Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 0 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 0084 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0, 000 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Käytetyt viestintäpalvelut. Viestintävälineiden levinneisyydet. Internetyhteyksien tyypit. Tyytyväisyys internetyhteyteen.4 Internetyhteyden nopeus. Mobiililaajakaistayhteydestä 8. Kiinteästä laajakaistasta luopuminen.7 Syyt olla hankkimatta internetyhteyttä Viestintäpalveluiden sopimustyypit ja maksut. Matkapuhelinsopimukset. Internet-liittymäsopimukset 4 4 Viestintäpalvelujen käyttö ja niiden merkitys 8 4. Uutisten seuraaminen 8 4. Uutisten seuraaminen internetistä 9 4. Internetin käyttötarkoitukset vapaa-ajalla 0 4.4 Internetin puhepalvelujen ja pikaviestimien käyttö 4.4 Matkapuhelinpalvelujen käyttö 4 4.4 Viestintätapojen koettu merkitys LIITEKUVAT 8
Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa kerrotaan keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten käyttämiä viestintäpalveluja. Tarkastelun kohteena oli kolme palvelua (matkapuhelin, kiinteä laajakaista ja mobiililaajakaista). Niiden käyttäjiä pyydettiin kertomaan palvelujen hyödyntämiseen liittyviä seikkoja. Lisäksi tiedusteltiin heidän mielipiteitään siitä, millaisiksi he kokevat keskeisten viestintätapojen merkityksen. Tutkimusta varten toteutettiin yhteensä.008 haastattelua.9. 8.0.0 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 79 -vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Kaikkien otantatutkimusten tuloksiin sisältyy tietty epävarmuus mahdollisten satunnaisvirheiden takia. Otantatutkimustulosten epävarmuustekijää hallitaan laskemalla mahdollisten virheiden esiintymistodennäköisyyden pohjalta ns. luottamusvälejä erisuuruisille otoksille tai niiden osille. Tietylle tutkimustulokselle laskettu luottamusväli osoittaa ne raja-arvot, joiden väliin oikea, koko perusjoukkoa koskeva tulos jää tietyllä varmuudella. Tutkimusta varten tulosten luottamusvälit on laskettu prosenttilukujakautumalle. Oheisessa taulukossa on esitetty luottamusvälien suuruudet prosenttilukuina erisuuruisille ryhmille. Tässä tapauksessa luottamusvälin laajuus on sovittu 9 %:n tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tutkimusta toistettaisiin äärettömän monta kertaa, ainoastaan viidessä tapauksessa sadasta otannan näyttämä tulos osuisi sattuman johdosta luottamusvälin ulkopuolelle. Tilastollisen luotettavuuden kriteeri on siis varsin ankara, käytännössä tulosten hajonta on kuitenkin huomattavasti kapeampi. Taulukko. Tilastolliset virhemarginaalit (%). SAATU TULOS % RYHMÄN SUURUUS N 00 00 00 00 000 00 000 000 0 % tai 90 %...+.0 +4. +. +.7 +.9 +. +. +.0 0 % tai 80 %...+8.0 +.7 +4. +. +. +. +.8 +.4 0 % tai 70 %...+9. +. +. +4. +.9 +.4 +.0 +.7 40 % tai 0 %...+9.8 +7.0 +.7 +4.4 +. +. +. +.8 0 %...+0.0 +7. +.8 +4. +. +.7 +. +.9 Luottamusvälit ovat kapeampia prosenttijakautuman päissä, koska satunnaiset heitot todennäköisesti ovat pienempiä kuin jakautuman keskikohdalla. Esim. 00 haastattelun suuruisesta ryhmästä saatu tulos 0 % on 9 %:n varmuustasolla arvioiden 4 %:n ja %:n välissä, ja osuisi näiden rajojen ulkopuolelle vain viidessä tapauksessa sadasta, kun tutkimusta toistettaisiin äärettömän monta kertaa. Samaa luottamusvälitaulukkoa voi käyttää myös kääntäen valittaessa tietyn varmuuden takaavan otoksen kokoa. Jos halutaan esim. luottamusväli % suuruiseksi, on valittava sellainen otoskoko, että sen puitteissa tarkasteltavan ryhmän suuruudeksi tulee noin 00. Kun tehtävänä on verrata toisiinsa kahden otoksen tai ryhmän tulosta, on luottamusväliä arvioitaessa muistettava, että molemmilla tuloksilla on oma epävarmuusalueensa. Yhdistetyn luottamusvälin leveys voi olla niinkin suuri kuin pienemmän otoksen luottamusväli kaksinkertaisena.
Taulukko. Toteutetut haastattelut maakunnittain. kpl. Uusimaa... Varsinais-Suomi... Itä-Uusimaa... Satakunta... 0 Kanta-Häme... 8 Pirkanmaa... Päijät-Häme... 48 Kymenlaakso... Etelä-Karjala... Etelä-Savo... 0 Pohjois-Savo... Pohjois-Karjala... Keski-Suomi... 0 Etelä-Pohjanmaa... 4 Pohjanmaa... 0 Keski-Pohjanmaa... 8 Pohjois-Pohjanmaa... Kainuu... Lappi... 0 Aineiston keräämisessä hyödynnettiin kiintiöintejä. Kussakin maakunnassa kerättiin (oheisesta taulukosta näkyvä) tietty, kiinteä määrä haastatteluja siten, että väkimäärältään suuria aliedustettiin. Vastaavasti pienissä maakunnissa tehtiin enemmän haastatteluja kuin mitä niiden väestömäärä antaisi ymmärtää. Aineiston edustavuus varmistettiin vielä maakuntakohtaisilla ikä- ja sukupuolikiintiöillä. Koko valtakunnan tulosta laskettaessa kullekin maakunnalle annettiin sen todellisen väestömäärän mukainen paino. Näin käsillä on aineisto, josta voi vetää valtakunnan tasolla yksityiskohtaisia johtopäätöksiä tutkimuksessa tarkasteltavien asioiden tilasta. Lisäksi kunkin maakunnan tuloksista voi tehdä ainakin suuntaa antavia alueellisia johtopäätöksiä. Käytetyt viestintäpalvelut. Viestintävälineiden levinneisyydet Lankapuhelinliittymien määrä on vuodessa vähentynyt. Kun vuosi sitten joka viides kertoi kotitaloudestaan löytyvän sellaisen, nyt vastaavasti ilmoitti prosenttia. Internet-yhteys ja puhekäytössä oleva matkapuhelinliittymä olivat nyt yhtä yleisiä kuin vuosi sitten. Matkapuhelin oli lähes jokaisella, kaikkiaan 99 prosentilla vastanneista. Jonkinlaisesta internetyhteydestä raportoi melkein yhdeksän kymmenestä (88 %). Lankapuhelin löytyy keskimääräistä useammalta varttuneelta. Yli -vuotiaisten talouksista sellainen on joka kolmannessa ( %). Vuosi sitten 9 prosenttia kyseisestä ikäluokasta kertoi vastaavaa. Lankapuhelin on harvinaisin - 4-vuotiaiden parissa. Vain kaksi prosenttia tässä ikäryhmässä (eli yhtä moni kuin 00) kertoi taloudessa olevan sellaisen.
KOTITALOUDESSA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ (%) 0 0 40 0 80 00 Lankapuhelin Internet yhteys (millä tekniikalla/tavoin tahansa) 0 0, n=008 00, n=0 88 8 Puhekäytössä oleva matkapuhelinliittymä 99 99 Kuvio. Lähes jokainen alle -vuotias kertoi omistavansa matkapuhelimen (00 %) tai internetyhteyden (99 %). Eläkeikäisistä internetyhteys oli 9 prosentilla, matkapuhelin lähestulkoon jokaisella (99 %). Vuosi sitten prosenttia eläkeläisistä ilmoitti internet-liittymästä.. Internetyhteyksien tyypit Siitä joukosta (88 % kaikista vastaajista), jolla on internetyhteys, 9 prosentilla on vain kotiympäristöön tarkoitettu kiinteä laajakaista. KÄYTÖSSÄ OLEVAN INTERNET-YHTEYDEN TYYPPI (% niistä, joilla internet) 0 0 40 0 80 Kiinteä laajakaista, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain kotiympäristössä (mukaan lukien langaton lähiverkko, wimax, @40 jne.) 9 7 Mobiililaajakaista, jota voidaan käyttää myös kotiympäristön ulkopuolella matkapuhelimen, "mokkulan" (USB modeemi) tai muun vastaavan välityksellä 49 EI laajakaistainen kiinteä Internet yhteys (esim. ISDN) Matkapuhelinliittymän kautta muu kuin mobiililaajakaista 0, n=8 00, n=04 Kuvio. Käytännössä joka toisessa internet-taloudessa on mobiililaajakaista, jota voi käyttää myös kotiympäristön ulkopuolella.
4 Kaikkiaan viidellätoista prosentilla on muu kuin laajakaistainen yhteys internetiin matkapuhelimen kautta. Muunlaiset internetliittymät ovat varsin harvinaisia. Mobiilisovellukset ovat yleistyneet kuluneen vuoden aikana. Mobiililaajakaistatalouksien osuus on kasvanut prosenttiyksikköä. Muulla kuin laajakaistaisella yhteydellä internetiä matkapuhelimellaan käyttävien määrän kasvu on yhtä suuri. Etenkin pääkaupunkiseutulaiset kertoivat käyttävänsä kiinteää laajakaistaa (8 %). Maaseudulla asuvista sellainen on selvästi harvemmalla, kaiken kaikkiaan prosentilla. Jälkimmäisillä on keskimääräistä useammin käytössään mobiililaajakaista ( %). Pääkaupunkiseudulla se on 44 prosentilla. Matkapuhelinliittymän kautta muuten kuin mobiililaajakaistaa hyödyntävien internetin käyttäjien osuus on pääkaupunkiseudulla suurempi kuin muualla. Siellä joka viides ( %) ilmoittautui lukeutuvansa tähän joukkoon, maaseudulla asuvista joka kymmenes (0 %). KIINTEÄN LAAJAKAISTAYHTEYDEN TYYPPI (% niistä, joilla laajakaista) 0 0 40 0 80 Puhelinverkon kautta toteutettu DSL liittymä (ADSL, VDSL, SDSL...) tai kiinteistöliittymä 4 9 Kaapeli TV verkon kautta toteutettu liittymä 0 Valokuituyhteys Kiinteästi asennettu langaton liittymä kuten WiMAX tai @40 4 Muu 0, n=80 00, n=889 Ei tiedä/ei osaa sanoa 8 Kuvio. Valtaosa kiinteistä laajakaistoista on edelleen tyypiltään puhelinverkon kautta toteutettuja DSL- tai kiinteistöliittymiä. Kyseisenlainen liittymä on melkein kahdella kolmesta kiinteää laajakaistaa kotonaan käyttävällä. Kaapelitelevisioverkon kautta toteutettu liittymä löytyy 0 prosentilta. Valokuituyhteys tai kiinteästi asennettu langaton liittymä on noin viidellä sadasta Internet-liittymän haltijasta. Tutkimukseen vastaajilta kysyttiin, mikä on heidän ensisijainen internetliittymänsä, mikäli heillä on useampi kuin yksi internetliittymä (kuvio 4). Puhelinverkon kautta toteutettu DSL- tai kiinteistöliittymä on ensisijainen valinta kahdelle viidestä internettaloudesta. Vajaassa kolmasosassa käytetään kaikkein eniten mobiililaajakaistaa.
Kaapelitelevisioverkon kautta toteutettu liittymä on ensisijainen prosentissa internettalouksia. Muut vaihtoehdot tulevat kyseeseen harvoille. Esim. kiinteä laajakaista on viidellä sadasta, valokuituyhteys kolmella prosentilla. Vain kaksi prosenttia ei tiennyt tai osannut sanoa, minkälainen yhteys heillä on kotitaloudessaan. ENSISIJAINEN KÄYTÖSSÄ OLEVA INTERNET-YHTEYS (% niistä, joilla internet) 0 0 40 0 Puhelinverkon kautta toteutettu DSL liittymä (ADSL, VDSL, SDSL...) tai kiinteistöliittymä Mobiililaajakaista esim. matkapuhelimen tai "mokkulan" (USB modeemi) kautta 4 49 Kaapeli TV verkon kautta toteutettu liittymä Kiinteä laajakaista (ei tarkennettu yhteystapaa) Kiinteä langaton (WiMAX tai @40) 4 Valokuituyhteys EI laajakaistainen kiinteä Internet yhteys (esim. ISDN) Matkapuhelinliittymän kautta muu kuin mobiililaajakaista Ei tiedä/ei osaa sanoa 0, n=8 00, n=04 Kuvio 4. Yhteensä 8 prosentissa kiinteän laajakaistan talouksista yhteyteen on kiinnitetty langaton lähiverkko. Mobiililaajakaistan yleistymisen havaitsee myös kuviosta 4. Sitä pääasiallisena yhteytenään pitävien talouksien osuus on kasvanut vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Samaan aikaan puhelinverkon kautta tai kiinteistöliittymänä toteutettujen osuus on laskenut kahdeksalla prosenttiyksiköllä.. Tyytyväisyys internetyhteyteen Ensisijainen internetyhteys tyydyttää useimpia ainakin valtaosin. Vajaa kolmasosa on siihen erittäin ja lisäksi useampi kuin joka toinen melko tyytyväinen. Keskimääräistä useampi alle -vuotias sekä kaupungin keskusta-alueella asuva kertoi olevansa liittymäänsä erittäin tyytyväinen.
TYYTYVÄISYYS ENSISIJAISEEN INTERNET -YHTEYTEEN (% ensisijaisen yhteyden nimenneistä), n=7 Erittäin tyytyväinen Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytymätön 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % KAIKKI Nainen Mies 9 9 4 8 4 4 49 0 4 9 4 8 4 0 9 4 7 9 7 7 7 4 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 9 0 9 4 4 7 7 9 7 Uusimaa Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi 0 9 9 0 0 7 7 9 7 Haja asutusalue Taajama Kaupungin keskusta alue 0 9 40 0 47 0 4 4 Kuvio. Oheiseen taulukkoon on merkitty, kuinka tyytyväisiä erityyppistä liittymää pääasiassa käyttävät ovat. Ryhmien väliset erot ovat vähäiset. Kaikkein tyytyväisimmiksi osoittautuvia eli ei-laajakaistaista kiinteää Internet-yhteyttä käyttäviä oli vastaajissa vain kourallinen kolmeen muuhun ryhmään verrattuna. Taulukko. Tyytyväisyys nykyiseen pääasialliseen liittymään liittymätyypin mukaan (%). Kotiympäristöön Mobiililaajakaista, Ei-laajakaistainen Matkapuhelintarkoitettu kiinteä jota voi käyttää kiinteä liittymän kautta laajakaista myös kodin internetyhteys muu kuin ulkopuolella mobiililaajakaista Erittäin tyytyväinen... 8 47 0 Melko tyytyväinen... 47 4 Ei tyytyväinen/tyytymätön... 7 -- 7 Melko tyytymätön... 7 Erittäin tyytymätön... --.4 Internetyhteyden nopeus Enemmistön ensisijaisen internetliittymän nimellinen tiedonsiirtonopeus on vähintään kaksi megabittiä. prosenttia tyytyy yhteen megabittiin, viisi prosenttia sitä hitaampaan nopeu-
7 teen. Kaikkiaan prosenttia on päätynyt 4 megabittiin tai nopeampaan ratkaisuun. Peräti 7 prosentilla vastaajista ei ollut käsitystä oman yhteytensä nimellisestä nopeudesta. ENSISIJAISEN INTERNET-YHTEYDEN NIMELLINEN TIEDONSIIRTONOPEUS (% niistä, joilla internet) 0 0 0 0 alle Megabitti sekunnissa Megabitti sekunnissa megabittiä 8 megabittiä 4 megabittiä 00 megabittiä tai enemmän 4 9 7 7 0 0 0, n=8 00, n=04 4 7 9 Kuvio. Kaikkiaan 70 prosenttia kertoi pitävänsä nykyisen internetyhteytensä tiedonsiirtonopeutta sopivana. Joka neljäs on sitä mieltä, että tarvitsisi nykyistä nopeamman yhteyden. Kuudelle prosentille kävisi hitaampikin tiedonsiirto. Taulukko 4. Käsitykset nykyisen internetyhteysnopeuden sopivuudesta (%). Tämänhetkinen Internet-yhteysnopeus alle Mbs Mbs Mbs 8 Mbs 4 Mbs 00 Mbs Kaikki Sopiva... 8 7 77 70 7 70 Hitaampikin kävisi... 8 Tarvitsisi nopeamman... 8 44 8 7 Oheisesta taulukosta käy ilmi, että olipa nopeus mikä tahansa, enemmistö pitää sitä riittävänä. Etenkin moni niistä, joiden yhteysnopeus jää alle kahteen megabittiin, toivoisi nykyistä suurempaa tehoa. Noin viidennes niistä, joiden yhteysnopeus on 4 megabittiä tai yli, kertoi, että tulisi toimeen hitaammallakin yhteydellä. Taulukko. Riittävänä pidetyt Internetyhteysnopeudet (% nykyistä nopeampaa yhteyttä haluavista). Tämänhetkinen internetyhteysnopeus Riittävä nopeus/s alle Mbs Mbs Mbs 8 Mbs 4 Mbs 00 Mbs Kaikki megabitti... -- -- -- -- megabittiä... 0 8 -- -- -- 0 8 megabittiä... 8 4 4 -- -- 4 4 megabittiä... 7 9 -- 8 00 megabittiä tai enemmän... 4 8 8 7... 4 7 9 4 Taulukkoon on merkitty nopeampaa yhteyttä haluavien toiveet nykyisen yhteysnopeuden mukaan. Siitä havaitsee mm. sen, että noin kolmasosa niistä, joiden yhteyden nopeus on tällä hetkellä alle yksi megabitti sekunnissa ja jotka haluavat nopeamman yhteyden, pitäisi kahta megabittiä itselleen sopivana. Toinen kolmasosa heistä haluaisi 4 megabitin yhteyden.
8 Mitä nopeampi yhteys on tällä hetkellä, sitä kovempaa suorituskykyä luonnollisesti havitellaan. Esim. siitä joukosta, joka on tyytymätön tämänhetkiseen 4 megabitin yhteyteensä, valtaosa pitäisi 00 Mbs:ää omiin tarpeisiinsa sopivana nopeutena. Nykyisen liittymänsä nopeuteen tyytymättömiltä kysyttiin, uskovatko he, että markkinoilla on tarjolla heidän tarpeitansa vastaavia internetliittymiä. Taulukko. Onko markkinoilla tarjolla tarpeita vastaavia, riittävän nopeita internetliittymiä. Nykyisen liittymän nopeuteen tyytymättömien käsitykset (%). Tämänhetkinen internetyhteysnopeus alle Mbs Mbs Mbs 8 Mbs 4 Mbs 00 Mbs Kaikki Kyllä... 7 0 77 8 8 Ei... 7 8 4 9 9... 0 7 Tämän joukon selkeä enemmistö, kaksi kolmesta, on vakuuttunut, että sopivaa tarjontaa löytyy. Mielipide on vahva riippumatta siitä, mikä nykyisen liittymän nimellinen nopeus on. Kaikkein nopeimpia (00 Mbs) yhteyksiä käyttävät kuitenkin erottuvat joukosta. Heistä keskimääräistä useampi arvelee löytävänsä tarpeitaan tyydyttäviä liittymiä. Myös luokkaan 4 Mbs kuuluvista keskimääräistä useampi jakaa käsityksen. Toisaalta myös ne, joiden nykyinen yhteys on megabitti sekunnissa, ovat keskimääräistä useammin sitä mieltä, että heille on tarjolla tarpeita vastaavia liittymiä.. Mobiililaajakaistayhteydestä Mobiililaajakaista-asiakkailta kysyttiin, millä laitteilla he käyttävät yhteyttään. Valtaenemmistö (8 %) kertoi, että heillä on tätä tarkoitusta varten kannettava tietokone. LAITTEET, JOIDEN KAUTTA KÄYTETÄÄN MOBIILILAAJAKAISTAA (% niistä, joilla mobiililaajakaista) 0 0 40 0 80 00 Kannettava tietokone 8 80 Pöytätietokone (päätelaite jota ei ole tarkoitus kantaa mukana) Matkapuhelin (päätelaite, joka on myös puhekäytössä) 0 8 Tablet (tai muu vastaava mukana helposti kuljetettava päätelaite) 4 0, n=9 00, n=9 Kuvio 7. Runsas viidesosa käyttää mobiililaajakaistaansa pöytätietokoneen tai jonkin muun sellaisen päätelaitteen avulla, jota ei ole tarkoituskaan kantaa mukana. Yhtä moni käyttää laa-
9 jakaistaa matkapuhelimella tai muulla puhekäytössä olevalla päätelaitteella. Neljällä sadasta on käytössään Tablet tai muu vastaava mukana helposti kuljetettava päätelaite. Etenkin miehet ja pääkaupunkiseudulla asuvat lukeutuvat laajakaistaa matkapuhelimella käyttäviin. Myös keskimääräistä useampi alle 0 -vuotias käyttää mobiililaajakaistaa kännykällään. Keskimääräistä useampi maaseudulla asuva (0 %) käyttää mobiililaajakaistaansa pöytätietokoneellaan. Tabletit ovat varsinaisesti vain eräiden pääkaupunkiseudulla asuvien laite. Siellä ne ovat käytössä 4 prosentilla. Muissa taajamissa ja maaseudulla niiden käytön voi sanoa olevan marginaalista. Vain joka toinen hyödyntää mobiililaajakaistaansa liikkuessaan tai matkustaessaan. Keskimääräistä useammin niin tekevät - 0 -vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat miehet. Useimmat (8 %) jättävät mobiliteetin hyödyntämättä ja käyttävät yhteyttä kotonaan. Kaksi viidestä (8 %) kertoi käyttävänsä mobiililaajakaistaansa vapaa-ajan asunnolla, vajaa kolmannes töissä tai opiskelupaikassa. Ulkomailla yhteyttä hyödyntää suhteellisen harva ( %). Keskimääräistä useampi - 49 -vuotias sekä pääkaupunkiseudulla asuva lukeutuu mobiililaajakaistaa ulkomailla käyttäviin. MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄMINEN, KÄYTTÄÄ... (% niistä, joilla mobiililaajakaista), n=9 0 0 40 0 80 00 Kotona 8 Liikkuessa tai matkustaessa Vapaa ajan asunnolla 8 Töissä tai opiskelupaikassa 0 Ulkomailla Jossain muualla 9 Ei missään edellä mainituista Kuvio 8. Mahdollisuus käyttää liittymää paikasta riippumatta ja jopa liikkuessa on merkittävin yksittäinen peruste hankkia mobiililaajakaista. Kaksi viidestä sellaisen omistavasta mainitsi tämän syyn. Edullinen hinta oli ollut runsaalle viidesosalle tärkein yksittäinen hankinnan peruste. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat perustelivat valintaansa keskimääräistä useammin hinnalla, kun keskimääräistä useampi suurhelsinkiläinen viittasi mobiliteettiin hankinnan perusteena.
0 Muut seikat mainittiin harvemmin. Vaikka niillä saattaa olla merkitystä yhdessä jonkin muun tekijän kanssa, yksittäisenä perusteena niiden merkitys jää selvästi vähemmäksi kuin hinta ja etenkin mobiliteetti. Aiempaa useampi, nyt prosenttia, mainitsi hankkineensa mobiililaajakaistan osana laajempaa palvelupakettia. Kaksi prosenttia vetosi tiedonsiirtonopeuteen. Kuusi prosenttia kertoi hankkineensa mobiililaajakaistan siksi, että muuta ei ollut tarjolla. Maaseudulla asuvista ( %) neljä kertaa useampi kuin pääkaupunkilaisista ( %) oli hankkinut mobiililaajakaistan tästä syystä. PÄÄASIALLINEN SYY HANKKIA MOBIILILAAJAKAISTAYHTEYS (% niistä, joilla mobiililaajakaista) 0 0 0 0 40 0 Mobiliteetti eli mahdollisuus käyttää liittymää paikasta riippumatta ja jopa liikkuessa 4 4 Edullinen hinta Hankki osana palvelupakettia, esim. kiinteä + mobiili Nopeus eli tiedonsiirtonopeus Muuta ei ollut tarjolla Ei mitään erityistä syytä 0, n=9 00, n=9 Kuvio 9. Kolme sadasta mobiililaajakaistan käyttäjästä ei osannut sanoa, miksi oli päätynyt valitsemaan sellaisen ja prosentilla ei ollut mitään erityistä syytä. He olivat enemmänkin ajautuneet hankkimaan sellaisen. Tuoreet tulokset ovat hyvin samantyyppiset kuin edellisessä tutkimuksessa saavutetut, muutosten mahtuessa tilastolliseen virhemarginaaliin. Voidaan kuitenkin todeta, ettei mobiliteetti ole lisännyt merkitystään mobiililaajakaistan hankkimisen syynä.
TULISIKO TOIMEEN PELKÄLLÄ MOBIILILAAJAKAISTALLA (% niistä, joilla kiinteä internet tai ei internetiä) 0 0 0 0 40 0 0 Kyllä 0 4 Ei 4 8 0, n=00 00, n=97 Kuvio 0. Pelkästään kiinteää laajakaistaa käyttäville, sekä kiinteää että mobiililaajakaistaa käyttäville tai kokonaan vailla internetyhteyttä oleville esitettiin kysymys, jossa heitä pyydettiin pohtimaan, tulisivatko he toimeen pelkällä mobiililaajakaistalla. Tässä joukossa on vahvistunut ajatus siitä, ettei pelkästään mobiililaajakaistayhteyden varassa tultaisi toimeen. Nyt näin ajattelee prosenttia niistä, joilla ei ole mobiililaajakaista ainoana internetyhteytenä. Vajaa kolmannes on vastakkaista mieltä. Edelleen kysymys osoittautui monelle teoreettiseksi: huomattava joukko ei osannut ottaa siihen lainkaan kantaa. Tämä joukko oli suhteellisesti ottaen hieman pienempi kuin 00.. Kiinteästä laajakaistayhteydestä luopuminen Useampi kuin kaksi viidestä (4 %) tällä hetkellä ilman kiinteää laajakaistaa olevasta totesi, että taloudessa oli aiemmin ollut sellainen. - 4 -vuotiaat totesivat tämän useammin kuin muut. Heistä 4 prosentilla oli aikaisemmin ollut kiinteä laajakaista. - 49 -vuotiaista melkein yhtä monen (9 %) todetessa saman. Kiinteästä laajakaistasta oli luovuttu useammin pääkaupunkiseudun ulkopuolella kuin Suur-Helsingissä. Miehet olivat luopuneet kiinteästä laajakaistasta (0 %) huomattavasti useammin kuin naiset (7 %). ONKO OLLUT AIKAISEMMIN KIINTEÄ LAAJAKAISTAYHTEYS (% niistä, joilla ei tällä hetkellä ole kiinteää laajakaistaa), n= 0 0 0 0 40 0 0 Kyllä 4 Ei 4 Kuvio.
PÄÄASIALLINEN SYY SILLE, ETTÄ ON LUOVUTTU KIINTEÄSTÄ LAAJAKAISTASTA (% niistä, joilla ei enää ole kiinteää laajakaistaa), n=00 0 0 0 0 40 0 Kallis hinta 7 Kiinteää yhteyttä ei enää esim. muuton tai sopimuksen purkamisen vuoksi tarjolla Yhteyden hitaus 0 Tyytymättömyys palvelun laatuun, esim. asiakaspalveluun tai yhteyden pätkimiseen Vähäinen käyttö Kuvio. Liian kalliina pidetty hinta oli ollut suurin yksittäinen syy luopua kiinteästä laajakaistasta. Toiseksi useimmin viitattiin muuttoon, sopimuksen purkamiseen tai muuhun kiinteän laajakaistan käyttämisen estäneeseen tekijään. Muut syyt, kuten yhteyden hitaus, tyytymättömyys liittymän toimivuuteen tai operaattorin tarjoaman palvelun laatuun sekä vähäinen käyttö mainittiin selvästi harvemmin..7 Syyt olla hankkimatta internetyhteyttä Kuviosta käyvät ilmi syyt sille, miksi kaikki eivät halua hankkia kotitalouteensa internetiä. Tällaiset henkilöt muodostavat selkeän vähemmistön, joka on vuodessa kutistunut entisestään. Tällä hetkellä prosenttia tutkimukseen osallistuneista lukeutuu kyseiseen joukkoon. Valtaosa heistä, kolme neljästä, ei ole hankkinut Internetiä, koska ei tunne tarvitsevansa sitä. Joka neljäs voi käyttää sitä tarpeeksi jossain muualla, eikä tunne tarvetta hankkia yhteyttä kotiin. Yhtä moni kokee sen käytön olevan itselleen hankalaa, joka kahdeksannen mielestä liittymän tilaamisen ja asennuksen hankaluus aiheuttaa sen, ettei sitä ole tullut hankittua. Yhtä usea on jättänyt liittymän hankkimatta, koska sen käytön turvallisuus arveluttaa. Viidesosa kertoi syyksi hinnan kalleuden.
SYYT SILLE, ETTEI OLE HANKKINUT INTERNETIÄ (% niistä, joilla ei ole), 0 0 40 0 80 00 Ei koe tarvitsevansa internetiä 74 7 Ei tarvitse kotona, voi käyttää muualla Internet liitymän käyttäminen on hankalaa Internet liittymä on kallis Internet liittymän hankkiminen on hankalaa (asennus ja tilaaminen) Ei koe internetin käyttämistä turvalliseksi Muu syy 0 9 8 9 9 0, n=70 00, n=408 Kuvio. Viestintäpalveluiden sopimustyypit ja maksut. Matkapuhelinsopimukset Enemmistöllä matkapuhelimen käyttäjistä ( %) on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Toiseksi suosituin on yli vuoden kestävä määräaikainen sopimus. Runsaan viidesosan sopimus on määräaikainen ja on alun perin ollut yli vuoden kestävä. Kahdeksalla prosentilla se on alun perin ollut kestoltaan alle vuoden mittainen. Kaksi prosenttia kertoi oman sopimuksensa olevan määräaikainen, mutta ei muistanut sen alkuperäistä kestoa. Työnantaja maksaa matkapuhelimen käytön vajaalle kymmenesosalle. Määräaikaisten ja työsuhde-etuna saatavien matkapuhelinsopimusten osuudet ovat lisääntyneet toistaiseksi voimassa olevien kustannuksella. Muutokset ovat kuitenkin vähäiset ja mahtuvat tilastolliseen virhemarginaaliin. Työnantajan tarjoama matkapuhelinetu on keskimääräistä yleisempi pääkaupunkiseudulla. Siellä asuvista sellainen on prosentilla. Miehillä ( %) se on yleisempi kuin naisilla ( %). Joka kuudes 49 -vuotias kertoi nauttivansa kyseisestä työsuhde-edusta. Muissa ikäryhmissä se oli harvinaisempi.
4 PÄÄASIALLISESTI KÄYTETYN MATKAPUHELIMEN SOPIMUKSEN TYYPPI (% niistä, joilla matkapuhelin) 0 0 40 0 Toistaiseksi voimassa 9 Määräaikainen yli vuosi (sopimuksen alkuperäinen kesto) 9 Määräaikainen, vuosi tai alle (sopimuksen alkuperäinen kesto) 8 0 Määräaikainen, ei muista kestoa Työnantaja maksaa (esim. puhelinetu) 9 0, n=984 00, n=98 Kuvio 4. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on yleisin kaikissa väestöryhmissä ja yli vuoden voimassa oleva vastaavasti toiseksi yleisin. Kaikkein iäkkäimmistä ( -vuotiaat ja vanhemmat) keskimääräistä jonkin verran useampi ( %) oli päätynyt toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, vaikka ero muihin ikäryhmiin ei ollut suuri. Työttömistä toistaiseksi voimassa oleva sopimus oli 49 prosentilla. Runsas kolmannes (4 %) työttömistä oli päätynyt hankkimaan yli vuoden kestävän määräaikaisen sopimuksen. Sen enempää asuinpaikan sijainti kuin tyyppikään ei käytännössä ollut ohjannut sopimustyypin valintoja.. Internetliittymäsopimukset Selkeä enemmistö internetliittymäsopimuksistakin on toistaiseksi voimassa olevia. Tutkimukseen osallistuneista Internet-talouksista 7 prosenttia lukeutuu kyseiseen joukkoon. Yli vuoden voimassa oleva sopimus on joka neljännellä ( %) ja alle vuoden kestävä vain muutamilla ( %). Viisi prosenttia kertoi työnantajan kustantavan heidän käyttämänsä internetliittymän.
PÄÄASIALLISESTI KÄYTETYN INTERNET-YHTEYDEN LIITTYMÄSOPIMUKSEN TYYPPI (% niistä, joilla internet) 0 0 40 0 Toistaiseksi voimassa 7 Määräaikainen yli vuosi (sopimuksen alkuperäinen kesto) Määräaikainen, vuosi tai alle (sopimuksen alkuperäinen kesto) 4 Määräaikainen, ei muista kestoa Työnantaja maksaa 7 0, n=8 00, n=04 Kuvio. PÄÄASIALLISESTI KÄYTETYSTÄ INTERNET-YHTEYDESTÄ MAKSETTAVA SUMMA/kk (% niistä, joilla internet) 0 4 8 0 4 8 0 0 euroa tai vähemmän 0,0 euroa,0 0 euroa 0,0 euroa,0 0 euroa 0,0 euroa,0 40 euroa 40,0 4 euroa 4,0 0 euroa 0 euroa tai enemmän 8 8 9 9 0 4 4 0, n=8 00, n=04 Kuvio. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia on nyt hieman harvemmalla kuin oli vuosi sitten. Yli vuoden voimassa olevien, määräaikaisten sopimusten osuus on nyt hieman suurempi. Maaseudulla määräaikainen sopimus on keskimääräistä suositumpi. Siellä asuvista 8 prosenttia kertoi päätyneensä yli vuoden voimassaolevaan, mutta määräaikaiseen liittymäsopimukseen. Silti sielläkin toistaiseksi voimassa oleva sopimus on käytännössä kaikkien tutkittujen väestöryhmien enemmistöjen valinta. Joka toinen opiskelijakin (49 %) on hankkinut sellaisen.
Keskimääräiseksi kuukausimaksuksi muodostuu noin 4 euroa. Kuten oheisesta kuviosta havaitsee, vaihtelu on kuitenkin melko suurta. Kaikkiaan prosentin kuukausittaiset kustannukset osuvat ja 0 euron väliin. Useamman kuin joka toisen kustannukset ovat - 40 euroa kuukaudessa. Alla olevanssa kuviossa on esitetty keskimääräiset kuukausikulut liittymän nimellisen nopeuden ja liittymätyypin mukaan. Alle yhden ja yhden megabitin yhteydestä maksetaan keskimäärin noin 0 euroa. Nopeuden kasvu lisää laskun määrää aina euroon saakka (4 Mbs). Siitä ylöspäin hinta ei enää näytä nousevan. Sopimuksen tyyppi ei näyttäisi jakavan kustannuksia yhtä paljon kuin liittymän nopeus. Toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista kuitenkin maksetaan hieman enemmän kuin määräaikaisista. INTERNET-LIITTYMÄN KUUKAUSIKULUT LIITTYMÄN NOPEUDEN JA LIITTYMÄTYYPIN MUKAAN ( /kk) 0 0 0 0 40 KAIKKI 4 alle Mbs Mbs Mbs 8 Mbs 4 Mbs 00 Mbs tai enemmän 9 0 Toistaiseksi voimassa Määräaikainen, vuosi tai alle Määräaikainen,yli vuosi Määräaikainen, ei muista kestoa Työnantaja maksaa Kuvio. Mobiililaajakaistaa käyttäviltä tiedusteltiin erikseen tiedonsiirtoon liittyvistä kustannuksista. Kiinteä kuukausimaksu, jossa on rajaton käyttö, on ylivoimaisesti suosituin maksutapa. Kaikkiaan 78 prosenttia mobiililaajakaistaa käyttävistä kertoi maksavansa tiedonsiirtokulut sillä tavoin. Muiden tapojen käyttäminen on selvästi marginaalisempaa.
7 MITEN MAKSAA MOBIILITIEDONSIIRROSTA (% niistä, joilla mobiililaajakaista), n=497 0 0 40 0 80 00 Kiinteä kuukausimaksu, rajaton käyttö 78 Työnantaja maksaa 7 Kiinteä kuukausimaksu siten, että tietyn rajan jälkeen käyttö automaattisesti hidastuu Kiinteä kuukausimaksu siten, että tietyn rajan jälkeen käytöstä peritään automaattisesti lisämaksu Pelkästään käyttömäärän mukainen maksu Muu tapa Kuvio 7. Kiinteä kuukausimaksu on kaikkien tutkittujen väestöryhmien ylivoimaisesti eniten suosima maksutapa. Tutkimuksessa käytetyt sosiodemografiset tekijät eivät jakaneet muitakaan vaihtoehtoja. Säännön vahvistavan poikkeuksen kuitenkin muodostaa se, että työnantaja kattaa keskimääräistä useamman pääkaupunkiseudulla asuvan - 49 -vuotiaan miehen tiedonsiirtokulut. Niiltä, joiden kiinteään kuukausimaksuun liittyy rajoituksia (käytön hidastuminen tai lisämaksu tietyn rajan jälkeen), kysyttiin rajoittamattoman tiedonsiirron rajaa. Peräti 4 prosentilla ei ollut asiasta käsitystä. Asiasta tienneiden rajat olivat monentyyppisiä, jakaantuen varsin tasaisesti alle yhdestä yli 0 gigatavuun. Valtaosa tästä joukosta totesi lisäksi, ettei käyttäisi enemmän liittymäänsä, vaikka mitään tiedonsiirtorajaa ei olisikaan.
8 OLISIKO VALMIS MAKSAMAAN ERIKSEEN INTERNETIN PALVELUISTA KUTEN SÄHKÖISISTÄ LEHDISTÄ TAI/JA PELEISTÄ (%) 0 0 40 0 80 00 Maksaa jo jostain internetin palvelusta 4 0, n=008 00, n=0 Voisi maksaa tai on harkinnut maksavansa Ei maksaisi 8 8 4 Kuvio 8. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin halukkuutta maksaa erikseen joistakin internetin palveluista (esim. sähköiset lehdet tai pelit). Selkeä enemmistö eli kaikkiaan 8 prosenttia sanoi, ettei maksaisi. Neljä henkilöä sadasta kuitenkin maksaa jo nykyisin joistakin internetin palveluista ja prosenttia voisi tehdä tai on harkinnut tekevänsä niin. Nuorten (varsinkin - 4 - vuotiaiden), miesten ja pääkaupunkiseudulla asuvien parissa tällä tavalla ajattelevien joukko on keskimääräistä hieman suurempi. Tilanne ei ole muuttunut vuodessa lainkaan. 4 Viestintäpalvelujen käyttö ja niiden merkitys Viestintäpalveluihin käytöllä tarkoitetaan lähinnä, miten kuluttajat hyödyntävät käytössään olevia viestintävälineitä kuten internetiä, televisiota tai matkaviestintä, minkälaisiin tarkoituksiin internetiä käytetään tai millä tavoin seurataan ajankohtaisia uutisia. Viestintätavoilla viitataan enemmänkin itse viestintään: lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Keskeisiksi viestintätavoiksi on tässä katsottu puhelin, tekstiviestit, sähköpostit, kirje, internetin foorumit ja yhteisöt sekä pikaviestit. 4. Uutisten seuraaminen Yksi viestintäpalvelujen käyttökohteista on uutisten seuraaminen eri kanavista ja lähteistä (tässä kysyttiin uutisten seuraamista vapaa-ajalla). Televisio tai teksti-tv osoittautuivat tärkeimmäksi lähteeksi. Kaksi viidestä tutkimukseen osallistuneesta sanoi hakevansa uutisia sieltä.
9 KANAVAT JA LÄHTEET, JOISTA SEURATAAN ENITEN UUTISIA VAPAA-AJALLA (%) 0 0 0 0 40 0 Televisio tai teksti TV Internetistä Painetuista sanomalehdistä Radiosta Jostain muualta Ei seuraa lainkaan ajankohtaisia uutisia 9 8 9 0 9 9 40 0, n=008 00, n=0 Kuvio 9. Internet on tällä hetkellä suomalaisten toiseksi tärkein uutislähde. Kaikkiaan prosenttia kaikista tutkimukseen osallistuneista kertoi hyödyntävänsä sitä eniten uutisten seuraamisessa. Sanomalehdet ovat tärkein uutiskanava joka viidennelle ja radio yhdeksälle prosentille. Kuriositeettina voi panna merkille, että uutislähteenä internet on useammin tärkein kuin sanomalehdet ja radio yhteensä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan havaita jyrkkiä eroja tärkeimmässä uutislähteessä nuorten ja vanhempien välillä. Varsinkin internetin valinta tärkeimmäksi uutislähteeksi vaihtelee eri-ikäisillä hurjasti. Kun vertaa nuorinta ja vanhinta ikäryhmää suhtautumisessa internetiin, havaitsee, että verrattuna jälkimmäisiin se on tärkein lähde kertaa useammalle nuorelle. Televisio ja teksti-tv sekä painettu sanomalehti on sitä useammalle tärkein lähde, mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse. Taulukko 7a. Kanavat ja lähteet, joista seurataan eniten uutisia vapaa-ajalla iän mukaan (%). -4-4 -49 0-4 - Kaikki Televisio tai teksti-tv... 4 4 9 Painetut sanomalehdet... 9 7 9 Internet... 9 0 0 0 Radio... 7 9 Vähintään 0 vuotta täyttäneistä televisio ja teksti-tv on tärkein lähes viisi kertaa useammalle kuin alle -vuotiaista. Niitä, joille sanomalehdet muodostavat tärkeimmän lähteen, on iäkkäimmissä kaksi kertaa enemmän kuin nuorimmassa ikäluokassa. 4. Uutisten seuraaminen internetistä Internetiä tärkeimpänä uutislähteenään pitäviltä tiedusteltiin lisäksi, miten heillä on tapana seurata ajankohtaisia uutisia internetistä. Vastaukset tähän kysymykseen on esitetty kuviossa 0.
0 Tekstimuotoisten uutisten lukeminen esimerkiksi sanomalehtien, televisiokanavien tai verkkolehtien sivuilta osoittautui kaikkein tärkeimmäksi tavaksi. Peräti 9 prosenttia kertoi seuraavansa uutisia ja ajankohtaisia asioita niistä. TÄRKEIMMÄT TAVAT SEURATA AJANKOHTAISIA UUTISIA INTERNETISTÄ (% niistä, joille internet ensisijainen lähde), n=98 Tekstimuotoisten uutisten lukeminen esimerkiksi sanomalehtien, TV kanavien tai verkkolehtien sivuilta (HS.fi, Yle.fi, Uusisuomi.fi) 0 0 40 0 80 00 9 Sosiaalisen median palvelut (Twitter, Facebook, blogit) 8 TV lähetysten tapaisten uutisten katselu esimerkiksi TV kanavien sivuilta (Yle Areena, MTV Katsomo) Ei mikään edellä mainituista Kuvio 0. Sosiaalinen media (kuten Twitter, Facebook tai blogit) on merkittävä tietolähde 8 prosentille niille, joille internet on tärkein tietolähde. Televisiolähetysten tapaisten uutisten katselu esim. televisiokanavien sivuilta tulee kyseeseen prosentille. Taulukko 7b. Tavat seurata Internetistä uutisia vapaa-ajalla iän mukaan (% niistä, joille internet ensisijainen lähde). -4-4 -49 0-4 - Kaikki Tekstimuotoiset uutiset... 94 9 89 9 9 9 Sosiaalinen media... 4 8 TV-lähetysten tapaiset... 7 4 Iän vaikutuksen havaitsee myös sosiaalista mediaa koskevista vastauksista. Kysymykseen vastanneista vuotta täyttäneistä vain kolme prosenttia kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa uutislähteenään. Joka toinen Internetiä tärkeimpänä uutislähteenään pitävä alle -vuotias hyödyntää sosiaalista mediaa. 4. Internetin käyttötarkoitukset vapaa-ajalla Vastaajilta tiedusteltiin, mihin he käyttävät internetyhteyttään vapaa-ajalla. Valtaosa, 94 prosenttia, käyttää sitä tiedon hakemiseen. Käytännössä yhtä moni (9 %) käyttää internetiä sähköiseen asioimiseen. Internetin hyödyntäminen yhteydenpidossa ja kommunikoin-
nissa on myös melkoista. Useampi kuin neljä viidestä internetin käyttäjästä hyödyntää sitä juuri tähän tarkoitukseen. INTERNETIN KÄYTTÖTARKOITUKSET VAPAA-AJALLA (% niistä, joilla internet), n=8 0 0 40 0 80 00 Tiedon hakemiseen Sähköiseen asioimiseen, kuten pankkiasiat, varaukset tai verkko ostaminen Yhteydenpitoon tai kommunikointiin (sähköposti, Facebook, Messenger) Musiikin kuunteluun Videoiden tai television katseluun 84 94 9 Etätyöhön tai opiskeluun Ohjelmien tai muiden isojen tiedostojen lataamiseen Tietokonepelien pelaamiseen 4 4 4 Muuhun Ei mihinkään Kuvio. Niukka enemmistö katselee televisiota ja videoita tai kuuntelee musiikkia internetistä. Alle -vuotiaista useampi kuin neljä viidestä harrastaa ensin mainittua ja peräti yhdeksän kymmenestä jälkimmäistä. Kaksi viidestä kertoi tekevänsä etätöitä tai opiskelevansa Internetin avulla. Joka kolmas lataa sieltä ohjelmia tai suuria tiedostoja, joka neljäs pelaa tietokonepelejä. Kysymystä muutettiin hieman tämänvuotiseen tutkimukseen, mutta tietyiltä osin (tiedon hakeminen, sähköinen asiointi, yhteydenpito ja kommunikointi, musiikki, videot ja tv) tuloksia voi verrata vuotta aiemmin saavutettuihin (graafinen esitys liikekuviona). Tulokset olivat muuttumattomat joka suhteessa. Kokonaan uusi oli kysymys, jossa tiedusteltiin, mihin tarkoituksiin internetiä vapaa-ajallaan käyttävät mahdollisesti tarvitsevat nopeaa yhteyttä. Tähän annetut vastaukset on esitetty oheisessa kuviossa (kuvio ). Melkein puolet joukosta totesi, ettei nopeus ole tärkeätä. Kääntäen tämä tarkoittaa, että useampi kuin joka toinen tarvitsee sitä johonkin.
TARVITSEEKO JOHONKIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN NOPEAA YHTEYTTÄ (% niistä, jotka käyttävät internetiä vapaa-ajallaan), n=9 0 0 0 0 40 0 Videoiden tai television katseluun Tiedon hakemiseen Sähköiseen asioimiseen, kuten pankkiasiat, varaukset tai verkko ostaminen Yhteydenpitoon tai kommunikointiin (sähköposti, Facebook, Messenger) Ohjelmien tai muiden isojen tiedostojen lataamiseen Etätyöhön tai opiskeluun Musiikin kuunteluun 8 8 4 Tietokonepelien pelaamiseen 9 Muuhun Yhteyden nopeus ei ole tärkeää 4 4 Kuvio. Käyttötarkoituksia on useita, eikä kaikkien mahdollisten joukosta varsinaisesti noussut esiin sellaista, johon erityisen moni ajattelisi tarvitsevansa nopeutta. Tuloksen perusteella pikemminkin syntyy mielikuva, että osa joukosta toivoo yleensä ottaen nopeampaa yhteyttä niihin tarkoituksiin, johon käyttää Internetiä yleensäkin. Haastatellun ikä jakoi jälleen jonkin verran toiveita. Keskimääräistä useampi yli 0-vuotias ja etenkin eläkeikäinen totesi, ettei yhteyden nopeus ole tärkeä asia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yhteyden nopeus ei ollut aivan yhtä merkittävä seikka kuin Suur-Helsingissä. 4.4 Internetin puhepalvelujen ja pikaviestien käyttö Enemmistö ei hyödynnä internetin puhepalveluita (esim. Skype tai Messengerin äänipalvelut). prosenttia ei käytä niitä lainkaan ja prosenttia vain satunnaisesti. Ikä vaikuttaa myös puhepalveluiden hyödyntämiseen internetin kautta. Yhteensä 7 prosenttia internettalouksiin kuuluvista käyttää niitä vähintään satunnaisesti. Joka toinen alle -vuotias käyttää niitä satunnaisesti tai useammin. - 4 -vuotiaat ovat tässä suhteessa yhtä aktiivisia, mutta sitä varttuneempien parista äänipalvelujen käyttäjiä löytää vähemmän. Raja kulkee noin 0 vuodessa. Sitä iäkkäämmistä puhepalveluiden käyttäjiin lukeutuu prosenttia. Runsas kymmenesosa käyttää puhepalveluita viikoittain, viisi internetin käyttäjää sadasta päivittäin.
PUHEPALVELUIDEN KÄYTTÄMINEN INTERNETIN KAUTTA. KÄYTTÄÄ... (% niistä, joilla internet) 0 0 40 0 Päivittäin Viikoittain 7 8 0, n=8 00, n=04 Satunnaisesti 4 EI lainkaan Kuvio. Pikaviestit ovat hieman yleisempiä. Kaikkiaan prosenttia internettalouksiin kuuluvista käyttää niitä päivittäin, seitsemän prosenttia viikoittain. Näin voi sanoa noin joka viidennen internetiä käyttävän viestittävän niiden avulla vähintään kerran viikossa. PIKAVIESTIEN (esim. messenger-viestit) KÄYTTÄMINEN (% niistä, joilla internet) 0 0 40 0 Päivittäin Viikoittain 7 8 0, n=8 00, n=04 Satunnaisesti 8 9 Ei lainkaan 9 Kuvio 4. Valtaenemmistö kuitenkin hyödyntää niitä vain satunnaisesti tai jättää tilaisuuden kokonaan käyttämättä. Iän vaikutus heijastuu myös pikaviestien käyttöön. Kun alle -vuotiaista melkein kaksi viidesosaa lähettää niitä päivittäin, vain yksi sadasta 0 vuotta täyttäneestä tekee niin. Neljä viidestä yli 0-vuotiaasta ei lähetä pikaviestejä lainkaan. Taulukko 8. Pikaviestien (esim. Messenger-viestit) käyttäminen iän mukaan (% niistä, joilla internet). -4-4 -49 0-4 - Kaikki Päivittäin... 7 8 0 Viikoittain... 0 8 4 7 Satunnaisesti... 7 8 8 Ei lainkaan... 0 4 80 84 Ajatteleepa puhepalveluita tai pikaviestejä yleensä, kulunut vuosi ei ole tuonut muutosta suomalaisten internetinkäyttäjien tapoihin.
4 4. Matkapuhelinpalvelujen käyttö Tekstiviestit erottuvat selvästi muista matkapuhelinpalveluista. Niitä käyttää aktiivisesti 8 prosenttia laitteen käyttäjistä. Runsas neljännes hyödyntää puhelintaan tiedonhaussa tai uutisten lukemisesta internetissä. Käytännössä yhtä moni lähettää ja vastaanottaa sillä sähköpostia. Joka neljäs käyttää matkapuhelintaan internetviestinnän käyttöliittymänä. Kuusitoista prosenttia kertoi seuraavansa siitä videoita tai kuuntelevansa sillä musiikkia. MATKAPUHELINPALVELUT, JOITA KÄYTTÄNYT TAI KÄYTTÄÄ AKTIIVISESTI (% niistä, joilla matkapuhelin), n=984 0 0 40 0 80 00 Tekstiviestit 8 Tiedonhaku ja uutisten luku nettisivuilta 9 Sähköposti 8 Internet viestintä kuten facebook, twitter tai messenger Videoiden katselu tai musiikin kuuntelu Internetistä Ei mitään edellä mainituista Kuvio. Ikä vaikuttaa matkapuhelinpalveluiden käyttöön seuraavan sivun taulukosta näkyvällä tavalla. Mitä iäkkäämmistä henkilöistä on kyse, sen varmemmin matkapuhelinpalveluiden käyttö muuttuu yksipuolisemmaksi. Tekstiviestit ovat ainoa vanhempien ikäryhmien laajamittaisesti käyttämä palvelu. Taulukko 9. Aktiivisesti käytettävät matkapuhelinpalvelut iän mukaan (% niistä, joilla matkapuhelin). -4-4 -49 0-4 - Kaikki Tekstiviestit...97 89 9 80 8 Tiedonhaku ja uutisten luku netissä...4 4 7 9 Sähköposti... 4 9 7 7 8 Internetviestintä...49 0 Videot/musiikki internetissä... 8 Ei mikään edellisistä... 4 8 7 Nuorimmat ovat joka suhteessa aktiivisimpia. Esim. joka toinen alle -vuotias käyttää matkapuhelintaan internetviestintään. Vain sähköpostin käytössä he eivät ole joukon aktii-
visimpia. Hieman suurempi osa sekä - 4 että - 49-vuotiaista käyttää matkapuhelintaan tähän tarkoitukseen. 4. Viestintätapojen koettu merkitys Haastattelun lopuksi jokainen tutkimukseen osallistunut kertoi, minkälainen merkitys kuudella viestintätavalla on heille. Puhelimen asema on ylivertainen. Peräti 7 prosenttia pitää sitä jopa niin merkittävänä, ettei oikeastaan voisi olla ilman sitä. ERÄIDEN VIESTINTÄTAPOJEN KOETTU MERKITYS (%), n=008 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % Puhelimella puhuminen 7 Tekstiviestit 9 Sähköposti 4 8 Internetin erilaiset forumit ja yhteisöt 8 0 8 44 Tavallinen kirje 4 Pikaviestit esim. messenger 8 Kuvio. Joka kolmas suhtautuu samoin tekstiviesteihin ja sähköpostiin. Kun joukkoon lisätään ne, jotka pitävät niitä melko merkittävinä, puhutaan selkeästä, yli 0 prosentin enemmistöstä. Sähköposti koetaan selvästi merkityksellisemmäksi kuin tavallinen kirje, joka on suhteellisen tärkeä enää runsaalle viidesosalle. Usein keskustelussa esiin tulevat pikaviestit saivat tässä yhteydessä selvästi vähäisemmän merkityksen kuin muut viestintävälineet. Ne ovat suhteellisen tärkeitä 7 prosentille. Erilaisten forumien ja yhteisöjen merkitys on hieman laajempi, sillä 8 prosenttia pitää niitä vähintään melko tärkeinä.
ERÄIDEN VIESTINTÄTAPOJEN KOETTU MERKITYS (%), n=008, 0 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin Puhelin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % 0 7 00 79 Tekstiviestit 0 9 00 9 Sähköposti 0 4 8 00 0 9 7 Internetin erilaiset forumit/ yhteisöt 0 8 0 8 44 00 9 7 47 Tavallinen kirje 0 4 00 0 4 0 Pikaviestit (esim. messenger) 0 8 00 4 9 4 Kuvio 7. Oheisesta kuviosta (kuvio 7) käy ilmi, kuinka eri tapojen merkitys on muuttunut vuodessa. Tavallisen kirjeen muutos on ollut melkoinen, voi puhua jopa jonkinlaisesta romahduksesta. Peräti prosenttiyksikköä harvempi kuin 00 nimittäin pitää sitä itselleen merkittävänä viestintätapana. Myös puhelimen merkitys on nyt hieman vähäisempi. Tekstiviestien ja sähköpostin rooli on sitä vastoin vahvistunut. Raportin liitteenä ovat graafiset esitykset siitä, kuinka merkittäviä em. viestintätavat ovat eräille väestöryhmille (liitekuviot 7 - ). Yhteenvedonomaisesti voi todeta, että puhelin on äärimmäisen merkittävä oikeastaan kaikille. Vain harvat voisivat ajatella elävänsä ilman sitä. Tekstiviestit ovat tärkeämpiä naisille kuin miehille. Kaupunkimaisissa olosuhteissa niiden merkitys on suurempi kuin maaseudulla.
7 Saman voi todeta sähköpostista. Eri ikäryhmistä varsinkin - 49 -vuotiaat korostavat sen merkitystä. Heitä nuoremmat ja vanhemmatkin pitävät sitä varsin merkittävänä. Poikkeuksen muodostavat eläkeikäiset, joiden enemmistö voisi edelleen elää aivan hyvin ilman sähköpostiakin. Kun tarkastelun kohteena olivat kaikki vastaajat, pikaviestien sekä internetin forumien ja yhteisöjen merkitys jäi suhteellisen vähäiseksi, ainakin jos niitä vertaa muihin viestintävälineisiin. Ikäryhmistä nuorin ( - 4 -vuotiaat) muodostaa tälle yleistykselle poikkeuksen. Käytännössä joka toinen ( %) - 4 -vuotias pitää internetin forumeja ja yhteisöjä vähintään melko merkittävinä. Heistä 4 prosenttia ajattelee samalla tavalla pikaviesteistä. Suhtautuminen tavallisiin kirjeisiin on varsin samantyyppistä tutkituissa väestöryhmissä. Naisille ne kuitenkin ovat hieman tärkeämpiä kuin miehille. Muuten joukosta erottuu tässä yhteydessä selvemmin vain nuorin tutkimukseen osallistunut ikäryhmä ( - 4 -vuotiaat). Näyttää siltä, että uudet sähköiset viestintävälineet ovat heidän mielissään syrjäyttäneet perinteisen kirjeen.
LIITEKUVAT 8
9 KÄSITYKSET NYKYISEN INTERNET-YHTEYDEN TIEDONSIIRTONOPEUDESTA (% niistä, joilla internet), n=8 0 0 40 0 80 Nykyinen nopeus sopiva 70 Tulisi toimeen hitaammallakin Tarvitsisi nopeamman yhteyden Liitekuvio. TARPEISIIN RIITTÄVÄT LAAJAKAISTANOPEUDET (% niistä, jotka tarvitsevat nykyistä nopeamman yhteyden), n=9 kilobittiä sekunnissa 0 0 0 0 40 megabitti sekunnissa megabittiä 0 8 megabittiä 4 4 megabittiä 8 00 megabittiä tai enemmän 4 Liitekuvio. ONKO MARKKINOILLA TARJOLLA TARPEITA VASTAAVIA RIITTÄVÄN NOPEITA INTERNET-LIITTYMIÄ (% niistä, joita nykyinen nopeus ei miellytä) 0 0 40 0 80 Kyllä 8 7 Ei 7 0, n=749 00, n= Liitekuvio.
0 KIINTEÄÄN KUUKAUSIMAKSUUN SISÄLTYVÄN RAJOITTAMATTOMAN TIEDONSIIRRON MÄÄRÄ (% niistä, joilla sopimuksessa tiedonsiirtoraja), n=89 0 0 0 0 40 0 Alle gigatavu gigatavu gigatavua 0 gigatavua 0 gigatavua tai enemmän 4 7 4 Liitekuvio 4. KÄYTTÄISIKÖ LIITTYMÄÄ ENEMMÄN ILMAN RAJOITUSTA (% niistä, joilla sopimuksessa tiedonsiirtoraja), n=89 0 0 0 0 40 0 0 70 80 Kyllä, paljon enemmän Kyllä, vähän enemmän 9 Ei käyttäisi enemmän 78 8 Liitekuvio.
INTERNETIN KÄYTTÖTARKOITUKSET VAPAA-AJALLA (% niistä, joilla internet) 0 0 40 0 80 00 Tiedon hakemiseen Sähköiseen asioimiseen kuten pankkiasiat tai varaukset 94 94 9 9 Yhteydenpitoon tai kommunikointiin (sähköposti, Facebook, Messenger) 84 8 Musiikin kuunteluun Videoiden tai television katseluun 0 0, n=8 00, n=04 Liitekuvio.
ERÄIDEN VIESTINTÄVÄLINEIDEN KOETTU MERKITYS: puhelin (%), n=008 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % KAIKKI 7 Nainen Mies 77 4 8 7 4 4 4 49 0 4 74 7 7 9 9 0 9 0 0 4 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 77 70 70 8 7 Uusimaa Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi 7 70 7 7 4 9 4 Liitekuvio 7.
ERÄIDEN VIESTINTÄVÄLINEIDEN KOETTU MERKITYS: tekstiviestit (%), n=008 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % KAIKKI 9 Nainen Mies 4 7 4 4 8 4 4 49 0 4 4 40 0 9 4 7 40 0 4 0 9 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 4 4 9 8 9 4 7 9 Uusimaa Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi 40 7 9 8 9 9 4 7 Liitekuvio 8.
4 ERÄIDEN VIESTINTÄVÄLINEIDEN KOETTU MERKITYS: sähköposti (%), n=008 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % KAIKKI 4 8 Nainen Mies 8 8 4 4 49 0 4 4 40 48 47 8 40 8 9 7 9 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 47 4 0 0 8 4 9 4 9 8 7 9 0 Uusimaa Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi 0 4 7 4 0 7 9 0 9 Liitekuvio 9.
ERÄIDEN VIESTINTÄVÄLINEIDEN KOETTU MERKITYS: internetin forumit ja yhteisöt (%), n=008 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % KAIKKI 8 0 8 44 Nainen Mies 7 8 8 7 8 4 4 4 4 49 0 4 0 0 9 7 0 4 8 0 7 7 4 7 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 7 8 7 4 4 8 4 4 Uusimaa Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi 8 7 7 7 7 8 0 9 8 49 48 4 49 Liitekuvio 0.
ERÄIDEN VIESTINTÄVÄLINEIDEN KOETTU MERKITYS: pikaviestit (%), n=008 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % KAIKKI 8 Nainen Mies 7 9 4 4 49 0 4 7 4 4 7 4 7 7 9 8 78 8 47 9 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 8 4 4 8 9 9 70 9 Uusimaa Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi 7 4 4 0 8 8 7 0 8 4 Liitekuvio.
7 ERÄIDEN VIESTINTÄVÄLINEIDEN KOETTU MERKITYS: tavallinen kirje (%), n=008 Niin merkittävä, että ei oikeastaan voisi olla ilman Melko merkittävä Ei kovin merkittävä Tuskin lainkaan merkittävä, voisi hyvin olla ilmankin 0 % 0 % 40 % 0 % 80 % 00 % KAIKKI 4 Nainen Mies 9 8 0 4 4 49 0 4 4 0 4 8 7 0 8 8 8 4 40 4 9 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 7 7 8 4 4 4 4 4 Uusimaa Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi 7 8 4 7 7 4 4 4 40 4 Liitekuvio.