Vastaanottaja Kuusamon kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 26.5.2016, päivitetty 15.6.2016 ja 20.10.2016 KUUSAMON KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA
KUUSAMON KAUPUNKI Tarkastus 15.6.2016 ja 20.10.2016 Päivämäärä 26.5.2016 Laatija Erika Kylmänen, Ritva Kuusisto, Kirsi Översti, Sari Suvanto Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Ritva Kuusisto Kuusamon kaupunginvaltuusto Kuusamon strateginen yleiskaava, kaavaselostus Kannen kuva Näkymä Ala-Juumajärvelle Erika Kylmänen, Ramboll Finland Oy Ramboll Kiviharjunlenkki 1A 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 1 3. SUUNNITTELUTILANNE 1 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) 1 3.2 Maakuntakaavat 1 3.3 Kuusamon koko kunnan yleiskaava 9 3.4 Yleiskaavat 13 3.5 Asemakaavat 13 3.6 Rakennusjärjestys 14 3.7 Maanomistus 14 3.8 Pohjakartta 15 3.9 Lainsäädäntö 15 4. KAAVATYÖN TAVOITTEET 15 4.1 Aiemman kaavavaiheen tavoitteet 16 4.2 Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma 17 4.3 Tavoitteiden julkinen käsittely 18 4.4 Päätös tavoitteista 20 5. AINEISTOT JA SELVITYKSET 22 6. NYKYTILAN KUVAUS 24 6.1 Yhdyskuntarakenne 24 6.2 Työpaikat ja työllisyys 28 6.3 Palvelut 29 6.4 Matkailu ja virkistys 30 6.5 Metsätalous 32 6.6 Luonnontuoteala ja kalastus 32 6.7 Kaivostoiminta 33 6.8 Luonnonsuojelualueet 33 6.9 Vesistöt ja pohjavedet 34 6.10 Maisema 34 6.11 Rakennettu kulttuuriympäristö 36 6.12 Perinnemaisemat 37 6.13 Muinaisjäännökset 38 6.14 Liikenne 38 6.15 Teknisen huollon verkostot 38 6.16 Uusiutuvat energiamuodot 39 7. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 40 7.1 Luonnonvarasuunnitelma 40 7.2 Yleiskaavoitus 40 7.3 Vuorovaikutus ja osallistaminen 42 7.4 Sidosryhmäyhteistyön periaate 43 7.5 Viranomaisyhteistyö hankkeessa 43 8. YLEISKAAVAN KUVAUS 44 8.1 Yleiskaavaratkaisu 44 8.2 Kokonaisrakenne ja mitoitus 59 9. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 62 9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan 62 9.2 Vaikutukset elinkeinoihin 62 9.3 Vaikutukset maisemaan 64 9.4 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön 64 9.5 Vaikutukset muinaismuistoihin 65 9.6 Vaikutukset luontoon 65 9.7 Vaikutukset virkistyskäyttöön 65 9.8 Vaikutukset liikenteeseen 65 9.9 Vaikutukset tekniseen verkostoon 65 9.10 Vaikutukset kauppaan ja palveluiden saatavuuteen 66
9.11 Vaikutukset talouteen 66 9.12 Sosiaaliset vaikutukset 66 9.13 Johtopäätöksiä 66 9.14 Tavoitteiden toteutuminen 67 10. YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN 68 10.1 Lain voima 68 10.2 Ohjausvaikutus 68 10.3 Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset 68 10.4 Yleiskaavamääräykset 68 10.5 Yleiskaavan toteuttaminen 68 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kuusamon strategisen yleiskaavan selvitykset 2014, SWECO Ympäristö Oy Kuusamon arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden sekä kiinteiden muinaisjäännösten listaus Kuusamon vesihuollon verkostokartta Kuusamon strategisen yleiskaavaluonnoksen palaute ja siihen annetut vastineet Kuusamon strategisen yleiskaavaehdotuksen palaute ja siihen annetut vastineet Selostuksen valokuvat: Erika Kylmänen, Ramboll Finland Oy
1 1. JOHDANTO Kuusamon kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 11.12.2012, 283 koko kunnan yleiskaavan päivittämisestä. Päivitystyössä käsitellään luonnonvarojen käytön, matkailun ja virkistyksen, kaupan ja liikenteen, kulttuurin, maaseudun asutusrakenteen sekä teknisen huollon kysymyksiä. Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin mm. niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Työn lopuksi muodostettiin luonnonvarojen hyödyntämistä ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista koskevia yleiskaavan tavoitteita. Kuusamossa on voimassa koko kunnan strateginen yleiskaava vuodelta 2008. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta siinä määräykset ovat muodoltaan tavoitteellisia. Lisäksi siinä ei ole käsitelty esim. kaivosasioita, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi viime vuosina. Eri elinkeinoihin liittyvien erilaisten tavoitteiden myötä on huomattu, että yleiskaavan tulisi olla ohjaavampi kuin nyt voimassa oleva yleiskaava. Nyt laadittavasta yleiskaavasta laaditaan konkreettisemmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet. 2. LÄHTÖKOHDAT Kuusamo on Koillismaalla sijaitseva Pohjois-Pohjanmaan pohjoisin kunta, jonka maapinta-ala on 4 973 km 2. Laadittavan Kuusamon strategisen yleiskaavan alue käsittää koko kunnan alueen. Etäisyyttä Kuusamon kaupunkikeskustasta Ouluun on 217 kilometriä, Rovaniemelle 195 kilometriä, Kemijärvelle 145 km ja Kajaaniin 245 kilometriä. 3. SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja niiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta tavoitteista on huomioitava: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (poronhoitoalue). 3.2 Maakuntakaavat 3.2.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 sekä 1. vaihemaakuntakaava (Ympäristöministeriön vahvistama 23.11.2015). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen aloitettiin syksyllä 2010 vaiheittain. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain. Vaihekaavojen teemat ja suunnittelutilanne ovat seuraavat: 1. Vaihemaakuntakaava (maakuntavaltuuston hyväksymä 2.12.2013, Ympäristöministeriön vahvistama 23.11.2015): - Energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) - Kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat,
2 - Luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - Liikennejärjestelmä (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa (kuva 1) on Kuusamon alueelle on esitetty seuraavat merkinnät ja suunnittelumääräykset (taulukko 1): Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 23.11.2015.
3 Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan yhdistelmäkartan (23.11.2015) kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset. Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamisen ympäristöön. mv-1 Oulanka-Ruka-Kitka: Alueen kehittäminen perustuu Kuusamon matkailukaupungin palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Aluetta kehitetään maaseudun elinkeinoihin tukeutuvana asumisen ja vapaa-ajan vyöhykkeenä. mv-7 Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa: Alueen kehittäminen perustuu koillismaalaiseen metsäluontoon ja maisemaan sekä kulttuuriperinteeseen liittyviin virkistys- ja vapaaaikatoimintoihin. Luonnon monikäyttöalue Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Kitkajärvi, Muojärvi ja Iivara-Näränkä-Julma-Ölkky vyöhykkeet: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kaupunkikehittämisen kohdealue Kuusamon matkailukaupunki: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Kuusamon keskusta: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Loma- ja matkailualue Merkinnällä osoitetaan pääasiassa loma-asumiselle ja matkailua palveleville toiminnoille rakentamisalueita niihin kuuluvine liikenne-, virkistys- yms. alueineen. Ruka: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisempaan käyttöön loma-asunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. Matkailupalvelujen alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sisältyy hotelli- ym. palveluja. Kylä Patoniemi, Käylä, Vuotunki, Määttälänvaara, Rukajärvi, Saapunki, Nissinvaara, Heikkilä, Törmäsenvaara, Vasaraperä, Kuolio ja Murtovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Alueellinen keskustatoimintojen alue Suunnittelumääräys: Kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustajakuisiin toimintoihin paiottuvan kokonaisuuden. Kuusamon keskustatoimintojen aluetta tulee kehittää maakunnan alueellisina kaupan pääkeskuksina. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota alueen kaupallisen palvelutarjonnan vahvistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja keskustatoimintojen alueen hallittuun laajentamiseen. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitukset kerrosalaneliömetreinä Kuusamossa on 50 000 (k-m 2 ).
4 Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueita. Virkistys- ja matkailukohde Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisia virkistys- ja matkailukohteita sekä muita seudullisesti merkittäviä virkistyskäytön kehittämiskohteita. Viheryhteystarve Seudullinen ulkoilureitti Oulanka-Ruka-Riisitunturi Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Virkkula-Ruka, Määttälänvaara-Vuotunki Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Kantokylä-Törmäsenvaara, Kurkijärvi, Vasaraperä, Purnuvaara, Heikkilä, Oulanka-Kitka, Iivaara Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä kohde Merkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella sijaitsevia valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Perinnemaisemakohde Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä perinnemaisema- ja perinnebiotooppikohteita. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti Merkinnällä osoitetaan tiehallinnon museoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä tieosuuksia. Liikasenvaarantie ja kenttärata. Valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistokohde ja muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan tiedossa olevat muinaismuistolailla (295/63) rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. Tärkeä pohjavesivyöhyke Merkinnällä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Materiaalikeskus tai jätteenkäsittelyalue Maa-ainesten ottoalue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät maa-ainesten ottoalueet ja kalliokiviainesten ottopaikat. Turvetuotantoalue Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on turpeen ottotoimintaa tai joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoa varten. Turvetuotantoon soveltuva alue Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia suoalueita Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätösten mukaiset Natura 2000-verkoston alueet. Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue Merkinnällä osoitetaan sellaisia suoalueita, joilla osassa suoaluetta on todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan merkittävimmät uhanalaisten kasvien alueet.
5 Arvokas geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetaan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Maisemakallio Moreenimuodostuma Tuuli- ja rantakerrostuma Arvokas hajualue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiset harjualueet ja muut seudullisesti arvokkaat harjualueet. Tuulivoimaloiden alue Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. Luku merkinnän yhteydessä viittaa kaavaselostuksen alueluetteloon. Suunnittelumääräykset: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava, ettei asutukselle aiheudu merkittäviä melu- ja välkevaikutuksia ja että valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Lentoliikenteen alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallista merkitystä omaavat lentoasemat Suunnittelumääräys: Kuusamon lentoaseman ympäristön yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon lentomelun vaikutukset. Rajanylityspaikka Merkinnällä osoitetaan Oulu-Kuusamo-Louhi-Arkangel kehittämiskäytävään liittyvä kansainvälinen rajanylityspaikka. Tärkeä vaellusreitti Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisia ja kansainvälisiä vaellusreittejä. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä. Kevyen liikenteen yhteystarve Pääsähköjohto 110 kv Valtatie (vt) / kantatie (kt) Poronhoitoalue Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Turvetuotantoa suunniteltaessa on oltava yhteydessä paliskuntiin, ja metsänuudistamisessa sekä matkailutoimintojen sijoittamisessa on otettava huomioon porotalouden tärkeät kohteet, kuten erotus- ja ruokintapaikat. sekä pyyntiaidat. Vireillä olevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavat: 2. Vaihemaakuntakaava (kaava on tullut vireille keväällä 2013, kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015 ja kaavaehdotus 5.9. 4.10.2016): - Kulttuuriympäristöt, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailualueet, seudulliset jätteenkäsittelyalueet, seudulliset ampumaradat ja puolustusvoimien alueet 3. Vaihemaakuntakaava (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 26.1. 26.2.2016): - Kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, tuulivoimaalueiden tarkistukset ja muut tarvittavat päivitykset
6 Toisessa maakuntakaavaehdotuksessa (22.8.2016) Kuusamon alueelle on osoitettu seuraavat kaavamerkinnät (kuva 2 ja taulukko 2). Kuva 2. Ote Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Maakuntahallitus 22.8.2016. Taulukko 2. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta suunnittelualueelle osoitetut kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Määttälänvaara-Vuotunki. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueen ominaispiirteet sekä turvattava maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueen suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Maisema-alueella tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä.
7 Uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeutumiseen sijainniltaan ja rakennustavaltaan maisemaan. Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota julkaisussa Arvokkaat maisemaalueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II (Mietintö 66/1992, YM) esitetyissä aluekuvauksissa selostettujen ominaispiirteiden ja arvojen säilymiseen. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jota on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, joita on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi (Ympäristöministeriö, MAPIO-työryhmä, 11.1.2016): Määttälänvaaran kulttuurimaisemat, Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat. Suunnittelumääräykset: Samat kuin edellisessä kohdassa. Lisäksi suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota kaavaselostuksen luvussa 3.2.1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet esitetyissä aluekuvauksissa selostettujen ominaispiirteiden säilymiseen. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (päivitysinventointi 2013 2015). Suunnittelumääräys: Samat kuin edellisessä kohdassa. Lisäksi suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota selvityksessä Arvokkaat maisema-alueet Pohjois- Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi (Pohjois-Pohjanmaan liitto, julkaisu B:86, 2015) esitetyissä aluekuvauksissa selostettujen ominaispiirteiden säilymiseen. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen 2009 mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Suunnittelumääräykset: Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa kulttuuriympäristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota RKY 2009-inventoinnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 selvityksessä kirjattuihin arvioihin ja ominaispiirteisiin. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat aluemaiset rakennetut kulttuuriympäristöt ja tieosuudet. Suunnittelumääräykset: Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa kulttuuriympäristön maakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota RKY 2009-inventoinnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 selvityksessä kirjattuihin arvioihin ja ominaispiirteisiin. Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan olevat muinaismuistolailla (295/63) rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Kohdetta koskevista maankäytön suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Tärkeä ulkoilu- tai retkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisia ulkoilu- ja retkeilyreittejä. Tärkeä melonta- tai vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisia melonta- tai vesiretkeilyreittejä pääjokiuomien ulkopuolella. Ampumarata Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ampumaradat. ea-1 osoittaa, että alue on varattu rajavartiolaitoksen käyttöön. Rajavyöhyke Merkinnällä osoitetaan rajavartiolain (578/2005) mukainen rajavyöhyke. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetään poistettavaksi seuraavat Kuusamon alueen kaavamerkinnät: Heikkilän kylä (at-merkintä), Oivangin ja Naatikkavaaran virkistys- ja matkailukohteet (vihreä kolmio) ja Kitkajärvi(-Riisitunturi) luonnon monikäyttöalue (vihreä palloviiva). Kitkajärvi on osoitettu vaihemaakuntakaavassa matkailunvetovoima-alueena. Poistettavat merkinnät on esitetty kuvassa x ruksi-merkinnällä.
8 3.2.2 Lapin maakuntakaava Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä Lapin maakuntakaavaan. Posion, Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken alueilla on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava (vahvistettu 26.10.2004.) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueen uudistaminen on käynnistynyt 11.3.2013 kuuluttamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä 15.12.2014 31.1.2015 ja kaavaehdotus 15.8. 14.9.2016. Oulangan suojelualueet, Oulangan ja Riisitunturin ulkoilureitistöt, Riisitunturin, Kitkan ja Livojärven ekologiset yhteystarpeet, Kemijärven- ja Sallantien valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeät liikenteen kehittämiskäytävät, Oulanka-Ruka-Kitkan ja Hossa- Kylmäluoman matkailun vetovoima-alueet ja Kitkan ympärystän sekä Sirniön maaseudun kehittämisen kohdealueet jatkuvat maakunnan / Kuusamon rajalle. Kuva 3. Ote Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta 6.6.2016.
9 3.2.3 Kainuun maakuntakaava Eteläreunaltaan Kuusamo rajautuu Kainuun maakuntakaavaan, joka on vahvistettu valtioneuvostossa 29.4.2009 (kuva 4). Rajalle sijoittuvia alueita ovat Hossan Natura-alue (pisterasteri), Hossan retkeilyalue (V, vihreä alue) ja sen pohjoisosan kautta kulkeva seudullinen luontomatkailun kehittämisalue (vihreä viiva), ulkoilureitti Hossasta Kylmäluomaan, valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen alue Perangan-Hossan reitti (lila vaakaviivoitus). Rajalle sijoittuu myös 1- luokan pohjavesialue ja rajan tuntumaan, Iijärven eteläpuolelle sijoittuu runsaasti valtakunnallisesti arvokkaita muinaismuistokohteita. Kuva 4. Ote Kainuun maakuntakaavasta 2020, valtioneuvoston vahvistama 29.4.2009. Kainuun liitto on päättänyt käynnistää maakuntakaavan laatimisen Kainuun kokonaismaakuntakaavan tarkistamiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 3.2. 4.3.2016 välisen ajan. Kainuun liitossa on vireillä myös Kaupan vaihemaakuntakaava ja tuulivoimamaakuntakaava. 3.3 Kuusamon koko kunnan yleiskaava Kuusamon voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty 2008 ja tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009. Kuusamon voimassa oleva yleiskaava on esitetty kolmella kartalla: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet (kuva 5) 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet (kuva 6) 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet (kuva 7)
10 Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - Hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 Kuva 5. Kuusamon yleiskaava, yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet (2009).
11 Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisemaja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - Hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 Kuva 6. Kuusamon yleiskaava, merkittävät luontoalueet ja suojelualueet (2009).
12 Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - Hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 Kuva 7. Kuusamon yleiskaava, merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet (2009).
13 3.4 Yleiskaavat Osayleiskaavoja on laadittu Kuusamon kaupunkiin seuraavasti. Pyhäjärven rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.5.2011, lainvoimainen 10.11.2011 Suiningin rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.5.2011, lainvoimainen 14.7.2011 Kesäjärven osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4.2004 Rukan yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.2.2004, lainvoimainen 22.11.2007 Veskajärven osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2001 Viipusjärvi-Salmilamminvaaran osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2001 Oivangin alueen rantayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 30.6.2000 Juuman rantayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi 22.8.1994 Kirkonkylän osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi 18.12.1989 Voimassa olevien osayleiskaavojen rajaukset on merkitty Kuusamon yleiskaavakarttaan ja strategiseen yleiskaavakarttaan. Kuusamossa on vuoden 2016 alussa vireillä neljä yleiskaavaa: Koko Kuusamon strateginen yleiskaavatyö (tämä työ) on aloitettu loppuvuodesta 2012. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 11.6. 28.8.2015 ja ehdotus 1.7. 2.9.2016. Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavatyö on aloitettu loppuvuodesta 2009. Kaava oli luonnoksena nähtävillä syksyllä 2011 ja kaavaehdotuksena 2014. Kaavaehdotus oli toisen kerran nähtävillä kesällä 2015 ja tullee kolmannen kerran nähtäville loppuvuodesta 2016. Yleiskaavaan liittyvät tarkemmat kyläkaavat Nissinvaara ja Kuontivaara ovat olleet nähtävillä samaan aikaan. Kaavahanke etenee osittain rinnan tämän yleiskaavan kanssa. Muojärven oikeusvaikutteinen rantayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 7.7. 9.9.2016. Iijärven oikeusvaikutteinen rantayleiskaava on ollut keskeytyneenä useiden vuosien ajan, mutta sitä tullaan jatkamaan resurssien puitteissa. Maaningan tuulivoimaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä tammikuussa 2016. Kaavaluonnoksen laatiminen on käynnissä. 3.5 Asemakaavat Asemakaavoja on laadittu Rukan alueelle noin 1250 ha ja Kirkonseudulle noin 1500 ha. Lainvoimaisia ranta-asemakaavoja koko kaupungin alueella on 127 kpl, joista 23 muutoksia tai laajennuksia. Vireillä on 13 ranta-asemakaavaa. Seuraavassa kuvassa (kuva 8) on esitetty Kuusamon kaavoituskatsauksen mukaiset voimassa olevat yleis- ja asemakaavat ja valmisteilla olevat yleiskaavat.
14 Kuva 8. Kuusamon alueella voimassa olevat yleiskaavat (tumman vihreä ja vaaleanvihreä), asemakaavat (punainen) ja ranta-asemakaavat (keltainen) ja valmisteilla olevat yleiskaavat (vaaleanpunainen). Lähde: Kuusamon kaavoituskatsaus 22.3.2016. 3.6 Rakennusjärjestys Kuusamon kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.4.2007 (15 ) ja tullut voimaan 24.5.2007. 3.7 Maanomistus Koska yleiskaava koskee koko kuntaa, eikä ole sellainen MRA 19 :n mukainen kaava, jolla ohjataan rakentamista, ei kattava koko alueen huomioiva maanomistuksen selvittäminen ole tarpeen. Yleiskaavassa on huomioitu valtion ja yhteismetsän maanomistus sekä tarpeellisilta osin Kuusamon kaupungin maanomistus.
15 3.8 Pohjakartta Kuusamon kaupungin strategisen yleiskaavan pohjakartta on maanmittauslaitoksen maastotietoaineisto vuodelta 2014. 3.9 Lainsäädäntö Maankäytön suunnitteluun liittyy laajalti lainsäädäntöä, joka suunnittelussa tulee huomioida. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi tässä työssä korostuvat luonnontilaan ja elinkeinoihin, erityisesti kaivostoimintaan liittyvä lainsäädäntö. VALTAKUN- NALLISET ALUEIDEN KÄYTÖN TA- VOITTEET MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUS- LAKI MRL LUONNON- SUOJELU- LAKI LSL YMPÄRISTÖN- SUOJELULAKI YSL VESILAKI VL VAT KUUSAMON OIKEUSVAIKUTTEINEN YLEISKAAVA 2030 LAKI MUINAIS- MUISTO- MAASTO- LIIKENNE- LAKI PORONHOITO- LAKI, KALASTUSLAKI METSÄLAKI ML KAIVOSLAKI 4. KAAVATYÖN TAVOITTEET Kuusamon alueella on monipuolisesti eri elinkeinojen toimintoja, joiden tarpeet halutaan sovittaa yhteen tällä yleiskaavan muutoksella. Tavoitteena on luoda sellaiset yleiskaavamerkinnät ja - määräykset, jotka riittävällä tarkkuudella ohjaavat tulevia yksityiskohtaisempien kaavojen maankäyttöratkaisuja ja valintoja. LUONNON- VARA- SUUNNITELMA POLIITTINEN TAHTOTILA LAIT JA YLEMMÄN ASTEISTET SUUNNITELMAT VAT, MAAKUNTA- KAAVA MUISTA SUUNN- NITELMISTA JA STRATEGIOISTA NOUSEVAT TA- VOITTEET, OSALLISTEN TA- VOITTEET KYSELYN TULOKSET FAKTOJEN POH- JALTA NOUSE- VAT TAVOITTEET (kasvun rajat, mitoitus) SUUNNITTELU- PROSESSIN AI- KANA ESIIN NOUSEVAT LISÄ- TAVOITTEET AIEMMAN YLEIS- KAAVAN TAVOITTEET: - tasapainoinen yhdyskuntarakenne - luonnon monimuotoinen hyödyntäminen ja ympäristöarvojen turvaaminen - tasapainoinen aluetalous - yhteistyöverkostojen luominen - tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen: nuoret, vanhukset YLEISKAAVA 2030
16 4.1 Aiemman kaavavaiheen tavoitteet Voimassa olevassa yleiskaavassa (2008) on tehty pohjaksi visio, tavoitteet ja strategiset painopisteet. Nämä on tehty siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyötä vietiin eteenpäin koko Koillis- Suomen kattavana yleiskaavana, jossa mukana olivat Kuusamon lisäksi Posio, Salla ja Taivalkoski. Yhteenveto tavoitteista on valmistunut jo 2004, mutta nyt valmisteltavaa yleiskaavaa on hyvä peilata näitä tavoitteita vasten ja pohtia, mitä näistä on toteutettu. Seuraavassa on esitetty alustavat tavoitteet (vuodelta 2004): Tavoitteiden toteutuminen: vakituisen ja loma-asumisen alueita on lisätty, liikenneyhteydet ovat säilyneet luonnon raaka-aineiden merkitys tunnustetaan edelleen, virkistysmahdollisuuksia on säilytetty (ainakin Pohjois- Kuusamon osalta), luontokohteet ovat säilyneet matkailu on kehittynyt Tavoitekuvauksessa on nostettu tärkeäksi: rantarakentamisen ohjaaminen ja sen periaatteiden muodostaminen, rantojen soveltuvuus rakentamiseen. loma-asuntojen muuttaminen pysyväksi asunnoksi. kylärakenteen tukeminen luonnonarvojen huomiointi tietoliikenneyhteyksien kehittäminen rajanylityspaikkojen kehittäminen, niille johtavien tieyhteyksien ja niiden varsille muodostuvien palvelumahdollisuuksien kehittäminen. Palveluverkon ja työpaikka-alueiden kehittäminen maa- ja metsätalouden, porotalouden sekä luonnon raakaaineiden tuotannon ja jatkojalostuksen kehittäminen opastuksen parantaminen Voimassa olevan yleiskaavan (2008) tavoitteissa on tuotu esille seuraavia: Yleiskaavassa arvioitu väestön osalta pientä kasvua (17 000 -> 17 400) Kuusamon keskustaa ja Rukaa kehitetään siten, että ne yhdessä muodostavat Kuusamon matkailukaupungin alueen. Maaseudun kehittämiseen pyritään ohjaamalla asutusta kyliin ja niiden läheisyyteen sekä tukemalla eri tavoin kylän elinvoimaisuutta. Asumista ohjataan Keskustan, Rukan ja kylien lähialueelle. Keskustan ja Rukan muodostama matkailukaupunki on aluetta, jonne pääosa kaupungin palveluista, yhdyskuntateknisestä verkostosta ja asukkaista sijoittuu. Suurin osa yleiskaava-alueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Näillä alueilla on maa- ja metsätalouden harjoittaminen mahdollista vähintään nykyisessä laajuudessa. Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jossa nykyisinkin on vakinaista asutusta, voidaan sijoittaa myös uusia asuinrakennuksia Yleiskaavassa esitetään asuin- ja rantarakentamisen periaatteet. Kuusamon tiestöä koskeva suurin muutos on Käylä-Salla seututien muuttuminen kantatieksi. Yleiskaavassa painotetaan teiden kehittämistä siten, että niiden suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon kansainvälisen liikenteen ja matkailun edellytysten turvaaminen. Yleiskaavan mukaan lentoaseman toimintaa on kehitettävä mat- Kuusamossa on runsaasti rakentamista ohjaavia kaavoja ranta-alueilla kylärakenteen tukeminen? loma-asuntojen muuttaminen pysyväksi? tietoliikenneyhteydet? rajanylityspaikalle johtavan tien mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty palveluverkon ja työpaikkaalueiden kehittämistä tulee pohtia nyt laadittavassa yleiskaavassa alkutuotannon mahdollisuuksien säilyttäminen ja kehittäminen on pinnalla edelleen opastus? väestön vähenemistä ei ole saatu pysäytettyä Kuusamon matkailukaupunkiajatusta on viety eteenpäin Ruka-Kuusamo yleiskaavan kautta kylien tukeminen? huomioitava nyt laadittavassa yleiskaavassa metsien osalta tarvitaan tarkempia pelisääntöjä muiden maankäyttömuotojen lähialueilla tiestön kehittäminen? rautatien jatko ei ole toteutunut, mutta on edelleen mukana strategisena tavoitteena virkistysreitistöä tulee kehittää edelleen nyt laadittavassa yleiskaavassa luonnonympäristön, maiseman ja kulttuuriympäristön kohteiden huomiointia matkailun kehityksessä tulee edelleen viedä eteenpäin, esim. reitistöjen ke-
17 kailun vaatimusten mukaisesti ja varauduttava kaavoituksessa siihen, että rautatien jatkaminen Taivalkoskelta Kuusamo- Suoperän raja-asemalle on mahdollista ja tutkittava mahdollisuus rautatien jatkamiseen Kuusamon kautta Kemijärvelle. Virkistysreitistön muutokset ovat melko vähäisiä. Yleiskaavassa osoitetaan lisäksi luonnonympäristön, maiseman sekä kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Alueiden ja kohteiden määritys on tehty olemassa olevien selvitysten perusteella. Tavoitteena on, että kohteiden ja alueiden esiintuominen yleiskaavassa luo edellytykset niiden huomioon ottamiseen matkailun kehityksessä. hittämisen kautta 4.2 Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Kyselyn tulokset analysoitiin ja niistä muodostettiin yleiskaavan tavoitteita, jotka koskevat luonnonvarojen hyödyntämisen ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman tavoitteet: TOIMINTOJEN SIJOITTUMISKRITEEREITÄ Kaavassa käsitellään maankäyttömuotoja, jotka rajoittavat muita toimintoja tai ovat sellaisia jotka edellyttävät yhteensovittamista soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön > huomioi arvokkaat maisema- ja luontoalueet vaikutukset asumiselle ja elinkeinotoiminnoille > etäisyydet, suojavyöhykkeet, saavutettavuus kehitetään kestävällä tavalla > toimintojen realistinen mitoitus, olevan hyödyntäminen lisätään synergiaa > sijoittuminen lähekkäin, yhteistoiminta vesien puhtautta vaalitaan > estetään ympäristön pilaaminen ei haittoja luonnolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle: riskitön toiminta > arviointi lähiruoan ja -energian tuotanto > olevat alueet, hajautunut aluerakenne Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman johtopäätöksissä todetaan seuraavaa: Kuusamon luonnonvaroja yhteensovittamissuunnittelussa nousee esille Kuusamon luonnonvarojen rikkaus ja monipuolisuus alueen elinkeinoelämän, virkistyksen ja paikallisidentiteetin perustana. Intressit luonnonvarojen kehittämiseen ovat voimakkaat, eikä ristiriidoilta ole vältytty. Erityisesti kaivostoiminnan sijoittumisen osalta keskustelua on julkisuudessa käyty runsaasti. Luonnonvarojen hyödyntämisessä kyse on ennen muuta toimintojen sijoittamisesta niin, ettei käynnistettävä toiminta uhkaa luontoarvoja tai muiden elinkeinojen harjoittamista. Mahdolliset haittavaikutukset on hyvällä maankäytöllä (toimintojen sijoittamisella) ja suunnittelulla minimoitava. Haittojen korvaamiseksi on kehiteltävä uusia toimintamalleja ja käytäntöjä niin, että hyödyn saajat ovat korvausvastuussa. Kyselyissä nousi ratkaisukeinoina vahvimmin esille yhteistyö ja yhteiset keskustelut toimijoiden välillä sekä kaavaprosessit, joissa toimintojen sijoittaminen ja yhteensovittaminen käytännössä ratkaistaan. Käynnistyvällä yleiskaavaprosessilla on erittäin suuri merkitys luonnonvarojen yhteensovittamisen konkretisoimisesta Kuusamossa. Siinä esitetään kehittämismerkintöjen kautta maankäytön tavoitteellinen sisältö ja mahdolliset rajaukset. Yleiskaavaprosessissa panostetaan runsaaseen vuorovaikutukseen, avoimeen tiedottamiseen ja kuulemiseen prosessin eri vaiheissa. Luonnonvarojen yhteensovittamista on tarpeen pohtia tulevaisuudessa strategiakausittain eli käytännössä joka toinen vaalikausi. Suunnitelmien toteutumista voidaan seurata kaavaprosesseissa ja sopivilla indikaattoreilla.
18 Kuva 9. Esimerkki selvityksen tuloksista, kartta Kuusamon alueista, joilla on erityisesti matkailuun ja kaivostoimintaan liittyviä yhteensovittamistarpeita. 4.3 Tavoitteiden julkinen käsittely Pohjois-Kuusamo on aluetta, johon kohdistuu eri elinkeinojen käyttöpainetta. Oulangan kansallispuisto, Rukan kansainvälinen matkailukeskus, Kitkajärvi, Koutajoen valuma-alue luonnonympäristöltään merkittävine jokineen, maa- ja metsätalouden käyttötarpeet ovat Kuusamolle erittäin tärkeitä asioita. Näiden ja uutena toimialana esiin nousseen kaivosalan toimintojen tarpeet ja ristiriidat tulisi ratkaista päivittämällä yleiskaava. Keskeisin asia on ratkaista kaivostoiminnan suhde luonnonympäristöön ja matkailukeskukseen. Asia tulee nyt ratkaista periaatteellisella tasolla, ettei Kuusamon luontomatkailuimagoon haitallisesti vaikuttavia kaivoskiistoja tarvitsisi käydä jokaisesta hankkeesta erikseen. Yleiskaavan päivityksessä pitää ratkaista myös paljon keskustelua herättänyt maa- ja metsätalouden sekä luontomatkailun yhteen sovittaminen, laatia periaatteet ns. maisema-arvokaupalle. Yleiskaavan pohjaksi on laadittu luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, jonka yhteydessä on tehty syyskuussa 2013 tavoitekysely kunnan asukkaille ja sidosryhmille. Näistä vastauksista muotoiltiin tavoitteita yleiskaavasuunnittelua varten. Tärkeimpinä toimialoina tavoitevuonna 2030 pidettiin: 1. luonnon virkistyskäyttöä ja matkailua 2. luonnontuotealan, metsätalouden, bioenergian ja kalatalouden jatkojalostusta Kuusamossa. 3. tärkeitä elinkeinoja ovat maatalous, metsätalous ja tuulivoima. 4. jonkin verran tärkeä on porotalous sekä pohjavesien hyödyntäminen ja maa-ainesten otto. 5. vähiten merkitystä on kaivostoiminnalla ja turvetuotannolla. Seuraavat, luonnonvaroja koskevat kehittämistavoitteet on muodostettu ohjausryhmän kokouksissa keskustellen ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 31.3.2014:
19 Yleistavoitteet Porotalous Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmaa ohjaa strategian visio 2021 Kaikkien aikojen Kuusamo: Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki. Suunnitelmaa tarkastellaan ja päivitetään strategiakausittain (joka toinen vaalikausi). Kuusamon kaupungille laaditaan erillinen hankintastrategia, jossa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia toimia lähiruoan, lähienergian, puurakentamisen ja lähipalvelujen edistämiseksi. Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä. Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen Maa- ja metsätalous Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamalla hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta. Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja. Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla. Luonnontuotteet ja kalastus Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi. Lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia. Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan. Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla. Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, kehitetään luonnontuotteiden jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin lähiruoan markkinointia. Uusiutuvat energiamuodot Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa. Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset.
20 Matkailu ja virkistys Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka-Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet. Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta, ketjujen jatkuvuus myös sisäisissä yhteyksissä. Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreittejä ja - palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua. Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus. Kaivosteollisuus Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle. Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon kaupunginhallitus 20.2.2007 41 ). Toimintojen yhteensovittamisen tarvetta on erityisesti: kaivostoiminta >< matkailu kaivostoiminta >< metsätalous ja luonnonsuojelu kaivostoiminta >< vesistöjen käyttö matkailu ja virkistys >< metsätalous ja luonnonsuojelu Alueita, joita intressiristiriidat erityisesti koskevat ovat Oulangan alue, Rukan alue, Kitkan alue, Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamo. Muiden teemojen tavoitteet asetettiin valtuustoesittelyssä 30.3. ja luonnosvaiheen kuulemisessa sekä täydennettiin sidosryhmätilaisuuksissa keväällä 2016. Työryhmän yleistavoite on että asutus tulee ohjata keskustaan ja kehittyviin kyliin. Kasvutavoite on 500 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on haaste tilanteessa, jossa väestönkehitystrendi on laskeva, uusista asuinrakennuksista suuri osa on loma-asuntoja ja resurssit nykyisen liikenne-verkon ylläpitoon ja kehittämiseen ovat niukat. Luonnon monimuotoisen hyödyntämisen ja ympäristöarvojen turvaamisen haasteet liittyvät siihen, miten sovittaa yhteen vaatimukset luonnon raaka-aineiden taloudellisesta hyödyntämisestä ja luonnonympäristön säilyttämisestä luontomatkailun toimintaympäristöksi soveltuvana. 4.4 Päätös tavoitteista Edellä esitetyt kehittämistavoitteet on hyväksytty Kuusamon kaupunginvaltuustossa 31.3.2014. Lisäksi Kuusamoa koskee Koillismaa 2014+ elinvoimaohjelma, jossa Kuusamon työpaikkatavoitteeksi on asetettu 1 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä.
21 Lisäksi kaavatyön pohjana on Kuusamon ympäristöjulistus vuodelta 1993:
22 5. AINEISTOT JA SELVITYKSET Selvitykset ja niiden tulokset on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 (Yleiskaavan selvitykset 2014). Koska kyseessä on strateginen yleiskaava, kovin yksityiskohtaisia lähtötietoja ei tarvita. Niinpä mm. kulttuuriympäristön osalta ei ole selvitetty paikallisen tason kohteita. Esitysmittakaavankaan takia niitä ei voida esittää kartoilla riittävän havainnollisesti. Tässä yleiskaavatyössä on käytetty pääosin jo aiemmin tehtyjä ympäristöselvityksiä ja suunnitelmia. Maakuntakaavan uudistamista ja täydentämistä varten Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut ja on parhaillaan laatimassa seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös tätä yleiskaavaa: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (KHO 2006) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (YM 2015) Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus (22.8.2016) Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011 ja em. raportin täydennysselvitys kohdekortteineen, 2013. Mannertuulivoima-alueiden vaikutusten arviointi, 2013 Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta, Harri Hölttä 2013 Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista ja niiden tuotantokelpoisuudesta, 2013 Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, 2011 ja -13 Pohjois-Suomen logistiikan nykytilan analyysi ja toimenpideohjelma, 2013 Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia, Kakepoli, 2011 Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa -selvitys. LiVi 2013 Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia (2007) ja sen päivitys, 2012 Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset ilmasto-ohjelmat, 2010 Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia, 2010 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 14 ja 2014 2017 Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkkoselvitys 2015 Arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla 2013 2015 Arvokkaat geologiset muodostumat Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015, päivitysinventointi ja Kuusamon kohdekortti Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat 2015 Laadittavana olevat selvitykset: POSKI-hanke, Pohjaveden suojelu ja kiviaineshuolto, 2014 Hiljaiset alueet Vesihuollon maakunnallinen kehittämissuunnitelma 2015 Lisäksi työssä hyödynnetään Kuusamossa aiemmin tehtyjen yleiskaavojen selvityksiä, erityisesti Ruka-Kuusamo matkailualueen yleiskaavan selvityksiä: Kuusamon keskustan ja Rukan välisen alueen liikennetarkastelu, Destia Oy 2013 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys sekä liitekartat, FCG 2009 Rakennusinventointi kohdekortit: Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavaan liittyvät inventoinnit, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2013 Muita tietolähteitä ovat olleet seuraavat tutkimukset ja selvitykset: Kaupunkistrategia 2011, kv 11.11.2013 Kuusamon ympäristöjulistus, 1993 Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015, Naturpolis 2010 Kuusamon aluetalousraportti, Kauppila ja Kuosku 2012: I osa Kuusamon matkailutalous vuonna 2010 ja II osa Matkailu, kaivostoiminta ja aluekehitys esimerkkeinä Kuusamo, Kittilä ja Sotkamo. Luonnontuote- ja matkailualan kehittämisselvitys, 2012-13 Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille 2016-2025, Pekka Kauppila 2013
23 Kuusamon maaseutuohjelma, Jouni Määttä MoTaSu- Ruka-Kuusamo pilotti, (elinkeinolähtöinen, monitavoitteinen metsäsuunnittelu), Oulun ammattikorkeakoulu 2011-2014 Kuusamon kaavoituskatsaus 2016 Valtion mailla sijaitsevat luonnonsuojelualueet, suojeluohjelma-alueet ja kesäretkeilyverkostot, Metsähallitus 2016. Uudet tuulivoima-alueet (EPV Tuulivoima ja Metsähallitus) Veneilyreitit, LiVi 2016. Lentomelualue, Finavia 2016. Perinnemaisemat ja biotoopit, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2016 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri, 4.4.2016 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, esitys 2015 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventointi, esitys 2016 Oulangan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2012-2016. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 130. Metsähallitus 2014. Kaivostoiminnan ja matkailun yhteensovittaminen Koillismaalla (KAMYK). Luonnonvarakeskus 2014. Sustainable Acceptable Mining (SAM). Kestävä ja hyväksyttävä kaivosteollisuus. Yhteistyöhanke VTT, SYKE, GTK, Helsingin yliopisto 2013 2015. SYKE tietokanta (Liiteri palvelu) OIVA- ja Hertta tietokannat Suomen virallinen tilasto (SVT), Tilastokeskus Edellä lueteltujen selvitysten lisäksi on laadittu erikseen tätä työtä varten Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma (2014). Kuusamon yleiskaavatyön kannalta merkittävimmät elinkeinot on käyty läpi luonnonvarasuunnitelman toimialakatsauksissa, jotka ovat osa yleiskaavan perusselvityksiä liiteraportissa 1. Seuraavassa keskeisiä päätelmiä ja tavoitteita: Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen on osa alueen strategiaa. Kuusamossa on runsaasti potentiaalia uusiutuvien energiamuotojen raaka-aineiden tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Näiden alojen kasvattaminen nähdään alueella järkevänä, mahdollisena ja kannatettavana, mutta sijoittaminen tulee pohtia siten että muut elinkeinot eivät häiriinny. Porotalous tulee olemaan jatkossakin yksi Kuusamon elinkeinoista mm. imagomerkityksen vuoksi. Alalla on myös mahdollisuuksia mm. lähiruoan ja tuotteiden kannalta. Porotalous tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Poromäärien kasvattaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Matkailu ja virkistys ovat Kuusamon keskeisimpiä toimialoja, joilla on välillisiä vaikutuksia myös muihin aloihin, mm. kauppaan. Matkailu on jatkossakin yksi kehittyvistä kärkitoimialoista. Maa- ja metsätalous sekä näiden jatkojalostus ovat vahvoja toimialoja Kuusamossa myös tulevaisuudessa, yksi alueen kärkitoimialoista. Näillä aloilla on vahva kytkentä muihin toimialoihin, mm. energiantuotantoon ja matkailuun. Luonnontuotteet ja kalastus on nähty nousevina toimialoina, jotka tuottavat lähiruokaa ja lisämahdollisuuksia mm. matkailulle. Ala vaatii puhdasta luontoa. Kaivostoiminta: Pohjois-Kuusamo on kaivostoimijoiden näkökulmasta kiinnostava ja potentiaalinen alue koska siellä on malmiesiintymiä.