteita ei ole myöskään lähistöllä (tarkasteltu 1,5 km etäisyydelle asti). Lähde: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Valtion ympäristöhallinto Kulttuurihistorialliset suojelukohteet ja muinaisjäännökset Alueella ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisia suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Lähteet: Kulttuuriympäristön rekisteriportaali ja Muinaisjäännösrekisteri Museovirasto Maa- ja kallioperä Suunnittelualue koostuu pääosin kalliosta, jonka päällä on vain vähän irtomaata (pintamaa). Irtomaan paksuuden arvioitiin olevan keskimäärin vain noin 0,1 m. Kalliokiviaineksen laatua ei ole tutkittu mutta sen oletetaan soveltuvan maarakennustarkoituksiin. Aineksen laatuluokka selvitetään myöhemmin. Kallioalueen ympärillä olevien alavampien alueiden maa-aines on moreenia ja silttiä/savea. Eteläja länsipuolella on suoalueita, lisäksi suurimpana luoteispuolella Raksamossen. 4.9 Pintavedet Alueen pintavedet valuvat pääosin pintavaluntana kalliolta ympäröiville suoalueille. Samoin alavimpien reunaosien pintavedet valuvat pääosin pintavaluntana suoalueille. Suoalueiden vedet valuvat idän puolella olevaan Myrskylänjokeen suo-/metsäojia pitkin Pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Luokiteltu pohjavesialue on lähimmillään noin 80 m etäisyydellä idän suunnassa (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Uusisilta, tunnus: ). Pohjaveden muodostumisalueen rajalle on etäisyyttä noin 290 m. Pohjavesialueen rajaus on merkitty nykytilakartassa ja suunnitelmakartoissa ja 4. Ottamisalue on kalliota. Kalliossa esiintyvä vesi on kallion halkeamissa ja ruhjeissa. Riippuen halkeamien ja ruhjeiden määrästä ja sijainnista, vedenpinnan taso voi vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin matkalla. Siten kalliopohjaveden pinnan korkeudella ei ole samanlaista merkitystä kuin karkeassa väliaineessa esim. sorassa esiintyvällä pohjavedellä. Alueen kalliopohjavedenpintaa ei ole tutkittu eikä seurattu. Ottamisalue on ympäristöä ylempänä joten aineksen ottamisella ei ole juuri merkitystä ympäröivien alueiden pohjaveden tasoon. Ottamisalueen kalliopohjavedenpinta seurannee ympäröivien suoalueiden vedenpintaa (noin ). Uusisilta-pohjavesialueella on seurattu pohjaveden pintaa useista pisteistä. Näistä lähin on HP18, joka sijaitsee melko keskeisesti harjualueella. HP21 on hieman kauempana edellisen

7 7 pohjoispuolella. Pohjaveden pinta on näissä pisteissä ollut lähes samalla tasolla, HP18 (+23 23,9) ja HP21 (+23,08 24,68). Alueen pohjavesi virtaa etelää kohti. Pohjavesialuekartta on liitteenä 4. Lähde: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Valtion ympäristöhallinto Kaivot ja vedenhankinta Ottamisalueen lähistöllä ei ole asutusta eikä vedenhankintaa kaivojen kautta. Lähin asuinrakennus on noin 620 m etäisyydellä. Ottamisalueen itäpuolisten kiinteistöjen lähistöllä Myrskylänjoen tuntumassa on kunnan vesijohtoverkosto, johon kiinteistöillä on liittymismahdollisuus. Kunnallinen vedenottamo (Loviisanseudun Vesi Oy:n) sijaitsee Uusisilta-pohjavesialueella noin 1,4 km etäisyydellä kaakon suunnassa. Otettavasta vedestä suurimman osan on arvioitu olevan rantaimeytynyttä vettä. Lähde: Myrskylän kunta, vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys - Ramboll Finland Oy SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA 5.1 Ottamistilanne Alueelta ei ole otettu maa-aineksia. Alueen nykytilanne on esitetty nykytilakartassa Ottamis- ja kaivualueiden rajaus Määritelmät: Ottamisalue on alue, jolla maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät muut järjestelyt, kuten pintamaiden ja sivukivien käsittely, koneiden säilytys ja jälkihoitotoimet, tapahtuvat. Kaivu-alue on alue, jolla varsinainen maa-ainesten ottaminen (kaivu tai louhinta tässä kohteessa louhinta) tapahtuu. Ottamisalue rajautuu eteläpuolelta Kirjamusantiehen. Tiealueen reunaan eli tilarajaan jätetään 30 m suojavyöhyke jolta kiviaineksia ei oteta. Ottamisalue ulottuu ko. rajasta 25 m etäisyydelle. Tien keskilinjaan tulee matkaa noin 37 m (kaivualue) ja 32 m (ottamisalue). Itä-, pohjois- ja länsipuolen alueet ovat metsätalouskäytössä. Tilarajoille jätetään vähintään 25 m suojavyöhyke (ottamisalue). Ottamisalueen ja kaivualueen rajan väliin rakennetaan tarvittaville alueille putoamissuojat. Kaivualueen pinta-ala on yhteensä 4,52 ha ja ottamisalueen pinta-ala 4,96 ha. Ottamis- ja kaivualueen rajat on esitetty nykytilakartassa ja suunnitelmakartassa sekä leikkauspiirustuksessa Ottamistasot ja suunnat Kiviainekset otetaan tasoon siten että alueen pohja kallistuu loivasti kohti länttä. Ottamisen pääsuunta on kohti itää. Suunta on esitetty suunnitelmakartoilla. Ottamissuunta on itää kohti, jotta lähimmän asutukseen suuntaan jää louhintaseinämä ehkäisemään melun leviämistä. 5.4 Vaiheistus Haettavan alueen ottamista ei ole varsinaisesti vaiheistettu. Ottaminen on tarkoitus aloittaa suunnitellun varikkoalueen suunnasta alueen länsiosasta. Vaiheistus suunnitellaan ottamistoimintaa aloitettaessa. Alue otetaan ottamistoiminnan piiriin vaiheittain siten että valvontaviranomaiselle esitetään kulloinkin avattava ja jo avoinna oleva alue. Muu alue säilytetään luonnontilassa/metsätalouskäytössä.

8 8 Ottamisen aloitusalueen ja tiealueen yhteispinta-ala on noin 1,5 ha. Alue on esitetty suunnitelmakartalla Otettavat ainekset ja määrät Alueelta otetaan kalliokiviainesta noin m 3. Pintaosissa on ohuehko irtomaakerros, jonka määräksi arvioitiin m 3. Yhteensä massoja kaivetaan/siirretään noin m 3. Vuosittainen ottamismäärä on keskimäärin noin m Pintavesien hallinta Ottamisalueen pintavedet johdetaan pinnan kallistuksella länsi-/luoteispuoliselle suoalueelle. Mikäli veden mukaan kulkeutuu runsaasti hienoainesta, rakennetaan selkeytysallas. Selkeytysaltaan tarkoituksena on erottaa pintavedestä hienoaines. Lisäksi altaaseen kertyvää vettä voidaan käyttää pölyn sidontaan. Ottamisalue yhtyy länsirajalla suoalueeksi merkittyyn maastokohtaan, jossa maanpinta laskee ottamisalueelta ulospäin kohti suo-ojaa. Käytännössä alue on kiinteäpohjaista sammalpintaista viettävää maata. Tarvittaessa alueelle tehdään lisäojitusta siten, ettei pintavettä voi johtua kaivualueelle. 5.7 Loppumuotoilu Alueen ja lähiympäristön maastossa on paikoin luonnonmuovaamia lähes pystysuoria kallioseinämiä. Siten, huomioiden myös alueen syrjäinen sijainti, voidaan myös ottamisalueen reunoille sallia jylhät muodot. Kallioseinät porrastetaan kuitenkin noin 5 m korkein portain ja noin 2 m välitasanteella. Seinämän yläreunaan rakennetaan tukeva aita putoamissuojaksi tai alueen reunaan kasataan kiviä siten, ettei porrastetun jyrkänteen reunalle voi päästä kiipeämättä aidan tai kiviesteen yli. Alueen tasainen pohja muotoillaan kumpuilevaksi puhtailla ylijäämä- tai pintamailla. Kalliopinnan päälle levitetään vaihtelevasti noin 0,3 1,0 m paksu maakerros mahdollistamaan puuston kasvu alueella. Pohjalle jää myös murskauksen aikana hienorakeista kiviainesta, joka muodostaa hyvän pohjan varsinaiselle maisemoinnille. Paikoin voi nykytilan mukaisesti jäädä myös kalliopaljastumia. Maa-aineksena voidaan käyttää alueelta kaivettua maata tai alueen ulkopuolelta tuotua puhdasta maata. Jos ylijäämä- tai pintamaita on käytettävissä, voidaan myös kallioseinämiä loiventaa. Jos seinämiä loivennetaan, tavoitekaltevuus on loivennetulla osalla 1:3. Lopputila on esitetty lopputilakartalla Jälkikäyttö ja maisemointi Alue siirtyy metsätalouskäyttöön maisemoinnin jälkeen. Maisemointia tehdään yhdessä ottamistoiminnan kanssa siten, että loppuun otetut alueen osat maisemoidaan välittömästi kun niitä ei tarvita toiminnan tarpeisiin käsittely- tai varastointialueena. Maisemointi tehdään siten että muotoillulle alueelle (pohjat ja mahdollisesti loivennetut seinämät) levitetään alueelta kuorittua pintamaata. Mikäli pintamaata ei ole riittävästi elinvoimaisen kasvukerroksen rakentamiseksi, voidaan lisämaata tuoda alueen ulkopuolelta. Jos muualta tuodaan alueelle maata, noudatetaan seuraavia ehtoja tai lupaviranomaisen antamia muita ohjeita: - Maa-aines tulee olla puhdasta - Materiaalin alkuperä ja hyödyntämiskohta alueella merkitään muistiin Pintamaan tiivistyttyä levityksen jälkeen esim. talven yli, alueelle kylvetään tai istutetaan männyn ja kuusen (mahdollisiin luiskiin männyn) taimia noin 2000 kpl/ha. Metsittymisen edistämiseksi

9 9 kylvetään tai istutetaan lisäksi lehtipuita esim. koivua noin 500 kpl/ha. Aluskasvillisuuden annetaan muodostua luontaisesti. 6 VARASTOINTI- JA KÄSITTELYTOIMINNOT 6.1 Kaivannaisjätteiden käsittely Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on liitteenä 5. Ottamisalueen pintamaa ja hyödyntämiskelvoton maa-aines kuoritaan ja kasataan suojavalleihin tai kasoille alueen laidoille. Humuspitoinen pintamaa kasataan omaan kasaan. Loppumuotoilussa ja maisemoinnissa käytetään suojavalleihin kasattua maata. Kaivannaisjätteen varastoinnin ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kasaan muodostuu nopeasti kasvillisuuspeite, joka ehkäisee eroosiota. Humuspitoisen pintamaan vaikutukset alapuoliseen maahan ovat vähäiset. Varastoidun pintamaakasan poistamisen jälkeen alueelle tehdään samat maisemointi- ja istutustoimet kun muillekin vastaaville alueille. Kaivannaisjätteiden jätealueiden sijainti on esitetty suunnitelmakartalla Louheen varastointi Louhinta suoritetaan yleensä samaan aikaan kun murskaus. Louhe siirretään suoraan murskaimelle. Louheen välivarastointia pyritään välttämään. 6.3 Tuotteiden varastointi Valmiit tuotteet varastoidaan eri raekokofraktioita sisältäviin tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 4 8 metriä. 7 JALOSTUSTOIMINNOT Alueella louhitaan kalliota. Louhe murskataan ja seulotaan halutuiksi raekokojakauma omaaviksi kiviainestuotteiksi. Jalostustoiminnot esitetään tarkemmin ympäristölupahakemuksessa, jossa käsitellään myös jalostustoimintojen toiminta-ajat. 7.1 Louhinta Kalliota louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä 1 3 kertaa viikossa. Louhe kuormataan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Mahdollisten ylisuurten lohkareiden rikotus tapahtuu hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytystyöt suorittaa räjäytystöihin erikoistunut urakoitsija. Räjäytettävistä kentistä laaditaan ennalta räjäytyssuunnitelma ja niistä pidetään työmaapöytäkirjaa. Työssä noudatetaan yleisiä räjäytystöistä annettuja lupa- ja varomääräyksiä. 7.2 Murskaus Alueella louhitusta kiviaineksesta valmistetaan kiviainestuotteita (murskeet, sepelit). Murskauslaitosten sijainti siirtyy toiminnan edetessä. Riippuen jälkimurskainten määrästä tyypillistä laitosta kutsutaan kaksi-, kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Laitokset pyritään sijoittamaan siten, että se sijaitsee mahdollisimman lähellä louhosreunoja, jolloin melun ja pölyn kantautuminen ympäristöön vähenee. Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välitai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi.

10 Seulonta Kiviaines voidaan seuloa eri jakeisiin ja poistaa hienoaines. Materiaali kuljetetaan kuljettimella tai pyöräkuormaajalla seulonta-asemalle. Seulonnassa aines erotellaan 2 6 erikokoiseksi tuotteeksi. Seulottu maa-aines putoaa laitteeseen kiinnitetyille kuljettimille, jotka kasaavat lopputuotteet raekooltaan erilaista ainesta sisältäviin kasoihin. 8 KONEET JA TUKITOIMINNOT Toiminnassa käytettävät koneet ja alueella suoritettavat tukitoiminnot on esitetty yleispiirteisesti. Tarkemmat tiedot esitetään ympäristölupahakemuksessa. 8.1 Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet Toiminnassa käytetään kaivinkoneita pintamaan kuorimiseen ja ylisuurten louheiden rikotukseen, kallioporakoneita louhintareikien poraamiseen, pyöräkuormaajia siirtokuljetuksiin ja lastauksiin, mahdollisesti siirtoautoja tai kuorma-autoja louheen tai murskeen siirtoihin, murskauslaitosta kiviaineksen murskaamiseen ja ajoittain seulontalaitosta kiviainesten seulontaan. 8.2 Huolto ja tankkaus Koneet tankataan varikkoalueella, jossa maaperä suojataan vettä ja öljyä läpäisemättömällä suojarakenteella. Alueelle varataan öljynimeytysaineita mahdollisten onnettomuuksien varalle. Varikkoalue rakennetaan alueen länsilaitaan. Työkoneita ei pestä alueella. Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estävällä laitteella varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä varikkoalueella alueen länsilaidalla. Polttoaineiden varastointimäärä alueella on enimmillään litraa. Uudet ja käytetyt voiteluaineet varastoidaan tynnyreissä, joita säilytetään katetussa ja valumaaltaalla varustetussa lukittavassa kontissa. Voiteluöljyjä varastoidaan kerrallaan korkeintaan litraa. Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Varikkoalueen sijainti on esitetty suunnitelmakartalla Murskaus tehdään polttoöljykäyttöisellä murskauslaitoksella, joka tankataan kulloisellakin murskausalueella lähellä louhintareunaa. Polttoainesäiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskan viereen pyöräkuormaajalla tai kuorma-autolla. Murskan tankin ja polttoainesäiliön alueen alle levitetään tankkauksen ajaksi öljynimeytysmatto. Tankkaus tehdään valvotusti. Tankkauksen jälkeen polttoainesäiliö viedään varikkoalueelle. 8.3 Varautuminen öljyvahinkoihin Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Öljyvuototilanteissa toimitaan seuraavasti: - Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille - Vapaana oleva öljy imeytetään öljynimeytysmateriaaliin tai esim. öljynimeytysmattoon ja/tai imeytysturpeeseen - Öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan esim. kuorma-auton lavalle tai muulle tiiviille alustalle - Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan - Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua

11 Jätehuolto Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä, metalliromua, voiteluöljyä sekä saniteettivesiä, jotka kerätään umpisäiliöön. Jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin tai kierrätykseen. Erityyppiset ongelmajätteet säilytetään erillään ja varastoidaan katetussa ja varoaltaalla varustetussa kontissa/muussa lukittavassa tilassa. Ongelmajätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen tai ne noudetaan lainmukaisen toimijan toimesta. 9 LIIKENNEJÄRJESTELYT Alueelle kuljetaan Kirjamusantientien kautta, joka on pääosin sorapintainen. Tie on asfaltoitu molemmista päistään ennen liittymistä muihin maanteihin (Porvoontie ja Koskenkyläntie). Kirjamusantielle rakennetaan uusi tieliittymä noin 930 m etäisyydelle Koskenkyläntiestä. Liittymälupahakemus on vireillä Uudenmaan ELY-keskuksessa. Kuljetukset ja lastaus tapahtuvat pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin 6 22 välisenä aikana. Satunnaisesti liikennettä voi olla myös muina aikoina. Keskimääräinen liikennemäärä alueelle on noin 1 ajoneuvoa tunnissa. Oletuksena seuraavat arviot: kuljetuksia 260 pv vuodessa, toiminta-aika 16 h/pv, kuormista noin 95 % täysperävaunuja ja keskimääräinen kuormakoko 37 tn. 10 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA SUUNNITELMA ESIINTYVIEN HAITTOJEN RAJOITTAMISTOIMENPITEISTÄ Louhinnan ja murskauksen ympäristövaikutukset on esitetty yleispiirteisesti. Tarkemmat tiedot esitetään ympäristölupahakemuksessa Maisema Ottamisella on merkittävää vaikutusta lähimaisemaan alueen sisällä. Alueen ympärillä on kumpareisia metsäalueita, joten ottaminen ei juuri vaikutusta kaukomaisemaan. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Siten ottaminen ei turmele kaunista maisemakuvaa Pintavedet Alueella muodostuvia pintavesiä hyödynnetään pölyn sitomiseen. Alueelta valuu pintavesiä ympäröiville alueille lähinnä keväisin ja syksyisin. Pintaveden laadun seurantaan ehdotetaan tarkkailuohjelmaa (kappale 11). Alueen pintavedet valuvat jo nykyisellään suoalueelle. Pintaveden typpipitoisuus voi hieman nousta louhinnan seurauksena. Vaikutus suoluontoon on vähäinen Pohjavedet Alue ei ole pohjavesialuetta. Luokitellun pohjavesialueen raja on kuitenkin lähellä, idän suunnassa olevan kallioharjanteen vastakkaisella laidalla m etäisyydellä ottamisalueesta. Ottaminen ulotetaan tasolle Vesipintaseurantatietojen mukaan pohjavesimuodostuman vesipinta on tasolla noin eli lähes 30 m ottamistasoa alempana. Ottamisalueen ja pv-alueen välissä on kalliota ja mahdollisesti kallion pinnalla tiiviitä moreeni/savikerroksia, jotka ehkäisevät kalliopohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumaan. Nykyisellään ottamisalueelle satava vesi valuu suurelta osin pintavaluntana ympäröiville suoalueille. Kallion louhiminen muuttaa alueen pinnanmuotoa tasaisemmaksi ja siten veden imeytyminen kallion rakoihin lisääntyy (jos kalliossa on halkeamia/ruhjeita). Kalliopohjaveden määrä ja virtaus voi hieman lisääntyä. Vesi virrannee kuitenkin pääosin lännen suuntaan.

12 Kuitenkin jos pohjavesialueen ja ottamisalueen välisessä kalliossa on halkeamia ja yhteys pohjavesialueelle, voi pohjavesiesiintymään purkautua vettä hieman aiempaa enemmän. Ottamisella ei ole vaikutusta naapurien kaivoihin eikä kunnalliseen vedenottoon Pöly Pölyämistä rajoitetaan mm. kastelemalla ajoreittien pintaa kuivana aikana ja murskauksessa käytetään ympäristöluvan ehtojen mukaisia pölynrajoittamistoimia. Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemistoimia tehostetaan Melu Lähtökohtaisesti toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa jää etäisyyden vuoksi melutason ohjearvojen alapuolelle. Melun leviämistä ympäristöön ehkäistään lisäksi mm. murskauslaitoksen sijoittamisella louhintaseinämän läheisyyteen, pintamaasta tehdyillä suojavalleilla ja tarvittaessa kasaamalla maa-aineskasoja murskauslaitoksen eteen Tärinä Louhinnasta aiheutuva tärinä vaimenee etäisyyden kasvaessa. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys louhinta-alueelta on vähimmillään 620 m ja seuraavan 1000 m (lomarakennus). Kun toimitaan yli 500 m etäisyydellä, ei normaalisti toimittaessa naapureille aiheudu haittaa. Panostuksista ja räjäytyksistä tehdään aina suunnitelma, jossa huomioidaan häiriintyvät kohteet. Lähimmän naapuritalon tärinänsieto ja kunto tarkistetaan tarvittaessa ennen louhintatöiden aloittamista. Rakennuksen tärinäkestävyyteen vaikuttaa mm. perustamisolosuhteet ja -tapa sekä rakennuksen rakenteet ja kunto. Rakennukselle sallittuun heilahdusnopeuden arvoon vaikuttaa lisäksi etäisyys (lähempänä suurempi kuin etäämmällä) Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle Ottamistoiminta aiheuttaa alueelle melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Kohteen lähin naapuri on 620 m etäisyydellä. Toiminta ei aiheuta merkittävää pölyhaittaa ko. kohteelle eikä melutason ohjearvojen ylittymistä. Muille naapureille toiminnan ympäristövaikutukset ovat vielä vähäisempiä. Seuraavaksi lähimpään naapuriin on matkaa 1000 m. Haittoja rajoitetaan suunnitelmallisella maa-aines- ja ympäristölupaehtojen mukaisella toiminnalla. Toimintaa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. 11 ESITYS TARKKAILUOHJELMAKSI Alueen pintaveden laatua ehdotetaan tarkkailtavan ottamalla alueen länsipuolelle tarvittaessa rakennettavasta selkeytysaltaasta purkautuvasta vedestä näytteitä. Näyte otetaan vuosittain syyslokakuussa. Näytteestä analysoidaan: ph-luku Sameus Sähkönjohtavuus Kokonaistyppi COD Mn Mineraaliöljy C 10 -C 40

13 13 ESITYS VAKUUDEKSI Hakija esittää maisemointi- ja kunnostustöiden vakuudeksi seuraavaa: Kallioalueen ottaminen suoritetaan vaiheittain edeten. Ottamistoiminnan piiriin otettavalta alueelta kaadetaan puusto ja kuoritaan pintamaat, jonka jälkeen ko. alueelta otetaan kalliokiviainesta. Muun alueen annetaan olla ennallaan metsäalueena, joten tälle alueelle vakuutta ei ole tarpeen ulottaa ennen ottamistoiminnan aloitusta. Esitämme vakuuden määrittämistä pinta-alaperusteisesti kulloinkin ottamistoiminnassa olevalle alueelle siten että alueen laajuus tarkistetaan vuosittain. Ottamisen aloitusalueen ja tiealueen yhteispinta-ala on noin 1,5 ha. Maisemointi- ja jälkihoitokustannukset muodostuvat mahdollisen louhekasan muotoilusta tai siirroista sekä osittaisesta murskauksesta. Murskeella voidaan tasata louhikon pinta. Lisäksi jälkihoitotoimin kuuluu murske- ja kalliopintojen ainakin osittainen peittäminen pintamaalla sekä kallioseinämien pysyvien putoamissuojien rakentaminen. Esitämme vakuudeksi 8000 /ha eli aloitusvaiheessa 000. Orimattilassa Ari Blom Yrittäjä, Ins. AMK ympäristötekniikka

14 1 (1) K I I N T E I S T Ö T I E T O J Ä R J E S T E L M Ä LAINHUUTOTODISTUS KIINTEISTÖTUNNUS: KUNTA MYRSKYLÄ / 504 KYLÄ HYÖVINKYLÄ / 402 RN:O 3:59 NIMI ANTTES REKISTERÖITY MAAPINTA-ALA 62,4889 hehtaaria MUODOSTUNUT MUODOSTETTU / 169 LAINHUUTO 1/1 Tång, Karl Mikael P Kauppa EUR Luovuttaja: Andersson, Ellen Linnea Todistuksesta käyvät ilmi ainakin kaikki ne hakemukset, jotka ovat saapuneet kirjaamisviranomaiselle todistuksen päiväystä edeltävänä arkipäivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä VOIMASSA OLEVAT HENKILÖ- JA OSOITETIEDOT (VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄ): Tång, Karl Mikael P MÖRSKOM Forsbyvägen 763 Todistusmaksu 20 EUR

15 Yksikkölista 1 ( 1 ) Lahti toimitukset ) 2) 3) 4) MELLAN-GÅRD BERGMAN YNGVE KURT-FREDRIK Petasvägen MYRSKYLÄ PETAS Antman Robert Samuel Nygårdsvägen MYRSKYLÄ TYSKAS Tång Karl Mikael Forsbyvägen MYRSKYLÄ Eskos Lindgren Börje Olof oikeudenomistajat c/o Sten Lindgren Forsbyvägen MYRSKYLÄ LINDGREN SVEN OLOF Forsbyvägen MYRSKYLÄ LINDGREN ULLA BIRGITTA Forsbyvägen MYRSKYLÄ Puutteellinen henkilötieto

16

17 LIITE 4 HP 21 HP 18 Pv-virtaussuunta KOHDE HP 39 Vedenottamo Mittakaava 1:20000 Ruutujako 1 km 0 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : Kuntarajat Pohjavesialuerajat Reiät muodostumisalueella Pohjaveden havaintopisteet Havaintoputki Pohjavesialueen osa-alueen raja Ë y Pohjavesialueiden välinen raja S Lähde Varsinaisen muodostumisalueen raja " Ottamon hana Vettä läpäisevä rantaviiva ã Lammikko " Routaputki Lysimetri Pohjavesialueen raja " Kaivo Lumikeppi 2 km

18 LIITE 5 YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan 4 Ympäristölupaan 1. LUPATIEDOT Ympäristöluvan tai maa-ainesten ottamisluvan hakijan nimi Mikael Tång Ottamisalueen nimi Kirjamusantien kallioalue, Hyövinkylä, Myrskylä Kunta Kylä Tilan RN:o Myrskylä Hyövinkylä Anttes RN:o 3:59 Ottamisalueen pinta-ala 4,96 ha Luvan viimeinen voimassaolopäivä Ei ole vielä lupaa Otettava maa-aines Kalliokiviaines (murske, louhe) Rakennus- ja muu luonnonkivi Sora ja hiekka Moreeni Multa tai savi Ottamismäärä (m 3 -ktr) KAIVANNAISJÄTE Kaivannaisjätteen laji (1 Arvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä (m 3 -ktr) (2 Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely (3 Pilaantumaton Valitse 1, 2 ja/tai 3 Tarvittaessa yksityiskohtaisempi kuvaus Ei pysyvä maaaines Pysyvä maa-aines Pilaantunut maaaines Kaivannaisjätteitä yhteensä Pintamaa Kannot ja hakkuutähteet Kivipöly tai kivituhka Vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset Savi ja siltti Sivukivi Seulontakivet ja lohkareet Muu, mitä? Mitä? Väliaik. suojavalleihin, lopuksi maisemointiin Suuret hyödynnetään, muu pintamaan kanssa 5 050

19 A) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista (4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Kaivannaisjätteet ovat pilaantumatonta maa-ainesta ja humuspitoista pintamaata. Ko. maiden läjitys ei aiheuta ympäristön pilaantumista. Suojavalleista voi kulkeutua orgaanista ainesta, joka lisää ympäröivän maan humuspitoisuutta. B) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä (5 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Ei tarvita erityistoimenpiteitä. Suojavalleihin kasvaa kasvillisuus, joka sitoo maa-aineksen ja ehkäisee siten eroosiota. C) Selvitys seurannasta ja tarkkailusta toiminnan aikana ja sen päätyttyä (6 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Kaivannaisjätteen sijoitus ei edellytä erillistä tarkkailua. Alueen pintaveden laatua seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. D) Tiedot toiminnan lopettamisesta (7 4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Toiminnan loppuessa suojavallien maa-ainekset hyödyntää alueen maisemoinnissa. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE E) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta (8 4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Jätealueen sijainti ja pinta-ala (ha) Jätealueen perustaminen ja hoito Jätealueen ympäristö Selvitys maaperän ja pohjaveden tilasta Jätealueen ympäristövaikutukset ja niiden seuranta Jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito F) Liitekartta 1:2000-1:10 000, josta käy ilmi kaivannaisjätteen jätealueiden sijainti ja lähiympäristö 4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa 4. LISÄTIETOJA Yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ja sähköpostiosoite) Mikel Tång. Koskenkyläntie MYRSKYLÄ. Puh , s-posti mikael.tang@pp.inet.fi

20