Toimintakertomus vuodelta 2013

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä Pertti Sarkomaa Puheenjohtaja Kaarlo Luotola Varapuheenjohtaja Petteri Eteläpää Jäsensihteeri, kotisivut Pertti Huttunen Antti Lankinen Risto Liimatainen Rahastonhoitaja Marja Mansner Jorma Miettinen Kuulutukset ja juontaja Jaakko Permi Arto Pulkkinen Jorma Telkkä Sihteeri 3 Taloudenhoito Pankkitilit: Toiminnantarkastajat: Varatoiminnantarkastajat: Rahastonhoitaja: Nordea Lappeenranta Sakari Lähteenaro, Jorma Kariniemi Pentti Huttunen ja Lauri Quist Risto Liimatainen 4 Jäsenistö Jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli 122 henkilöä, (vuoden 2012 lopussa 122). Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Timo Vitikainen ja kunniajäseniä ovat Erkki Nurmi ja Seppo Torri. Jäsenmaksusta vapautettuja ovat kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet sekä puheenjohtaja, rahastonhoitaja, sihteeri ja jäsensihteeri. Jäsenmaksu vuodelta 2013 oli Yhdyshenkilöt Lemillä: Luumäellä: Nuijamaalla: Savitaipaleella: Taipalsaarella: Antti Okko ja Matti Maunu Pentti Pieninkeroinen ja Hannu Ilves Markku Paavoseppä Pentti Pylkkö Timo Vitikainen 6 Edustus Vapaussodan Perinneliitto r.y.:ssä Perinneliiton liittokokous ja kesäpäivät pidettiin Ilmavoimien teknillisellä koululla Jämsän Hallissa

2 Puheenjohtaja Pertti Sarkomaa edusti yhdistystämme kokouksessa. 7 Kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidettiin tiistaina Lappeenrannan vanhalla raatihuoneella. Kokousta edelsi Lappeenrannan suojeluskunnan perustamiskokouksesta kertovan muistolaatan paljastaminen raatihuoneen läntisellä seinällä. Paljastus-tilaisuuteen osallistui merkittävässä määrin maapuolustusjärjestöjen ja kaupungin edustajia. Tilaisuuden jälkeen oli kahvitarjoilu Raatihuoneella. Perinneyhdistyksen hallitus on kokoontunut vuoden 2013 aikana kuusi (6) kertaa. 8 Huoltotyö Toiminta-alueellamme ei ole enää vapaussotureita tai heidän leskiään. 9. Perinnetyö ja muu toiminta Yhdistyksen järjestämä Tammisunnuntain muistojuhla pidettiin su Taipalsaarella. Ohjelmaan kuului osallistuminen jumalanpalvelukseen kirkossa, 2

3 seppeleitten lasku Vapaussodan muistomerkille ja viime sotien sankarihaudalle sekä muistotilaisuus seurakuntatalolla. Osallistujia oli noin 70. Yhdistys jatkoi aiemmin aloitettua muistomerkkihanketta Savitaipaleella. Hankkeena on muistomerkin pystyttäminen yhteisen sovinnon tunnukseksi kaikille Vapaussotaan osallistuneille. Yhdistyksen edustajat osallistuivat seuraaviin maanpuolustusjärjestöjen yhteisiin tapahtumiin toimintavuoden aikana: Jääkärimajuri Ståhlbergin muistotilaisuus sunnuntaina , Antti Lankinen ja Pertti Sarkomaa. Kansallinen veteraanipäivä lauantaina , Kirkkotilaisuus klo 10 Lappeen Marian kirkossa. lippulinna ja seppeleenlasku, kirkkotilaisuuden päätyttyä Sankarimuistomerkillä, Kansallisen veteraanipäivän juhla, Jorma Telkkä Vapaussodan päättymispäivä torstaina , seppeleenlasku Keskuspuistossa Vapaussodan muistomerkillä klo Arto Pulkkinen, Pertti Sarkomaa, Risto Liimatainen ja Jaakko Permi. Kaatuneitten muistopäivä sunnuntaina , Seppeleenlasku Vapaussodan sankarivainajien muistomerkillä Keskuspuistossa klo 9.30, mukana Lappeenrannan kaupunki ja seurakuntayhtymä, Maasotakoulu ja VAPE, Risto Liimatainen Muistojumalanpalvelus Lappeen Marian kirkossa klo 10, Lippulinna jumalanpalveluksen päätyttyä Sankarihautausmaalla, Jorma Telkkä Nuijamaalla seppeleenlasku Vapaussodan sankarivainajien muistomerkillä klo

4 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen. Seppeleenlaskussa mukana Lappeenrannan kaupunki ja seurakuntayhtymä, Nuijamaan rajavartioasema ja VAPE, Markku Paavoseppä. Perinteinen itsenäisyysjuhla oli Rakuunamäen sotilaskodissa perjantaina Tervehdyssanat esitti yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Sarkomaa, liitteenä lyhennelmä tervehdyssanoista. Juhlapuheen piti kansanedustaja, Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen (kuvassa) ja nuoren polven tervehdyksen juhlaan toi LTY:n teekkarireserviläisten puheenjohtaja Esa Parkko. Muilta osin ohjelma noudatti perinteistä kulkua: Rakuunasoittokunta, Kuoromiesten kuoro, Juuso Vesterinen harmonikka-taiteilija, Terttu Ravi lausuntaa, Pertti Huttunen jouluhartaus ja lopuksi joulukahvit. 4

5 Juhlaan osallistui 120 henkilöä, joista kolmannes oli jäseniä. Itsenäisyyspäivänä oli muistojumalanpalvelus Marian kirkossa klo 10. Jumalanpalveluksen jälkeen oli lippulinna ja seppeleenlasku Vapaussodan ja Sankarimuistomerkeillä, Pertti Sarkomaa ja Jaakko Permi Nuijamaan hautausmaalla oli seppeleenlasku, Markku Paavoseppä Kuten aikaisempinakin vuosina, yhdistys tilasi edelleen Vapaussoturi-lehden Rakuunamäen sotilaskotiin siellä kävijöiden luettavaksi. 10 Muistamiset Vapaussoturi-lehdelle annettiin aikaisempien vuosien tapaan 70, 75, 80,85,90 sekä 91, 92 jne. vuotta täyttäneiden jäsenten merkkipäivätietoja. 11 Yhdistyksen talous ja saadut lahjoitukset Yhdistyksen talous oli edellisvuosien tapaan kertomusvuoden aikana tiukahko. Toiminta-avustusta saatiin Mikkelin ja Lappeenrannan Seutujen Sotaorpojen säätiöltä 420. Kohdeavustusta yhdistys sai Lappeenrannan suojeluskuntalaatan tekemiseen Lappeenrannan Sotaorpojen ja Sotaleskien Säätiöltä 1500 ja Kymen läänin maanpuolustusyhdistykseltä Yhteenveto Yhdistyksemme 21. toimintavuosi on ollut perinteisiin nojaava ja vilkas. Jäsenistömme on korkeasta keski-iästään huolimatta ollut aktiivisesti mukana järjestetyissä tapahtumissa. Toimintamme koetaan edelleen tarpeellisena ja perinteiden vaaliminen arvokkaana. Jäsenmäärä on pysynyt entisellään. Uusia jäseniä, etenkin nuoria, pyrimme saamaan lisää. Tavoitteena on edelleen edistää yhteistoimintaa alueemme samanhenkisten yhdistysten kanssa. Hallitus kiittää yhteistoimintakumppaneita, varsinkin Maasotakoulua, Rakuunasoittokuntaa ja Sotilaskotiyhdistystä sekä lahjoittajia, jäseniä ja muita tukijoita, jotka ovat eri tavoin edesauttaneet toimintaamme. HALLITUS 5

6 Liite Lyhennelmä puheenjohtaja Pertti Sarkomaan tervehdyssanoista itsenäisyysjuhlassa Tänään 96 vuotta sitten, 29. päivänä marraskuuta 1917 oli torstai. Kaksi päivää aikaisemmin tiistaina 27. marraskuuta eduskunnassa oli keskusteltu uudesta hallituksesta ja sen päätteeksi nimitettiin P. E. Svinhufvudin senaatti. Senaatti otti tavoitteekseen maan erottamisen Venäjästä. Samana päivänä tiistaina 27. marraskuuta Senaatti vahvisti eduskunnan hyväksymät kunnallislait ja lain 8 tunnin työpäivästä. Nämä olivat työväestön keskeiset vaatimukset marraskuun, kuusi päivää kestäneessä suurlakossa. 27. marraskuuta 96 vuotta ja 2 päivää sitten SDP:n puoluekokouksessa puhui kansankomissaari J.V. Stalin. Hän kehotti suomalaisia vallankumoukseen ja lupasi näille kaiken tuen. Stalin sanoi mm: "Toverit, jos tarvitsette meidän apuamme, me annamme sitä teille, veljellisesti ojentaen teille käden. Tästä voitte olla varmat." Suomalaiset toverit jäivät edelleen odottavalle kannalle. He eivät olleet valmiita vallankumoukseen, jota Stalin odotti. Tänään 29. marraskuuta 96 vuotta sitten porvarillisten puolueiden johtomiehet pitivät senaatin puheenjohtajan Svinhufvudin johdolla neuvottelun Suomen irrottamisesta Venäjästä. Tässä neuvottelussa sovittiin, että senaatti valmistelee asiaa koskevan julistuksen eduskunnalle. Viiden päivän kuluttua 4. joulukuuta 1917 Svinhufvudin senaatti antoi eduskunnalle suunnittelemansa tiedonannon Suomen itsenäisyydestä. Svinhufvudin senaatti pyrki Suomen itsenäisyysjulistukseen ilman bolsevikkihallituksen tunnustusta. Parin päivän perästä, joulukuun kuudentena 1917 Senaatin esityksen kohtalo ratkaistiin eduskunnassa. Sosiaalidemokraatit vastustivat porvarien itsenäisyysjulistusta. He halusivat itsenäistymisen tapahtuvan Venäjän kanssa neuvottelemalla. Äänestettäessä porvarien itsenäisyysjulistus sai 100 ääntä, sosiaalidemokraattien esitys 88 ääntä. Näin Suomi julistautui itsenäiseksi. Tänään juhlimme 96 vuotta sitten saavuttamaamme itsenäisyyttä. Sen hankkiminen vaati keväällä 1918 Vapaussodan sekä säilyttäminen Talvisodan, Jatkosodan ja Lapin sodan. 6