Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2015 hankeluetteloon Talonrakennushankkeet 1. Siilaisen terveysasema, peruskorjaus ja laajennus (valtion talousarvion pääluokka ja momentti: 33.60.31) Siilaisen terveysasema on Joensuun kaupungin pääterveysasema. Tiloissa toimii lääkärija erikoislääkärivastaanotot, hammashoito, neuvola, fysioterapia ja Siilaisen sairaala, jossa on yhteensä 150 potilaspaikkaa sekä ruokahuolto ja muita terveystoimen tukipalveluita. Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus käsittää vanhan terveysaseman saneerauksen nykypäivän vaatimusten mukaiselle tasolle niin teknisesti kuin toiminnallisesti. Kohdetta joudutaan laajentamaan mm. suurempien keittiötilojen johdosta (keskuskeittiö). Siilaisen terveysaseman tilat ovat valmistuneet vuonna 1982, eikä kohteessa ole vuosien varrella tehty suuria peruskorjausluonteisia töitä. Rakennuksen oikeaoppisen ylläpidon kannalta kohteen peruskorjaus tulee tehdä lähivuosien aikana. Rakennus tulee saneerata sekä rakennus- että talotekniikan osalta nykypäivän vaatimusten ja määräysten mukaiseksi. Toiminnallisesti rakennus ei vastaa enää Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveysviraston palveluverkon edellyttämiä tarpeita ja visioita. Joensuussa tarvitaan vuonna 2012 laskennallisesti ikääntyvän väestön akuuttihoidon tarpeisiin 130 sairaansijaa terveyskeskussairaalassa. Jatkossa määrä kasvaa ikääntyvän väestön määrän suhteessa. Nykyiset Siilaisen sairaalan tilat eivät vastaa toiminnan tarvetta ja siksi remontti ja uusien tilojen rakentaminen on välttämätöntä. Kohteen toteutus joudutaan jakamaan määrärahallisista ja toiminnallisista syistä usealle vuodelle. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 38,1 M (alv 0 %). Peruskorjattava huoneala on 6600 hum2, laajennustarve 6300 hum2 ja mahdollisen keskuskeittiön uudisrakennuksen huoneala 1350 hum2. Hanke toteutetaan vuosina 2013-2018. Siilaisen terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.3.2013. 1
2. Papinkatu 3, muutos ja laajennus lukiokäyttöön (29.10.34) Papinkatu 3:ssa toimii tällä hetkellä Joensuun Seudun kansalaisopisto ja Itä-Suomen liikuntaopisto. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutoimen palveluverkkosuunnitelmassa 2010-2020 on esitetty Niinivaaran ja Yhteiskoulun lukioiden yhdistämistä. Näin syntyvälle yli 600 opiskelijan lukiolle tullaan osoittamaan uudet toimitilat Papinkatu 3:sta. Joensuun Seudun kansalaisopisto tulee myös jatkossa käyttämään Papinkatu 3:n tiloja yhdessä lukion kanssa. Kansalaisopistolle ei osoiteta omia luokkatiloja, vaan se käyttää päiväsaikaan lukiokäytöstä vapaana olevia tiloja. Iltaisin lukiolla ei ole opetusta. Kansalaisopiston henkilökunnalle osoitetaan kohteesta omat työtilat. Itä-Suomen liikuntaopisto muuttaa kohteesta pois vuoden 2013 aikana. Kohteen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2012. Hankkeen muutostyöala on 2500 m2 ja laajennus 4300 m2. Rakennuskustannukset ovat 10,7 milj. euroa (alv 0 %). Hanke toteutetaan vuosina 2013-2015. 3. Pataluodonkadun uusi päiväkoti ja koulu (33.60.31, 29.10.34) Pataluodonkatu 4:ssä sijainnut alakoulurakennus purettiin vuoden 2013 aikana. Rantakylän alueella on pula päiväkotipaikoista, sillä osa ryhmistä toimii nykyisin väliaikaisissa tiloissa, joihin ei valvontaviranomaisilta saada enää jatkoaikaa. Lähistöllä olevassa Rantakylän päiväkoti sijaitsee ahtaalla tontilla, eikä siinä ole yhtään laajennusvaraa. Ratkaisuksi tilatarpeeseen on uudisrakennuksen tekeminen. Päiväkodin lisäksi tontille on tarkoitus tehdä myös tilat alakoulun tarpeisiin. Rantakylän alueella puretun Pataluodon alakoulun lisäksi toinen suuri alakouluyksikkö on muutaman korttelin päässä oleva Rantakylän koulu. Kyseinen koulu kärsii sisäilmaongelmista ja vaatisi suuria korjaustoimenpiteitä sekä toiminnallisia muutostöitä. Osa koulun oppilaista on muuttanut syksyn 2013 aikana Rantakylän lukiolta vapautuneisiin tiloihin Pataluodonkatu 6:een. On luontevaa tehdä tarvittavat lisätilat naapuritontille Pataluodonkatu 4:ään. Päivähoidon tilat tehdään seitsemälle ryhmälle. Alakouluun tehdään tilat kaksiryhmäisenä luokka-asteille 1-4, eli yhteensä 8 luokkaa. Kohteen hankesuunnitelma valmistuu kesällä 2014. Hankkeen alustava kustannusarvio 8 milj. (alv 0 %). 2
4. Oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke (25.10.03; 26.10.01) Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Poliisilla oli oikeus- ja poliisitalossa käytössään toimitiloja 6 800 m². Vuoden 2007 toimitilatarvekartoituksen mukaan tilantarve olisi lähes kaksinkertainen. Tilatarveselvitys on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65 70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m²:iä. Oikeus- ja poliisitalon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen. Kaupunki toteuttaa tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen vuoden 2014 alussa. Rakentamiskelpoinen tontti voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöille keväällä 2014. Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaihtelee toteutustavasta riippuen välillä 45-55 milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %. Liikennehankkeet Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointihankkeiden toteuttamista. Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus-Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo- Niirala. Välttämätön lähivuosien aikana toteutettava hanke on myös VT 6 Raatekankaan eritasoliittymä, joka on Joensuun kehätien valmistumisen jälkeen kaupunkiseudun pahin 3
liikenteen pullonkaula. Kaivostoiminnan edellytysten turvaamiseksi on huolehdittava kaivoskuljetusten edellyttämästä tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuun ratapihan ja matkakeskuksen alueen kehittäminen sekä Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella. Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoaseman ja lentolikenteen kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulisi suunnata aiempaa selvemmin myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuun seudulla on hyvä perinne ja valmiutta yhteisrahoitteisiin kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeisiin, myös uusien avausten valtakunnalliseen pilotointiin. Liikennepoliittisen selonteon, Joensuun seudun kasvusopimuksen ja Joensuun kaupungin strategian linjaukset tukevat panostamista kävelyyn ja pyöräilyyn. Myös toteutuksen rahoitusta on voitava suunnata kehitystyön kautta syntyville kävelyn ja pyöräilyn hankkeille, kuten jo toteutuksessa oleville kaupunkiseutujen joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn laatukäytäville. 5. Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Kustannusarvio 8,8 milj. euroa Valtatie 6 muodostaa keskeisen yhteyden Joensuun läpi edelleen pohjoiseen. Liikenteellisesti pahin pullonkaula valmistuvan kehätie- osuuden jälkeen on valtatien ja Raatekankaantie - Salpakankaankadun liittymä, joka on yksi Joensuun seudun vilkkaimmista liittymistä. Liittymän kautta kulkee Joensuusta pohjoiseen suuntautuva liikenne ja lisäksi liittymä välittää keskeisten liike- ja teollisuusalueiden liikennettä. Liittymän kapasiteetti nykytilanteessa on riittämätön, mistä aiheutuu jatkuvasti liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista kaikilla liittyvillä suunnilla. Liittymä on liikenneturvallisuustilastoissa ollut jo useita vuosia suurimpia liikenneonnettomuuksien kasautumispisteitä. Vuosina 2005-2009 liittymässä on tapahtunut 28 kirjattua onnettomuutta, joista 6 on johtanut henkilövahinkoihin. Liikenteen toimivuus edellyttää eritasoliittymän rakentamista. Liittymän liikennemäärät (KAVL) ovat vuonna 2013 - vt 6 kaupungin suunta 18 800 ajoneuvoa vuorokaudessa - vt 6 Kontiolahden suunta 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa - Raatekankaantien suunta 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa - Salpakankaantie suunta 14 300 ajoneuvoa vuorokaudessa 4
Valtatien ja Raatekankaan kadun liittymää sekä Raatekankaan katu- ja liikennejärjestelyjä koskeva asemakaavamuutos on hyväksytty keväällä 2010. Ongelmat ovat olleet esillä jo kauan. Pohjois-Savon ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen ja tiesuunnitelma valmistuu 2013. 6. Joensuun ratapihajärjestelyt (31.10.78) ja matkakeskus alueen kehittäminen Kustannusarvio 75 milj. euroa (yleissuunnitelmaehdotus lokakuu 2013) Ratahallinto on vuoden 2009 lopulla julkaissut Tavaraliikenteen ratapihojen kehittämistarpeet (julkaisu 2/2009). Selvityksessä todetaan Joensuun ratapihan osalta mm. seuraavaa: Ympäröivä maankäyttö edellyttää, että ratapihaa on pystyttävä yksinkertaistamaan. Ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa, ja siellä on mm. kymmeniä huonokuntoisia vaihteita. Tavoitteena on saada ratapihan uudistaminen RHK:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan toteutettavaksi noin vuosina 2012 2013. Ratapiha tulee uudistaa nykyajan tarpeita vastaavaksi. Tämä koskee sekä tavaraliikennettä että henkilöliikennettä. Ympäröivän kaupunkiasutuksen paineisiin ratapihan pienentämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi pystyttäneen vastaamaan kohtuullisen hyvin varsinkin, jos samalla otetaan käyttöön moderneja ja tehokkaita toimintatapoja. Investointi parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentää ympäristökuormitusta ja lisää junaturvallisuutta ja työturvallisuutta. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (RHK:n julkaisu 1/2009) osoittaa, että vaikka tulevaisuutta tarkasteltaisiin hyvinkin erilaisten tulevaisuusvisioiden avulla, on Karjalan radalla edelleen huomattava liikenteellinen merkitys. Joensuun ratapihan toimivuudella ja sijainnilla on myös merkittävää vaikutusta Karjalan radan liikennöitävyyteen. Lisäksi ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen osana Penttilän kaupunginosan kehittämistä. Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen luo edellytyksiä parantaa joukkoliikenteen toimivuutta. Investoinnit parantavat rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentävät ympäristökuormitusta ja lisäävät turvallisuutta. Joensuun ratapihan toimivuudella ja sijainnilla on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. 5
Alueelle toteutetaan Nikolaintori -hanke, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto- ja asuntorakentamisen kokonaisuudesta, jonka yhteyteen toteutetaan joukkoliikenteen solmupisteeksi matkakeskus. Järjestelyyn kytkeytyy myös venäläisille matkailijoille tarjottavien palvelujen lisääminen. Liikennevirasto on käynnistänyt ratapihan yleissuunnittelun 2012. Tämä ratalain mukainen yleissuunnitelma on valmistunut syksyllä 2013, mutta sen hyväksymisestä ei ole vielä päätöstä. Joensuun ratapihan tarvittavat muutostyöt tulisi aloittaa mahdollisimman pian, joten suunnittelu tulisi edetä saumattomasti yleissuunnittelusta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Valtion talousarviossa tulisi varautua jatkosuunnittelun rahoitukseen ja toteutuksen käynnistämiseen. Kaupungin investointien suunnittelu edellyttää ratapihan suunnitelmien valmistumista ja valtion investointien ajoittamista. 7. Vt 23 Varkaus-Viinijärvi (31.10.78) Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 43,3 milj. euroa Valtatie 23 välillä Varkaus - Viinijärvi on osa itä-länsi -suuntaista päätieyhteyttä. Pohjois- Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä viimeisten valtatie 5:n parantamisten jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Tien puutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Toteutus on käynnistymässä Alikylän ohituskaistojen sekä Kurolan ja Unnukanniemen tiejärjestelyjen rakentamisella. Hankkeen toteuttamiselle myös muilta osin tulisi varmistaa rahoitus. 8. Ysitiepaketti valtatien 9 kokonaiskehittäminen (31.10.78) Hankkeet etuoikeusjärjestyksessä: 8.1. Kärkihanke: Vt 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Kustannusarvio 25,0 milj.euroa Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on 6
myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ja rakennettu nykyisiin liikennemäärin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Tien kunto välillä Onkamo-Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Ensivaiheessa tulee toteuttaa noin 13 kilometrin mittainen osuus Lahdenvaara-Niirala. Suomen ja Venäjän välinen henkilö- ja tavaraliikenne on kasvussa ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on mahdollista, että viisumivapaus EU-maiden ja Venäjän välillä toteutuu. Tämä tulisi edelleen kasvattamaan liikennemääriä raja-asemalla. Yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Yleissuunnitelman jälkeen on laadittava tiesuunnitelma. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen osana rajaliikenteen kehittämistä itärajalla. Välin Onkamo-Niirala perusparantaminen sekä Niiralan rajanylityspaikan kehittämistoimet tulisi toteuttaa koordinoidusti. 8.2. Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimet Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Valtatien 9 pohjoispuolelle on rakentunut entiselle Ylämyllyn varuskunta-alueelle uusi asuinalue palveluvarustuksineen. Alueen rakentaminen etenee yleiskaavan mukaisesti ja Jyrinkylän asukasmäärän ennakoidaan kasvavan 1300:sta 2000 asukkaaseen lähivuosina. Alueen liikennettä lisäävät sekä suunnitteilla olevat (harjoitusjäähalli) että olemassa olevat liikuntapaikat (Pärnävaaran urheilukeskus). Vt 9 yleissuunnitelman mukaan (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhetys on muuttumassa moottoritieksi. Tämän suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperitien (476) kohtaan rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Yleiskaavassa esitetyt liikenneratkaisut ovat lainvoimaisia. Alueen liikenneongelmien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja asiakasystävällisen liikennöinnin parantamiseksi esitetään kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua: o Vt 9 ja Liperintien esitasoliittymän toteutus ja siihen liittyvien liikennejärjstelyiden toteuttaminen asemakaavan mukaisesti o Ylämylly taajamateiden parantaminen tarveselvityksen mukaisesti. 7
o Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn keskustaan ja Polvijärven eritasoliittymän kautta vt 9:lle. Liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa tältä osin voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Jyrinkylän alueen liittäminen valtatieverkkoon on mahdollista joko olemassa olevan Polvijärventien eritasoliittymän kautta tai toteutettavan uuden Ylämyllyn eritasoliittymän kautta. Samassa yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradasta erillisen jalankulun ja pyörötien rakentaminen Vt 9:n ja rautatien alikulussa. 8.3. Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio 80,0 milj.euroa Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteysväylänä sekä yhteytenä edelleen Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Valtatie 9 muodostaa yhtenäisesti numeroidun itä-länsi suuntaisen yhteyden välillä Turku-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittäminen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa myös Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy vuosi vuodelta. Tieosa on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60 100 km/h ja yksityistieliittymiä on erittäin tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on noin 1,5 kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläaluilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä aiheutuvista haitoista. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999. Osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. 8.4. Karjalanradan tasoristeysten poisto välillä Joensuu - Imatra (31.10.78) Rahoitus puuttuvalle osalle välillä Kitee-Imatra 8
8.5. Joukkoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen Heinäkuun 2014 alusta muuttuu joukkoliikenteen järjestämistapa koko valtakunnassa. Tähän muutokseen varautuminen on käynnistynyt ja rahoitusta on esitetty lisättäväksi jo vuodelle 2013 mm. valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittämiseen. Uuden joukkoliikennejärjestelmän käyttöönottoon liittyy myös informaation lisääminen matkustajille. Joensuun seudun joukkoliikennesuunnitelman mukaan pysäkkikohtaisia aikataulunäyttöjä tulisi lisätä vilkkaimmille pysäkeille kaupunkikeskustassa sekä koko toimivalta-alueella etenkin laatukäytäväpysäkeille Valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä luo puitteet sähköisen informaation kehittämiseen, joka ei kuitenkaan valmistu suoraan lippu- ja maksujärjestelmähankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Toteuttaminen edellyttää jatkohanketta ja valtakunnallisesti yhtenäisen järjestelmän luominen ei saa tuoda kunnille merkittäviä lisäkustanuksia. Kunnille tulisi myöntää tukea uusien järjestelmien edellyttämiin investointeihin. Joensuu - Kontiolahti - Liperi -alueen joukkoliikenteen rahoituksesta ja kehittämisestä on laadittu ensimmäinen aiesopimus Joensuun kaupungin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja liikenneviraston välillä. Sopimuksella tavoitellaan joukkoliikenteen palvelutason nostamista seudulla. Joensuu pitää aiesopimusmenettelyä hyvänä tapana sovittaa yhteen paikallisen ja valtion viranomaisen tavoitteita. Esitetään aiesopimus- ja avustushakumenettelyn sulauttamista yhdeksi neuvottelupohjaiseksi toimintatavaksi. Joensuu on parhaillaan kilpailuttamassa viranomaisalueensa paikallis- ja seutuliikenteen hankintaa. Joukkoliikenteen kilpailuasemaa pyritään vahvistamaan erityisesti työmatkoilla ja laatukäytävien suunnassa. Viranomaisalueen jäsenkuntien rahoituksessa on varauduttu palvelutason nostoon. Joukkoliikenteen kehittämiseksi liikennepoliittisessa selonteossa linjattuun suuntaan tarvitaan valtion pitkäjänteistä sitoutumista kaupunkiseudun joukkoliikenteen tukemiseen vähintään nykyisellä rahoitustasolla. Muut hankkeet 9. Joensuun seudun ampumaratahanke Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kapenemassa merkittävästi valtion toimien johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan vähentävät merkittävästi alueen ampumaharrastajien harjoittelumahdollisuuksia. 9
Maakuntaliitto on käynnistänyt maakuntakaavan 4. vaiheen, jonka yhteydessä haetaan uutta paikkaa harrasteampujien toiminnalle. Sijaintivaihtoehtojen kartoitus on käynnissä. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat rajallisia ja valtion talousarviossa tulisi varautua valtion toimista johtuvien muutosten rahoittamiseen. 10. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ja kunnille määrättävät uudet tehtävät Kuntien talous on merkittävässä ahdingossa maailman laajuisen hitaan kasvun seurauksena. Verotulot lisääntyvät vain hieman samalla kun kuntien valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Normien purkuhankkeesta huolimatta ministeriöissä valmistellaan lakimuutoksia, jotka lisäävät kuntien tehtäviä ja taloudellisia vastuita. Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta säädetään, että vuodesta 2010 lukien uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 50 prosenttia mainittujen tehtävien laskennallisista kustannuksista. Kuntien näkökulmasta arvioidut lisäkustannukset uusista tai lisätyistä tehtävistä ovat olleet lähes toistuvasti alimitoitettuja. Kun sekä valtion että kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, tulisi Lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta muuttaa niin, että uusien ja tai lisättyjen tehtävien ja lisänormituksen osalta valtio korvaa pysyvästi 100 % lisäkustannuksista. Tarvittava rahoitus tulisi ottaa asianomaisen ministeriön omasta kehyksestä. 10