Joensuun kaupunki JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2011

Joensuun kaupunki Loppuraportti 7.10.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 3 ALKUSANAT Tehtävänä oli päivittää vuonna 2001 valmistunut Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Päivityksen yhteydessä tarkastelualue laajennettiin vastaamaan toteutuneiden kuntaliitosten muodostamaa aluetta. Työssä selvitettiin vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät, kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kauppapaikkaselvityksen päivitys perustuu vähittäiskaupan ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupallisen palvelurakenteen kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Päivityksen laadinnan lähtökohtana ovat ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa -opas, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain kaupan sijainninohjausta koskevat säännökset. Kauppapaikkaselvityksen päivitys tehtiin Joensuun kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Joensuun kaupungin yhteyshenkilöinä olivat Juha-Pekka Vartiainen ja Jukka Ropponen. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä työn ovat laatineet FM Taina Ollikainen, FM Mikko Keskinen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Kimmo Koski. Selvityksen liikenteelliset tarkastelut on tehnyt Strafica Oy:ssä DI Miikka Niinikoski.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy SISÄLTÖ ALKUSANAT...3 1 JOHDANTO...5 1.1 Lähtökohdat ja perusaineistot...5 1.1.1 Kaupan sijainninohjaus...5 1.1.2 Perusaineistot...7 1.1.3 Keskeiset käsitteet...8 1.2 Joensuun vaikutusalue... 12 2 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA OSTOVOIMA... 13 2.1 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen...13 2.2 Työpaikkakehitys ja työpaikkojen sijoittuminen... 15 2.3 Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio... 17 3 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE... 21 3.1 Keskusverkko ja alakeskukset... 21 3.2 Kaavoitustilanne... 21 3.2.1 Pohjois-Karjalan maakuntakaava... 21 3.2.2 Joensuun seudun yleiskaava... 23 3.2.3 Joensuun osayleiskaavat ja asemakaavat... 24 3.2.4 Maankäytön laajenemisalueet... 25 4 LIIKENTEEN LÄHTÖKOHDAT... 29 4.1 Kaupan sijoittuminen liikenteen näkökulmasta... 29 4.2 Liikkuminen ja liikennejärjestelmä... 30 5 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT...34 5.1 Vähittäiskaupan palveluverkko... 34 5.1.1 Päivittäistavarakauppa... 34 5.1.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus... 38 5.1.3 Erikoiskauppa... 39 5.1.4 Palveluverkko ja kaupan keskittymät... 44 5.2 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät... 44 5.2.1 Päivittäistavarakaupan myynti... 44 5.2.2 Erikoiskaupan myynti... 47 5.2.3 Ostovoiman siirtymät... 48 6 JOENSUUN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030... 51 6.1 Kaupan yleiset kehitysnäkymät... 51 6.2 Arvio liiketilan tarpeesta vuonna 2030... 51 6.3 Kaupan palveluverkon kehitysskenaariot... 55 6.3.1 Skenaarioiden arviointi... 58 6.3.2 Johtopäätökset... 60 6.4 Kaupan palveluverkon kehittämistarpeet... 61 6.4.1 Kaupan palveluverkon kehittäminen Joensuussa... 61 6.4.2 Joensuun ydinkeskustan kaupallinen kehittäminen... 63 6.4.3 Joensuun keskustaajaman kaupallinen kehittäminen... 64 6.4.4 Haja-asutusalueen kaupan kehittämistarpeet... 65 7 LÄHDELUETTELO... 66 LIITTEET... 68 Liite 1: Joensuun palvelualueet... 68 Liite 2: Päivittäistavarakaupan myymälätyypit... 69 Liite 3: Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat... 70

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 5 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja perusaineistot 1.1.1 Kaupan sijainninohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttöja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain muutos kaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011 hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonnaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 7 - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus. 1.1.2 Perusaineistot Selvitys perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin, tilasto-, rekisteri- ja tutkimustietoihin sekä asiantuntija-arvioihin. Yksityiskohtainen luettelo selvityksessä käytetystä lähdemateriaalista on raportin lopussa. Keskeinen lähtöaineisto on vuonna 2001 valmistunut Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Sen lähtötietoja on päivitetty uusimmilla tilastotiedoilla ja kaupan edustajien haastatteluilla.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys 2001 Vuoden 2001 kauppapaikkaselvityksessä arvioitiin väestönkehitys Tilastokeskuksen vuoden 1998 väestöennusteen mukaisesti. Ennusteen mukaan silloisen ydinkaupunkiseudun (Joensuu, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä) väestömäärä on vuonna 2010 yhteensä 88 420 asukasta. Vastaavalla alueella vuoden 2009 toteutunut väestömäärä oli noin 90 200 asukasta eli jonkin verran suurempi kuin ennusteen mukainen väestömäärä. Joensuun kaupungin alueella on vuosina 2000-2010 rakennettu uutta liiketilaa noin 93 000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan pinta-alan nettolisäys on vastaavana aikana ollut noin 10 000 k-m 2. Erikoiskaupan osalta ei ole tiedossa liiketilan poistumaa, mutta karkeasti arvioiden erikoiskaupan liiketilan lisäys on ollut noin 80 000 k-m 2. Vuonna 2001 valmistuneessa Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvityksessä arvioitiin päivittäistavarakaupan liiketilantarpeeksi vuosina 2000-2010 yhteensä 6 600 my-m 2, joka vastaa noin 9 000 k-m 2 :iä. Liiketilantarvelaskelma perustui ostovoiman kehitykseen, joka oli arvioitu Tilastokeskuksen vuoden 1998 väestöennusteen ja 0,5 %:n vuotuisen yksityisen kulutuksen kasvuennusteeseen. Päivittäistavarakaupan pinta-alan toteutunut nettolisäys 10 000 k-m 2 vastaa varsin hyvin vuonna 2001 arvioitua liiketilan lisätarvetta. Erikoiskaupan ostovoiman kehitys arvioitiin vuoden 2001 kauppapaikkaselvityksessä Tilastokeskuksen vuoden 1998 väestöennusteeseen ja 2 %:n vuotuisen yksityisen kulutuksen kasvuennusteeseen perustuen. Erikoiskaupan liiketilantarpeeksi vuosina 2000-2020 arvioitiin yhteensä 25 000 30 000 my-m 2, joka vastaa noin 33 000-39 000 k-m 2 :iä. Erikoiskaupassa toteutunut liikerakentaminen on noin kaksinkertainen vuonna 2001 arvioituun liiketilan lisätarpeeseen verrattuna. 1.1.3 Keskeiset käsitteet Seuraavaan on koottu selvityksessä käytetyt keskeiset kaupan käsitteet. Lähteitä ovat olleet mm.: Heinimäki Heikki: Kaupan toimintaympäristö (2006), Ympäristöministeriö: Kauppa kaavoituksessa (2004) ja Santasalo Tuomas: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia (2008). Keskeinen tietolähde ovat olleet myös lukuisat kaupan edustajien kanssa käydyt keskustelut. Kaupan toimialat Päivittäistavarakauppa. Pohjoismaisella termillä päivittäistavara tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka. Päivittäistavaramyymälällä tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittujen päivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa market-tyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Päivittäistavaroita myydään myös kioskeissa, huoltoasemilla ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöissä. Viime vuosina ovat suosiotaan kasvattaneet ns. Deli-tyyppiset myymälät, joilla on pitkät aukioloajat ja joissa myydään pääosin valmisruoka-annoksia.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 9 Erikoiskauppa. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoiskauppa kerää asiantuntemustaan tiettyyn tuoteryhmään ja siihen liittyviin palveluihin. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin. Erikoiskaupalle on tyypillistä keskeinen sijainti, joka ymmärretään kaavoituksessa pääosin keskustatoiminnoiksi. Erikoiskauppa-käsitteen alle kuuluvat kuitenkin myös kaupat, jotka hakeutuvat ja myös paremmin soveltuvat keskustojen ulkopuolelle. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu usein keskustojen ulkopuolelle, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat 15.4.2011 voimaan tulleen lakiuudistuksen jälkeen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka ei aikaisemmin kuulunut kaupan sijainnin ohjaukseen piiriin. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ei ole määritelty laissa. Hallituksen esityksen (HE 309/2010) perustelujen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet, ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Ympäristöministeriö on vuonna 2000 antanut suosituksen (ympäristöministeriö 2000) paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulkinnasta. Suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät ovat: Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa Huonekalukauppa Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus) Rautakauppa Rakennustarvikekauppa Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa Kodintekniikkakauppa Erikoiskaupan viimeaikaiset muutokset näkyvät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tuotevalikoimien laajentumisena. Osa liikkeistä keskittyy vain oman toimialan tuotteisiin, mutta osassa liikkeistä on sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan että muiden erikoiskaupan toimialojen tuotteita. Tämän takia yksittäisen myymälän kohdalla rajan vetäminen siihen, onko kyseessä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälä, on hankalaa. Vähittäiskaupan toimialaryhmät Tässä selvityksessä vähittäiskauppaa tarkastellaan jaoteltuna päivittäistavarakauppaan, erikoiskauppaan (paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja muu erikoiskauppa) sekä autokauppaan ja huoltamoihin. Päivittäistavarakaupan tarkasteluissa on käytetty A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälätyyppien luokittelua (liite 2). Erikoiskaupan luokitukset perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin, jossa on käytetty vuoden 2008 toimialaluokitusta (TOL 2008). Erikoiskaupan toimialaryhmät ja niihin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 3. Tavaratalo- ja hypermarketkaupan ostovoima- ja myyntitiedot jakautuvat sekä päivittäistavarakauppaan että erikoiskaupan eri toimialoille.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Erilaisia myymälätyyppejä Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä, itsepalveluperiaatteella toimiva myymälä, jossa myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketin myyntipinta-ala on yli 2 500 neliömetriä. Elintarvikkeiden osuus on alle puolet (<50 %) myyntipinta-alasta. Mikäli elintarvikkeiden osuus myyntipinta-alasta on yli puolet, kyseessä on suuri supermarket. Hypermarket voi sijaita keskustassa, kauppakeskuksessa, hypermarket-keskuksessa tai keskustan ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevalla paikalla. Myymälä toimii yleensä yhdessä tasossa ja kassat ovat uloskäynnin yhteydessä. Pysäköintitiloja on runsaasti ja ne sijaitsevat yleensä maan tasossa. Hypermarketteja ovat esimerkiksi Citymarketit ja Prismat. Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 400 neliömetriä (pieni supermarket: 400-999 neliömetriä ja iso supermarket: yli 1000 neliömetriä). Supermarketissa elintarvikkeiden osuus on yli puolet (>50 %) myyntipinta-alasta. Supermarket voi sijaita asuntoalueilla, keskuksissa tai niiden ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Yli 2000 k-m 2 :n supermarketit (myyntiala yli 1500 neliömetriä) ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiksi luokiteltavia isoja supermarketteja ovat esimerkiksi suuret K-supermarketit ja S-marketit. Valintamyymälät voidaan jakaa myyntipinta-alan mukaan pieniin (100-199 m 2 ) ja suuriin (200-399 m 2 ) myymälöihin. Valintamyymälöiden myynnistä vähintään 2/3 on elintarvikemyyntiä. Valintamyymälät ovat luonteeltaan lähikauppoja. Valintamyymälöitä ovat esim. suurin osa K-marketeista ja K- extrat, osa S-marketeista ja suurin osa Sale-myymälöistä, Tarmo lähikaupat, M-marketit sekä suurin osa Valintataloista ja Siwa-myymälöistä. Tavaratalo on monen eri toimialan tuotteita myyvä myymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 1 000 neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta ja eri osastot vastaavat alansa erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaralajitelmaan kuuluvat elintarvikkeiden ohella yleensä vapaa-aikaan, pukeutumiseen, asumiseen, kosmetiikkaan sekä kirja- ja paperialaan liittyvät tavarat. Mikäli jonkun tavararyhmän myyntipintaala on vähintään 50 %, on kyseessä ao. toimialalla toimiva erikoiskaupan suurmyymälä (erikoistavaratalo). Tavaratalossa on korkea palveluaste. Pysäköintitiloja saattaa olla varsin rajoitetusti. Kassat sijaitsevat eri osastoilla. Tavaratalossa on yleensä useita myymäläkerroksia. Tavarataloiksi luokiteltuja myymälöitä ovat esimerkiksi Anttila, Sokos ja Stockmann. Laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahintamyymälä) ovat hyvin erityyppisiä. Joidenkin myymälöiden tuotevalikoima painottuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja joidenkin keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Päivittäistavaroiden osuus myyntipinta-alasta on yleensä pieni (alle 10 %), mutta viime vuosina osuus on kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Osa laajan tavaravalikoiman myymälöistä muistuttaakin tuotevalikoimaltaan jo hypermarketteja, kuten esimerkiksi Minimani ja Tokmanni. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Suuryksiköitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahallit), suuret supermarketit sekä erikoiskaupan suurmyymälät sekä lainsäädännön muutoksen myötä myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälät. Vähittäiskaupan tilastoinnissa ei käytetä määritteenä kerrosneliömetrejä vaan myyntineliömetrejä. 2000 kerrosneliömetriä vastaa noin 1500 myyntineliömetriä.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 11 Kaupallisten keskusten määritelmiä Kauppakeskus muodostuu liikerakennuksesta, jossa myymälät ja palvelut avautuvat sisäänpäin käytäville tai keskusaukiolle. Vuokrattavan liiketilan määrä on yleensä vähintään 5000 h-m 2. Kauppakeskuksessa on vähintään 10 myymälää. Kauppakeskuksessa on yksi tai useampi ankkuri- tai veturiyritys ja joukko avainyrityksiä sekä muita myymälöitä ja palveluja. Palvelut voivat olla joko kaupallisia tai julkisia. Yksittäisen ankkuriyrityksen osuus liiketilan kokonaismäärästä ei ylitä 50 %:ia. Joensuun keskustassa sijaitsevia kauppakeskuksia ovat Centrum (vuokrattava liiketila n. 6 900 m 2 ), Iso Myy (n. 20 000 m 2 ) ja Metropol (n. 12 100 m 2 ). Hypermarketkeskus muodostuu yhdestä liikerakennuksesta, jossa on hypermarket ja vähintään kymmenen muuta myymälää tai muita palveluja. Ne kaikki aukeavat katetulle käytävälle. Hypermarketkeskus toimii tavallisesti yhdessä tasossa. Hypermarketin osuus on yli 50 prosenttia liiketilan kokonaismäärästä. Erikoiskauppojen keskus (Retail park) muodostuu useammasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimii lähinnä erikoiskaupan suurmyymälöitä. Erikoiskauppojen keskus sijaitsee yleensä keskusta-alueen ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Liikeidea perustuu toimialojen keskittymiseen, mikä lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esim. vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Tilaa vaativan erikoiskaupan lisäksi tällaiseen keskittymään sijoittuu usein myös pienempiä erikoiskauppoja kuten urheiluliikkeitä. Suomen Retail Park - keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät sijoittuvat kokoluokkaan 15 000 k-m 2 ja suurimmat kokoluokkaan 100 000 k-m 2. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen, joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 1.2 Joensuun vaikutusalue TNS Gallup Oy:n laatiman suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan Joensuun päämarkkina-alue käsittää koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueen. Joensuun päämarkkina-alue rajautuu lännessä Kuopion ja Mikkelin päämarkkina-alueisiin, pohjoisessa Kajaanin päämarkkina-alueeseen ja etelässä Savonlinnan päämarkkina-alueeseen. Tässä selvityksessä Joensuun kaupallisena vaikutusalueena on tarkasteltu aluetta, johon kuuluvat Joensuun kaupungin lisäksi Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Kuva 1. Kauppapaikkaselvityksen tarkastelualue.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 13 2 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA OSTOVOIMA 2.1 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen Väestökehitys ja väestöennuste Joensuu on kuntaliitosten myötä kasvanut sekä väestömäärältään että alueeltaan merkittävästi. Vuoden 2005 alussa toteutui Joensuun, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntaliitos ja vuoden 2009 alussa Joensuun, Enon ja Pyhäselän kuntaliitos. Joensuussa asui vuoden 2009 lopussa noin 72 700 asukasta. Joensuun väestömäärä on lisääntynyt vuosina 2001-2009 noin 1 500 asukkaalla (+2 %). Väestömäärä on 2000-luvulla lisääntynyt myös muissa Joensuun ydinkaupunkiseudun kunnissa Kontiolahdella (n. 1 900 asukasta, 16 %) ja Liperissä (n. 700 asukasta, 6 %). Joensuun kaupungin väestöstä asui vuonna 2009 Pielisjoen eteläpuoleisilla alueilla (palvelualueet 3-6) noin 28 500 asukasta (39 %). Pielisjoen pohjoispuoleisilla alueilla (palvelualueet 1-2 ja 7) asui noin 43 400 asukasta (60 %). Taulukossa 2 on esitetty Joensuun väestökehitys vuosina 2001-2009 palvelualueittain. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärä lisääntyy vuosina 2009-2030 Joensuussa noin 1 400 asukkaalla (+2 %) ja ydinkaupunkiseudulla noin 6 600 asukkaalla (+7 %). Muualla tarkastelualueella väestömäärä vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 3 700 asukkaalla (-14 %). Taulukko 1. Tarkastelualueen väestökehitys ja -ennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2001-2009 Muutos 2009-2030 2001 2009 2020 2030 lkm % lkm % Joensuu 71 257 72 704 73 613 74 128 1 447 2,0 % 1 424 2,0 % Kontiolahti 11 759 13 677 16 126 17 096 1 918 16,3 % 3 419 25,0 % Liperi 11 430 12 133 13 332 13 884 703 6,2 % 1 751 14,4 % Ydinkaupunkiseutu 94 446 98 514 103 071 105 108 4 068 4,3 % 6 594 6,7 % Ilomantsi 6 939 6 022 5 050 4 651-917 -13,2 % -1 371-22,8 % Outokumpu 8 024 7 492 6 983 6 747-532 -6,6 % -745-9,9 % Polvijärvi 5 346 4 821 4 425 4 273-525 -9,8 % -548-11,4 % Rääkkylä 3 076 2 625 2 284 2 144-451 -14,7 % -481-18,3 % Tohmajärvi 5 791 5 079 4 650 4 478-712 -12,3 % -601-11,8 % Muu tarkastelualue 29 176 26 039 23 392 22 293-3 137-10,8 % -3 746-14,4 % Tarkastelualue yht. 123 622 124 553 126 463 127 401 931 0,8 % 2 848 2,3 % Kauppapaikkaselvityksessä on käytetty Joensuun kaupungin osalta kaupungin omaa väestöennustetta. Kaupungin oman ennusteen käyttö on perusteltua, koska Joensuun toteutunut väestönkasvu on ollut aiempia Tilastokeskuksen väestöennusteita suurempaa. Toteutunut väestönkasvu on ylittänyt myös kaupungin oman väestöennusteen. Vuonna 2010 Joensuun väestömäärä oli 73 305 asukasta, joka on lähes yhtä suuri kuin Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2020. Joensuun kaupungin oman väestöennusteen mukaan Joensuun väestömäärä on vuonna 2020 noin 74 500 asukasta. Mikäli väestökehitys jatkuu vuosien 2009-2020 kaltaisena, väestömäärä on vuonna 2030 noin 76 000 asukasta. Vuotta 2020 lähestyttäessä ja sen jälkeen väestönkasvu todennäköisesti hidastuu, mutta hidastumisesta huolimatta vuoden 2030 väestöennuste on realistinen, koska ennustejakson vuodet 2009-2010 ovat olleet selvästi ennakoitua parempia. Ennusteen mukaan väestömäärä lisääntyy vuosina 2009-2030 Joensuussa noin 3 300 asukkaalla (+5 %) ja ydinkaupunkiseudulla noin 8 500 asukkaalla (9 %).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Palvelualueittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyy ennusteen mukaan palvelualueilla 1, 3 ja 4. Määrällinen ja suhteellinen kasvu on suurin palvelualueella 4, johon kuuluu entisen Joensuun eteläiset osat (mm. Karhunmäki) ja entisen Pyhäselän kunnan pohjoisosat (mm. Reijolan alue). Taulukko 2. Joensuun kaupungin väestömäärä 2001 ja 2009 sekä väestöennuste 2020 palvelualueittain (Joensuun kaupunki/tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2001-2009 Muutos 2009-2020 2001 2009 2020 lkm % lkm % Palvelualue 1 (I-IV kaupunginosat, Linnunlahti, Otsola, Kanervala, Käpykangas, Raatekangas, Marjala, Noljakka, Pilkko) 19 798 21 205 22 581 1 407 7,1 % 1 376 6,5 % Palvelualue 2 (Mutala-Siihtala, Rantakylä, Utra) 16 007 15 885 14 789-122 -0,8 % -1 096-6,9 % Palvelualue 3 (Sirkkala, Karsikko, Iiksenniitty, Iiksenvaara, Niinivaara, Penttilä, Hukanhauta) 15 349 15 543 16 412 194 1,3 % 869 5,6 % Palvelualue 4 (Karhunmäki, Ketunpesät, Reijola, Mulo, Niittylahti, Rasivaara, Kumpu) 3 719 4 369 6 794 650 17,5 % 2 425 55,5 % Palvelualue 5 (Vehkapuro, Suhmura, Hammaslahti, Ohvana, Niva, Rauansalo, Rekivaara) 4 006 3 961 3 645-45 -1,1 % -316-8,0 % Palvelualue 6 (Kiihtelysvaara, Tuupovaara) 4 855 4 623 3 920-232 -4,8 % -703-15,2 % Palvelualue 7 (Eno) 6 860 6 315 5 801-545 -7,9 % -514-8,1 % Muut 663 803 511 140 21,1 % -292-36,4 % JOENSUU 71 257 72 704 74 453 1 447 2,0 % 1 749 2,4 % Asumisen sijoittuminen Joensuun vaikutusalueen väestö on keskittynyt Joensuun keskusta- ja taajama-alueille. Kuvassa 2 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain vuoden 2009 lopussa koko tarkastelualueella ja kuvassa 3 Joensuun ydinkaupunkiseudun keskeisillä alueilla. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 2. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella 2009 (Tilastokeskus).

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 15 Kuva 3. Väestön sijoittuminen Joensuun ydinkaupunkiseudulla 2009 (Tilastokeskus, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). 2.2 Työpaikkakehitys ja työpaikkojen sijoittuminen Työpaikkakehitys Joensuussa oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin 32 500 työpaikkaa ja Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 40 000 työpaikkaa. Koko tarkastelualueella työpaikkoja oli noin 48 000. Vuosina 2000-2008 työpaikkojen määrä on lisääntynyt Joensuussa noin 3 200 työpaikalla ja Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 3 400 työpaikkaa. Tarkastelualueen kunnista työpaikkamäärä on kasvanut Joensuun lisäksi vain Kontiolahdella. Muissa kunnissa työpaikat ovat vähentyneet 2000-luvun aikana. Eniten työpaikkoja ovat menettäneet Ilomantsi ja Rääkkylä (taulukko 3). Taulukko 3. Joensuun ja tarkastelualueen työpaikkamäärän kehitys 2000-2008 (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos 2000-2008 2000 2005 2008 lkm % Joensuu 29 335 30 958 32 568 3 233 11 % Kontiolahti 3 361 4 381 3 621 260 8 % Liperi 3 416 3 315 3 365-51 -1 % Ydinkaupunkiseutu 36 112 38 654 39 554 3 442 10 % Ilomantsi 2 104 1 922 1 877-227 -11 % Outokumpu 2 786 2 721 2 778-8 0 % Polvijärvi 1 441 1 402 1 384-57 -4 % Rääkkylä 842 760 727-115 -14 % Tohmajärvi 1 765 1 710 1 683-82 -5 % Muu tarkastelualue 8 938 8 515 8 449-489 -5 % Tarkastelualue yht. 45 050 47 169 48 003 2 953 7 %

16 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Työpaikkojen sijoittuminen Tarkastelualueen työpaikat ovat keskittyneet Joensuun keskustan ympäristöön sekä ydinkaupunkiseudulla risteävien valtateiden ja junaratojen varsille. Myös Outokummun keskustan alueelle on keskittynyt työpaikka-alueita. Joensuun kaupunkiseudun merkittävimmät työpaikka-alueet ovat: - Joensuun keskusta (ml. yliopiston suunta) - Niinivaara (mm. sairaanhoitopiiri) (Joensuu) - Raatekangas, Käpykangas ja Siihtala (Joensuu ja Kontiolahti) - Lehmon alue (Kontiolahti) - Kontiosuon alue (Joensuu) - Papinkangas-Reijola (Joensuu) - Välikankaan alue (Liperi) Työpaikkojen määrä 250 m x 250 m ruuduittain vuoden 2009 lopussa tarkastelualueella on esitetty kuvassa 4 ja Joensuun ydinkaupunkiseudun keskeisillä alueilla kuvassa 5. Tummat värit kuvastavat alueita, joilla työpaikkoja on tiheimmin. Kuva 4. Työpaikkojen sijoittuminen tarkastelualueella 2009 (Tilastokeskus).

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 17 Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen Joensuun ydinkaupunkiseudulla 2009 (Tilastokeskus, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). 2.3 Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima on arvioitu vuoden 2009 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa 2008 esitettyjä Pohjois-Karjalan keskimääräisiä kulutuslukuja (Santasalo & Koskela 2009 ja www.tuomassantasalo.fi). Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Joensuun osalta kaupungin omaa väestöennustetta ja muiden kuntien osalta Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 4. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Taulukko 4. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas (vuoden 2009 rahassa). Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio 2009 2020 2030 %/vuosi Päivittäistavarakauppa 2 712 3 026 3 342 1,0 % Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 1 120 1 393 1 698 2,0 % Muu erikoiskauppa 1 966 2 444 2 980 2,0 % PT ja erikoiskauppa yhteensä 5 798 6 863 8 020 Autokauppa ja huoltamot 3 869 4 811 5 864 2,0 % VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ 9 667 11 673 13 884 Päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2009 Joensuussa noin 421 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 197 milj., paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ostovoima noin 81 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 143 milj.. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Joensuussa noin 188 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 57 milj., paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 48 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 83 milj.. Autokauppaan ja huoltamoihin kohdistuva ostovoima oli vuonna 2009 noin 281 milj. ja ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 164 milj.. Taulukko 5. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman kehityksestä Joensuussa (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu 2009 2020 2030 2009-20 2020-30 2009-30 Päivittäistavarakauppa 197 225 254 28 29 57 Erikoiskauppa yhteensä 224 286 355 62 69 131 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 81 104 129 23 25 48 Muu erikoiskauppa 143 182 226 39 44 83 PT ja erikoiskauppa yhteensä 421 511 609 90 98 188 Autokauppa ja huoltamot 281 358 446 77 88 164 Vähittäiskauppa yhteensä 702 869 1055 167 185 352 Taulukossa 6 on esitetty ostovoiman kasvun jakautuminen palvelualueittain Joensuussa vuoteen 2020 mennessä. Ostovoima kasvaa eniten niillä palvelualueilla, joilla myös väestömäärä kasvaa voimakkaimmin. Taulukko 6. Arvio vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuvan ostovoiman kehityksestä Joensuussa palvelualueittain (vuoden 2009 rahassa). Ostovoiman kehitys 2009-2020 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu PT ja tavara- kauppa vievä erikois- erikoiskauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Palvelualue 1 10,8 21,2 7,7 13,5 32,0 Palvelualue 2 1,7 7,7 2,8 4,9 9,4 Palvelualue 3 7,5 15,0 5,4 9,6 22,5 Palvelualue 4 8,7 12,6 4,6 8,0 21,3 Palvelualue 5 0,3 1,8 0,6 1,1 2,0 Palvelualue 6-0,7 0,8 0,3 0,5 0,1 Palvelualue 7 0,4 2,8 1,0 1,8 3,2 Muut -0,6-0,5-0,2-0,3-1,1 Joensuu 28,1 61,3 22,3 39,1 89,4

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 19 Joensuun ydinkaupunkiseudulla päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2009 noin 571 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 267 milj., paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ostovoima noin 110 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 194 milj.. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 288 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 91 milj., paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 72 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 125 milj.. Autokauppaan ja huoltamoihin kohdistuva ostovoima oli ydinkaupunkiseudulla vuonna 2009 noin 381 milj. ja ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 246 milj.. Taulukko 7. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman kehityksestä Joensuun ydinkaupunkiseudulla (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu 2009 2020 2030 2009-20 2020-30 2009-30 Päivittäistavarakauppa 267 314 358 47 44 91 Erikoiskauppa yhteensä 304 399 501 95 102 197 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 110 145 182 35 37 72 Muu erikoiskauppa 194 254 319 60 65 125 PT ja erikoiskauppa yhteensä 571 713 859 142 146 288 Autokauppa ja huoltamot 381 500 627 119 127 246 Vähittäiskauppa yhteensä 952 1213 1486 261 273 534 Tarkastelualueen päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2009 yhteensä noin 722 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 338 milj., paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ostovoima noin 139 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 245 milj.. Tarkastelualueen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 314 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 94 milj., paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 80 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 140 milj.. Autokauppaan ja huoltamoihin kohdistuva ostovoima oli tarkastelualueella vuonna 2009 noin 482 milj. ja ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 276 milj.. Taulukko 8. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman kehityksestä tarkastelualueella (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu 2009 2020 2030 2009-20 2020-30 2009-30 Päivittäistavarakauppa 338 385 432 47 47 94 Erikoiskauppa yhteensä 384 488 604 104 116 220 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 139 177 219 38 42 80 Muu erikoiskauppa 245 311 385 66 74 140 PT ja erikoiskauppa yhteensä 722 873 1036 151 163 314 Autokauppa ja huoltamot 482 612 758 131 146 276 Vähittäiskauppa yhteensä 1204 1485 1794 282 309 590 Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä Joensuuhun kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa ydinkaupunkiseudun, tarkastelualueen ja koko maakunnan ostovoimasta kohdistuu Joensuuhun.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Joensuuhun suuntautuu ostovoimaa myös maakunnan ulkopuolelta. Joensuun taxfree -myynti on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2009 taxfree -myynti oli Joensuussa noin 3,7 milj. ja vuonna 2010 noin 5,7 milj. (muutos +54 %). Joensuun osuus koko maan taxfree -myynnistä oli 4 % vuonna 2010. Mikäli taxfree -ostosten jakautuma on Joensuussa samankaltainen kuin koko maassa, jakautuu Joensuun taxfree -myynti seuraavasti: - tavaratalokauppa 1,8 milj. - päivittäistavarakauppa 0,6 milj. - erikoiskauppa 2,8 milj. - vaatteet ja jalkineet 1,9 milj. - tilaa vaativat 0,2 milj. - muut 0,7 milj. - moottoriajoneuvojen osat ym. 0,1 milj. - muut 0,4 milj. - YHTEENSÄ 5,7 milj. Vuonna 2009 taxfree -myynnin osuus Joensuun vähittäiskaupan myynnistä oli noin 1 %. Loma-asumisen talousvaikutuksia on tutkittu työ- ja elinkeinoministeriön hankkeessa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Pohjois-Karjalassa lomaasumisen aikaansaama euromäärä oli vuonna 2010 Suomen maakunnista kymmenenneksi suurin, 331 milj. euroa. Loma-asumisen aikaansaama työllisyysvaikutus oli Pohjois-Karjalassa 3 918 henkilötyövuotta. Koko maan tasolla loma-asukkaiden käyttämästä euromäärästä noin 21,6 % kului päivittäistavaroihin (ml. polttoaine) ja 5,9 % kestokulutushyödykkeisiin. Mikäli Pohjois-Karjalan kulutusjakautuma on koko maan jakautumaa vastaava, käyttivät loma-asukkaat Pohjois-Karjalassa päivittäistavaroihin noin 72 milj.euroa ja kestokulutushyödykkeisiin 19 milj.euroa. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2010 yhteensä 23 740 kesämökkiä, joista Joensuun ydinkaupunkiseudulla 8 036 kesämökkiä (34 %) ja Joensuussa 3 620 kesämökkiä (15 %). Mikäli edellä esitetty Pohjois-Karjalan lomaasukkaiden kulutus jakautuu mökkien määrän suhteessa, käyttivät Joensuun loma-asukkaat päivittäistavaroihin noin 10,7 milj. ja kestokulutushyödykkeisiin noin 2,9 milj. eli yhteensä noin 13,6 milj., joka on noin 2 % Joensuun vähittäiskaupan myynnistä. Joensuun ydinkaupunkiseudun lomaasukkaat käyttivät päivittäistavaroihin noin 24,3 milj. ja kestokulutushyödykkeisiin noin 6,6 milj. eli yhteensä 30,9 milj., joka on noin 4 % Joensuun ydinkaupunkiseudun vähittäiskaupan myynnistä.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 21 3 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE 3.1 Keskusverkko ja alakeskukset Joensuun keskusta on maakunnallisten ja osin ylimaakunnallisten palvelujen keskus. Maakunnan seutukeskukset muodostavat yhtä kuntaa laajempien alueiden palveluverkoston rungon. Kuntakeskukset toimivat oman alueensa hallinnollisina ja monipuolisina palvelukeskuksina. Palveluverkostoa täydentävät muut maaseututaajamat ja kyläkeskukset. Joensuun kaupunkiseudun lähitaajamat Karsikko, Niinivaara, Noljakka, Rantakylä ja Reijola Joensuussa, Lehmo Kontiolahdella ja Ylämylly Liperissä toimivat kaupunkiseudun aluekeskuksina ja ovat osa kaupunkiseudun yhtenäistä toiminnallista kokonaisuutta. (Pohjois-Karjalan liitto 2008 ja Joensuun seutu 2008) Joensuun kaupungin luonne on muuttunut voimakkaasti vuoden 2004 jälkeen tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Pitkät etäisyydet, vesistöt, entiset kuntakeskukset, erilaiset taajamat ja kylät, väestön jakautuminen ja väestömuutokset ovat tekijöitä, jotka vaativat palveluverkon suunnittelua pitkällä tähtäimellä. Palveluverkon suunnittelua ohjaa kuntatalous ja seutuyhteistyölle asetetut tavoitteet, mutta myös muuttunut kaupunkirakenne ja muuttuvat palvelutarpeet. Joensuussa palveluverkon suunnittelu perustuu palvelualueisiin. Kaupunki on jaettu seitsemään aluepalvelualueeseen. Palvelualueet on esitetty liitteessä 1. Palvelualueet muodostuvat lähipalvelualueista, joita on yhteensä 15. Palvelualueiden kehittämiseen ja palvelualueiden tasavertaiseen tarjoamiseen kytkeytyy olennaisesti palveluiden jako lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. - lähipalveluiden tunnuspiirteitä ovat palvelun päivittäinen tai vähintään viikoittainen käyttö sekä saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalveluilla tuetaan asiakkaan omaehtoista selviytymistä kotona. - aluepalveluissa tunnuspiirteet ovat pitkälle yhteneviä lähipalveluiden kanssa, mutta erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja kuin lähipalveluissa. Aluepalveluita tarvitaan harvemmin kuin lähipalveluita. Saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. - keskitetyissä/erikoispalveluissa oleellista on, että riittävä volyymi palvelun tuottamiselle saavutetaan maantieteellisesti laajalla asiakaspohjalla. Palvelualueiden kehittämistavoitteiden määrittely ja julkisten palvelujen palveluverkkosuunnitelmien laatiminen on vireillä koko Joensuun ydinkaupunkiseudun alueella. Palveluverkkosuunnitelmien laatimisessa on tarpeen ottaa huomioon myös kaupalliset palvelut ja niiden sijoittuminen. Julkisten palvelujen sijoittamisella kaupallisten palvelujen läheisyyteen voidaan edesauttaa kaupallisten palvelujen toimintaedellytyksiä erityisesti alue- ja lähipalvelukeskuksissa. 3.2 Kaavoitustilanne 3.2.1 Pohjois-Karjalan maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaavan vuonna 2005 ja valtioneuvosto vahvisti sen 20.12.2007. Maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Kaava täydentää voimassa olevaa maakuntakaavaa ja siinä sovitetaan yhteen maaainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Maakuntakaavassa Joensuun ydinkeskusta on osoitettu keskustatoimintojen aluevarauksena (C). Keskustatoimintojen kohdemerkinnällä (c) on osoitettu seuraavat seutukeskukset: - Ilomantsin keskusta, - Kiteen keskusta, - Lieksan keskusta, - Nurmeksen Porokylän liikekeskusta, - Outokummun keskusta. Vähittäiskaupan seudullisten suuryksiköiden (myyntiala on yli 2 000 k-m 2 ) sijoittaminen on mahdollista maakuntakeskuksen C-alueelle ja seutukeskusten (c-kohdemerkintä) alueelle. Kuva 6. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta (Pohjois- Karjalan liitto 2008). Maakuntakaavassa on osoitettu lisäksi keskustatoimintojen ulkopuolelle kmmerkinnällä 5 vähittäiskaupan suuryksikön sijaintialuetta, joista kaksi on uusia. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiskohteina (km) on osoitettu olemassa olevien suuryksiköiden sijaintipaikat Käpykangas, Pilkko ja Raatekangas sekä uusien suuryksiköiden sijaintipaikat Joensuun Karsikossa Ilomantsintien ja valtatien 6 risteysalueella ja Reijolassa.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 23 Lähtökohtana suuryksiköiden sijoittamiselle ovat olleet väestön saavutettavuus sekä hyvät kevyen, julkisen ja henkilöautoliikenteen yhteydet. Ilomantsintien ja Reijolan alueiden toteutuksen edellytyksenä ovat eritasoliittymien rakentaminen ja uudet liittymäjärjestelyt. Osoitetut sijaintipaikat soveltuvat myös erikoistavarakaupan suuryksiköiden sijainnille. Alueiden toteutuminen tapahtuu seudullisen palvelutarpeen, ostovoiman kehittymisen ja kaupan kilpailutilanteen edellyttämässä laajuudessa. Maakuntakaavassa erikoiskaupan suuryksikön sijainti mahdollistetaan vähäisessä määrin myös Joensuun kaupungin pohjoisosassa Raatekankaan, Käpykankaan ja Sihtalan työpaikka-alueilla (merkintä tp-e). Esitetty ratkaisu tukee Joensuun kaupunkikeskuksen palvelurakenteen tasapainoista kehittämistä, seutukeskusten palvelurakenteen monipuolistamista ja alueiden vetovoimaisuuden kehittämistä. 3.2.2 Joensuun seudun yleiskaava Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi 2.12.2008 kuntien yhteisen, oikeusvaikutteisen yleiskaavan nykyisten Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien koko alueille. Ympäristöministeriö vahvisti yleiskaavan 29.12.2009. Kuva 7. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta (Joensuun seutu 2008).

24 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Vähittäiskaupan suuryksikkö on mahdollista sijoittaa kaavassa esitetyille keskustatoimintojen alueille (C, CA, ca). Joensuun ja Outokummun keskustojen C-alueet sijaitsevat keskellä yhdyskuntarakennetta ja niitä ympäröivä asutus on tiiviin kaupunkimaista. Vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttaminen näille alueille tukee palveluiden saavutettavuutta eikä hajota yhdyskuntarakennetta. CA-merkinnällä on osoitettu Niinivaaran, Rantakylän, Noljakan, Reijolan, Lehmon ja Ylämyllyn keskusta-alueet, nykyiset ja entiset kuntakeskusten keskusta-alueet (Eno, Hammaslahti, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi) sekä monipuolinen palvelutaajama Uimaharju. Keskusta-alueiden ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköt on Joensuun seudun yleiskaavassa osoitettu km-merkinnällä. Joensuun seudun olemassa olevat suuryksiköt sijaitsevat kaikki Joensuun kantakaupungin alueella: keskustan Citymarket, Prisma Käpykankaalla, Citymarket Pilkossa ja Tokmanni Raatekankaalla. Lisäksi Reijolassa on asemakaavallinen valmius suuryksikölle. Uusi suuryksikön paikka on varattu Joensuun Karsikosta Ilomantsintien ja valtatien 6 risteyksen tuntumasta. Kaupan suuryksikköjen sijaintipaikat on osoitettu alueille, joissa yksiköille ja niiden vaatimille liikenne- ja pysäköintijärjestelyille on riittävästi tilaa. Osoitettujen suuryksiköiden liikenneyhteydet pystytään osoittamaan sujuvina siten, ettei suuryksikkö rasita kohtuuttomasti ympäröivää liikenneverkkoa. Tilaa vaativan erikoiskaupan yksikön sijoittaminen on mahdollista kaavassa osoitetuille palvelujen ja hallinnon alueille (P, p) sekä työpaikka-alueille (TP). Joensuussa suurin osa Käpykankaan ja Raatekankaan teollisuusalueista on osoitettu työpaikka-alueeksi. Merkintä kuvaa alueen luonnetta ja sen kehitystä paremmin kuin teollisuus- ja varastotoiminnot. Osa alueista on muuttunut ajan saatossa teollisuusalueista tilaa vievän erikoistavaran kaupan ja palvelujen alueeksi. Kaupan osalta suuren asiakasvirran toiminnot tulee yleiskaavan mukaan ohjata C, CA, KM ja P -alueille. 3.2.3 Joensuun osayleiskaavat ja asemakaavat Joensuussa on vireillä useita osayleiskaavoja ja asemakaavoja. Vireillä olevia osayleiskaavoja ovat Keskustan osayleiskaava (kuvassa 8 YK1), Multimäen osayleiskaava (YK2), Reijolan osayleiskaava (YK3) ja Karhunmäen osayleiskaavan muutos (YK5). Vireillä olevia asemakaavoja, joihin sisältyy merkittävässä määrin uusien asuntoalueiden suunnittelua, ovat Penttilänrannan kerrostalovaltaisen alueen ensimmäinen asemakaava (kuvassa 8 numero 25), Multimäen I asemakaava (32) ja Karhunmäen II asemakaava. Edellä mainitut kaava-alueet lisäävät toteutuessaan Pielisjoen eteläpuolisten alueiden väestömäärää merkittävästi.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 25 Kuva 8. Joensuun vireillä olevien kaavahankkeiden sijainti (Joensuun kaupunki 2010). 3.2.4 Maankäytön laajenemisalueet Joensuun kaupungin kasvun painopiste on siirtymässä uusien asuinalueiden Karhunmäen, Multimäen ja Penttilän rakentamisen myötä kaupungin eteläisiin osiin. Joensuun kaupungin maankäytön toteutusohjelmassa (MATO) on esitetty suunnitelma alueiden toteutusajankohdista pitkällä tähtäimellä, vuoteen 2030. Ohjelma on suuntaa-antava, eikä ajanjakson pituudesta johtuen tule toteutumaan sellaisenaan. Pien- ja rivitalorakentamisen alueet Kaupungin länsiosa (350 AO + 72 AR) - Marjala (-2013) - Pilkko (2014-2021) - Onttola? (2022-) Kaupungin koillisosa (22 AO + 28 AR) - Utra (-2012)

26 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Kaupungin itäosa (505 AO + 216 AR) - Multimäki (2013-) Kaupungin eteläosa (1127 AO + 432 AR) - Karhunmäki pohjoinen (2010-) - Reijola Kettukallio (2011-12) - Karhunmäki Kukkola (2013-2024) - Reijola Haapaniemi (2025) - Niittylahti I (2010-2018) - Niittylahti II (2019-) - Repomäki (2024-) Täydennysrakentaminen (218 AO + 198 AR) Pien- ja rivitalorakentamisen alueet on esitetty kuvissa 9 ja 10. Kuva 9. Joensuun maankäytön toteutusohjelman (MATO-ohjelma) mukaiset pien- ja rivitalorakentamisen alueet ja tonttien suunniteltu luovutusaikataulu Kantakaupungin alueella (Joensuun kaupunki 2009). Kuva 10. Joensuun maankäytön toteutusohjelman (MATO-ohjelma) mukaiset pien- ja rivitalorakentamisen alueet ja tonttien suunniteltu luovutusaikataulu Joensuun eteläosissa (Joensuun kaupunki 2009).

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 27 Kerrostalorakentamisen alueet Penttilänranta - alkaen 2012, 80 asuntoa, 2-3 tonttia vuodessa Keskustan täydentäminen - 60 asuntoa, 2 tonttia vuodessa Niinivaaran täydentäminen - 12 asuntoa vuodessa, 1 tontti vuodessa Rantakylän täydentäminen - 25 asuntoa vuodessa, 1 tontti vuodessa Karhunmäki - 12 asuntoa vuodessa, 1 tontti 2 vuodessa Reijola - 6 asuntoa vuodessa, 1 tontti 3 vuodessa (Häkki, Mäntylä) Kerrostalorakentamisen alueet on esitetty kuvassa 11. Kuva 11. Joensuun maankäytön toteutusohjelman (MATO-ohjelma) mukaiset kerrostalorakentamisen alueet ja tonttien suunniteltu luovutusaikataulu (Joensuun kaupunki 2009). Uudet ja kehittyvät työpaikka-alueet Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ei ole osoitettu kokonaan uusien teollisuusalueiden avauksia. Merkittävimmät kehittyvät ja laajentuvat työpaikkaalueet sijaitsevat Joensuun kaupunkiseudulla. Joensuun kaupunkiseudun kannalta merkittäviä kehittyviä työpaikka-alueita ovat Lehmon taajaman eteläpuoli (kuvassa 12, nro 29), Lentokentäntien-Marjalan alue (32), Välikankaan alue (33) sekä Reijolan taajaman itäpuolinen alue (31). Alueet liittyvät kaupunkiseudun nykyiseen ja suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen ja tukeutuvat olemassa olevaan liikenneverkkoon.

28 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Kuva 12. Maakuntakaavassa esitetyt taajama- ja työpaikka-alueet Joensuun keskustan ympäristössä (Pohjois-Karjalan liitto 2008). Myös Joensuun seudun yleiskaavassa strategisesti merkittävimmäksi työpaikka-alueeksi on mainittu Lentoväylän varsi Joensuun Marjalassa. Alue on tarkoitus toteuttaa korkealuokkaisena lento- ja tieliikenteen logistisia mahdollisuuksia hyödyntävänä laatukäytävänä. Lisäksi Marjala - Onttola - Puntarikoski - Pilkko osayleiskaavassa tutkitulle työpaikkarakentamiselle on esitetty laajentumisvaraa itään päin kohti Onttolaa. Muita merkittäviä uusia työpaikka-alueita ovat Linjatien alue Kuopiontien varrella Pilkossa, Marjalan työpaikka-alueet Joensuun ja Liperin alueilla sekä Kontiolammen - Uuron alue Kajaanintien varrella Kontiolahdella. Joensuun Salpakankaan alue laajenee kuntarajan yli Kontiolahden puolelle Lehmonsuolle. Etelän suunnassa Reijolan eritasoliittymän molemmin puolin on osoitettu palvelujen ja tuotannon alue. (Joensuun seutu 2008)

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 29 4 LIIKENTEEN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Kaupan sijoittuminen liikenteen näkökulmasta Kaupan sijoittumisen liikenteellisiä vaikutuksia tulee tarkastella suhteessa valtakunnallisesti ja seudullisesti asetettuihin tavoitteisiin. Keskeisimmät valtakunnallisesti asetetut liikennettä koskevat tavoitteet toimintojen sijoittumiselle on asetettu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Vuonna 2008 tehtyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen yhtenä lähtökohtana oli ilmastomuutoksen hillitseminen, mihin pyritään vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen keinoin vähentämällä henkilöautoliikenteen suoritetta ja lisäämällä joukkoliikenteen kävelyn ja pyöräilyn osuutta. Kaupan liikenteen kannalta merkittävimmät alueidenkäyttötavoitteet on lueteltua alla. - Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. - Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. - Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on asetettu seudun liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavat tavoitteet, jotka ovat 1. Liikenneturvallisuuden paraneminen 2. Henkilöautoriippuvuuden väheneminen ja itsenäisen ja esteettömän liikkumisen mahdollisuuksien paraneminen 3. Liikenteen kokonaissuoritteen tarpeettoman kasvun ehkäisy 4. Liikennöitävyyden säilyminen 5. Tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen kehityksen tukeminen 6. Yritystoiminnan kehittymisedellytysten tukeminen 7. Liikenteen ympäristöhaittojen minimointi 8. Liikennejärjestelmän yhteiskunta- ja kuljetustaloudellinen tehokkuus Kaupan sijainnin ohjauksella voidaan tukea liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden toteutumista. Kaupan sijainnilla on vaikutuksia erityisesti henkilöautoriippuvuuden vähentämiseen ja sitä kautta liikennesuoritteen ja ympäristöhaittojen kasvun hillitsemiseen. Kaupan sijoittuminen vaikuttaa myös yhdyskuntarakennetta tukevan liikennejärjestelmän toteuttamisen kustannustehokkuuteen ja paikallisesti liikenteen toimivuuteen. Kaupan sijoittumisessa keskeisiä liikenteen kannalta arvioitavia tekijöitä ovat saavutettavuus eri liikennemuodoilla, vaikutukset henkilöautoliikenteen suoritteeseen sekä kaupan sijoittumisesta aiheutuvat tarpeet liikennejärjestelmän kehittämiseen.

30 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 4.2 Liikkuminen ja liikennejärjestelmä Joensuun seudun asukkaiden liikkuminen Joensuun seudun asukkaiden liikkumistottumuksia ja liikkumisen ongelmia on selvitetty vuonna 2005 seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdyllä kyselyllä. Lisäksi on seudun asukkaiden liikkumistottumusten kuvauksessa hyödynnetty valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta (2004-2005) tuotettuja analyysejä. Seudun asukkaiden tekemien matkojen kulkutapajakaumat asuinpaikan tyypin mukaan on esitetty kuvassa 13. Henkilöauton kulkutapaosuus on Joensuun kaupunkialueen asukkailla nykytilanteessa n. 44 %, seudun muissa kuntakeskuksissa n. 59 % ja keskusten ulkopuolella n. 68 %. Kevyen liikenteen kulkutapaosuus on Joensuun kaupunkialueella yli 50 %, mikä vastaa muiden vastaavankokoisten kaupunkiseutujen keskusta-alueiden asukkaiden kevyen liikenteen kulkutapaosuutta. Muissa seudun kuntakeskuksissa ja taajamissa eri liikennemuotojen osuudet ovat hyvin lähellä valtakunnallisia keskiarvoja. Kevyen liikenteen käyttöä haittaavina ongelmina asukkaat kokivat varsinkin kävely- ja pyöräteiden kunnossapidon. Joukkoliikenteen käyttöä haittaavina puutteina koettiin reitistö ja vuorotiheys. Kuva 13. Kulkutapaosuudet (kaikki matkat) Joensuun seudulla asuinpaikan mukaan (Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2005) Joensuun kokoisilla kaupunkiseuduilla kauppoihin suuntautuvilla matkoilla henkilöauton kulkutapaosuus jää keskustan kävelyvyöhykkeellä kaikkien matkojen keskimääräistä kulkutapaosuutta pienemmäksi.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 31 Keskusta-alueiden ulkopuolella henkilöauton osuus päivittäistavarakauppoihin suuntautuvilla matkoilla vastaa kaikkien matkojen keskimääräistä kulkutapaosuutta. Kaupan koon kasvaessa päivittäistavarakaupan suuryksiköihin nousee henkilöauton osuus kuitenkin tyypillisesti 80 90 prosenttiin. Kaupan saavutettavuus Henkilöautoriippuvuutta voidaan vähentää ja kevyen liikenteen käyttöä edistää erityisesti päivittäistavarakaupan sijainnin ja mitoituksen ohjauksella. Päivittäistavarakauppoihin kävellen tai pyörällä tehtävien ostosmatkojen osuus on tyypillisesti noin 90 % alle 1 km etäisyydeltä. Kevyen liikenteen osuus laskee jyrkästi matkan pituuden kasvaessa. Noin 3 km etäisyydeltä alle 20 % päivittäistavarakaupan asiointimatkoista tehdään kevyellä liikenteellä. Nykytilanteessa Joensuun seudun asukkaista asuu alle 1 km etäisyydellä päivittäistavarakaupoista noin 62 % (Joensuussa 74 %) ja alle 3 km etäisyydellä noin 83 % (Joensuussa 88 %). Kuvassa 14 on esitetty keskeisten toimintojen (kaupat, koulut, sairaalat, terveyskeskukset, urheiluhallit, kulttuuri ja viihde) saavutettavuus Joensuun seudulla kävellen (1 km linnuntie-etäisyys). Kuvassa on esitetty myös nykyiset taajamarajat. Kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia voidaan tukea sijoittamalla uusia toimintoja nykyisten ja uusien taajamien sisäpuolelle alueille, joilla toimintojen saavutettavuus ei nykytilanteessa kuulu parhaisiin luokkiin. Toimintojen saavutettavuuden parantuessa myös asumisen tiivistäminen näille alueille edistää kevyen liikenteen käyttöä ja parantaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuuksia. Kuva 14. Keskeisten toimintojen saavutettavuus (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010).

32 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Erikoiskaupan palveluja joudutaan tyypillisesti hakemaan kauempaa kuin päivittäistavarakaupan palveluja. Henkilöautoriippuvuuden vähentämisen ja tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien turvaamisen kannalta on tärkeää, että erikoiskauppa on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Joensuun seudulla joukkoliikenteellä kaikilta suunnilta hyvin saavutettava alue on Joensuun keskusta, joka on nykyisellään myös erikoiskaupan merkittävin keskittymä seudulla. Seudun joukkoliikenteen tarjonta on esitetty kuvassa 15. Henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi tulisi keskustan erikoiskaupan säilyminen pyrkiä turvaamaan. Erikoiskaupan säilyttäminen keskustassa edellyttää keskustan saavutettavuuden takaamista kaikilla liikennemuodoilla. Henkilöauton kannalta keskeisiä tekijöitä ovat mitoitukseltaan riittävä ja oikein sijoitettu pysäköintitarjonta ja sujuvat yhteydet pysäköintilaitoksiin. Kuva 15. Joukkoliikenteen vuorotarjonta Joensuun seudulla talviarkena (Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus, 2009) Liikennejärjestelmän kehittäminen Kaupan sijoittumisen vaikuttavia liikennejärjestelmän kehittämishankkeita ovat hankkeet, joilla on vaikutusta seudullisiin liikennevirtoihin. Henkilöautoliikenteen virtoihin seudulla tulee vaikuttamaan rakenteilla oleva Joensuun kehätien parantaminen. Parannetun kehätien varrelle syntyy kaupan sijoittumisen kannalta houkuttelevia alueita, joille joukko- ja kevyen liikenteen saavutettavuus voi kuitenkin olla heikko.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 33 Myös Joensuun keskustan kehittäminen voi muuttaa merkittävästi keskustan saavutettavuutta eri liikennemuotojen kannalta. Kehittämisen vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida vasta suunnittelun tarkentuessa keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Samoin voidaan yksittäisten kaupan alueiden tai hankkeiden vaikutuksia liikenteeseen ja tarpeita liikennejärjestelmän kehittämiseen arvioida vasta suunnittelun tarkentuessa. Joukkoliikenteen kehittämiseen seudulla vaikuttaa esitetty muutos, jolla Joensuusta tulee alueen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Esitettyyn toimivalta-alueeseen kuuluvat Joensuu, Kontiolahti ja Liperi. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on mm. palvelutasotavoitteiden laatiminen, joukkoliikenteen hankinta, kilpailuttaminen ja järjestäminen/ylläpito sekä markkinointi ja lippujärjestelmät. Muutos mahdollistaa mm. lippujärjestelmän, linjaston ja vuorotarjonnan laajemmasta seudullisesta näkökulmasta. Kaupan liikenteen kannalta joukkoliikenteen hankinnan keskittämisen seurauksena etenkin mahdollisuudet kaupan asiointiliikennettä palvelevan vuorotarjonnan lisäämiseen paranevat.

34 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 5 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 5.1 Vähittäiskaupan palveluverkko Myymälöiden lukumäärää ja sijaintia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterien tietoihin. Myymälät on sijoitettu kartalle rekistereissä olevien koordinaattien mukaan. Myymälöiden lukumäärissä, toimialoissa ja koordinaateissa saattaa olla virheitä, joita ei tämän työn yhteydessä ole ollut mahdollista tarkistaa. 5.1.1 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan nykyinen palveluverkko Joensuussa toimi vuoden 2009 lopussa 56 päivittäistavaramyymälää, joista 5 oli päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä kuten luontaistuotemyymälöitä, leipomoita ym. ja 1 kauppahalli. Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöistä toimi Joensuussa noin 80 % ja tarkastelualueen myymälöistä noin 58 %. Koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyviä päivittäistavaramyymälöitä (pois lukien erikoismyymälät ja kauppahallit) toimi Joensuussa vuoden 2009 lopussa yhteensä 50. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Joensuussa toimi eniten isoja valintamyymälöitä (19 myymälää eli 38 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketteja (9 myymälää, 18 %). A.C.Nielsen Finland Oy:n luokituksen mukaisia hypermarketteja toimi Joensuussa 3 kpl (Prisma, Citymarket Joensuu ja Citymarket Pilkko). Näiden lisäksi myös Raatekankaalla toimiva Tokmanni vastaa toiminnaltaan hypermarkettia. A.C.Nielsen Finland Oy:n käyttämä myymäläluokitus on esitetty liitteessä 2. Taulukko 9. Joensuun ja tarkastelualueen päivittäistavaramyymälät vuonna 2009 (A.C. Nielsen Oy Finland). Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- Kauppa- YHTEENSÄ market talo iso pieni iso pieni myymälä myymälä halli >2500 m 2 >1000 m 2 >1000 m 2 400-999 m 2 200-399 m 2 100-199 m 2 Joensuu 4 2 9 5 19 6 5 5 1 56 Kontiolahti 1 1 1 2 1 6 Liperi 1 1 3 3 8 Ydinkaupunkiseutu 4 2 11 7 23 8 9 5 1 70 Ilomantsi 1 1 2 2 6 Outokumpu 2 1 1 1 2 7 Polvijärvi 2 3 1 6 Rääkkylä 1 1 1 3 Tohmajärvi 2 1 1 4 Muu tarkastelualue 0 0 6 4 4 5 6 1 0 26 Tarkastelualue yht. 4 2 17 11 27 13 15 6 1 96 Vähittäiskaupan suuryksiköiksi luokiteltavia päivittäistavaramyymälöitä toimi Joensuussa vuoden 2009 lopussa 10 kpl, joka on 20 % kaikista päivittäistavaramyymälöistä. Alle 400 myyntineliön myymälöitä (valintamyymälät ja pienmyymälät) oli 25 kpl, joka on 50 % kaikista Joensuun päivittäistavaramyymälöistä. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa), kioskeissa ja huoltoasemilla. Vuoden 2009 lopussa Joensuussa toimi 2 päivittäistavaroita myyvää laajan tavaravalikoiman myymälää, vuoden 2008 lopussa 18 huoltoasemaa ja vuoden 2007 lopussa 11 kioskia.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 35 Taulukko 10. Päivittäistavaroita myyvät laajan tavaravalikoiman myymälät, kioskit ja huoltoasemat (A.C. Nielsen Oy Finland). Laajan Kioski Huoltotavara- asema valikoiman myymälä 2009 2007 2008 Joensuu 2 11 18 Kontiolahti 1 2 Liperi 1 3 3 Ydinkaupunkiseutu 3 15 23 Ilomantsi 1 3 2 Outokumpu 1 2 2 Polvijärvi 1 1 Rääkkylä Tohmajärvi 1 1 Muu tarkastelualue 4 6 5 Tarkastelualue yht. 7 21 28 Asukaslukuun suhteutettuna Joensuussa oli noin 1450 asukasta, Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 1540 asukasta ja koko tarkastelualueella noin 1400 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei erikoismyymälöitä ja kauppahalleja). Koko maassa oli vuoden 2009 lopussa 1 597 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti eli selvästi enemmän kuin Joensuussa ja tarkastelualueella ja jonkin verran enemmän kuin Joensuun ydinkaupunkiseudulla. Joensuun ja tarkastelualueen päivittäistavarakaupan palveluverkko on näin ollen kattavampi kuin koko maassa keskimäärin. Tätä tukee myös se, että päivittäistavarakaupan myyntiala asukasta kohti oli Joensuussa (indeksi 128), Joensuun ydinkaupunkiseudulla (110) ja koko tarkastelualueella (112) suurempi kuin koko maassa keskimäärin (100) (taulukko x). Taulukko 11. Asukkaiden määrä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti vuonna 2009 Joensuun vaikutusalueella (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy). Väestö Myymälät Asukkaat/ 2009 2009 myymälä Joensuu 72 704 50 1 454 Kontiolahti 13 677 6 2 280 Liperi 12 133 8 1 517 Ydinkaupunkiseutu 98 514 64 1 539 Ilomantsi 6 022 6 1 004 Outokumpu 7 492 7 1 070 Polvijärvi 4 821 6 804 Rääkkylä 2 625 3 875 Tohmajärvi 5 079 3 1 693 Muu tarkastelualue 26 039 25 1 042 Tarkastelualue yht. 124 553 89 1 399 Koko maa 1 597 Tarkastelualueen päivittäistavarakauppa keskittyy Joensuuhun. Muissa kunnissa päivittäistavarakaupan palvelut sijaitsevat pääosin kuntakeskuksissa ja suurimmissa taajamissa. Päivittäistavarakauppojen sijainti tarkastelualueella on esitetty kuvassa 16, Joensuun ydinkaupunkiseudulla kuvassa 17 ja Joensuun keskusta-alueella kuvassa 18.

36 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Kuva 16. Tarkastelualueen päivittäistavaramyymälät vuonna 2009 (Myymälätiedot: A.C. Nielsen Finland Oy 2011). Kuva 17. Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälät vuonna 2009 (Myymälätiedot: A.C. Nielsen Finland Oy 2011, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 37 Kuva 18. Joensuun keskusta-alueen päivittäistavaramyymälät vuonna 2009 (Myymälätiedot: A.C. Nielsen Finland Oy, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehitys Vuoden 2009 aikana Joensuussa lopetti toimintansa yksi iso valintamyymälä, neljä pientä valintamyymälää ja yksi pt-erikoismyymälä. Vuoden 2009 aikana aloitti toimintansa yksi iso supermarket, yksi pieni valintamyymälä ja yksi pt-erikoismyymälä. Näin ollen päivittäistavaramyymälöiden kokonaismäärä väheni Joensuussa vuoden 2009 aikana kolmella myymälällä. Joensuussa oli vuonna 2000 kuten myös vuonna 2004 yhteensä 66 päivittäistavaramyymälää. Vuosina 2004-2009 myymälämäärä on vähentynyt 10 myymälällä. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna isojen supermarkettien ja isojen valintamyymälöiden määrä on lisääntynyt yhteensä 12 myymälällä. Sen sijaan pienten supermarkettien, pienten valintamyymälöiden ja pienmyymälöiden määrä on vähentynyt yhteensä 20 myymälällä. Taulukko 12. Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä myymälätyypeittäin Joensuussa vuosina 2000, 2004 ja 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- Kauppa- YHTEENSÄ market talo iso pieni iso pieni myymälä myymälä halli >2500 m 2 >2500 m 2 >1000 m 2 400-999 m 2 200-399 m 2 100-199 m 2 2000 4 2 2 12 14 11 13 7 1 66 2004 4 2 7 6 19 10 11 6 1 66 2009 4 2 9 5 19 6 5 5 1 56 Muutos 2000-09 0 0 7-7 5-5 -8-2 0-10

38 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Koko tarkastelualueella toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä 96 päivittäistavaramyymälää. Vuosina 2000-2009 myymälöiden määrä väheni yhteensä 28 myymälällä; vuosina 2000-2004 myymälämäärä väheni yhteensä 10 myymälällä ja vuosina 2004-2009 yhteensä 18 myymälällä. Suhteellisesti eniten myymälöiden määrä väheni Ilomantsissa (9 myymälää, -60 %). Taulukko 13. Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä tarkastelualueella vuosina 2000, 2004 ja 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavaramyymälät Muutos 2000 2004 2009 2000-09 Ilomantsi 15 9 6-9 Joensuu 66 66 56-10 Kontiolahti 9 10 6-3 Outokumpu 6 6 7 1 Liperi 11 8 8-3 Polvijärvi 8 6 6-2 Rääkkylä 4 3 3-1 Tohmajärvi 5 6 4-1 YHTEENSÄ 124 114 96-28 5.1.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuutta on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Viime aikoina tehtyjen liikennetutkimusten (mm. Oulu ja Jyväskylä) mukaan pyöräillen tehtävän asiointimatkan pituus on keskimäärin 3 kilometriä ja kävellen tehtävän asiointimatkan pituus 1-1,5 kilometriä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä asui Joensuun ydinkaupunkiseudulla vuonna 2009 noin 81 700 asukasta (83 % väestöstä), Joensuussa noin 64 100 asukasta (88 %), Kontiolahdella noin 10 600 asukasta (78 %) ja Liperissä noin 7000 asukasta (58 %). Näin ollen noin 17 % (noin 16 800 asukasta) ydinkaupunkiseudun väestöstä asuu yli 3 kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä, jolloin asiointi kevyellä liikenteellä ei ole todellinen vaihtoehto henkilöautolla tapahtuvalle asioinnille. Alle kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä asui Joensuun ydinkaupunkiseudulla vuonna 2009 noin 60 700 asukasta (62 % väestöstä), Joensuussa noin 53 700 asukasta (74 %), Kontiolahdella noin 4 100 asukasta (30 %) ja Liperissä noin 2 900 asukasta (24 %). Taulukko 14. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus. Alle kilometrin ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä asuvien osuus väestöstä. Osuus väestöstä alle 1 km alle 3 km Joensuu 74 % 88 % Kontiolahti 30 % 78 % Liperi 24 % 58 % Ydinkaupunkiseutu 62 % 83 % Kuvassa 19 on esitetty päivittäistavaramyymälöiden yhden ja kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeet Joensuun ydinkaupunkiseudulla. Ydinkaupunkiseudun keskeisillä alueilla päivittäistavarakaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Alueen asukkailla on myös useita vaihtoehtoisia asiointimahdollisuuksia. Muualla ydinkaupunkiseudulla päivittäistavarakaupan palvelut ovat saavutettavissa kevyellä liikenteellä lähinnä entisten kuntakeskusten alueilla ja suurimmissa taajamissa.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 39 Kuva 19. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä nykyisistä päivittäistavaramyymälöistä asuvien lukumäärä (kuvassa vaalean sininen alue). Kilometrin etäisyysvyöhyke ja asukasmäärät on esitetty tummemmalla sinisellä. 5.1.3 Erikoiskauppa Erikoiskaupan nykyinen palveluverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Joensuussa toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä 261 erikoiskaupan myymälää. Joensuun ydinkaupunkiseudulla toimi 300 erikoiskaupan myymälää ja koko tarkastelualueella 363 erikoiskaupan myymälää, joten 87 % Joensuun ydinkaupunkiseudun ja 72 % tarkastelualueen erikoiskaupan myymälöistä toimi Joensuussa. Toimialoilla, joihin sisältyvät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi Joensuussa yhteensä 51 myymälää (20 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 210 myymälää (80 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä Joensuussa oli muun erikoiskaupan toimialoilla (114 myymälää, 44 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Seuraavaksi eniten myymälöitä toimi muotikaupassa (40 kpl, 15 %), rautakaupassa (31 kpl, 12 %), tietoteknisessä erikoiskaupassa (29 kpl, 11 %) ja alkot, apteekit ym. toimialaryhmässä (27 kpl, 10 %). Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 3.

40 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Taulukko 15. Joensuun ja tarkastelualueen erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Tilastokeskus). Alkot, Muoti- Tietotekn. Muu erikoishuonekalu- Kodinkone- Rauta- Muu tiva- YHTEENSÄ apteekit ym kauppa kauppa kauppa kauppa kauppa kauppa kauppa Joensuu 27 40 29 114 10 6 31 4 261 Kontiolahti 3 2 3 11 4 2 25 Liperi 5 1 1 5 2 14 Ydinkaupunkiseutu 35 43 33 130 10 6 37 6 300 Ilomantsi 2 3 11 1 1 3 21 Outokumpu 3 2 3 11 1 3 23 Polvijärvi 3 1 5 1 1 11 Rääkkylä 1 1 Tohmajärvi 2 2 1 1 1 7 Muu tarkastelualue 11 8 3 28 2 2 8 1 63 TARKASTELUALUE yht. 46 51 36 158 12 8 45 7 363 Asukaslukuun suhteutettuna Joensuussa oli 279 asukasta, Joensuun ydinkaupunkiseudulla 328 asukasta ja koko tarkastelualueella 343 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vuonna 2009. Koko maassa oli vuoden 2009 lopussa keskimärin 265 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, joka on selvästi vähemmän kuin Joensuussa, Joensuun ydinkaupunkiseudulla ja tarkastelualueella keskimäärin. Taulukko 16. Asukkaiden määrä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti Joensuussa vuonna 2009 (Tilastokeskus). Väestö Myymälät Asukkaat/ 2009 2009 myymälä Joensuu 72 704 261 279 Kontiolahti 13 677 25 547 Liperi 12 133 14 867 Ydinkaupunkiseutu 98 514 300 328 Ilomantsi 6 022 21 287 Outokumpu 7 492 23 326 Polvijärvi 4 821 11 438 Rääkkylä 2 625 1 2 625 Tohmajärvi 5 079 7 726 Muu tarkastelualue 26 039 63 413 Tarkastelualue yht. 124 553 363 343 Koko maa 265 Tarkastelualueen erikoiskauppa keskittyy Joensuuhun. Muissa kunnissa erikoiskaupan myymälät toimivat pääosin kuntakeskuksissa. Joensuussa ydinkeskusta on palveluvalikoimaltaan ylivoimaisesti monipuolisin kaupan alue. Muita merkittäviä kaupan sijaintialueita Joensuussa ovat Käpykankaan alue (veturina Prisma), Raatekankaan alue (Tokmanni ja tilaa vaativaa kauppaa) sekä Pilkko (veturina K-citymarket). Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen tarkastelualueella on esitetty kuvassa 20, Joensuun ydinkaupunkiseudulla kuvassa 21 ja Joensuun keskusta-alueella kuvassa 22. Paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa on sijoittunut Joensuussa pääosin Käpykankaan, Raatekankaan ja Siihtalan alueille.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 41 Kuva 20. Tarkastelualueen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät vuonna 2009 (Myymälätiedot: Tilastokeskus 2011). Kuva 21. Joensuun ydinkaupunkiseudun paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät vuonna 2009 (Myymälätiedot: Tilastokeskus 2011, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011

42 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Kuva 22. Joensuun keskustan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät vuonna 2009 (Myymälätiedot: Tilastokeskus, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2010). Ns. keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittuminen tarkastelualueella on esitetty kuvassa 23, Joensuun ydinkaupunkiseudulla kuvassa 24 ja Joensuun keskusta-alueella kuvassa 25. Muu erikoiskauppa on sijoittunut Joensuussa pääosin ydinkeskustaan, Koulukadun ja Rantakadun väliselle alueelle. Kuva 23. Tarkastelualueen muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Myymälätiedot: Tilastokeskus 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 43 Kuva 24. Joensuun ydinkaupunkiseudun muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2008 (Myymälätiedot: Tilastokeskus 2011, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2010). Kuva 25. Joensuun keskusta-alueen muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2008 (Myymälätiedot: Tilastokeskus, Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2010).

44 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 5.1.4 Palveluverkko ja kaupan keskittymät Pohjois-Karjalan liiton selvityksessä Palveluverkko ja alakeskukset Joensuun seudulla on selvitetty Joensuun kaupunkiseudun alakeskusten palveluvarustus ja keskusten asema kaupunkirakenteessa. Palveluverkko on selvityksessä jaoteltu seututasoon ja asuinaluetasoon. Seututason palvelujen vaikutusalueena on useissa tapauksissa koko maakunta. Asuinaluetason palvelut ja alakeskukset palvelevat pääasiassa omaa lähialuettaan. (Joensuun kaupunki 2001). Seututason palvelukeskittymistä Joensuun ydinkeskusta on tärkein ja palvelutarjonnaltaan monipuolisin. Se toimii paitsi Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun myös koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Verrattuna muihin maakuntakeskuksiin on Joensuu selkeästi markkina-alueensa merkittävin keskus eikä sillä ole lähistöllä samalla tarjonnan tasolla kilpailevia kaupallisia keskuksia. Tarkastelualueen kuntakeskukset ja alakeskukset lähinnä täydentävät kaupan palveluverkkoa eivät kilpaile Joensuun kanssa. (Joensuun kaupunki 2001). Joensuun ydinkeskustan lisäksi merkittäviä kaupan sijaintialueita ovat Joensuussa Käpykankaan alue (veturina Prisma), Raatekankaan alue (Tokmanni ja tilaa vaativaa kauppaa) sekä Pilkko (veturina K-citymarket). Kaikki seudulliset kaupan alueet sijoittuvat Pielisjoen pohjoispuolelle. Joen eteläpuoleisilla alueilla kaupan tarjonta on yksittäisten myymälöiden varassa. 5.2 Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät 5.2.1 Päivittäistavarakaupan myynti Tarkastelualueen vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä toteutui noin 72 % Joensuun kaupungin alueella ja noin 82 % Joensuun ydinkaupunkiseudulla. Muiden kuntien osuudet tarkastelualueen päivittäistavaramyynnistä vaihtelivat Rääkkylän 1 %:sta Outokummun 6 %:iin. (A.C. Nielsen Finland Oy). PT-myynti kunnittain tarkastelualueella 2009 (%:ia koko alueen myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Joensuu Kontiolahti Liperi Ilomantsi Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi 4 % 11 % 5 % 10 % 5 % 6 % 3 4 % 1 % 2 % 3 4 % 58 % 72 % PT-myynti Asukkaat Kuva 26. Tarkastelualueen päivittäistavaramyynnin jakautuminen kunnittain 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 45 Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Joensuun päivittäistavaramyymälöiden myynnistä toteutui vuonna 2009 noin 43 % hypermarketeissa ja tavarataloissa. Seuraavaksi suurin osuus päivittäistavaramyynnistä oli isoilla supermarketeilla (25 %). (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myynti myymälätyypeittäin Joensuussa ja tarkastelualueella 2009 (%:ia PT-myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hypermarket ja tavaratalo Supermarket, iso Supermarket, pieni Valintamyymälä, iso Valintamyymälä, pieni Pienmyymälä Muut 3 % 1 0 % 1 % 31 % 34 % 25 % 12 % 8 % 18 % 19 % 43 % Tarkastelualue Joensuu Kuva 27. Päivittäistavaramyynnin jakautuminen Joensuussa ja tarkastelualueella myymälätyypeittäin 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy). Hypermarkettien osuus Joensuun päivittäistavaramyynnistä on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (2009: 26 %), mutta ei poikkea merkittävästi muiden maakuntakeskusten tilanteesta. Esimerkiksi Jyväskylässä hypermarkettien myyntiosuus oli 44 % ja Oulussa 47 % vuonna 2008. Hypermarkettien osuus Joensuun päivittäistavaramyynnistä on jonkin verran pienentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2009 (46 % 43 %). Myös pienten supermarkettien ja pienten valintamyymälöiden osuus myynnistä on pienentynyt. Isojen supermarkettien ja isojen valintamyymälöiden myyntiosuus sen sijaan on kasvanut merkittävästi. PT-myynnin kehitys myymälätyypeittäin Joensuussa vuosina 2000-2009 (%:ia PT-myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hypermarket ja tavaratalo Supermarket, iso Supermarket, pieni Valintamyymälä, iso Valintamyymälä, pieni Pienmyymälä Muut 25 % 21 % 18 % 8 % 10 % 19 % 19 18 % 11 % 3 % 4 4 % 0 1 1 % 1 % 43 % 44 % 46 % 2009 2004 2000 Kuva 28. Päivittäistavaramyynnin kehitys myymälätyypeittäin Joensuussa 2000-2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).

46 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Kaupparyhmittäin tarkasteltuna suurin myyntiosuus Joensuun päivittäistavaramyymälöiden myynnistä oli vuonna 2009 S-ryhmällä, jonka myymälöiden kautta toteutui puolet Joensuun päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä. K-ryhmän myyntiosuus vuonna 2009 oli 38 % ja Suomen Lähikaupan ja muiden 12 %. Vuonna 2004 K-ryhmän ja S-ryhmän myyntiosuudet olivat lähes yhtä suuret. S-ryhmä on kasvattanut myyntiosuuttaan vuodesta 2000 vuoteen 2009 (39 % 50 %), kun taas K-ryhmän myyntiosuus on pienentynyt (45 % 38 %). Kaupparyhmien markkinaosuudet PT- myymälöiden myynnistä 2000-2009 100 % 80 % 60 % 40 % 45 % 43 % 39 % 42 % 38 % 50 % 20 % 0 % 13 % 12 % 4 % 3 % 4 % 2000 2004 2009 8 % K-ryhmä S-ryhmä Suomen Lähikauppa Muut Kuva 29. Kaupparyhmien myyntiosuudet vuosina 2000, 2004 ja 2009 Joensuussa (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavarakaupan myyntiala asukasta kohti oli Joensuussa, Joensuun ydinkaupunkiseudulla ja koko tarkastelualueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna vähiten myyntialaa asukasta kohti oli Kontiolahdella ja Liperissä. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli Joensuussa korkeampi, Joensuun ydinkaupunkiseudulla yhtä suuri ja koko tarkastelualueella alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Joensuussa, Joensuun ydinkaupunkiseudulla ja koko tarkastelualueella alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 17. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2009 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Joensuu 128 119 93 Kontiolahti 52 39 75 Liperi 65 57 88 Ydinkaupunkiseutu 110 100 92 Ilomantsi 121 94 78 Outokumpu 135 82 60 Polvijärvi 107 74 69 Rääkkylä 134 67 50 Tohmajärvi 114 79 69 Muu tarkastelualue 122 81 66 Tarkastelualue yht. 112 96 86 Koko maa 100 100 100

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 47 5.2.2 Erikoiskaupan myynti Tarkastelualueen erikoiskaupan (pl. autokauppa) vuoden 2009 myynnistä toteutui noin 84 % Joensuussa ja noin 89 % Joensuun ydinkaupunkiseudulla. Muiden kuntien osuudet vaihtelivat Rääkkylän 0,4 %:sta Kontiolahden 4 %:iin. (Tilastokeskus). Erikoiskaupan myynti kunnittain tarkastelualueella 2009 (%:ia koko alueen myynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Joensuu Kontiolahti Liperi Ilomantsi Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi 4 % 11 % 2 % 10 % 3 % 5 % 4 % 6 % 1 % 4 % 0 % 2 % 2 % 4 % 58 % 84 % Myynti Asukkaat Kuva 30. Tarkastelualueen erikoiskaupan (pl. autokauppa) myynnin jakautuminen kunnittain 2009 (Tilastokeskus). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna Joensuun erikoiskaupan myynnistä suurimmat myyntiosuudet olivat muotikaupassa (n. 20 %) ja rautakaupassa (19 %). Tavaratalojen (itsepalvelutavaratalot / hypermarketit, tavaratalot, pienoistavaratalot) erikoiskaupan myynti on jaettu eri toimialaryhmiin keskimääräisten jakautumien mukaisesti. Erikoismyynti toimialaryhmittäin Joensuussa ja tarkastelualueella 2009 (%:ia erikoiskaupan kokonaismyynnistä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alkot, apteekit ym. Muotikauppa Tietotekninen kauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Muu tiva 5 % 5 % 3 % 20 % 16 % 18 % 20 % 16 16 % 15 15 % 19 19 % Tarkastelualue Joensuu Kuva 31. Erikoiskaupan myynnin jakautuminen toimialaryhmittäin Joensuussa ja tarkastelualueella 2009 (Tilastokeskus).

48 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 5.2.3 Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2009 Joensuussa positiivinen (+9 %). Joensuun ydinkaupunkiseudulla päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa. Koko tarkastelualueella ostovoiman siirtymä oli jonkin verran negatiivinen (-4 %) eli tarkastelualueelta valuu ostovoimaa alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Joensuu 19 % Ydinkaupunkiseutu Tarkastelualue Ilomantsi Outokumpu 0 % -4 % -6 % -7 % Tohmajärvi Polvijärvi Rääkkylä -21 % -26 % -33 % Liperi Kontiolahti -61 % -50 % Kuva 32. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä 2009. (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy). Kuvassa 33 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä tarkastelualueella. Joensuun osalta ostovoiman siirtymä on esitetty osa-alueittain. Kuvassa 34 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä. Joensuun osalta ostovoiman siirtymä on esitetty palvelualueittain. Ostovoiman siirtymä on positiivinen palvelualueella 1 (I-IV kaupunginosat, Linnunlahti, Otsola, Kanervala, Käpykangas, Raatekangas, Marjala, Noljakka, Pilkko). Muilla alueilla päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on negatiivinen.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 49 Kuva 33. PT-kaupan ostovoiman nettosiirtymä 2009 tarkastelualueella. Kuva 34. PT-kaupan ostovoiman nettosiirtymä 2009 Joensuun ydinkaupunkiseudulla.

50 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli tarkastelualueella vuonna 2009 positiivinen (+33 %) eli alueelle tulee ostovoimaa ulkopuolelta. Kunnittain tarkasteltuna ainoastaan Joensuussa (+90 %) erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen, muissa kunnissa siirtymä oli negatiivinen. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:ia ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Joensuu 90 % Ydinkaupunkiseutu 50 % Tarkastelualue 33 % Ilomantsi Outokumpu -14 % -16 % Tohmajärvi Kontiolahti Polvijärvi -50 % -54 % -41 % Rääkkylä Liperi -74 % -76 % Kuva 35. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2009 (Tilastokeskus).

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 51 6 JOENSUUN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 6.1 Kaupan yleiset kehitysnäkymät Joensuu muodostaa koko Pohjois-Karjalan kaupan keskuksen, joka tarjoaa monipuolisesti vähittäiskaupan palveluja. Joensuu säilyttää vahvan asemansa myös tulevaisuudessa. Tarkastelualueen muut kunnat muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen roolinsa ja merkityksensä. Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut se, että on perustettu uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmissa kaupungeissa. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä laadukkaiden pienmyymälöiden ja asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistavat asemaansa. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Myös nettikaupan merkitys lisääntyy nykyisestään. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun yksittäisten myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen tilaa vaativan kaupan keskittymien yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi hyvään saavutettavuuteen myös joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. 6.2 Arvio liiketilan tarpeesta vuonna 2030 Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan tarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla.

52 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,3 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7 000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 8 000 /my-m2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma lisää liiketilan tarvetta, samoin alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus, joka vaihtelee myymälätyypeittäin. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Liiketilatarvelaskelmia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa liiketilan tarvetta. Liiketilan laskennallinen lisätarve on esitetty toimialaryhmittäin. Päivittäistavarakaupan liiketila käsittää päivittäistavaramyymälöiden, kioskien ja itsepalvelutavaratalojen päivittäistavaraosastojen liiketilan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketila sisältää rautakaupan (rauta- ja rakennustarvikkeet, maalit, keittiö- ja saniteettitilojen kalusteet), kodintekniikkakaupan (sähköiset kodinkoneet), huonekalukaupan sekä muun paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan (tapetit ja lattianpäällysteet, veneet ja veneilytarvikkeet ja puutarha-alan tuotteet) liiketilan. Muun erikoiskaupan liiketilaan kuuluu alkot ja apteekit- ryhman (alkot, apteekit, terveydenhoitotarvikkeet, kosmetiikka- ja hygieniatuotteet), muotikaupan (vaatteet, jalkineet, laukut), tietoteknisen erikoiskaupan (tietokoneet, televiestintälaitteet, viihdeelektroniikka) ja muun erikoiskaupan liiketila. Autokaupan ja huoltamoiden liiketila on esitetty erikseen. Liitteessä 3 on esitetty erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat. Liiketilan laskennallinen lisätarve tarkastelualueella Edellä mainituilla laskentaperusteilla arvioituna tarkastelualueen oman väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa yhteensä noin 147 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 23 000 k- m 2, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 45 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 79 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on noin 58 000 k-m 2. Koko vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina 2009-2030 on noin 205 000 k-m 2. Taulukko 18. Tarkastelualueen oman väestön ostovoimaan perustuva laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 mennessä. Laskennallinen liiketilatarve, k-m 2 Liiketilan lisätarve, k-m 2 2009 2020 2030 2009-20 2020-30 2009-30 Päivittäistavarakauppa 81 000 93 000 104 000 12 000 11 000 23 000 Erikoiskauppa yhteensä 216 500 275 500 340 500 59 000 65 000 124 000 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 78 500 100 000 123 500 21 500 23 500 45 000 Muu erikoiskauppa 138 000 175 500 217 000 37 500 41 500 79 000 PT ja erikoiskauppa yhteensä 297 500 368 500 444 500 71 000 76 000 147 000 Autokauppa ja huoltamot 102 000 130 000 160 000 28 000 30 000 58 000 Vähittäiskauppa yhteensä 399 500 498 500 604 500 99 000 106 000 205 000

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 53 Liiketilan laskennallinen lisätarve ydinkaupunkiseudulla Joensuun ydinkaupunkiseudulla asuvan väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa yhteensä noin 133 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 22 000 k-m 2, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 40 500 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 70 500 k-m 2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin 52 000 k-m 2. Koko vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina 2009-2030 on noin 185 000 k-m 2. Taulukko 19. Joensuun ydinkaupunkiseudun oman väestön ostovoimaan perustuva laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 mennessä. Laskennallinen liiketilatarve, k-m 2 Liiketilan lisätarve, k-m 2 2009 2020 2030 2009-20 2020-30 2009-30 Päivittäistavarakauppa 64 500 76 000 86 500 11 500 10 500 22 000 Erikoiskauppa yhteensä 171 000 224 500 282 000 53 500 57 500 111 000 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 62 000 81 500 102 500 19 500 21 000 40 500 Muu erikoiskauppa 109 000 143 000 179 500 34 000 36 500 70 500 PT ja erikoiskauppa yhteensä 235 500 300 500 368 500 65 000 68 000 133 000 Autokauppa ja huoltamot 80 500 105 500 132 500 25 000 27 000 52 000 Vähittäiskauppa yhteensä 316 000 406 000 501 000 90 000 95 000 185 000 Liiketilan laskennallinen lisätarve Joensuussa Edellä mainituilla laskentaperusteilla arvioituna Joensuun oman väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa yhteensä noin 88 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 13 500 k-m 2, paljon tilaa vaativan erikoistavara kauppaan noin 27 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 47 500 k-m 2. Autokaupan ja huoltamoiden lisätarve on 34 500 k-m 2. Koko vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2009-2030 on noin 122 500 k-m 2. Taulukko 20. Joensuun oman väestön ostovoimaan perustuva laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 mennessä. Laskennallinen liiketilatarve, k-m 2 Liiketilan lisätarve, k-m 2 2009 2020 2030 2009-20 2020-30 2009-30 Päivittäistavarakauppa 47 500 54 500 61 000 7 000 6 500 13 500 Erikoiskauppa yhteensä 126 500 161 500 201 000 35 000 39 500 74 500 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 46 000 59 000 73 000 13 000 14 000 27 000 Muu erikoiskauppa 80 500 102 500 128 000 22 000 25 500 47 500 PT ja erikoiskauppa yhteensä 174 000 216 000 262 000 42 000 46 000 88 000 Autokauppa ja huoltamot 59 500 75 500 94 000 16 000 18 500 34 500 Vähittäiskauppa yhteensä 233 500 291 500 356 000 58 000 64 500 122 500 Ydinkaupunkiseudulta, tarkastelualueelta ja maakunnasta sekä maakunnan ulkopuolelta (loma-asukkaat ja matkailijat) Joensuuhun tuleva ostovoima lisää liiketilan tarvetta Joensuussa. Vuonna 2009 ostovoiman siirtymä oli Joensuun päivittäistavarakaupassa +19 % ja erikoiskaupassa +90 % (tilaa vaativa erikoiskauppa +73 % ja muu erikoiskauppa +100 %). Päivittäistavarakaupassa on perusteltua pitää tavoitteena kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, jolloin liiketilan lisätarve syntyy pääosin oman väestön ostovoiman kasvun myötä. Mikäli päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kuitenkin haluttaisiin säilyttää Joensuussa vuoden 2009 tasolla (+19 %), tarvittaisiin päivittäistavarakaupan liiketilaa vuoteen 2030 mennessä taulukossa 20 esitetyn lisäksi noin 2 500 k-m 2, jolloin päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve olisi yhteensä noin 16 000 k-m 2.

54 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Joensuuhun jatkuu merkittävänä, joten Joensuun liiketilan lisätarvelaskelmassa on syytä ottaa huomioon myös ostovoiman siirtymä. Mikäli Joensuun nykyinen erikoiskaupan ostovoiman siirtymä (+90 %) halutaan säilyttää, tarvitaan Joensuussa vuoteen 2030 mennessä taulukossa 20 esitetyn liiketilan lisätarpeen lisäksi noin 66 500 k-m 2, jolloin erikoiskaupan liiketilan lisätarve olisi yhteensä noin 141 000 k-m 2. Taulukko 21. Joensuun oman väestön ostovoimaan ja ostovoiman siirtymään perustuva laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 mennessä. Laskennallinen liiketilatarve, k-m 2 Liiketilan lisätarve, k-m 2 2009 2020 2030 2009-20 2020-30 2009-30 Päivittäistavarakauppa 57 000 65 000 73 000 8 000 8 000 16 000 Erikoiskauppa yhteensä 240 000 306 000 381 000 66 000 75 000 141 000 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 79 000 101 000 126 000 22 000 25 000 47 000 Muu erikoiskauppa 161 000 205 000 255 000 44 000 50 000 94 000 PT ja erikoiskauppa yhteensä 297 000 371 000 454 000 74 000 83 000 157 000 Taulukoissa 20 ja 21 esitetty Joensuun laskennallinen liiketilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Tehdyissä selvityksissä (mm. Pohjanmaan liitto 2010) on arvioitu, että päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin kaksi kolmasosaa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin puolet toteutuu uusien myymälöiden muodossa. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi, koska toimialalla on laajentumistarvetta, vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat laajenevat, jolloin päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää liiketilaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Taulukossa 22 on esitetty uuden liiketilan vähimmäistarve, jossa on oletettu, että kaksi kolmasosaa päivittäistavarakaupan ja puolet erikoiskaupan ostovoiman kasvusta kohdistuu uusperustantaan. Lisäksi on oletettu, että Joensuun päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymä säilyy vuoden 2009 tasolla. Edellä mainituilla lähtöoletuksilla arvioituna päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan uuden liiketilan vähimmäistarve vuosina 2009-2030 on Joensuussa yhteensä noin 81 000 k-m 2. Vähimmäistarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 11 000 k-m 2, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 24 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 46 000 k-m 2. Vähimmäistarvelaskelman mukaiseen liiketilaan tulisi kaavoituksella vähintään varautua, jotta Joensuun nykyinen palvelutaso ja kaupallinen vetovoima säilyisivät. Taulukko 22. Joensuun oman väestön ostovoimaan ja ostovoiman siirtymään perustuva vähimmäisliiketilatarve vuoteen 2030 mennessä. Liiketilatarve, k-m 2 Lisätarve, k-m 2 2009 2030 2009-30 Päivittäistavarakauppa 38 000 49 000 11 000 Erikoiskauppa yhteensä 120 000 190 000 70 000 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 39 000 63 000 24 000 Muu erikoiskauppa 81 000 127 000 46 000 PT ja erikoiskauppa yhteensä 158 000 239 000 81 000 Taulukon 22 laskelma antaa pohjan uuden liiketilan mitoitukselle. Laskelmalla ei kuitenkaan pystytä ennustamaan kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia. Ne voivat lisätä tai vähentää arvioitua liiketilatarvetta. Laskelmassa ei myöskään ole otettu huomioon liiketilapoistumaa, joka lisää jonkin verran liiketilantarvetta.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 55 Taulukossa 23 on esitetty vähimmäisliiketilatarpeen jakautuminen keskustaalueiden ja muiden alueiden kesken. Keskusta-alueille voidaan arvioida kohdistuvan noin puolet päivittäistavarakaupan liiketilatarpeesta ja suurimman osan muun erikoiskaupan (muotikauppa, pienet erikoisliikkeet ym. keskustahakuinen erikoiskauppa) liiketilatarpeesta. Keskusta-alueiden ulkopuolelle kohdistuu suurin osa tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilatarpeesta. Jako keskustan ja keskustan ulkopuolisten alueiden liiketilantarpeesta on suuntaa-antava. Taulukko 23. Arvio vähimmäisliiketilatarpeen jakautumisesta keskustaalueiden ja muiden alueiden kesken. Liiketilan lisätarve 2009-2030, k-m 2 Keskustaalueet alueet Muut Yhteensä Päivittäistavarakauppa 5 500 5 500 11 000 Erikoiskauppa yhteensä 41 500 28 500 70 000 Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa 4 700 19 300 24 000 Muu erikoiskauppa 36 800 9 200 46 000 PT ja erikoiskauppa yhteensä 47 000 34 000 81 000 Joensuun kaupungin alueella on vuosina 2000-2010 rakennettu uutta liiketilaa noin 93 000 k-m 2. Vajaa puolet liikerakentamisesta on toteutunut keskustan alueella. Päivittäistavarakaupan pinta-alan nettolisäys on ollut vuosina 2000-2010 noin 10 000 k-m 2. Erikoiskaupan osalta ei ole tiedossa liiketilan poistumaa, mutta karkeasti arvioiden erikoiskaupan liiketilan lisäys on ollut noin 80 000 k-m 2. Vuonna 2001 valmistuneessa Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvityksessä arvioitiin päivittäistavarakaupan liiketilantarpeeksi vuosina 2000-2010 yhteensä 6 600 my-m 2, joka vastaa noin 9 000 k-m 2 :iä. Liiketilantarvelaskelma perustui ostovoiman kehitykseen, joka oli arvioitu Tilastokeskuksen vuoden 1998 väestöennusteen ja 0,5 %:n vuotuisen yksityisen kulutuksen kasvuennusteeseen. Päivittäistavarakaupassa toteutunut liikerakentaminen vastaa varsin hyvin vuonna 2001 arvioitua liiketilan lisätarvetta. Erikoiskaupan ostovoiman kehitys arvioitiin vuoden 2001 kauppapaikkaselvityksessä Tilastokeskuksen vuoden 1998 väestöennusteeseen ja 2 %:n vuotuisen yksityisen kulutuksen kasvuennusteeseen perustuen. Erikoiskaupan liiketilantarpeeksi vuosina 2000-2020 arvioitiin yhteensä 25 000 30 000 my-m 2, joka vastaa noin 33 000-39 000 k-m 2 :iä. Erikoiskaupassa toteutunut liikerakentaminen on noin kaksinkertainen vuonna 2001 arvioituun liiketilan lisätarpeeseen verrattuna. 6.3 Kaupan palveluverkon kehitysskenaariot Joensuun kaupungin kaupallisen palveluverkon kehittämistarpeiden tunnistamiseksi tarkastellaan kolmea kaupan palveluverkon mahdollista tulevaisuuden kehitysskenaariota. Skenaarioiden määritelmä on, että ne ovat yksinkertaistettuja tapahtumasarjoja ja tulevaisuuden käsikirjoituksia, joiden tavoitteena on näyttää, miten tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuuden tila kehittyisi nykyhetkestä tulevaisuuteen. Kehitysskenaarioiden avulla on tarkoitus tunnistaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkakuvia, joihin Joensuun kaupan palveluverkon kehittämisessä olisi syytä kiinnittää huomiota.

56 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy Tarkasteltavat kaupan palveluverkon kehitysskenaariot ovat: - skenaario 0+: Kauppa kehittyy 2000-luvun kehityssuuntien mukaan - skenaario 1: Verkkokauppa kehittyy voimakkaasti - skenaario 2: Päivittäistavarakaupan myymälärakenne muuttuu Skenaario 0+: Kauppa kehittyy 2000-luvun kehityssuuntien mukaan Skenaariossa vähittäiskauppa jatkaa kehittymistään samankaltaisesti ja varsin nopeasti kuten 2000-luvun alussakin. Lainsäädännön muutokset kuitenkin ohjaavat yhä enemmän kehittämään olemassa olevia keskusta-alueita ja olemassa olevia kaupan alueita kaupan sijaintipaikkoina. Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät vahvan asemansa, mutta suurten hypermarketien lisäksi kehitetään aiempaa pienempiä hypermarketeja tai isoja supermarketteja, jotka palvelutarjonnaltaan lähenevät hypermarketteja. Kuluttajarakenteen muutoksen seurauksena myös asuinalueiden lähikauppojen ja pienmyymälöiden merkitys kasvaa. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistustuvat ja myymäläkoko kasvaa edelleen. Keskustahakuinen erikoiskauppa hakeutuu pääosin Keskusta-alueille ja keskusta-alueiden ulkopuolella yhä enemmän kauppakeskuksiin tai muihin kaupan keskittymiin. Tilaa vaativa erikoistavaran kauppa hakeutuu keskusta-alueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyvin saavutettaville ja näkyville paikoille. Kuluttajarakenteen muutoksen ja liikkumisen vähentämistarpeen myötä joukkoliikenteen saavutettavuuden merkitys korostuu. Joensuun kaupan palveluverkko kehittyy ennakoidulla tavalla. Joensuun ydinkeskustan lisäksi merkittäviä kaupan sijaintialueita ovat Käpykankaan, Raatekankaan sekä Pilkon alueet. Päivittäistavarakaupassa uusi Karsikon hypermarket on Pielisjoen eteläpuolisella alueella päivittäistavarakaupan uusi keskus. Tarkastelujakson (2009-2030) loppupuolella toteutuu mahdollisesti myös Reijolaan suunniteltu hypermarket. Vaihtoehtoisia uuden hypermarketin sijaintipaikkoja ovat Lehmo ja Ylämylly. Muuten päivittäistavarakauppa kehittyy pääosin laajentamalla ja kehittämällä nykyisiä myymälöitä. Erikoiskaupassa uusi liikerakentaminen sijoittuu pääosin ydinkeskustaan sekä nykyisille kaupan alueille Käpykankaalle ja Siihtalaan sekä vähäisemmässä määrin myös hypermarkettien yhteyteen. Skenaariossa 0+ Joensuun oman väestön ostovoiman mukaan arvioitu laskennallinen liiketilatarve toteutuu täysimääräisesti sekä päivittäistavara- että erikoiskaupassa. Skenaariossa 0+ kauppa keskittyy nykyiseen tapaan Joensuuhun, joten ostovoiman siirtymät seudulta ja maakunnasta Joensuuhun säilyvät. Tämä lisää omalta osaltaan Joensuun liiketilatarvetta. Skenaario 1. Verkkokauppa kehittyy voimakkaasti. Skenaariossa vähittäiskaupan suurin muutos kohdistuu erikoiskauppaan. Verkkokaupan kehittymisen ja suosion nopean kasvun seurauksena erikoistavarakaupan rakenne ja myymälätyypit muuttuvat nopeasti. Skenaariossa vähittäiskaupan ostovoima kehittyy ennakoidusti, mutta ostovoiman kasvu ei synnytä enää 2020 jälkeen liiketilan lisätarvetta erikoiskaupassa.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 57 Päivittäistavarakaupassa verkkokaupan läpimurto heijastuu osin hypermarketien vetovoimaan, mutta yksiköt säilyttävät osin asemansa keskittymällä yhä enemmän päivittäistavarakauppaan, oheispalveluihin sekä toimimalla myös verkkokaupan keskuksina. Kuluttajarakenteen muutoksen seurauksena myös asuinalueiden lähikauppojen ja pienmyymälöiden merkitys kasvaa, mutta niiden rinnalle aletaan myös päivittäistavarakaupassa kehittää verkkokaupan kaltaisia osto- ja kuljetuspalveluja. Erikoiskaupassa verkkokaupan kasvu vaikuttaa myymälöiden kokoon sekä niiden toimintalogiikkaan. Aiempien suurten myymälöiden sijaan myymälät kehittyvät yhä enemmän palvelu- ja jakelupisteinä, joissa asiakkaat voivat tutustua uusiin tuotteisiin sekä noutaa verkko-ostoksiaan. Verkkokaupan osuus myynnistä vaihtelee toimialoittain, mutta sen vaikutukset heijastuvat kuitenkin koko erikoiskauppaan. Joensuun palveluverkossa verkkokaupan yleistyminen korostaa sekä ydinkeskustan että hyvin saavutettavien kauppakeskittymien asemaa. Koska verkkokaupan kehittymisen myötä erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve vähenee, keskittyy se yhä enemmän muutamaan suureen ja monipuoliseen keskittymään Joensuun keskustaan ja Käpykankaan alueelle. Skenaariossa 2020-luvulla erikoiskaupan liiketila ei enää lisäänny, vaan olemassa olevat myymälät muuttavat myymälärakennettaan ja siirtyvät verkkokaupan keskittymiin. Osa nykyisistä myymälätiloista vapautuu muille toiminnoille. Skenaario 2. Päivittäistavarakaupan myymälärakenne muuttuu Skenaarion taustalla vaikuttaa kaikkiin länsimaihin kohdistuva väestön ikärakenteen muutos, talouskasvun hidastuminen sekä liikkumisessa tapahtuvat muutokset. Yksityisautoilun kasvavien kustannuksien seurauksena joukko- ja kevyt liikenne kasvattavat suosiotaan. Skenaariossa ostovoiman kasvu hidastuu erityisesti 2020-luvulla ja ostovoiman kasvusta johtuva liiketilan lisätarve vähenee merkittävästi koko vähittäiskaupassa. Päivittäistavarakaupassa hypermarket -kaupan toimintaedellytykset heikkenevät keskuksien ulkopuolella ja erityisesti ydin- ja alakeskusten päivittäistavarakauppa kehittyy uusien ja nykyisten supermarketien laajennusten seurauksena. Myös pienmyymälöiden merkitys ostospaikkoina kasvaa ja myymäläverkko tihenee asuinalueilla. Myymäläverkon tihenemisen myötä Kontiolahden ja Liperin kysyntä ja tarjonta tasapainottuu ostovoiman kohdistuessa omaan kuntaan. Erikoiskaupassa Joensuun ydinkeskustan merkitys kauppapaikkana kasvaa hyvän joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavuuden ansiosta ja erikoiskauppa keskittyy erityisesti ydinkeskustan kauppakeskuksiin. Ydinkeskustaan soveltumaton erikoiskauppa keskittyy nykyisille kaupan alueille ja olemassa oleviin kaupan yksiköihin. Joensuun palveluverkossa ydinkeskustan sekä alakeskusten merkitys korostuu. Liiketilan lisärakentamisen tarve kohdistuu pääosin näille alueille ja ostovoiman kasvun hidastumisen seurauksena keskusta-alueiden ulkopuolella ei 2020-luvulla enää rakenneta merkittävästi uutta vähittäiskauppaa.

58 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 6.3.1 Skenaarioiden arviointi Skenaarioita on seuraavassa taulukossa arvioitu kaupan ja palvelurakenteen, yhdyskuntarakenteen sekä liikenteen ja liikkumisen näkökulmista.

FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 59

60 FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy 6.3.2 Johtopäätökset Mikään tarkastelluista skenaarioista ei tule sellaisenaan toteutumaan. Todennäköistä kuitenkin on, että seuraavien 20 vuoden aikana kehitys toteutuu pääosin skenaarion 0+ mukaisesti eli kaupan kehitys jatkuu 2000-luvun kehityksen mukaisena. Verkkokaupan kehittyminen (skenaario 1) tulee vaikuttamaan kaupan toimintaan erityisesti erikoiskaupassa. Verkkokaupan vaikutusta liiketilan tarpeeseen on kuitenkin vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida luotettavasti. Myös väestön ikääntyminen, talouskasvun hidastuminen sekä liikkumisessa tapahtuvat muutokset (skenaario 2) tulevat vaikuttamaan kaupan kehitykseen ja sijoittumiseen. Lähikaupan suosio kasvaa edelleen ja joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksien lisääminen korostuu kaupan palveluverkon kehittämisessä. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Joensuun ydinkeskustan ja alakeskusten merkitys kauppapaikkoina korostuu. Keskustoihin sijoittuva kauppa pystyy parhaiten tarjoamaan palveluja eri väestöryhmille ja se on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Lähikaupan toimintaedellytysten paraneminen tukee tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. Liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta skenaariossa 0+ kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Skenaariossa 2 toteutuvat parhaiten ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tavoitteet. Päivittäistavarakaupan lähimyymäläverkoston tihentyessä saavutettavuus paranee ja ostosmatkojen lyhentyessä myös liikennesuorite pienenee. Kaikissa skenaarioissa lähtökohtana on, että kauppa sijoittuu pääosin keskustoihin, jolloin se on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä.