Kaupunginhallitus 102 14.03.2016 Tilojen osoittaminen Lottamuseolle 1316/00.04.02.00/2015 KH 102 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lottamuseo- ja lottakanttiinia valmistelevan toimikunnan kirje 17.11.2015: "Etelä-Karjalan Lotta Svärd-perinne ry, Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry, Sotainvalidien Veljesliiton Lappeenrannan osasto, Lappeenrannan Sotaveteraanit ry, Joutsenon Sotaveteraanit ry, Joutsenon Sotiemme Veteraanit, Ylämaan Sotaveteraanit ry, Nuijamaan Sotaveteraanit ry, Etelä-Karjalan Sotaorvot ry, Etelä-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Perinneyhdistys, Vapaussodan Imatran Seudun Perinneyhdistys, JP 27:n Perinneyhdistys Etelä-Karjalan osasto ja Ratsuväen perinnesoittokunta ry esittävät, että Lappeenrannan kaupunki osoittaisi tarvittavat tilat Lottamuseolle ja sen yhteyteen perustettavalle Lottakanttiinille viimeistään itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna 2017 kaupungin ja sen asukkaiden lahjana nykyisille asukkailleen ja jälkipolville valtuuston päätöksellä samaan tapaan kuin kuvataidekoulun kohdalla aikanaan meneteltiin. Se päätös tekisi kunniaa veteraanisukupolvien uhrauksille ja työlle. Lappeenrannan Sotaveteraanit ry teki 18.7.2011 aloitteen Lottamuseon- ja kanttiinin perustamisesta, joka kaupunginhallituksessa merkittiin tiedoksi. Raittiustoimiston tilat tyhjenivät ja olisivat olleet sopivat aloitteen toteuttamiselle, mutta kaupunki myi kiinteistön. Uuden omistajan vuokrapyyntö on liian korkea kyseiselle hankkeelle. Nykyistä Lottamuseota ylläpitää Etelä-Karjalan Lotta Svärd-perinne ry vuokratiloissa osittain katutason alapuolella osoitteessa Kirkkokatu 7. Sisäänkäynti on pihan puolella ja opastus vaikeasti havaittavissa. Rakennuksen omistajan Rakennusliike JATKEen suunnitelmien mukaan rakennus tullaan lähivuosina purkamaan, jolloin Lottamuseo joutuu evakkoon minne? 1. Parhaana ratkaisuna ja vaihtoehtona tässä kirjelmässä mainitut yhdistykset ja tahot pitävät Valtionvarainministeriön Senaatti-kiinteistön omistamaa nykyisen Rakuunamäen Sotilaskodin ostamista Lappeenrannan kaupungille. Sotilaskodin
toiminta tulee keskittymään lähivuosina Leirin alueelle, jolloin toiminta keskussotilaskodissa päättyy ja uusi omistaja (toivottavasti Lappeenrannan kaupunki) päättää rakennuksen käytöstä. Rakennuksen tilat ja sijainti olisivat mitä sopivimmat kaikkien veteraani-, maanpuolustus- ja perinnejärjestöjen käyttöön. Tilat olisivat valmiit ilman mitään korjaus- ja muutostöitä. Pysäköintipaikkoja olisi riittävästi ja saavutettavuus helppo. 2. Mikäli kaupunki ei onnistuisi ostamaan Sotilaskodin rakennusta, jäisi toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi osoittaa tiloja entisen poliisilaitoksen korttelista, jotka ovat nykyisellään osittain tyhjänä ja tilapäiskäytössä. 1. ESITYKSEN PERUSTELUT Lappeenranta ja sen nykyinen alue oli sotiemme aikana 1939-1944 ajoittain sotatoimialuetta ja evakuoitu kahteen otteeseen. Se oli merkittävä ja keskeisin alue mennen ja tullen niin sotilaille kuin siviileillekin. Heidän määränsä oli satoja tuhansia. Alue oli sotatoimiyhtymien ja niiden alaisten joukkojen keskittämis-, huolto- ja lepopaikka. Lappeenrantaa, Lauritsalaa ja Lappeen Simolaa pommitettiin kymmeniä kertoja sadoin lentokonein aiheuttaen lähes 300 hengen kuoleman ja satojen haavoittumisen. Suurimmat tappiot aiheutuivat Simolan pommituksissa. Lähes 200 rakennusta tuhoutui ja 500 rakennusta vaurioitui. Lappeenrannassa on Suomen toiseksi suurin hyvin hoidettu sankarihautausmaa. Lisäksi kaupungin nykyisellä alueella on useita muitakin sankarihautausmaita, joissa lepää yhteensä lähes 3000 sankarivainajaa. Äiti-Karjala-muistomerkin graniittimuurissa on yli 5000 karjalaista nimeä. Niin ikään Lappeenrantaan on haudattu yli 10 vuoden aikana satoja Karjalankannakselta etsinnöissä löydettyjä tunnistettuja ja tuntemattomia sankarivainajia. Mainittakoon vielä, että sotavankeuden aikana sadat kuolleet sotavangit on haudattu neljään venäläiseen hautausmaahan, joiden hoito on valtiosopimuksessa määrätty Sisäasianministeriölle. Lappeenrannassa on lukuisten sodanajan joukkojen ja rykmenttien muistomerkkejä ja muistolaatoin merkittyjä rakennuksia, joita yhdistykset, perinnejoukko-osastot ja killat ovat perinteiden säilyttämiseksi toteuttaneet kaupungin, puolustusvoimien, seurakuntien ja yksityisten aloitteesta ja tuella. Maamme vanhimpiin sotilaskotiyhdistyksiin kuuluu toimintaansa toistaiseksi Rakuunamäellä jatkava Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistys (perustettu 1919), joka aloitti toimintansa entisen poliisilaitoksen korttelissa. Rakennus, joka alun perin toimi ruokalana
sijaitsee arvokkaalla paikalla vastapäätä Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ratsuväen miesten muistokiveä. Lottamuseo on toiminut Lappeenrannassa perinneyhdistyksen ja yksityishenkilöiden tuella lähes 20 vuotta eri paikoissa ilman, että kaupunki ja museotoimi olisivat olleet siitä huolissaan. Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin lopettamisen vuoksi järjestön omistama talo luovutettiin Lappeenrannan kaupungille, jolloin varat sovittiin käytettäväksi perustetun säätiön määräämällä tavalla. Rakennuksessa toimi mm. Lottien kahvila ja ruokala. Nykyisen Lottamuseon vastapäätä on 7.9.1985 pystytetty Suomen ensimmäinen Lottapatsas, jonka oikea sijoituspaikka voisi tulevaisuudessakin olla Lottamuseon ja Lottakanttiinin lähellä muodostaen näin merkittävän käynti- ja matkailukohteen. Kolme muuta kaupunkia ovat sen jälkeen halunneet ja saaneet oman Lottapatsaan. Ratsuväkimuseo on museotoimen ylläpitämänä Linnoituksessa, johon sillä ei ole historiallista taustaa. Oikea paikka olisi ollut kasarmialueella, josta sille ei silloin paikkaa löytynyt. Nykyisellä Rakuunamäellä sijaitsevat Väinö Valveen katu, Adolf Ehrnroothin aukio ja kabinetti, Mannerheiminkatu, Sotilaskoti ja Maasotakoulun tarvitsemat rakennukset ja tilat. Todettakoon edellä esitetyn historian perusteella, että tuskin mikään muu kaupunki nykyisessä Suomessa on ollut viime sotien aikana yhtä merkittävä raja- ja rintamakaupunki kuin Lappeenranta oli. Tätä taustaa vasten on aivan luonnollista ja velvoittavaakin, että Lappeenrannassa vaalittaisiin julkiselta taholta näkyvällä tavalla niitä perinteitä, jotka syntyivät viime sotien aikana ja että Lappeenranta päättäisi ottaa lottien asian Museotoimen tehtäväksi, ennen kuin viimeinenkin lotta saa kutsun täältä ikuisuuteen. Lottakanttiinin yrittäjäksi on helppo löytää toimijoita joko perinneyhdistysten, sotilaskotiyhdistyksen, maanpuolustusjärjestöjen ja jopa yksityisten yrittäjienkin taholta. Lappeenrannassa ei ole innostuttu aiemmin esitettyihin merkittäviin hankkeisiin, kuten Lottamuseo- ja kanttiini, Lappeenrannan sodan ajan historian kirjoittaminen tai Lappeenrannan pienoismalli v 1939." Museotoimen lausunto 26.1.2015: "Etelä-Karjalan Lotta Svärd-perinne ry, Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry, Sotainvalidien Veljesliiton Lappeenrannan osasto, Lappeenrannan Sotaveteraanit ry, Joutsenon Sotaveteraanit ry, Joutsenon Sotiemme Veteraanit, Ylämaan Sotaveteraanit ry, Nuijamaan Sotaveteraanit ry, Etelä-Karjalan Sotaorvot ry, Etelä-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry, Vapaussodan ja
Itsenäisyyden Perinneyhdistys, Vapaussodan Imatran Seudun Perinneyhdistys, JP 27:n Perinneyhdistys Etelä-Karjalan osasto ja Ratsuväen perinnesoittokunta ry ovat esittäneet 17.11. 2015 päivätyssä kirjeessään Lappeenrannan kaupungille, että se osoittaisi tarvittavat tilat Lottamuseolle ja sen yhteyteen perustettavalle Lottakanttiinille viimeistään itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Yhdistykset myös toivovat esityksensä perusteluissa, että Lappeenrannan kaupunki päättäisi ottaa Lottamuseon hoidon kaupungin alaisuuteen museotoimen tehtäväksi. II Kaupunginsihteeri Alina Kujansivu on pyytänyt museotoimelta lausuntoa asiaan liittyen. Museotoimi vastaa lausunnossaan toimikunnan esityksen perusteluissa mainittuun toiveeseen siirtää Lottien asian Museotoimen tehtäväksi, jonka museotoimi on tulkinnut toiveeksi siirtää Lottamuseo tulevaisuudessa museotoimen omaksi toiminnaksi. Rakennusperinnön osalta museo on mielellään mukana keskustelussa, kun suunnitelmat etenevät ja mahdollinen sijoituspaikka tarkentuu. Etelä-Karjalan lottamuseon ovat perustaneet vuonna 1999 Etelä-Karjalan Lotta Svärd perinnekilta ja eräät yksityishenkilöt kunnioittamaan lottien tärkeää työtä ja vaalimaan heidän perintöään erityisesti Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan Lottamuseo toimii tällä hetkellä vuokratiloissa (Kirkkokatu 7), joista museo joutuu toimikunnan kirjelmän mukaan tulevaisuudessa siirtymään muihin tiloihin vuokranantajan toimesta. Kuten toimikunta on todennut esityksessään, Etelä-Karjalan Lotta Svärd-perinne ry on huolehtinut eteläkarjalaisen lottaperinteen säilyttämisestä. Etelä-Karjalan museo on alueen maakuntamuseona antanut tarvittaessa asiantuntija-apua, mutta yhdistyksen jäsenet ovat pitäneet vapaaehtoisvoimin ansiokkaasti huolta lottien kulttuuriperinnön säilymisestä. Museoalalla pyritään valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyön järkeistämiseen. Käytännössä tällä yhteistyöllä pyritään välttämään päällekkäinen tallennus ammatillisesti hoidetuissa museoissa. Etelä-Karjalan museon kokoelmissa on tällä hetkellä kattavat kokoelmat Lappeenrannan, Etelä-Karjalan ja menetetyn Karjalan kannaksen lottaperinteeseen liittyvää aineistoa: esineistöä on noin 250 kpl ja kuvia noin 200 kpl. Koska lottiin liittyvä aineisto on valtakunnallisesti melko samantyyppistä ja Lappeenrannan museot on jo tallentanut alueellisia erityispiirteitä, uuden lottaperinteeseen liittyvän aineiston liittäminen museon kokoelmaan tarkoittaisi käytännössä päällekkäisyyksien karsimista eli kokoelmissa tehtäviä poistoja. Museotoimen ammatillisten resurssien vähetessä ja säilytystilojen täyttyessä on tärkeää välttää
päällekkäistä tallentamista ja keskittyä määrän sijaan laatuun. On myös huomioitava, että museon nykyiset kokoelmatilat ovat täynnä. Lotta-Svärd -säätiö ylläpitää ammatillisesti hoidettua erikoismuseota, Syvärannan Lottamuseota, Tuusulassa. Syvärannan Lottamuseo tallentaa valtakunnallisesti lottaperinnettä: tämän museon vastuualueiksi on valtakunnallisessa tallennusvastuujaossa määritelty Lotta Svärd -järjestöön, Lotta Svärd -säätiöön ja Suomen Naisten Huoltosäätiöön liittyvän perinteen tallentaminen. Lappeenrannan museot ei näe mahdollisena ottaa Etelä-Karjalan Lottamuseota ylläpitääkseen nykyisillä resursseilla. Uuden museokohteen avaaminen edellyttäisi vähintään kolmen henkilön lisäystä henkilökuntaresurssiin sekä riittävää investointia perusnäyttelyn rakentamiseen ja museokohteen ylläpitämiseen. On muistettava, että Lappeenrannan museot on joutunut viime vuosina luopumaan kaikista kotiseutumuseoistaan resurssipulan vuoksi. Uuden ammatillisen museokohteen perustaminen ei ole myöskään tarkoituksenmukaista olemassa olevan museotoiminnan päällekkäisyyden vuoksi. Vapaaehtoisten ylläpitämä toiminta palvelee jatkossakin parhaiten paikallisen lottaperinteen säilymistä. Maakuntamuseo tekee mielellään yhteistyötä Etelä-Karjalan Lottamuseon kanssa, mutta se ei pysty nykyisillä resursseillaan ottamaan sitä hoitaakseen." Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarisen lausunto 17.2.2016: "Tehtävänanto II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu pyytää museotoimen ja strategia- ja rahoitusjohtajan lausunnot oheisesta pyynnöstä esittää tilat Lottamuseolle ja sen yhteyteen perustettavalle Lottakanttiinille. Lausunnot pyydetään toimittamaan kirjaamoon viimeistään 29.1.2016. Esitys Lottamuseosta Etelä-Karjalan Lotta Svärd-perinne ry, Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry, Sotainvalidien Veljesliiton Lappeenrannan osasto, Lappeenrannan Sotaveteraanit ry, Joutsenon Sotaveteraanit ry, Joutsenon Sotiemme Veteraanit, Ylämaan Sotaveteraanit ry, Nuijamaan Sotaveteraanit ry, Etelä-Karjalan Sotaorvot ry, Etelä-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Perinneyhdistys, Vapaussodan Imatran Seudun Perinneyhdistys, JP 27:n Perinneyhdistys Etelä-Karjalan osasto ja Ratsuväen perinnesoittokunta ry esittävät, että Lappeenrannan
kaupunki osoittaisi tarvittavat tilat Lottamuseolle ja sen yhteyteen perustettavalle Lottakanttiinille viimeistään vuonna 2017. Esitetyt tilavaihtoehdot 1. Parhaana ratkaisuna ja vaihtoehtona esityksen tekijät pitävät Senaatti-kiinteistöjen omistamaa Rakuunamäen Sotilaskodin ostamista Lappeenrannan kaupungille. 2. Toisena vaihtoehtona esitetään tiloja entisen poliisilaitoksen korttelista, Koulukadun länsipäästä. Strategia- ja rahoitusjohtajan lausunto Tausta ja nykytilanne Nykyistä Lottamuseota ylläpitää Etelä-Karjalan Lotta Svärd-perinne ry vuokratiloissa osoitteessa Kirkkokatu 7. Kaupunki on myöntänyt vuokra-avustusta Etelä-Karjalan Lotta-perinne ry:lle marraskuusta 2006 lukien. Vuonna 2015 vuokran suuruus on 9 000 euroa kattaen museotilan vuokran kokonaisuudessaan. Rakennuksen omistajan Rakennusliike Jatkeen mukaan kiinteistön jalostaminen käynnistyy aikaisintaan syksyllä 2017. Kaupunginhallitus käsitteli 20.2.2012 Lottamuseon tilakysymystä. Taustalla oli Lappeenrannan Sotaveteraanit ry:n kirje 18.7.2011: Lappeenrannan Sotaveteraanit ry esittävät kohteliaimmin, että Etelä-Karjalan Lottaperinne ry ryhtyisi toimenpiteisiin ja hankkeisiin perustaa Lappeenrantaan Lottakahvila ja Lottamuseo Lottapatsaan naapuriin Koulukadun ja Kirkkokadun kulmaukseen olevaan Lappeenrannan kaupungin raittiustoimiston käytössä olevaan rakennukseen. Kaupunginhallitus päätti tuolloin merkitä Lappeenrannan Sotaveteraanit ry:n kirjeen ja siihen saadut lausunnot tiedoksi. Esitetyt tilavaihtoehdot 1. Rakuunamäellä sijaitsevan sotilaskodin omistaja Senaatti-kiinteistöt luopuu rakennuksesta tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2017 aikana. Sen jälkeen se on ilmoittanut realisoivansa kiinteistön. Rakennusten ostaminen muuhun kuin kaupungin välittömään palvelutuotantoon on kaupunginvaltuuston tekemien päätösten perusteella ongelmallista. Lappeenranta 2028 strategian kohdassa tasapainoinen talous asetetaan tavoitteeksi kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen, ja nykyisellä investointitasolla on erittäin haastavaa
pitää nykyinenkin lakisääteiseen palvelutuotantoon liittyvä rakennuskanta kunnossa. Valtuuston hyväksymässä kiinteistöohjelmassa rakennukset jaotellaan tilasalkkuihin niiden tavoitetilan mukaan. Yksi lukumääräisesti laaja tilasalkku on Myytävät. Kaupunki pyrkii systemaattisesti myymään pois muut kuin sen omaan palvelutuotantoon käytettävät rakennukset mm. ylläpitokulujen pienentämiseksi. Kaupunginvaltuusto on asettanut talousarvioissa vaativat tavoitteet omaisuuden myynnille. Lisäksi valtuusto on vuosien 2014-2016 tasapainotusohjelmassa päättänyt kiinteistöjen myynnistä ja käyttökulujen vähentämisestä. Edellä esitetty vaihtoehto 1 on taloudellisesti mahdoton toteuttaa valtuuston hyväksymän talous- ja palvelurakenneohjelman puitteissa. 2. Entisen poliisilaitoksen kortteli koostuu kolmesta alun perin vuonna 1851 avatun Seurahuoneen käytössä olleesta rakennuksesta ja vuonna 1923 rakennetusta kylmästä palolaitoksen vaunuvajasta. Seurahuoneen jälkeen korttelissa on toiminut suojeluskunta sekä palolaitos ja poliisi. Nykyisin Snellmanin päiväkodin käytössä ovat Koulu- ja Raastuvankadun puoleiset rakennukset sekä Yhdyskadun puoleinen kylmä vaunuvaja. Snellmanin päiväkoti toimii korttelissa siihen asti, kun uusi päiväkoti valmistuu investointiohjelman 2013-2028 mukaan vv. 2019-2021. Korttelin kaikkia rakennuksia koskee seuraava asemakaavamääräys: sr Rakennuslain 135 pykälän nojalla suojeltava rakennus. Historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Milloin tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjausja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen tai muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Lottamuseon tarkoituksiin voisi tulla kyseeseen Snellmaninkadun puoleinen rakennus, joka on osittain vuokrattu kulttuuritoimelle (32,5 m2 toistaiseksi ja 64 m2 kesäkuun 2016 loppuun asti). Rakennuksen kokonaishuoneala on 162 m2. Mikäli tämä tila riittäisi museon käyttöön, voisi se olla käytettävissä vuoteen 2021 saakka. 3. Muut mahdolliset tilavaihtoehdot Kaupungin Tilakeskus on myös selvittänyt muita mahdollisia tilavaihtoehtoja. Selvityksessä ei ole tullut esille museokäyttöön
sopivia tiloja. Aloitteessa mainittu Lottapatsaan sijoittamispaikka tulee ratkaista asiana teknisen toimen virkatyönä ja tästä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset kattaa joko teknisen toimen tai kulttuuritoimen menokehyksistä. Johtopäätökset Uusien rakennusten hankkiminen muuhun kuin palvelutuotantoon ei yllä mainitun mukaisesti ole kaupungin strategisten tai taloudellisten linjausten mukaisia. Kaupunki pyrkii vähentämään omistamiensa rakennusten määrää. Näin ollen nykyisen sotilaskotirakennuksen ostaminen ei ole perusteltua. Tietyin edellytyksin olisi mahdollista, että Lottamuseo voitaisiin sijoittaa entisen poliisilaitoksen kortteliin. Museo voisi sijoittua Snellmaninkadun puoleiseen rakennukseen numero 2. Nykyinen vuotuinen 9 000 euron avustus voidaan säilyttää siten, että avustussumma määrittää museon käyttöön osoitettavan tilan koon kiinteistöohjelman sisäisen vuokran mukaan laskettuna. Kaupunki ei tee peruskorjausta tilaan. Rakennuksen sisäilmaselvitys tulee päivittää kuntotutkimuksella. Asiassa pitää ottaa lisäksi huomioon, että vielä on päättämättä, mitkä ovat kaupungin ratkaisut korttelin kolmelle rakennukselle vuodesta 2021 eteenpäin, kun päiväkotitoiminta lakkaa. Rakennusten kohtalo tulevaisuudessa on vielä epäselvä, joten epävarmuutta on olemassa pidemmällä aikavälillä." (AK) Kj Kaupunginhallitus merkitsee saapuneen esityksen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa, että huomioiden kaupunginvaltuuston asettamat talouden tasapainotusvelvoitteet sekä kaupungin omaisuuden myynnille asetetut tavoitteet Lottamuseon ottaminen kaupungin museotoimen omaksi toiminnaksi ja nykyisen Sotilaskodin ostaminen kaupungille ei ole kaupungin strategisten tai taloudellisten linjausten mukaisesti mahdollista toteuttaa. Lottamuseolle voidaan kuitenkin osoittaa uudet tilat entisen poliisilaitoksen Snellmaninkadun puoleiseen rakennukseen nro 2. Edelleen nykyinen vuotuinen 9000 euron avustus voidaan säilyttää siten, että avustussumma määrittää museon käyttöön osoitettavan tilan suuruuden ja muilta osin strategia- ja rahoitusjohtajan lausunnossa mainittujen rajausten mukaisesti. Kaupunginhallitus antaa asian jatkovalmistelun tilakeskuksen hoidettavaksi. Kh Asia jätettiin pöydälle.