NordDRG ja pdrg osana soteuudistusta ja muuttuvia rakenteita Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto 5.12.2014
Sote-uudistus osana julkisen talouden kestävyyden parantamista 5.12.2014 2 Tarja Myllärinen
Sote-uudistuksesta Soteuudistuksen yksi keskeisiä tavoitteita on kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen - kustannuskehityksen tasapainottaminen - palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu Keinona mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto vahva kansallinen ohjaus asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen 3
Kestävyysvajeen poistaminen ja kunnat Koko julkisen talouden kestävyysvaje 4,7%/BKT (yli 9 mrd ) Kuntatalouteen liittyvien toimien tulisi supistaa sitä 2½ %-yks. (5 mrd. ) Kuntatalouden tasapainottaminen v:een 2017: kestävyysvaje supistuu 1%-yks. (2 mrd )» Tehtävien ja velvoitteiden purku 1 mrd.» Verorahoitus ja kuntien omat toimet, ml. tuottavuuden parantaminen (1 mrd. )» kuntien kokonaismenojen kasvuarvio 5,5 mrd. v.2013-17 Kuntatalouden makro-ohjaus osana julkisen talouden suunnitelmaa sote-menokehys Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu pysyvästi 0,5%/v» kestävyysvaje supistuu 1½ %-yks. (3 mrd. ) Tarja Myllä rinen 5.12.2014 4
Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 5 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 7,0 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhustenhuolto ym. 2) Lastensuojelu ym. 3) 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshoito, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut 3) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut. Tehtäväluokkaan aikaisemmin kuulunut elatustuki siirtyi Kelalle vuonna 2009. 6 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2013, /as. Manner-Suomi Kunnan asukasluku - 2000 1 256 959 150 1278 390 4 033 2001-6000 1 239 860 154 1045 375 3 674 6001-10000 1 205 805 161 920 372 3 464 10001-20000 1 150 715 178 825 371 3 240 20001-40000 1 163 621 206 720 372 3 081 40001-100000 1 171 634 199 761 412 3 177 100001-1 070 632 239 617 532 3 091 Kaikki kunnat 1 139 676 205 749 439 3 208 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 2) Vanhusten huolto ym. 3) Muu sosiaali- ja terveystoimi 1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut 7 5.12.2014 Tarja 20.11.2014/hp Myllärinen Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 304 Kunta järjestää palvelut itse 89 kuntaa, väestöstä 59 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 % Kuntayhtymiä 31, kuntia 130 Vastuukuntamallin yt-alueita 31, kuntia 85 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää 8 Kuntarajat MML 2013 Kuntaliitto 28.10.2013/MS
Tuottamisvastuullisia kuntia - Eteläisellä sotealueella enintään 4 - Itäisellä sosiaali- ja terveysalueella enintään 4 - Keskisellä sosiaali- ja terveysalueella enintään 3 - Läntisellä sosiaali- ja terveysalueella enintään 3 - Pohjoisella sosiaali- ja terveysalueella enintään 5 9 5.12.2014 Tarja Myllärinen
Sote-alueet Palvelujen järjestäminen Eteläinen sote-alue, 53 kuntaa, 2 100 994 as. Läntinen sote-alue, 59 kuntaa, 859 790 as. Keskinen sote-alue, 56 kuntaa, 903 519 as. Itäinen sote-alue, 68 kuntaa, 817 166 as. Pohjoinen sote-alue, 68 kunta, 741 135 as. Tuotantoalueet Palvelujen tuottaminen Eteläisellä enintään 4 Läntisellä 3 Keskisellä 3 Itäisellä 4 Pohjoisella 5 10
Rahavirrat sote-rahoituksessa Valtio Valtionosuudet Kunta Sote-alue Korvaus tuottamisesta järjestämispäätöksen mukaisesti. Otetaan huomioon asukasluku sekä palvelujen tarve 80%- osuudella ja vaikuttavuus ja tehokkuusvaatimukset 20% - Vuosittain määriteltävä maksu - Kunnan maksuosuus perustuu asukasmäärään 20% ja 80% ikärakenteeseen ja sairastavuuteen - Muita tekijöitä ei oteta huomioon Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue Tuotantoalue 11
Rahoitus Kuntakohtaiset vaikutukset sote-uudistuksen osalta Kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Noin puolet kunnista voittaa ja puolet häviää, pääosin muutokset ovat pieniä Muutoksia tasataan vuosina 2017-2020» alle +/- 50 /asukas muutoksia ei tasata» jos muutos on >400 /as, tasaus jatkuu vuoden 2020 jälkeenkin Sote-rahoitusosuuden lisäksi on huomioitava vosuudistuksen ja vos-leikkausten yhteisvaikutus kuntatalouteen 12
Uudistusten yhteisvaikutus Peruspalvelujen valtionosuuleikkausten, valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen laskennallinen vaikutus kunnan talouteen 1) Kunnat tuloveroprosenttiin kohdistuvan paineen mukaan Valtionosuusuudistuksessa ja sote uudistuksessa vaikutus kuvaa tilannetta, kun siirtymäaika on loppunut ja vaikutus on täysimääräisesti voimassa. Sote-uudistuksessa rahoitusosuuden ja todellisten menojen erotus on kuitenkin rajattu siirtymäajan jälkeen +/- 400 euroon per asukas Laskennallinen Asukas- Kuntien Vaikutus kunnan talouteen, /asukas Laskennallinen Tulo- Tulovaikutus luku lkm vaikutus kunnan vero-% vero-% tulovero- 31.12.2012 Vos- Valtion- Sote- Yht. tuloveroprosenttiin 2015 paineprosenttiin leikkaukset osuus- uudistus Yht. siitä: laskelman v. 2017 uudistus %-yks. sote- jälkeen tasossa uudistus (-1,4 mrd. ) %-yks. Manner-Suomi yht. 5 398 173 304-259 -0-4 -263 1,6 0,0 19,85 21,4 Nousee: yli 5,0 %-yks. 86 374 21-259 -197-272 -728 5,8 2,2 20,07 25,9 3,0-5,0 %-yks. 774 575 77-259 -89-196 -544 3,6 1,3 20,21 23,8 1,0-2,9 %-yks. 2 988 187 125-259 3-61 -317 1,9 0,4 19,90 21,8 alle 1,0 %-yks. 590 004 37-259 18 160-82 0,5-1,0 20,47 21,0 Yhteensä 4 439 140 260-259 -15-60 -333 2,0 0,4 20,03 22,1 Laskee: alle 1,0 %-yks. 868 305 21-259 62 241 43-0,2-1,2 19,05 18,8 1,0-3,6 %-yks. 90 728 23-259 130 376 248-2,0-3,0 20,60 18,6 Yhteensä 959 033 44-259 68 253 63-0,3-1,3 19,14 18,8 1) Lisäksi painetta tuloveroprosenttiin tuo kuntien tehtävien lisääntyminen, mitä ei ole tässä voitu huomioida. 13
Uudistuksen eteneminen Hallituksen esitys eduskuntaan 4.12.» Perustuslakivaliokunnan lausunto» Laki voimaan lopputalvella tai keväällä 2015 Sote-alueiden muodostaminen» Edustajainkokous toukokuussa 2015 Sote-alueet aloittavat 1.1.2016 Tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien muodostaminen» Valmistelu 2015 2016 Sote-alue päättää järjestämispäätöksestä viimeistään 31.10. 2016 Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät aloittavat 1.1.2017 14
Edellytyksiä sote-uudistuksen lupausten lunastamiselle 5.12.2014 15 Tarja Myllärinen
T u o t t a m i n e n Järjestäminen 16
17
Järjestämisvastuun kantaminen edellyttää tietoa Järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvitaan tiedolla johtamista, joka ei onnistu ilman kattavaa tietopohjaa ja sen hyödyntämistä tukevia työvälineitä Sairaanhoitopiirien, kuntien, STM:n ja Kuntaliiton yhteinen Akusti-foorumi tietohallintoyhteistyön lisääjänä ja kehittäjänä on käynnistänyt esiselvityksen sote-tiedolla johtamisesta Tuloksena syntyy sote-palvelujen järjestämisen edellyttämä tiedolla johtamisen tavoitetilan kohdearkkitehtuurin kuvaus sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi - Järjestämisen toimintamallit - Järjestämisen edellyttämät tietosisällöt - Tiedonkeruun ja tietojen hyödyntämisen tietojärjestelmäarkkitehtuuri 18
Tiedolla johtamisen esiselvitys 19
Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian mukaisesti Painopiste siirtyy tiedon keräämisestä ja siirtämisestä sen hyödyntämiseen» henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa ja elämässä pärjäämisessä» potilas- ja asiakastyössä sekä» sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa ja tutkimuksessa Tämä tarkoittaa erilaisissa tietovarannoissa olevan tiedon analysointia, tulkintaa ja jalostamista tietämykseksi. Tiedon oltava» Läpinäkyvää» Yhteismitallista ja vertailukelpoista» Ajantasaista» Helposti saatavilla. Luotettava ja vertailukelpoinen tieto eri vaihtoehdoista ja palveluiden tarjoajista tukee lisääntyvää valinnanvapautta. 20
Tuottavuuden ja tuloksellisuuden lisääminen vaativat tietoa 5.12.2014 21 Tarja Myllärinen
VM tuottavuus- ja tuloksellisuuskysely 2014 Kyselyyn vastasi 96 kuntaa, joiden asukaspohja n. 64 % Suomen väestöstä Suurimpana tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaamisen vaikeuksina pidetiin» mittareiden määrittämisen vaikeutta - ajanpuutetta - riittävän luotettavan ja käyttökelpoisen tiedon puuttetta Tärkeimpänä kokonaisuutena tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisen näkökulmasta pidettiin päätöksentekoa ja tiedolla johtamista ja palveluiden järjestämisen ratkaisuja 22
http://www.kuntatuottavuus.fi/kao-wiki/fi/kuntatuottavuus/savolainenkyselyntulokset120614.pdf 23
http://www.kuntatuottavuus.fi/kao-wiki/fi/kuntatuottavuus/savolainenkyselyntulokset120614.pdf 24
Kuntaliitto kuntatiedon keskuksena ja kuntien kehittäjäkumppanina Kuntaliiton projekteissa mukana olevat kunnat vuonna 2013 25
Luonnos 0.2 / 29.5.2014 / Tuija Savolainen Kuntien tiedolla johtamista tukevat välineet Kuntaliitto-konsernissa Primääriluokitukset (koodistot) Sekundääriluokitukset Muut tiedolla johtamisen välineet ja tuki Nimikkeistöt Luokitukset Luokitusjärjestelmät Mittarit Toimintamallit/ konseptit (esimerkkejä) Tilastot (esimerkkejä) Muut palvelut/ toiminnot/tuki (esimerkkejä) Sovellukset (esimerkkejä) Tietokannat (esimerkkejä) Ravitsemusterapia nimikkeistö Musiikkiterapianimikkeistö Jalkaterapianimikkeistö Terveyssosiaalityön nimikkeistö Laboratiotutkimusnimikkeistö Fysioterapianimikkeistö Kuntoutusohjausnimikkeistö Apuvälinepalvelunimikkeistö Toimintaterapianimikkeistö ICPC-2 Perusterveydenhuollon luokitus Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus RAVA Avuntarpeen ja toimintakyvyn arviointijärjestelmä RAFAELA Hoitoisuusluokittelu NordDRG Erikoissairaanhoidon tuotteistusjärjestelmä pdrg Perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmä TUVA Mielenterveyspotilaan avuntarpeen mittari FIM toimintakyvyn arviontimittari Kouluikkunasovellus WeeFIMlasten toimintakyvyn arviontimittari PYLL Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien indeksi Lastensuojelun vaikuttavuusmittari Kuntanavigaattoritietokanta Työllisyyspalveluiden vaikuttavuusmittari Ikääntyvien palveluiden vaikuttavuusmittari Suurten kaupunkien tuottavuusmittarit Ym. ArVo Arkeen Voimaa ITE-3 Työyksiköiden itsearviointi- ja laadunkehittämisen menetelmä ART Ennakointimalli Ym. Kuntien palvelutoiminnan kustannustiedot Erikoissairaanhoidon palveluiden yksikkökustannusvertailut Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas Kuntatalouden tilastot Kuntavaali- ja demokratiatilastot Opetus- ja kulttuuripalvelujen tilastot Väestötietoja DRG painokertoimet pdrg painokertoimet Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailut Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut NordDRGtietokanta Kuntakuvaajatindikaattoripalvelu Kunnan kustannusrakennepalvelu 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailut Suun terveydenhuollon vastaavuusluettelo Ym. SHVK-sovellus v.0.4 Kunnan talousrakennetietokanta Kuntanavigaattori Kuntakuvaajat Kunnan kustannusrakenne RehabFIM-sovellus RAVA-sovellus RAFAELA-sovellus Ym. SHVK-tietokannat Yleissivistävän koulutuksen vertailutiedosto Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kulttuuripalvelujen talouden ja toiminnan vertailutiedosto RAVA-tietokanta SHVK Sähköinen hyvinvointikertomus pdrgryhmittelijäsovellus RAFAELAtietokanta pdrg-tietokanta 26 Ym. Ym.
Sotetiedolla johtamisesta ja tuotteistuksesta Tiedolla johtamisen ohjelmia ja hankkeita runsaasti» Käsitteen määrittely ja näkökulmat vaihtelevat - Kokonaisnäkemys puuttuu, roolitukset epäselvät Kustannustietojen vertailukelpoisuuden ongelmat tiedostettu laajasti, mm. VM:n Kuntatuottavuusohjelmassa Kunnat ja kuntayhtymät toivoneet yhdenmukaista sosiaali- ja terveydenhuollon tuotteistusta ja kustannuslaskennan standardointia Huomio siirtymässä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottavuuteen: - Kirjaaminen, tuotteistus ja mittaristot eivät niin kehittyneitä kuin sairaaloissa - Valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi? 27
Akustin esiselvityksen haastattelutuloksia Tuotteistus nousi lähes kaikilta osapuolilta ehdottomaksi edellytykseksi sote-järjestäjän tietojohtamisen onnistumiseksi Tuotteistus tehtävä mielellään kansallisella tasolla, vähintään sote-alueen sisällä Tuotteistus tehtävä, jotta mahdollistetaan vapaa liikkuvuus / valinta Kommentteja tuotteistuksesta ESH helpoin. Sosiaalipalvelujen osalta vaikein (milloin asiakkuus alkaa?) Tuotteistuksessa löydettävä sopiva taso (ei liian tarkalle tasolle) Aikaisemmat yritykset tuotteistuksesta kaatuneet päätösten/ratkaisujen puutteeseen Tuotteistus edellytys vertailukelpoisuuden toteutumiselle 28
Kuntaliiton näkökulma Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämistyö on Kuntaliiton intressinä ja edunvalvonnan kohteena Yhdenmukainen tuotteistus ja kustannuslaskenta on perusteltua sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmasta Työ tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on» asiakkaan/potilaan etu» Mahdollistaa resurssien tarpeen mukaisen kohdentamisen» Mahdollistaa uusien toimintatapojen ja mallien joustavamman käyttöönoton» Kansantalouden etu ja kuroo umpeen kestävyysvajetta 29
Kuntaliiton näkökulmasta Oleellista on painopisteen muutos ja siirtyminen - suoritteiden seurannasta hyvinvointi- ja terveysvaikuttavuuteen, - tiedon yhteismitallisuuteen ja todelliseen vertailtavuuteen sekä - toiminnan ja raportoinnin läpinäkyvyyteen DRG- ja pdrg-järjestelmien kehittäminen ja ylläpito liitettävä kiinteäksi osaksi kansallista ylätason ohjausta ja kehittämistä, huomioiden yhteydet mm. - kansallisiin strategioihin - kokonais- ja viitearkkitehtuuriin Kuntaliitto-konsernin tavoitteena on DRG:n ja pdrg:n ylläpito ja kehittäminen sekä mahdollisimman laaja käyttö ja hyödynnettävyys kunnissa/kuntayhtymissä 30
Seuraavat askeleet - DRG- ja pdrg-järjestelmien kehittäminen ja rakenneriippumattoman episodimallin kattavampi pilotointi v. 2015 hyväksyttyjen toiminta- ja kehittämissuunnitelmien mukaisesti - Yhteisen tavoitetilan muodostaminen potilaan terveysongelmien ryhmittelyyn pohjautuvan tuotteistuksen standardoinniksi Yhteistyössä kansallisten ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyössä DRG- ja pdrg- toimijoiden kanssa Yhteistyössä Kuntaliiton ja FCG:n kanssa 31
Johtopäätöksiä Sote-muutoksen läpiviemiseksi tarvitaan tiedolla johtamista, joka - ei onnistu ilman kattavaa tietopohjaa eikä sen hyödyntämistä tukevia työvälineitä Sote-uudistus ei poista tiedon yhteismitallisuuden tarvetta eikä tuotteistuksen ja muiden tiedolla johtamisen työkalujen koordinoidun kehittämisen tarvetta DRG-tyyppiset järjestelmät ovat jatkossakin vahva pohja ja apu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, tehtävien ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttamisessa Yhdenmukainen tuotteistus ja kustannuslaskenta ovat perusteltuja sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmasta Tieto on valtaa! 32
Hyvää itsenäisyyspäivää! 33 5.12.2014 Tarja Myllärinen