Asuntostrategia 2012

Asuntostrategia 2012

Asia 747/10.04.00/2011 Työhön ovat osallistuneet: Hallinto, Aira Elolampi, hallintojohtaja Kiinteistötoimi, Tiina Hartman, maankäyttöinsinööri Hallinto, Eija Ikonen, asuntosihteeri Karviainen, Satu Karppanen, lasten ja nuorten palvelulinjajohtaja Karviainen, Pirkko Hynynen, työikäisten palvelulinjajohtaja Karviainen, Ritva Lundbom, ikäihmisten palvelulinjajohtaja Raportin on laatinut Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö Hallinnollinen käsittely Kunnanhallitus 19.12.2011 268 Kunnanvaltuusto 30.1.2012 4 liite 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUNTOSTRATEGIAN TARKOITUS 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 3 2.1 Asuntopolitiikka hallitusohjelmassa 3 2.2 MAL-aiesopimus 3 2.3 Vihdin nykyinen asuntokanta ja erityisryhmien tilanne 4 2.3.1 Asuntojakauma ja asuntojen sijoittuminen Vihdissä 4 2.3.2 Ikäihmiset 5 2.3.3 Nuoret 5 2.3.4 Muut erityisryhmät 6 2.3.5 Muutostrendit 6 3. TAVOITTEET JA KEINOT 7 3.1 Strategiset tavoitteet 7 3.2 Määrälliset tavoitteet 7 3.3 Laadulliset tavoitteet 7 3.3.1 Yleisesti 7 3.3.2 Ikäihmiset 8 3.3.3 Nuoret 8 3.3.4 Muut erityisryhmät 8 4. SEURANTA 9 2 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

ASUNTOSTRATEGIA 2012 1. ASUNTOSTRATEGIAN TARKOITUS Asuntostrategian tehtävänä on tarkentaa kuntastrategiassa määritellyt tavoitteet ja määritellä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on vuosittaisen toimintasuunnittelun pohja ja sen perusteella luodaan tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle. Tämä asuntostrategia on tehty kattamaan nykyinen valtuustokausi loppuun. 2. LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 2.1 Asuntopolitiikka hallitusohjelmassa Hallitusohjelmassa asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan tarpeita, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Ohjelmassa on määritelty mm. seuraavia yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimenpiteitä: Erityishuomiota kiinnitetään kasvukeskusten ja metropolialueen asuntopolitiikkaan ja lisätään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa näillä alueilla. Osana hallituksen metropolipolitiikkaa edistetään Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa muun muassa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Valtion rahoitustuen avulla lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja nykyisen asuntokannan korjaamista. Lainoitusta suunnataan alueille, joilla on asuntojen tarvetta ja kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Tuki ohjataan ensisijaisesti pysyvään vuokrakäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Valtion asuntorahaston sekä valtion budjetin kautta myönnetään erilaisia korjaus-, energia- ja investointiavustuksia. Parannetaan ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä ja käynnistetään ohjelma ryhmärakennuttamisen ja muiden uusien asumiskonseptien edistämiseksi mukaan lukien kohtuuhintainen omistusasuntotuotanto. Asuntopolitiikassa edistetään monimuotoisia asuinalueita. Käynnistetään poikkihallinnollinen, uusi ohjelma, jolla edistetään asuinalueiden elinvoimaa sekä ehkäistään segregaatiota. Asumistuen saajia ei ohjata tulevaisuudessakaan pelkästään ARA-asuntoihin. Laaditaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Lisäksi hallitusohjelmassa on monia erityisryhmien asunto-olojen kohentamista koskevia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennussuojelulainsäädännön avulla varmistetaan arvokkaan rakennusperinnön ja vanhojen kulttuuriympäristöjen säilyminen. 2.2 MAL-aiesopimus Valtio ja 14 Helsingin seudun kuntaa ja kaupunkia (ml. Vihti) solmivat 18.1.2008 aiesopimuksen kohtuuhintaiseen asuntoja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Aiesopimuksen mukaan Vihdin kunnan vuosittainen, keskimääräinen tuotantotavoite on 355 asuntoa / vuosi ja näistä 20 % eli 70 asuntoa tulisi olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Aiesopimus ei ole toteutunut Vihdissä eikä pääosassa kuntia, eikä valtiokaan ole tehnyt osaansa sopimuksesta toteuttamalla asuntotuotannon edellyttämiä liikennehankkeita. Uusi sopimus onkin parhaillaan valmistelussa ja sopimuksesta saattaa tulla Vihdille vaatimuksia, jotka tulee huomioida myös tämän strategian esittämissä toimissa. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012 3

2.3 Vihdin nykyinen asuntokanta ja erityisryhmien tilanne 2.3.1 Asuntojakauma ja asuntojen sijoittuminen Vihdissä Vihdissä oli vuoden 2010 lopussa noin 12 700 asuntoa, joista taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsi noin 70 %. Asunnoista 21 % sijoittui asuinkerrostaloihin, erillispientaloihin 53 % ja loput erilaisiin pientaloihin, mukaan lukien kesäasunnoissaan asuvat. Asukkaita näissä asunnoissa oli yhteensä vuoden 2010 lopussa 28 000. Näiden lisäksi 370 vihtiläistä asui laitoksissa tai oli väliaikaisesti ilman vakituista osoitetta. Vihdissä on perinteisesti ollut runsaasti kesäasuntoja erityisesti järvien rannoilla. Pääkaupunkiseudun läheisyys, eläkeläisten määrän kasvu ja etätyömahdollisuudet lisäävät paineita loma-asuntojen muuttamiseen pysyviksi asunnoiksi. Suurin osa kesäasunnoista sijaitsee kuitenkin kaukana taajamista. Asunnot talotyypin, varustetason ja rakennusvuoden mukaan Vihdissä 31.12.2010 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus 12 695 6 759 3 016 2 710 210 Asuntorakentaminen Vihdissä 2007 2010 valmistuneet 2007-2010 valmistuneet Kirkonkylä valmistuneet Nummela valmistuneet Ojakkala Valmistuneet Otalampi Valmistuneet haja-as.alue Asuntojen kokonaismäärä 821 56 579 20 68 98 Asuntojen talotyypit -pientalot 522 48 288 20 68 98 -kerrostalot 111 8 103 -rivi- ja ketjutalot 186 186 -muut 2 2 Asuntojen hallintamuodot -omistusasunnot 670 56 428 20 68 98 -vuokra-asunnot 23 23 -asumisoikeusasunnot 128 128 Asuntojen rahoitusmuodot -vapaarahoitteiset 670 56 428 20 68 98 -valtion tukemat 151 151 4 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

2.3.2 Ikäihmiset Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii erityisesti asumisen ja siihen liittyvien palveluiden suunnittelua. Ikäihmisten palvelurakennetta kehitetään STM:n tavoitteiden mukaisesti, mittarina on palvelujen peittävyys yli 75-vuotiailla. Vihdissä on 1387 yli 75-vuotiasta tällä hetkellä, vuonna 2020 heitä on 2380 (tilastokeskus). Tavoitteena on kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. STM:n Kasteohjelman tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista 91-92 % asuu kotona, 6 % on tehostetussa palveluasumisessa, enintään 3 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä. Säätiöiden omistuksessa on kaikkiaan 128 palveluasumispaikkaa. Kunnalla on yksi 3 hengen ryhmäkoti Jäkärä omana toimintana, palveluasumispaikat hankitaan ostopalveluina. Ikäihmisten palveluasumisen tilanne on tällä hetkellä hyvä Vihdissä, kun sitä mitataan valtakunnallisilla palvelujen saatavuusindikaattorilla. Vuonna 2020 tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa nykyisestä 128 paikasta 143 paikkaan. Valtakunnallinen suositus yli 75-vuotiaiden osalta toteutuu Vihdissä seuraavasti: Vihdin väkiluku on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt 31% eli 21 500 asukkaasta yli 28 000 asukkaaseen. Vihdin asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1,6 % vuodessa, joten Vihti on yksi nopeimmin väkilukuaan kasvattavia kuntia Suomessa. Vihdissä on neljä asemakaavoitettua taajamaa. Vihdin kunnan kehityskuva 2025 mukaisesti väestökasvu pyritään ohjaamaan kunnan taajamiin lähelle palveluja. Taajama-aste kuvastaa sitä lukua kuinka suuri osa asukkaista asuu taajamissa. Vihdin kunnan taajama-aste vuonna 2009 oli noin 65 %. Huomattava muutos viimeisen 25 vuoden aikana on tapahtunut asuntokuntien koossa. Kun vuonna 1985 yhden henkilön taloudessa eli Vihdissä 22% asukkaista, vuonna 2010 yhden hengen talouksia oli jo 31%, mikä lukumäärällisesti tarkoittaa, että vuonna 1985 yhden hengen talouksia oli 1496 ja vuonna 2010 luku on yli kaksinkertaistunut 3671 kappaleeseen. Kun yhden hengen taloudet pääasiallisesti ainakin pyrkivät olemaan yhtiömuotoisissa asunnoissa, kertoo se suuresta kysynnän muutoksesta kohti pieniä kerrostalo- ja rivitaloasuntoja. - Tehostetun palveluasumisen piirissä on 7,06 % (99 paikkaa) - Lisäksi Vihdissa on tällä hetkellä 29 palveluasumispaikkaa alle 75-vuotiailla - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 3 % yli 75 vuotiaista - Säännöllisen kotihoidon piirissä 13 % - Kotona asuu 89 % 2.3.3 Nuoret Opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja on yhteensä 39 kpl, joista erillisiä asuntoja on 7 ja soluasuntoja 32 kpl. Nuorille (ensisijaisesti työssäkäyville) tarkoitettuja asuntoja on yhteensä 36. Perusturvakuntayhtymä Karviainen järjestää asumispalvelua ja siihen liittyviä tukipalveluita pääsääntöisesti lastensuojelun jälkihuollossa oleville täysi-ikäisille tai sitä lähestyville nuorille. Lastensuojelun asiakkaana olleet nuoret pyritään asuttamaan kotikuntaan, jossa omat verkostot ovat lähellä. Jälkihuoltopalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että nuori asuu itsenäisesti omassa asunnossaan kuten muutkin nuoret aikuiset ja asumista sekä itsenäistymistä tuetaan erilaisin tukitoimin. Joskus kuitenkin tarvitaan tukevampia järjestelyitä ja silloin tukiasumista on hankittu paikalliselta toimijalta ostopalveluna. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012 5

2.3.4 Muut erityisryhmät Ikäihmisten ja nuorten lisäksi muita asumisen erityisryhmiä ovat vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä asunnottomat. Vihtiläisten erityisryhmien asumista tarkasteltaessa voidaan havaita, että vuosien kuluessa on asumispalveluja hankittu laajalla kirjolla useilta eri tahoilta. Erilaisten toimijoiden palvelujen käyttö on perusteltua henkilön vamman tai sairauden erikoislaatuisuuden vuoksi. Omien asumispalvelujen puute aiheuttaa tilanteen, jossa ollaan täysin ulkopuolisen tarjonnan varassa. Vertailua omaan toimintaan esimerkiksi hinnan tai laadun osalta ei voida tehdä oman toiminnan puuttuessa. Vuodesta 2009 alkaen erityisryhmien asumispalvelut on Vihdille tuottanut perusturvakuntayhtymä Karviainen, joka vastaa Vihdin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Karviaisen alueella on yksi erityisryhmien asumispalveluja tuottava yksikkö eli Karkkilassa sijaitseva palvelukeskus tuottaa mielenterveysasiakkaille kuntouttavaa asumispalvelua. Vammaisten asumispalvelua järjestää vihtiläisille vammaisille seitsemän (7) eri asumispalveluja tuottavaa tahoa ostopalveluna. Näihin yksikköihin on sijoitettu yhteensä 17 vammaista henkilöä vuoden 2011 syksyllä. Kehitysvammaisten asumispalvelua järjestää pääosin Etevakuntayhtymä, sillä Etevalla on tarjota riittävä kapasiteetti ja erityisosaamista kehitysvammahuollon alueelta. Tämän lisäksi kehitysvammaisia on asumispalveluissa yhteensä kahdeksassa (8) asumispalveluyksikössä. Kussakin on noin 1-2 kehitysvammaista. Osa asumispalvelupaikoista on erikoistunut tietyn kehitysvammaisten ryhmän hoitamiseen, joten erityistarpeiden perusteella asiakkaat on sijoitettu näihin yksikköihin. Yhteensä kehitysvammaisten asumispalveluja on 9 asumispalveluyksikössä ja näissä on yhteensä 49 kehitysvammaista asujaa. Näistä kehitysvammaisista Etevan asumispalveluyksiköissä on syksyllä 2011 yhteensä 38 asukasta. Kehitysvammahuollossa tulee lisääntymään asumispalvelujen määrä, sillä laitoshoitoa ajetaan suunnitellusti alas. Eteva tulee strategiansa mukaisesti luopumaan kokonaan laitoshoidosta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kilpailutuksessa vuonna 2011 puitesopimuksen piiriin hyväksyttiin 12 palveluja tuottavaa tahoa. Yhteensä mielenterveyskuntoutujia on 43 ja päihdekuntoutujia 13 vuonna 2011. Kilpailutuksessa määritellyt laatukriteerit painottavat kuntoutusprosessia siten, että asukkailla olisi mahdollisuus sen tulemana siirtyä kevyempään tukiasumiseen. Asumispalvelujen riittävä kapasiteetti varmistaa nopean pääsyn pois kalliista erikoissairaanhoidon laitoshoidosta. Päihdekuntoutujille ostetaan asumispalvelua vuonna 2011 neljästä (4) eri asumispalveluyksiköstä. Yhteensä näissä on vihtiläisiä päihdekuntoutujia 13. Määrässä tapahtuu pikemmin kasvua kuin vähenemistä tulevina vuosina. Päihdeongelmaisia on sijoitettu myös kunnan omistamiin asuntoihin ja muihin vuokra-asuntoihin. Asunnottomien ryhmään kuuluu henkilöitä, joiden asunnottomuuden syyt ovat moninaiset. Vihdin kunnan alueella asunnottomien tilanne on osin kartoittamaton. Asunnottomien lukumäärästä on vaikea saada tietoa, sillä kaikki heistä eivät ole sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen piirissä. 2.3.5 Muutostrendit Asuinpaikan ja asunnon valintaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa vaikuttavat toisaalta taloudelliset tekijät ja väestörakenteen muutos ja toisaalta arvot. Yksin asuvien määrä on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen väestön vanhetessa, mikä lisää pienten asuntojen kysyntää. Myös energian hinnan nousu rajoittaa asuntokokojen suurenemista. Nuoret perheet pyrkivät puolestaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa isompiin asuntoihin. Kehityssuunnat ovat osin ristiinmeneviä, mutta asuntojen kokojen nousua ei liene enää suuresti odotettavissa. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus tulevat edelleen korostumaan taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyessä. Vihdillä on tässä suhteessa erinomaiset edellytykset. Kunnassa on hyvä palveluverkko ja lyhyet etäisyydet suuriin keskuksiin. Vihdissä on luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä, jota isoista kaupungeista ei löydy ja joita suomalainen kaipaa. Toisaalta taas Suomeen on jo syntynyt kohtuullisen suuri urbaaniväestö, joka pitää kaupunkiasumista houkuttelevana ja jotka eivät ole Vihdin kannalta potentiaalisia uusia asukkaita. Yksi vaikuttava tekijä ovat kestävän kehityksen arvot, jotka saattavat ainakin joltain osin vaikuttaa Vihtiin siirtymistä vastaan, koska monien työpaikat ovat kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen parantamisella voidaan vaikuttaa Vihdin vetovoimaisuuteen. Vihdin joukkoliikenteen rungon muodostaa kunnan läpi kulkevat linja-autoyhteydet Nummi-Pusulan tai Karkkilan suunnasta Kirkonkylälle ja Nummelaan sekä edelleen Helsinkiin tai Lohjalle. Myös Otalammen kautta tietä 120 kulkee joitakin vuoroja Helsinkiin. Joukkoliikenneyhteydet perustuvat markkinaehtoisesti kannattaviin linja-autovuoroihin, jotka ovat yksityisten yritysten suunnittelemia ja järjestämiä. Viime vuosina heikoimmin kannattavia vuoroja on karsittu merkittävästi. Hyvä joukkoliikenteen palvelutaso pystytään markkinaehtoisesti järjestämään kustannustehokkaasti vain taajama-asutuksen alueille tai pääteiden varsille. Kunta tukee joukkoliikennettä liityntäpysäköintiä kehittämällä, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksilla sekä järjestämällä palveluliikennettä. Joukkoliikenteen mahdollinen laajempi tukeminen tulee Vihdissä ratkaistavaksi lähitulevaisuudessa. Vaikka nähtävissä on ristikkäisiä Vihdin vetovoimaisuuteen vaikuttavia virtoja, niin on ilmeistä, että muuttoliike Vihtiin jatkuu voimakkaana. 6 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

3. TAVOITTEET JA KEINOT 3.1 Strategiset tavoitteet Vihti on visionsa mukaisesti metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. Kunnan strategiassa asumisen eri osa-alueiden suunnittelua ohjaavina menestystekijöinä korostuvat turvallinen ja vetovoimainen sekä moni-ilmeinen elinympäristö ja hallittu kasvu. Näistä menestystekijöistä johdetut tavoitteet ovat: Asumisen ja ympäristön laatuun ja profilointiin panostaminen Riittävä asuin- ja elinkeinotonttivaranto Väestömäärän kasvu noin 2 % /vuosi. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastostrategian 14.6.2010. Ilmastostrategian päätavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Asumisen osalta tähän tavoitteeseen pyritään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta (taajama-asteen kasvattaminen), asuntojen sähkö- ja lämmitysenergiaratkaisuilla ja parantamalla autottoman elämisen ympäristöä. Ilmastostrategiasta lisää osoitteessa http://www.vihti.fi/palvelut/ymparistoasiat/ilmastostrategia 3.2 Määrälliset tavoitteet Kuntastrategiassa hyväksytty väestökasvutavoite 2% tarkoittaa asukkaina noin 600 uutta asukasta vuosittain. Huomioiden myös asumisväljyyden kasvu uusien asuntojen tarve on vuosittain noin 350 asuntoa. Vihti on sitoutunut mahdollistamaan tämän määrän uusia asuntoja edellä mainitussa valtion ja 13 muun Helsingin seudun kunnan ja kaupungin solmimassa aiesopimuksessa. Samassa sopimuksessa Vihti on sitoutunut luomaan edellytyksiä sille, että 70 asuntoa vuosittain on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Keskeinen keino riittävän asuintonttituotannon varmistamiseen on kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma. Kaavoitusohjelma sisältää tulevan vuoden osayleisja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden kuvaukset. Lisäksi ohjelmassa on esitetty joitakin pidemmän aikavälin kaavoitustarpeita. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Jotta uusia asuinalueita saadaan kaavoitettua, kunnan on tehtävä riittävästi maanhankintaa. Tonttituotantotavoitteet edellyttävät 35-50 ha vuosittaista raakamaan hankintaa. Kun kunta kaavoittaa omia maitaan, se voi parhaiten vaikuttaa tonttijakaumaan ja etenkin aikatauluttaa tonttien saamista markkinoille. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon tähtäävän aiesopimuksen mukaiseen valtion tukemaan vuokra-asuntotuotannon syntymiseen kunnalla on rajoitetusti keinoja, koska Vihdin kunnalla ei ole omaa vuokra-asuntoyhtiötä. Kunta voi huolehtia siitä, että ara-tuotantoon soveltuvia tontteja on tarjolla ja luovuttaa niitä ara-hinnoin. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus maankäyttösopimuksissa edellyttää 20 % ara-tuotantoa ja kannustaa tähän alentamalla maankäyttösopimusten korvauksia, mikäli tonteille toteutetaan ara-tuotantoa. Vuokra-asuntoja omistavat yritykset ja yhteisöt ovat pyrkineet muuttamaan olemassa olevia vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi. 3.3 Laadulliset tavoitteet 3.3.1 Yleisesti Uusien asemakaavojen myötä taajama-aste tulee nousemaan vuoteen 2025 mennessä noin 75 %:iin. Tällöin suurin osa vihtiläisistä asuisi siten, että palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Vihdin asemakaavoitetut taajamat ovat jo nykyisellään ja tulevat jatkossakin olemaan asuntotyyppijakaumaltaan erilaisia kuvastaen taajamien historiaa ja kasvupotentiaalia. Uusien asuntojen asuntotyyppijakaumatavoitteet taajamittain (% uusista asunnoista): Nummela Kirkonkylä Ojakkala Otalampi AO 40 60 70 85 AR, AP 40 30 25 15 AK 20 10 5 0 Taajamien sisällä asuinalueiden profilointiin ja alueiden viihtyisyyteen tullaan kuntastrategian mukaisesti kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Tämä toteutetaan siten, että jo asemakaavasuunnittelun alkuvaiheessa haetaan mm. alueen historian ja luonnonolosuhteiden perusteella alueen oma profiili, jota hyödynnetään suunnitteluprosessin ajan ja alueen markkinoinnissa. Tavoitteena on, että asukkaat voivat kokea asuinalueensa omaleimaisuuden ja tuntea yhteisöllisyyttä alueen muiden asukkaiden kanssa. Tämän lisäksi korkeaa laatua edistetään kytkemällä katu- ja puistosuunnittelu sekä alueen markkinointi entistä tiiviimmin ja aikaisemmassa vaiheessa mukaan kaavasuunnitteluun. Rakennustapaohjeet tehdään kaikista uusista alueista ja niiden kattavuutta ja sitovuutta lisätään. Laatu ja yhtenäisyys alueen toteuttamisessa lisäävät mm. alueen viihtyisyyttä, ja asuntojen jälleenmyyntiarvo paranee, kun alue itsessään koetaan arvostetuksi. Jatkossa tullaan panostamaan kaavojen suunnittelussa asuinalueiden energiatehokkuuden lisäämiseen, johon on koulutuksen kautta hankittu omaa osaamista. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012 7

Pientalotuotantoa pyritään ohjaamaan nykyisten taajamien yhteyteen hyödyntäen myös rantoja ja muita luonnonkauniita alueita ihmisten asumismieltymysten mukaisesti. Taajamakeskustoja täydennetään laadukkailla kerros- ja rivitaloilla. Korkeatasoisen ja kysyntää vastaavan yhtiömuotoisen asuntotuotannon takaamiseksi järjestetään tontinluovutuskilpailuja, joilla voidaan vaikuttaa myös syntyvän tuotannon asuntojakaumaan. Kunta on hakenut kerrostalotonteille aktiivisesti puurakentajia. 3.3.2 Ikäihmiset Ikäihmisten osalta tavoitteena on kotona asuminen mahdollisimman korkeaan ikään asti. Tämän vuoksi tarvitaan vapaarahoitteisia senioriasuntoja, joissa on erityisesti huomioitu vanhenevan väestön asumisen erityistarpeet palveluille ja sosiaaliselle yhdessäololle. Kunta voi vaikuttaa tähän tuotantoon lähinnä informoimalla ja kannustamalla rakennuttajia sekä varaamalla sopivilta keskeisiltä paikoilta tontteja tämän tyyppiseen rakentamiseen. Kun kotona ei enää tulla toimeen kotihoidon avulla, siirrytään käyttämään asumispalveluita. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy kevyemmistä asumispalvelua ympärivuorokautisen palveluasumiseen (=tehostettu palveluasuminen). Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämistarve on Kaste-indikaattorin 5-6%:n kattavuuden mukaan laskettuna Palveluasuminen hankitaan jatkossakin pääsääntöisesti ostopalveluna. 3.3.3 Nuoret Nuorten asuntotarve kohdistuu lähinnä pieniin ja edullisiin asuntoihin Nummelassa. Varsinaisia nuorille tarkoitettuja erillisiä taloja ei sinänsä tarvita enempää, kun vain edullisia asuntoja on tarjolla. Tähän voidaan vaikuttaa kaavoittamalla riittävästi tontteja kerros- ja rivitalorakentamiseen sekä luovuttamalla tontteja myös ara-hinnoin vuokra-asuntotuotantoon. Tukiasumisen tarve hoidetaan ostopalveluilla. 3.3.4 Muut erityisryhmät Vihdin kunnan väestömäärän jatkuvasti kasvaessa tulee jokainen erityisryhmä kasvamaan. Varhaisella vaikuttamisella voidaan esimerkiksi päihdekuntoutujien ja mielenterveyskuntoutujien määrän kasvua hidastuttaa. Tämä edellyttää kuitenkin selkeää panostusta näihin palveluihin. Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa tehdään parhaillaan selvitystä erityisryhmien asumisen järjestämisestä ja asumiseen liittyvistä palveluista. Asumispalveluselvitys on osa Karviaisen työikäisten palvelulinjalla meneillään olevia kehittämishankkeita KOHO (mielenterveys- ja päihdepalveluhanke, STM:n Kaste-rahoituksella) ja vammaispalvelujen kehittämishanke (omana toimintana, ei erillisrahoitusta). Hankkeet päättyvät vuoden 2012 lopussa. KOHO hankkeelle haetaan jatkorahoitusta vuosille 2012-2015. Vuoden 2011 aikana toteutettiin Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa asumispalvelujen kilpailutus mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jonka yhteydessä selkiytettiin asumispalvelujen käytön periaatteita. 8 VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012

Kehitysvammaiset Kehitysvammaisten kohdalla ollaan erityisen valtakunnallisen ohjelman mukaisesti vähentämässä/poistamassa laitospalveluja, joten asumispalvelujen määrä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Kehitysvammaisten kevyemmin tuettuja asumispalveluja tullaan lisäämään lähivuosina. Mielenterveyskuntoutujat Mielenterveyskuntoutujien määrässä tulee tapahtumaan kasvua, sillä tavoitteena on vähentää laitoshoidon osuutta ja lisätä asumispalvelua. Tavoitteena on myös entistä tehokkaampi hoitoketjun hallinta siten, että mielenterveyden häiriöistä kärsivät henkilöt viipyvät sairaalahoidossa erikoissairaanhoidossa vain heidän hoitoonsa tarvittavan ajan ja siirtyvät mahdollisimman pian asumispalveluihin tai muihin tukitoimiin voinnin niin salliessa. Mielenterveyskuntoutujia joudutaan pitämään usein sairaalahoidossa asumispalvelujen puuttumisen vuoksi. Tavoitteena on kuntouttaa asiakkaita tehokkaasti siten, että heillä on mahdollisuus siirtyä tuettuun asumiseen omaan asuntoon eikä asumispalvelu tule olemaan ainut vaihtoehto. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää mielenterveyshenkilökuntaa ja sopivia tukiasuntoja esim. ryhmämuotoisena. Päihdekuntoutujat Vuonna 2011 Karviainen kilpailutti asumispalvelunsa tavoitteena varmistaa palvelun laatu ja hintojen pysyminen kohtuullisina. Asunnottomat Päihdepalvelujen laatusuositusten mukaan ensisuojat ovat tarpeellisia, sillä niistä saa yösijan myös päihtyneenä. Muihin asumismuotoihin eli esimerkiksi asumispalveluihin päihtyneiden sijoittaminen ei yleensä ole mahdollista eikä järkevää. Ensisuojissa voidaan tarjota myös muita palveluja kuten esimerkiksi mahdollisuutta ruokailuun. Näillä palveluilla ehkäistään asiakkaiden siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin kuten laitoshoitoon. Lisäksi asunnottomien asumisen järjestäminen on inhimillistä toimintaa ja ehkäisee väkivaltaista käyttäytymistä ja hyväksikäyttöä. Aikuissosiaalityön asiakkaiksi hakeutuvia asunnottomia henkilöitä avustetaan asunnon hankkimisessa sosiaalityön menetelmin. Myös päihde- ja mielenterveysasiakkaita avustetaan asunnon hankkimisessa päihdetyön ja mielenterveystyön palveluissa. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan menesty normaaleissa asumisvaihtoehdoissa. Vihdissä ei ole lainkaan tilapäisen majoituksen tiloja. Tilapäinen majoituskin edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä ja sopivia tiloja. Tilapäisen majoituksen suunnittelua tehdään osana mielenterveys- ja päihdehuollon suunnitelmaa, jota laaditaan vuosina 2011 2012 osana KOHO mielenterveys- ja päihdehanketta. Karviainen laatii seuraavalle valtuustokaudelle palvelutasosuunnitelman, jossa määritellään myös tavoitteet erityisryhmien asumispalveluille. Erityisesti tullaan kiinnittämään huomiota kevyemmin tuettuun asumiseen, sillä raskaammin tuettu asuminen on saatu jo melko hyvin järjestettyä. 4. SEURANTA Asuntostrategian toteutumista seurataan vuosittain toimintasuunnitelman raportoinnin yhteydessä sekä valtuustokausittain kokonaisuutena. VIHDIN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2012 9

Vihdin kunnan asuntostrategia 2012 on saatavilla Vihdin kunnan virastotalolla, Asemantie 30, Nummela. Strategiaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla http://www.vihti.fi/ Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.