RAKENTAMISTAPAOHJE Asemakaava nro 8539 TAIMISTON JA TUOMARINKADUN ALUE IKURIN JA TESOMAJÄRVEN KAUPUNGINOSAT YLA: 1.12.2015 rol-8539 Tampereen kaupunki Maankäytön suunnittelu Suunnitelman sovitus kaupunkimalliin
PERUSTIEDOT Myllypuronkatu Suunnittelualueen ominaispiirteet Suunnittelualue sijaitsee Tesomajärven pohjoispuolella noin 7 km länteen Tampereen keskustasta. Sitä ympäröivät viheralueet sekä Ikurin, Tesoman ja Haukiluoman asuinalueet. Nykytilassaan suunnittelualue on kaupungin taimistoaluetta ja metsäistä virkistysaluetta. Tesomajärvi Tesoman alueella on käynnissä ja näköpiirissä paljon muutoksia. Yhtenäiskoulun laajennus- ja perusparannustyöt sekä palloiluhallin rakentaminen ovat käynnissä. Tesomajärven virkistysalueen kunnostustyöt ovat valmistuneet kesän 2015 alkupuolella, Tesoman kirjaston ja terveysaseman suunnitellaan siirtyvän hyvinvointikeskukseen, joka tulee sijaitsemaan rakennettavassa liikekeskuksessa. yhteyteen. Lisäksi Tesoman täydennysrakentamisen yleissuunnitelma on valmistumassa. BLOM, 2012 Tekijät: Suunnittelualueen sijainti. Laatija: Kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: Kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki Kartat ja kuvat omistaa Tampereen kaupunki, ellei toisin mainita. Tontinluovutuskilpailu Kohteessa tulee järjestää tontinluovutuskilpailu kohteen keskeisen sijainnin ja muodostettavan uudenlaisen kaupunkikuvan vuoksi. Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia kaavamääräysten ja kaavan yleismääräysten lisäksi. Ohjeet tukevat ja täsmentävät asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antavat niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Korttelisuunnitelmat Kustakin korttelista on tehtävä yhteinen korttelisuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää rakennusten sijoittelu, pysäköintiratkaisut, korttelipihan muodostaminen ja hulevesien viivytysrakenteet. Laadittu korttelisuunnitelma on hyväksytettävä viranomaisella, jonka toimialaan asia kuuluu. Hyväksytty suunnitelma liitetään rakennuslupahakemukseen. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; 2003. Kaavakartan kaavamääräykset on rakentamistapaohjeessa esitetty korostetulla kirjasintyypillä. Kursiivitekstillä kirjoitetut osat antavat lisätietoja aiheesta. 2
SISÄLLYS SISÄLLYS PERUSTIEDOT 2 Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus 2 Rakentamistapaohjeen käyttö 2 Suunnittelualueen ominaispiirteet 2 Tontinluovutuskilpailu Korttelisuunnitelmat KORTTELIALUE 4 Tavoitteet 4 Korttelitason perusratkaisut ja arkkitehtuurin lähtökohdat 4 Tonttien rajaus ja liittyminen ympäristöön 4 PIHA-ALUE 6 Pihasuunnitelma 6 Pihan toiminnalliset alueet 6 Ajoneuvopysäköinti 6 Kasvillisuus 7 Polkupyöräpaikat ja -katokset 7 Kulkuväylät 7 Jätehuoneet ja -astiat 7 Pintamateriaalit 7 Hulevesijärjestelyt 8 RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT 9 Arkkitehtuuri, tyyli ja mittasuhteet 9 Julkisivut 9 Alimmat kerrokset 10 Ylimmät kerrokset ja katot 10 Yhteistilat, ulkoiluväline-, lastenvaunu-, polkupyörä- ja apuvälinevarastot 10 Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu 11 PROSESSIN KUVAUS 16 Rakentamistapaan liittyvät selvitykset 12 3
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET KORTTELIALUEET Tavoitteet Suunnitelmassa on esitetty olevan kaupunkirakenteen jatkamista kahdella uudella asuinalueella. Alueet on sijoitettu kaupunkirakenteen solmukohtiin sekä sovitettu rakentamista ekologiseen verkostoon ja virkistysalueiden kokonaisuuteen. Tavoitteena on rakentaa monipuolista ja laadukasta asumista joukkoliikennereittien ja palvelujen tuntumaan. Rakentamisen sijainti Myllypuron valuma-alueella edellyttää hulevesien hallinnnan huolellista suunnittelua ja toteuttamista. Myllypuro on osa Natura-2000 -verkostoa. Korttelitason perusratkaisut ja arkkitehtuurin lähtökohdat Kortteleista on laadittava suunnittelun alkuvaiheessa suunnittelukohteiden yhteishankkeena alustava käyttösuunnitelma, joka sisältää mm. suunnitellun maanpinnan korkeustiedot, tonttien väliset rajaukset ja kuivatussuunnitelman. Asuinkerrostalojen (AK), asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueilla (AKR) sekä asuinrakennusten (A) korttelialueilla korttelin keskeisistä ominaisuuksista on esitettävä alustava suunnitelma ennen korttelin käyttöön ottoa. Asemakaavaratkaisun havainnekuva 4
Kortteleissa 3880-3882 rakennukset tulee sijoittaa korttelin kadun puoleisille reunoille siten, että kortteliin muodostuu melulta suojattu yhteispiha. 1 2 Rakennettavat asunnot tulee suunnata siten, että niiden pääikkunoita on aikakin liikennemelulta suojatun sisäpihan puolella. Parvekkeet ja muut asuntokohtaiset ulko-oleskelutilat tulee sijoittaa sisäpihan puolelle. Taimiston alueella rakennukset tulee Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien puolella sijoittaa korttelien reunoille rajaamaan ja suojaamaan yhteispihoja. 3 Kortteleissa 3880-3883 Neuvonraitin puoleisilla sivuilla autokatosten tai varastorakennusten yhteenlaskettu julkisivupituus saa olla korkeintaan 30 % korttelin sivun pituudesta. Neuvonraitin varrelle tavoitellaan tiivistä, mutta pienimittakaavaista kaupunkikuvaa. Tuomarinkadun alueella korttelirakenne on avoimempi ja yksittäisille rakennuksille muodostuu tärkeä kaupunkikuvallinen rooli. 3 2 1 2 1 1 5
PIHA-ALUE Pihan suunnittelu Korttelista on tehtävä yhteinen korttelisuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää rakennusten sijoittelu, pysäköintiratkaisut, korttelipihan muodostaminen ja hulevesien viivytysrakenteet. Laadittu korttelisuunnitelma on hyväksytettävä viranomaisella, jonka toimialaan asia kuuluu. Hyväksytty suunnitelma liitetään rakennuslupahakemukseen. Pihajärjestelyt esitetään korttelisuunnitelmassa. Mikäli kortteli toteutetaan vaiheittain, tulee melusuojaus varmistaa. Hiljaiselle pihalle ei tule sijoittaa häiritseviä ilmanvaihdon poistolaitteita. Pihaympäristön onnistuneen lopputuloksen kannalta on tärkeää, että sen suunnitteluun varataan riittävästi resursseja. Suunnittelussa tulee huolehtia korttelipihan teknisistä ja toiminnallisista ratkaisuista siten, että prosessin lopputuloksena syntyy esteettisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen ja viihtyisä korttelipiha kaikkien ikäryhmien käyttöön. Piha tulee suunnitella ja toteuttaa korttelin kaikkien asukkaiden yhteispihana. Pihan monipuoliset tilat kuten kuistit, katokset ja terassit tarjoavat oleskeluun sopivia paikkoja erilaisille asukkaille. Ajoneuvopysäköinti Kortteleita koskevat autopysäköintimääräykset: Kerrostalot, rivitalot ja kytketyt pientalot Erillispientalot Opiskelija-asuminen Vuokra-asuminen (Valtion korkotukikohde) Kasvillisuus 1 ap / 95 as. k-m² 1 ap / asunto 1 ap / 220 m² as. k-m² 1 ap / 120 as. k-m² Rakentamattomat alueet, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina, on istutettava. Piha tulee toteuttaa kasvillisuudeltaan monilajisena alueena, jolle istutetaan vuodenaikojen vaihtelu huomioiden erilaisia puita, pensaita, perennoja ja nurmea tai ravintokasveja. Pihan toiminnalliset alueet Esimerkkejä polkupyörien katetuista säilytyspaikoista Espoon Suurpellossa. Leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa piha-aluetta on varattava kustakin korttelista vähintään 10 m² asuinkerrosalan 100 m² kohti. Koko korttelille tulee rakentaa yhteinen leikkipaikka. Sisäpihojen tulee olla yhteiskäyttöisiä tiloja, eikä eri tontteihin kuuluvia alueita saa erottaa toisistaan raja-aidoin. Pihan oleskelualueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri ikäryhmien tarpeet sekä päivän ja vuodenaikojen kierto. 6
Metsään tai virkistysalueeseen rajautuvien kortteli- ja pysäköintialueiden mahdolliset louhetäyttöreunat tulee maisemoida maakerroksin. Luiskan kaltevuuden tulee olla sellainen, että luiska voidaan metsittää ympäristöön sopivalla puulajilla. Polkupyöräpaikat ja -katokset Kortteleita koskevat polkupyöräpysäköintimääräykset Asuinrakennuksissa tulee olla polkupyörien säilytyspaikkoja yksi jokaista 37 asuntokerrosneliömetriä kohti ja sisäsäilytyspaikkoja tulee olla vähintään puolet ulkosäilytyspaikkojen määrästä. Ulkosäilytyspaikoista vähintään puolet tulee olla katettuja. Kulkuväylät Kuljetus- ja huoltoajolle tulee varata tontilla riittävästi tilaa. Reittien tulee olla hitaaseen ajotapaan ohjaavia. Pihakalusteet, varusteet, istutusastiat ja polkupyöräpysäköinti on sijoitettava kulkuväylien ulkopuolelle. Jätehuoneet ja -astiat Jätehuoneet ja -astiat on sijoitettava tontille helposti saavutettavaan ja esteettömään paikkaan. Rakennuksissa ja rakenteissa on käytettävä kestäviä ja laadukkaita materiaaleja. Pintamateriaalit Pihoilla suositellaan käytettäväksi mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Pihamateriaalit on valittava siten, että ne kestävät aurausta ja muuta huoltoa. Pintamateriaaleiksi suositellaan vettä läpäiseviä materiaaleja. Kuvassa nurmikiveystä. 7
Hulevesijärjestelyt Muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m³ jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Korttelialueita suunniteltaessa ja hulevesien hallinnassa on otettava huomioon asemakaavan 8539 asiakirjoihin kuuluvat hulevesiselvitykset. Pihoissa tulee olla mahdollisimman paljon hulevesiä viivyttäviä viherpintaisia tai istutettavia osia. Auto- ja polkupyöräkatokset sekä muut piharakennukset suositellaan toteutettaviksi viherkattoisina. Rakennusaikaiset hulevedet poikkeavat laadultaan selvästi valmiin alueen hulevesistä ja voivat sisältää erittäin runsaasti kiintoainesta. Rakennusvaiheen hulevesille suositellaan omia väliaikaisia hallintatoimenpiteitä. Hulevesijärjestelmien mitoituksen ylittäviä tilanteita varten on suunniteltava hulevesille tulvareitit, joilla varmistetaan veden hallittu johtaminen poikkeustilanteissa. Tulvareittien tulisi muodostaa yhtenäinen väylä muodostumisalueilta purkuojaan, vesistöön tai puistoalueelle, missä hulevedet eivät aiheuta enää mainittavaa tulvahaittaa. 8
RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri, tyyli ja mittasuhteet Kortteleissa on tavoitteena värikäs ja vaihteleva, mutta kuitenkin kokonaisuutena hallittu kaupunkimainen tyyli. Julkisivut AK, AKR ja A- tonteilla sijaitsevat rakennukset, joiden julkisivun pituus ylittää 50 metriä, tulee jakaa kerrosluvultaan erikorkuisiin massoihin. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on rappaus. Kaupunkirakenteen solmukohtiin suunnitelluilla uusilla kaupunkikortteleilla haetaan monipuolisuutta alueen kaupunkikuvaan. Nykyisin Tesoman alueen kaupunkikuvalle antaa ilmeen pääasiassa 1970-lukulainen rakennuskanta. Kaupunkikuvassa korkeatasoinen ilme kortteliin saadaan kestävillä julkisivumateriaaleilla. Pääasiallisen julkisivumateriaalin, rappauksen, väreiksi suositellaan vahvoja, murrettuja maavärejä. Esimerkki väritehosteesta sekä graafisesta betonista sisäänkäynnin yhteydessä Viikissä. Toisena julkisivumateriaalina voidaan käyttää graafista betonia tai läpivärjättyä detaljoitua betonia. Lisäksi tehostemateriaalina esimerkiksi sisäänkäynneissä tai parvekkeissa on mahdollista käyttää puuta, terästä tai lasia. 9
Alimmat kerrokset Rakennusten sisääntulon on erotuttava selkeästi rakennuksen massasta mm. katosten, tasoerojen, sisäänvetojen ja valaistuksen avulla. Sisääntulossa on näytettävä selkeästi siirtyminen puolijulkisesta tilasta puoliyksityiseen tilaan mm. materiaalimuutoksilla. Sisääntulojen viihtyisyyteen vastaanottavana tilana tulee kiinnittää erityistä huomiota. Porrashuoneissa vähintään yhden seinän tulee olla ulkoseinä, jossa on ikkunoita. Sisäänkäynnit on suunniteltu tehostevärin avulla julkisivussa selkeästi erottuviksi. Esimerkki Espoon Suurpellosta. Kortteleissa 3885, 3886, 3887 ja 3888 porrashuoneiden on oltava läpikuljettavia. Niihin on järjestettävä sisääntulo pihan lisäksi myös suoraan julkisilta katualueilta silloin, kun rakennus rajautuu julkiseen katutilaan. Tuomarinkadun alueella asuntojen saavutettavuus paranee, mikäli porraskäytävään järjestetään kulku sekä kadun että pysäköintialueiden puolelta. Maantasokerrosten julkisivut eivät saa olla umpinaisia. Uusissa kortteleissa jalankulkijan ympäristöä muodostavien alimpien kerrosten arkkitehtuuriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maantason julkisivussa suositetaan laadukkaampaa yksityiskohtien tasoa, erityisesti sisäänkäyntien yhteydessä. Tesoman valtatien ja Myllypuronkadun puoleiselle maantasokerroksen katujulkisivulle on suositeltavaa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja, lastenvaunu- tai polkupyörävarastoja. Maantason kerroksissa tulee myös mahdollisissa varastotiloissa olla reilun kokoisia ikkunoita. Esimerkki oleskeluterassista, Espoon Suurpelto. Pohjakerroksissa suositellaan muita kerroksia suuremman kerroskorkeuden käyttöä. Sisäpihan puolella ensimmäisen asuinkerroksen asuntoihin tulee liittyä terassipiha. Alimpien kerrosten materiaaleissa tulee huomioida ilkivallan ja kulutuksen kestävyys sekä huollettavuus. 10
Ylimmät kerrokset ja katot Kaavassa esitetyn kerrosalan lisäksi ullakkokerrokseen saa sijoittaa asukkaiden yhteisiä sauna- ja vapaa-ajan tiloja, niihin liittyvän terassin, ivkonehuoneen sekä näiden vaatiman porrashuoneen. Edellä mainitut tilat eivät muodosta auto- ja polkupyöräpysäköintiä mitoittavaa kerrosalaa. Kattokerroksessa sijaitseva talon asukkaiden yhteistila. Taloyhtiö Malta, Helsingin Jätkäsaari. Asuntokohtaisten saunojen asemesta kohteeseen suositellaan yhteistä saunaosastoa. Asemakaavaan on liitetty yleinen määräys ylimmän kerroksen yläpuolelle/ullakolle sijoitettavista tiloista. Tämän pohjalta on mahdollista suunnitella kattokerroksessa sijaitseva, varustelu- ja laatutasonsa sekä näkymiensä puolesta asuntosaunoja houkuttelevampi saunaosasto. Yhteistilat, ulkoiluväline-, lastenvaunu-, polkupyörä- ja apuvälinevarastot Tonteille saadaan kaavassa esitetyn kerrosalan lisäksi toteuttaa - asukkaiden yhteistiloja - teknisiä tiloja ja jätetiloja - varastotiloja Edellä mainitut tilat eivät muodosta auto- ja polkupyöräpysäköintiä mitoittavaa kerrosalaa. Ulkoiluväline- lastenvaunu- ja polkupyörävarastot tulee suunnitella niin, että niihin on suora, esteetön yhteys ulkotilasta. Jokaisen em. tilan tulee olla varustettu ulko-ovella ja avautua ulkotilaan ikkunoilla. Yhteistilat tulee ensisijaisesti sijoittaa maantaso- ja kattokerroksiin tai talousrakennuksiin. Yhteistiloihin tulee olla portaaton yhteys ulkoa. Kylmiä varastotiloja voidaan sijoittaa rakennusalojen ulkopuolelle, jotta esimerkiksi polkupyörät saadaan helpommin mahtumaan katettuihin tiloihin. Kattoterassi taloyhtiö Malta, Helsingin Jätkäsaari. Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu Julkisivujen pihantasokerroksissa voidaan pihan puolella käyttää istutusetupihoja matalin muuriaidoin muodostamaan yksityisyyttä. Rakennuksiin voi liittyä pihan puolella katoksia ja terasseja. Ne tulee kuitenkin suunnitella pääsisäänkäynneistä selkeästi eroaviksi. 11
PROSESSI PROSESSIN KUVAUS RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET vireillepano Asemakaavan valmisteluvaiheessa asetetaan nähtäville kaksi vaihtoehtoista luonnosratkaisua. Vaihtoehdoista saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavaehdotus. Rakentamistapaohje on valmistellaan yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa ja menee yhdyskuntalautakunnan käsiteltäväksi 1.12.2015. Rakentamistapaan liittyvät selvitykset ALUSTAVA RAKENTAMIS- TAPAOHJE osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) VALMISTELU- VAIHEEN AINEISTO (kuulutus) neuvotteluesitys osallistuminen, mielipiteet, lausunnot ELY-keskus Meluselvitys 15.6.2015 Hulevesiselvitys 15.7.2015 RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS YLA XX.XX.2015 EHDOTUS YLA oleellisia muutoksia Lisätietoja: Tampereen kaupungin rakennusjärjestys http://www.tampere.fi/asuminenjarakentaminen/laitjaohjeet/rakennusjarjestys.html RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset, lausunnot ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN YLA vähäiset merkittävät ei oleellisia muutoksia KH KV HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKEN- TAMISTAPAOHJEESEEN valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) 12