SIILINJÄRVEN KUNTA. Henkilöstökertomus 2013

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä 22.4.2014 Yhteistyötoimikunta 19.5.2014

Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit... 4 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.2 Työ- ja virkavapaat... 6 2.3 Yleisimmät ammattinimikkeet... 7 2.4 Henkilöstön sukupuolijakauma... 7 2.5 Henkilöstön ikärakenne... 8 2.6 Yhteenveto... 10 3 Vaihtuvuus ja rekrytointi... 10 4 Henkilöstön eläköityminen... 11 5 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen... 12 6 Työhyvinvointi... 14 6.1 Työterveyshuolto... 15 6.2 Varhainen tuki ja sairauspoissaolot... 16 6.3 Työsuojelu ja työtapaturmat... 18 6.4 Työhyvinvointikysely 2014... 19 7 Henkilöstökustannukset... 20 7.1. Kannustaminen ja palkitseminen... 20 7.2 Palkat ja palkkiot vuonna 2013... 20 8 Henkilöstökertomuksen tunnuslukuja... 21 9 Johtopäätökset... 21

1 Esipuhe Vuoden 2013 henkilöstökertomuksessa tehdään katsaus mm. henkilöstömääriin, virka- ja työvapaisiin, vaihtuvuuteen, osaamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin. Tämän vuosittaisen raportoinnin ohella johtoryhmä seuraa kuukausittain vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määriä sekä sairauspoissaoloja koko kunnan ja palvelualueiden tasolla. Siilinjärven kuntastrategian yhtenä viidestä tavoitteesta on osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö. Tavoitteeseen pääsy ja arviointi vaativat, että kunnassa on käytössä toimivia välineitä seurannan tueksi. Henkilöstökertomus on yksi väline tähän. Vuoden 2013 alusta aloitti Siilinjärven kunnan uusi organisaatio. Suurimmat muutokset tapahtuivat sosiaali- ja terveys-, sivistys sekä talous- ja tukipalveluiden alueilla. Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus purkaantui ja Siilinjärven kunnan oma sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue aloitti toimintansa. Varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin, josta tuli henkilöstömäärältään suurin palvelualue (47 % henkilöstöstä). Talous- ja tukipalveluihin tuli puhtaus- ja ruokapalvelut tulosalue, johon koottiin aikaisempi laitoshuolto sosiaali- ja terveyspalveluista, siivous teknisistä palveluista sekä ateriapalvelut sivistyspalveluista. Organisaatiomuutoksista johtuen vertailu edellisten vuosien tietoihin onnistuu vain osittain. Henkilöstökertomusta on tekstiosioiden osalta hieman kevennetty ja loppuun on lisätty johtopäätökset luku. Näillä muutoksilla toivotaan lisättävän kertomuksen helppolukuisuutta. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on tarjota tietoa strategisen henkilöstöjohtamisen sekä henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi. Henkilöstökertomus on tarkoitettu johdon, poliittisten päätöksentekijöiden sekä kaikkien työyhteisöjen ja työntekijöiden käyttöön. Henkilöstön määrä 31.12.2013 oli 1446, joista määräaikaisia oli 311. Keskiverto Siilinjärven kunnan työntekijä on 45-vuotias nainen, jolla on vakituinen työpaikka lähihoitajana. Tämä vastaa yleensäkin keskiverto kuntatyöntekijää. Valtuustotason strategisena tavoitteena ollut sairauspoissaolojen vähentäminen 10 prosentilla edellisen vuoden tasosta toteutui, sillä sairauspoissaolot vähenivät 16,7 kalenteripäivästä 14,7 päivään. Sairauspoissaolojen hallinnan ja seurannan parantamista varten otettiin 2013 vuoden alusta käyttöön Populus tietojärjestelmään poissaolohälytys esimiehille. Kevan Työhyvinvointikysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja vuoden 2014 keväällä tehtiin vastaava uusintakysely. Vuoden 2011 ja 2014 tuloksia verrattaessa huomataan pientä kehitystä myönteiseen suuntaan. Siilinjärven kunnan henkilöstön työhyvinvointi on huomattavasti Kevan kyselypalvelun vertailuorganisaatioita paremmalla tasolla. Ilahduttavaa on, että vuonna 2014 Siilinjärven kyselyyn vastaajista 87 % suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. Kyselyn pohjalta tehdään ensin työyksiköiden kehittämissuunnitelmat, sitten tulos- ja palvelualueiden suunnitelmat sekä päivitetään koko kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Johanna Antikainen, vs. henkilöstöpäällikkö 3

2 Henkilöstöresurssit 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Taulukko 1. Henkilöstön määrä palvelualueittain v. 2013 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista yhteensä v. 2013 työllistettyjä Konserni- ja maankäyttöpalvelut 24 5 1 29 Sivistyspalvelut 535 153 7 688 Sosiaali- ja terveyspalvelut 348 111 1 459 Talous- ja tukipalvelut 161 37 0 198 Tekniset palvelut 67 5 0 72 Yhteensä 1 135 311 9 1 446 Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä 31.12.2013 oli 1446 henkilöä, joista vakinaisia 1135 henkilöä, mikä on 78,5 % koko henkilöstöstä. Henkilömäärien tarkastelu vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisena antaa poikkileikkauskuvan tuon päivän henkilöresursseista. Yhteensä luku kuvaa voimassa olevien palvelussuhteiden määrää. Vakinaisen henkilöstön lukumäärään sisältyvät myös kaikki ne, joilla oli 31.12.2013 toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde, mutta jotka olivat palkallisella tai palkattomalla virka- ja työvapaalla. Vakinainen henkilö, joka hoitaa kunnassa toisen henkilön sijaisuutta, tilastoidaan vakinaiseksi, koska alkuperäinen palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Konserni- ja maankäyttöpalvelut 2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 32 % Talous- ja tukipalvelut 14 % Tekniset palvelut 5 % Sivistyspalvelut 47 % Kuvio 1. Koko henkilöstön jakauma palvelualueittain prosentteina 2013 4

Henkilöresurssit henkilötyövuosina v. 2013 1 400 1 200 Henkilötyövuodet 1 000 800 600 400 200 0 HTV1 HTV2 HTV3 Vakinaiset 1 075 989 817 Määräaikaiset 312 306 283 Yhteensä 1 387 1 296 1 099 HTV1 = poissaoloja ei huomioitu, HTV2 = palkattomat poissaolot huomioitu, HTV3 = kaikki poissaolot huomioitu Kuvio 2. Henkilöresurssit henkilötyövuosina v. 2013 Henkilömäärä vaihtelee vuoden mittaan, joten vuoden viimeisen päivän henkilömäärien vertailua paremman vertailuluvun käytettävissä olleista henkilöresursseista antaa laskelma henkilötyövuosista. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Lisäksi vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Yhden henkilötyövuoden määrä on enintään yksi, jolloin ei ylitöitä eikä muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa oteta laskennassa huomioon. Koko henkilöstöstä työllistetyt mukaan lukien kokoaikaisia oli 1261 henkilöä (87,2 %) ja osaaikaisia 185 henkilöä (12,8 %). Naisista kokoaikaisia oli 1047 henkilöä (88,1 %) ja miehistä 214 henkilöä (83,3 %). Osa-aikaisuuden syynä voi osa-aikaisen viran tai tehtävän hoitamisen lisäksi osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke, osittainen hoitovapaa, osittainen sairausloma tai henkilön oma pyyntö. 5

Koko- ja osa-aikaiset 31.12. kokoaikaiset osa-aikaiset 1 601 1 624 1 649 991 1261 148 251 260 236 185 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 3. Koko- ja osa-aikaiset koko henkilöstöstä vuosina 2009 2013 2.2 Työ- ja virkavapaat Taulukko 2. Työ- ja virkavapaat vuosina 2011 2013 Virka- ja työvapaat 2011 2012 2013 hlö kpv hlö kpv hlö kpv Perhevapaat 295 21 136 355 23 767 326 17 958 Bonusvapaa 0 0 211 1 795 162 1 305 Vuorotteluvapaa 41 5 340 45 6 314 33 4 763 Palveluaikavapaa 20 40 15 30 225 465 Opintovapaa 38 5 767 35 4 620 28 2 966 Työtapaturma 51 1 336 43 1 273 44 605 Kuntoutustuki 10 1 732 13 1 917 8 1 262 Kuntoutus 58 701 64 631 33 277 Perhevapaisiin sisältyy sekä palkallisia (esim. palkallinen äitiysvapaa) että palkattomia (esim. hoitovapaa, vapaa pakottavista perhesyistä) vapaita. Bonusvapaa on harkinnanvarainen palkaton vapaa, jota tarjotaan henkilöstölle säästötarkoituksessa. Bonusvapaan ajaksi ei saa palkata sijaista. Vuorotteluvapaa on aina palkatonta. Palveluaikavapaa on henkilöstön huomioimista, kun Siilinjärven kunnan palvelua on kertynyt 20, 30 tai 40 vuotta. Vuoden 2013 palveluaikavapaiden määrä on huomattavan iso, koska etuus otettiin käyttöön 1.1.2013 takautuvasti siten, että vuonna 2013 vapaat saivat myös vuosina 2010 2012 vastaavat palveluvuodet saavuttaneet. 6

2.3 Yleisimmät ammattinimikkeet Taulukko 3. Yleisimmät ammattinimekkeet, vakinainen henkilöstö Nimike Miehet Naiset Yhteensä lähihoitaja 4 103 107 lastenhoitaja 2 102 104 perusopetuksen luokanopettaja 27 53 80 perusopetuksen lehtori 18 43 61 sairaanhoitaja 1 57 58 lastentarhanopettaja 2 47 49 perhepäivähoitaja 0 38 38 koulunkäynninohjaaja 4 34 38 toimistosihteeri 1 37 38 ravitsemistyöntekijä 1 35 36 siivooja 0 26 26 laitoshuoltaja 0 22 22 terveydenhoitaja 0 20 20 terveyskeskuslääkäri 3 14 17 sosiaalityöntekijä 0 16 16 perusopetuksen erityisluokanopettaja 2 13 15 ohjaaja 1 14 15 lukion lehtori 3 10 13 kunnaneläinlääkäri 2 10 12 kolmiperhehoitaja 0 11 11 maaseutuasiamies 7 3 10 2.4 Henkilöstön sukupuolijakauma Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Kuntatyönantajan teettämän tutkimuksen mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Tutkimuksen mukaan myös miesten ja naisten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Koko kunnan henkilöstömäärästä naisia oli 1135, mikä on 78,5 % (v.2012 85,0 %). Naisten määrän väheneminen selittyy Siiliset yhteistoiminta-alueen purkautumisesta. Kuntatyönantajan mukaan koko Suomen kunta-alan henkilöstöstä 80 % on naisia. 7

Yhteensä 311 1135 Miehet 52 205 Naiset 259 930 0 200 400 600 800 1000 1200 Määräaikaiset Vakinainen Kuvio 4. Henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2013 2.5 Henkilöstön ikärakenne Siilinjärven kunnan koko henkilöstön keski-ikä oli 45,0 vuotta, kun koko kuntasektorin valtakunnallinen keski-ikä oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä Keskiarvo 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Nainen Mies Yhteensä Vakinainen 46,30 48,10 46,62 Määräaikainen 38,76 41,35 39,19 Yhteensä 44,66 46,74 45,03 Kuvio 5. Henkilöstön keski-ikä 31.12.2013 Vakinaisista yli 40-vuotiaita oli vuoden 2013 lopussa 839 henkilöä eli 73,9 % ja yli 50-vuotiaita 42,7 %. Yli 40-vuotiaiden naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 59,3 % (v.2012, 61,0 %). 8

200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 191 191 187 163 160 152 154 137 127 119 103 103 86 79 45 49 36 39 31 33 24 17 18 7 7 0 4 1 3 4 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Naiset Miehet Kaikki Kuvio 6. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2013 Palvelualueittaisessa vertailussa yli 40-vuotiaiden osuus palvelualueen vakinaisesta henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa oli korkein konserni- ja maankäyttöpalveluissa 88 %. Teknisissä ja talous- ja tukipalveluissa vastaava luku oli noin 80 %, sosiaali- ja terveyspalveluissa 74 % ja sivistyspalveluissa 70 %. 120 100 80 60 40 20 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖ SIVISTYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TALOUS-JA TUKIPALVELUT TEKNISET PALVELUT 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Kuvio 7. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne palvelualueittain 31.12.2013 9

2.6 Yhteenveto Koko henkilöstön määrä 31.12.2013 oli 1446, josta vakinaisten osuus 78,5 % (1135). Henkilötyövuosina mitattuna koko kunnassa oli kertomusvuonna vakinaista henkilöresurssia 1075 henkilötyövuotta. Sivistyspalveluissa oli lähes puolet henkilöstöstä (47 %). Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 78,5 %. Vakinaisista yli 40-vuotiaita oli 73,9 % ja yli 50-vuotiaita oli 42,7 %. Vanhuuseläkkeelle vuonna 2013 jäi 36 henkilöä. 3 Vaihtuvuus ja rekrytointi Taulukko 4. Vaihtuvuus v. 2013 Henkilöiden lukumäärä Vakinainen henkilöstö 31.12.2013 1135 Lähtövaihtuvuus 69 - Poislähteneet vakituiset työntekijät 30 - Eläkkeelle jääneet vakituiset työntekijät 39 Vaihtuvuusprosentti 6,08 % Sisäisenä siirtona eri virkaan tai tehtävään siirtyi vuoden aikana 33 henkilöä (2,9 %). Taulukko 5. Rekrytoinnit 1.-31.12.2013 Kuukausi Avoimet työpaikat Työsuhde Virkasuhde Hakijoita tammikuu 9 6 3 146 helmikuu 21 8 13 334 maaliskuu 25 23 2 575 huhtikuu 16 10 6 229 toukokuu 5 1 4 40 kesäkuu 32 29 3 269 heinäkuu 1 1 0 26 elokuu 3 2 1 77 syyskuu 2 1 1 15 lokakuu 5 2 3 50 marraskuu 4 3 1 79 joulukuu 1 1 0 4 Yhteensä 124 87 37 1844 10

Taulukko 6. Rekrytoinnit palvelualueittain 31.12.2013 Avoimet työpaikat Työsuhde Virkasuhde Palvelualue Konserni- ja maankäyttö 0 0 0 Sivistyspalvelut 56 36 20 Sosiaali- ja terveyspalvelut 48 35 13 Talous- ja tukipalvelut 15 13 2 Tekniset palvelut 5 3 2 Yhteensä 124 87 37 Taulukko 7. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus hakijoista Kuukausi Avoimet työpaikat Työsuhde Virkasuhde Hakijoita Koululaiset 21 21 0 239 Opiskelijat 15 15 0 391 Yhteensä 36 36 0 630 Taulukko 8. Hakijoiden ikäjakauma Hakemuksia 18-29 30-39 40-49 50-59 yli 60 1844 886 439 295 211 13 Kuntarekry -järjestelmän käyttöönoton jälkeen on voitu tilastoida rekrytoinnit avoimien työpaikkojen määränä kuukausittain ja saatu hakijamäärät jokaiseen rekrytointiin. Vuoden aikana saatiin 124 avoimeen työpaikkaan 1844 hakemusta (vuonna 2012 151 työpaikkaan 1647 hakemusta). Kuntarekryn käyttöönoton jälkeen hakijoiden määrä on lisääntynyt ja hakijat ovat olleet laajemmalti koko valtakunnan alueelta. Koululaisten ja opiskelijoiden 36 kesätyöpaikkaan oli 630 hakijaa. Rekrytoinnissa on mukana vakinaisten lisäksi myös pidempiaikaisia määräaikaisuuksia. 4 Henkilöstön eläköityminen Kunta-alan eläketurva uudistui vuoden 2005 alusta. Uudistuksen jälkeen ei ole olemassa varsinaista eläkeikää. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 68 vuoden välillä. Jos työntekijä on tuolloin valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän ja vanhuuseläkeikä on alle 63 vuotta, alempi eläkeikä säilyy edelleen. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osaaikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Osa-aikaeläkettä ei lueta eläkkeelle siirtyneisiin. Osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle useimmiten vanhuuseläkkeelle. 11

Taulukko 9. Alkaneet eläkkeet vuosina 2011-2013 Eläkelaji 2011 2012 2013 Vanhuuseläke 34 46 36 Työkyvyttömyyseläke 16 10 3 Yhteensä 50 56 39 Taulukko 10. Alkaneet muut Kevan myöntämät tuet Muut 2011 2012 2013 Kuntoutustuki 8 13 5 Osatyökyvyttömyyseläke 6 2 6 Osa-aikaeläke 5 5 5 Yhteensä 19 20 16 Työnantaja maksaa työkyvyttömyyseläkkeelle jääneestä työntekijästä nk. varhemaksua 36 kuukauden ajan, joka voi jakautua neljän vuoden ajalle. Kevan esimerkkilaskelmassa 50-vuotiaasta työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä sairaanhoitajasta kunta maksaa varhemaksua noin 80 000. Varhemaksu kannustaa työnantajaa tukemaan henkilöstön työkykyä ja miettimään uudelleensijoittamista, mikäli henkilö ei selviä omassa tehtävässään terveydellisistä syistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä varhemaksua ei tule Eläkepoistumaennuste on laskettu vakinaisista virka- ja työsuhteisista, jotka ovat olleet KuEL tai VaEL-vakuutettuina. Ennusteessa arvioidaan ainoastaan vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrää palvelualueittain ja se perustuu Kevan tietoihin henkilöistä, jotka saavuttavat yksilöllisen vanhuuseläkeiän vuosina 2014 2016. Taulukko 11. Eläkepoistumaennuste vuosille 2014 2016 Palvelualueet 2014 2015 2016 Konserni- ja maankäyttöpalvelut 3 0 2 Sivistyspalvelut 9 11 6 Sosiaali- ja terveyspalvelut 8 10 10 Talous- ja tukipalvelut 6 6 3 Tekniset palvelut 3 2 2 Kaikki yhteensä 29 29 23 5 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Osaamisen johtaminen on avainasemassa, kun halutaan varmistaa kuntastrategian päämääränä oleva osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämisellä puolestaan tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, joilla sovitetaan yhteen henkilöstön osaamista ja tehtävän vaatimuksia. Näitä ovat henkilöstökoulutuksen (jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus) lisäksi mm. erilaiset työssä oppimisen tavat, kehityskeskustelut ja perehdyttäminen. 12

Vuoden 2014 alusta astui voimaan laki taloudellisesti tuetusta koulutuksesta ja laki koulutuksen korvaamisesta. Näistä puhutaan nk. kolmen päivän koulutusoikeutena. Lait eivät turvaa työntekijälle subjektiivista oikeutta koulutukseen, mutta laki kannustaa työnantajia ammatillisen osaamisen kehittämiseen siten, että työnantaja saa osittaista korvausta koulutukseen käytettyjen työpäivien palkkakulujen osalta. Korvauksen maksamista varten koulutusta on seurattava työntekijäkohtaisesti, koska koulutuskorvausta maksetaan enintään kolmelta päivältä / työntekijä. Koulutuskorvauksen saaminen edellyttää organisaation koulutussuunnitelman laatimista. Henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään palvelualueiden ja työyksiköiden omilla talousarviomäärärahoilla. Kunnan koulutustyöryhmä suunnittelee henkilöstölle yhteistä koulutusta. Painopisteenä vuonna 2013 oli edelleenkin esimiesten valmennus. Yhteistä koulutusta järjestettiin 25 000 euron määrärahalla. Aiheina olivat mm. työn ilo ja imu, KVTES, Populus - käyttäjäkoulutus, talouden ja palvelujen kehittäminen sekä työyhteisötaidot. Kertomusvuonna jatkettiin esimiesiltapäivien järjestämistä. Osallistujien määrä yhteisissä koulutuksissa ja esimiesinfoissa oli 530 henkeä ja keskiarvo koulutuksista annetuista palautteista oli hyvä eli 3,77 (asteikkona 0-5). Syksyllä 2013 käynnistettiin kokeilu esimiesten vertaisryhmistä. Omaehtoista koulutusta tuettiin kertomusvuonna noin 6 500 eurolla. Tukea myönnettiin 28 henkilölle. Alkuvuodesta 2014 otettiin käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake Populus-tietojärjestelmään, jossa voidaan seurata käytyjen keskustelujen määriä. Työsykekyselyyn 2014 vastanneista 83 % ilmoitti käyvänsä vuosittain esimiehen kanssa etukäteen suunnitellun kehityskeskustelun. Taulukko 12. Henkilöstön koulutuspäivät vuosina 2011 2013 Koulutusmuoto 2011 2012 2013 Koulutuspäiviä (kpv) Koulutuspäiviä (kpv) Koulutuspäiviä (kpv) Työn edellyttämä koulutus 3 622 2 933 2 210 Täydennyskoulutus (sis. lakisääteisen ja sotetäydennyskoulutus) Luottamusmies-, yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutus 1 522 1 576 1 081 157 206 192 Oppisopimuskoulutus palkallinen 120 192 76 13

6 Työhyvinvointi Kuvio 8. Työhyvinvointitoiminnan kokonaisuus Työhyvinvoinnin tärkeitä tekijöitä ovat työkyky, turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö, osaaminen, hyvä esimiestyö ja oikeudenmukainen johtaminen sekä työn mielekkyys ja tuloksellisuus. Aikaisemmin työhyvinvointi on usein mielletty kapea-alaisena tyky -toimintana, jossa korostuvat työstä erilliset toiminnot ja tapahtumat. Moderni käsitys korostaa työhyvinvoinnin syntyvän ennen kaikkea työssä ja työtä tekemällä. Työsuojelu on osa työhyvinvointitoimintaa. Siilinjärven kunnan työhyvinvointitoiminnassa halutaan tuoda esille kuormitustekijöiden lisäksi myös voimavaratekijöitä. Ne ovat niitä positiivisia ja hyviä asioita niin itsessä työntekijänä, työssä, työyhteisössä ja organisaatiossa, joista kannattaa iloita. Ne antavat voimia ja työn iloa sekä tasapainottavat työn kuormitustekijöitä. Työhyvinvointitoiminnan tulee olla läpäisevänä periaatteena organisaation kaikilla tasoilla. Siilinjärvellä työhyvinvointi näkyy jo kuntastrategiassa, jossa yhtenä strategisena tavoitteena on osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Työhyvinvointi on poliittisten päättäjien, johdon, lähiesimiesten ja kaikkien organisaatiossa työskentelevien yhteinen haaste, jossa jokaisella on tärkeä rooli oman, työyhteisön ja koko organisaation työhyvinvoinnin ylläpidossa ja kehittämisessä. Siilinjärven kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma on laadittu valtuustokaudelle 2013 2016. Suunnitelman toimeenpano-osaa täydennetään vuosittain. 14

Taulukko 13. Työhyvinvointitoiminta euroina Työnantajan tuki keskitetyistä määrärahoista mm. Työterveyshuolto (netto) 239 785 Keskitetty henkilöstökoulutus (sis. ea -kurssit) 27 180 Työpaikkaruokailun tuki 21 475 Liikunta- ja kulttuurisetelit 18 000 Merkkipäivämuistamiset 13 208 Liikunta (ryhmät, alennukset, tapahtumat) 11 279 Omaehtoisen koulutuksen tuki 6 370 Työyhteisöjen tyhy-hankkeet 5 096 Tuliniemi (sähkö ja tarvikkeet, ei sis. kiinteistön huoltoa) 1 275 Yhteensä 343 668 Yllä olevan lisäksi mm. työyhteisöjen virkistystoimintaan osoitettiin 25 euroa/työntekijä. Suurin sijoitus työhyvinvointitoimintaan on työterveyshuollon kautta. 6.1 Työterveyshuolto Siilinjärven kunta tarjoaa työntekijöilleen lakisääteisen ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (mm. työhöntulo- ja määräaikaistarkastukset sekä työpaikkakäynnit) lisäksi myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon kustannuksia ei voida vertailla edellisiin vuosiin, sillä ne sisältävät Siiliset yhteistoiminta-alueen kustannukset. Työntekijäkohtaiset kustannukset sen sijaan ovat vertailukelpoisia. Siinä on tapahtunut pientä laskua, kun vuonna 2012 nettokustannukset työntekijää kohtaan olivat 170 ja vuonna 2013 167. Nettokustannukset kertovat tilanteen Kelalta saadun korvauksen jälkeen. Työterveyshuollon korvausluokka I (ehkäisevä toiminta) osuus oli 32,1 % ja korvausluokka II (sairaanhoito) 67,9 %. Taulukko 14. Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2011-2013 Työterveysmenot v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Brutto / Brutto / Brutto / Netto Netto Netto Yhteensä 588 789 694 128 518 075 277 125 322 244 239 785 Taulukko 15. Keskimääräiset työterveyshuollon kustannukset / työntekijä vuosina 2011-2013 Työterveysmenot / työntekijä v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Brutto / Brutto / Brutto / Netto Netto Netto Yhteensä 324 366 360 153 170 167 15

6.2 Varhainen tuki ja sairauspoissaolot Varhaisen tuen mallin perusajatus on havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireet ja sairaudet. Tällöin voidaan käynnistää oikea-aikaisesti ja ennakoiden hoito ja kuntoutustoimet sekä mahdolliset työolojen korjaukset. Varhaiseen tukeen liittyy sairauspoissaolojen seuranta. Siilinjärven kunnassa on sovittu, että esimies ja työntekijä käyvät yhteisen työkykykeskustelun, mikäli sairauspoissaoloja on 12 kuukauden aikana yli viisi kertaa tai yhtäjaksoisesti 15 päivää. Lisäksi sairausvakuutuslain uudistuksen myötä työnantajalle tuli velvoite ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijällä on 30 sairauspäivää kalenterivuoden aikana. Esimiehen ja työntekijän varhaisen tuen keskustelussa selvitetään, mikä osuus työhön liittyvillä tekijöillä on sairastamiseen ja mitä konkreettisia toimia tekemällä työkykyä voidaan edistää. tarvittaessa järjestetään yhteisneuvottelu työterveyshuollossa. Sairauspoissaolojen hallinnan parantamista ja seurantaa varten otettiin käyttöön Populustietojärjestelmään poissaolohälytys esimiehille. Kun varhaisen tuen ohjeen sairauspoissaolorajat täyttyvät, lähettää järjestelmä esimiehelle sähköpostitse muistutuksen tarkistaa tilanne yhteistyössä työntekijän kanssa. Esimies käy merkitsemässä Populukseen, onko työntekijän kanssa käyty varhaisen tuen keskustelu ja mitä toimia asiassa tehtiin tai sovittiin. Poissaolohälytys otettiin käyttöön 1.1.2013 alkaen. Poissaolohälytys auttaa esimiehiä sairauspoissaolojen seurannassa ja tuottaa tietoa myös koko kunnan tasolle esim. varhaisen tuen keskustelujen määrästä. Vuonna 2013 käytiin 120 henkilön kanssa varhaisen tuen keskustelu. Koko henkilöstön sairauspoissaolomäärä oli vuonna 2013 yhteensä 16 518 kalenteripäivää. Keskimääräinen sairastavuus ilmaistaan vuotuisena sairauspoissaolopäivien määränä (kalenteripäivinä) keskimääräistä vakinaista henkilöstöä kohden. Luvut eivät sisällä tapaturmien aiheuttamia sairauspoissaoloja. Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä 37,7 %:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Taulukko 16. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairastavuus vuosina 2011-2013 Sairastavuus keskimäärin 2011 2012 2013 Vakinaisen henkilöstön sairastavuus keskimäärin (kpv/hlö/v) 16,8 16,7 14,7 Sairauspoissaolot yhteensä (kpv) 23 975 24 385 16 518 Vakinainen henkilöstö, jolla ei ole sairauspoissaoloja (%) 33,8 % 36,3 % 37,7 % Keskimääräinen vakinainen henkilöstö (lkm) 1 430 1 456 1 124 Yhteensä koko kunnan vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot olivat 14,7 kalenteripäivää. Vastaava luku vuonna 2012 oli 16,7 kalenteripäivää. Keskimääräisessä vakinaisen henkilöstön sairastavuudessa saavutettiin tulostavoitteena ollut 10 prosentin vähennystavoite. Keskimäärin määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot koko kunnassa olivat 2,7 kalenteripäivää. (vuonna 2012 4,0) 16

Taulukko 17. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairastavuus palvelualueittain vuosina 2013 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 4,3 5,5 5,0 3,8 3,0 4,2 5,1 4,5 4,3 3,9 3,9 4,7 Talous- ja tukipalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 14,0 14,6 13,6 15,1 16,0 15,8 15,1 14,4 15,3 15,4 15,5 15,5 Sivistyspalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 14,7 16,6 16,2 16,1 15,5 14,0 12,8 12,7 12,9 13,0 12,9 12,8 Sosiaali- ja terveyspalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 22,6 19,7 18,8 17,1 16,1 15,9 15,7 15,9 16,4 16,8 16,6 16,8 Tekniset palvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 18,4 16,8 16,4 18,3 19,8 20,8 19,7 19,9 19,2 19,0 18,7 17,9 Sairauspoissaolot pituuksien mukaan Kalenteripäivät yhteensä Kpv 181- Kpv 91-180 Kpv 61-90 Kpv 11-60 Kpv 4-10 Kpv 1-3 0 5000 10000 15000 20000 Kpv 1-3 Kpv 4-10 Kpv 11-60 Kpv 61-90 Kpv 91-180 Kpv 181- Kalenteripäiv ät yhteensä Kaikki 2599 2610 6058 2330 2010 911 16518 Miehet 344 346 521 94 474 0 1779 Naiset 2255 2264 5537 2236 1536 911 14739 Kuvio 9. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot poissaolojaksojen pituuden mukaan v.2013 17

Taulukko 18. Sairauksien, työtapaturmien ja kuntoutuksen poissaolot vuosina. 2011-2013 Poissaolon syyt Kalenteripäivät 2011 koko henkilöstö vak.henkilöstö yht. Sairauspoissaolot 28 892 23 975 Työtapaturmat 1 336 1 181 Kuntoutus 723 701 Yhteensä 30 951 25 857 Poissaolon syyt Kalenteripäivät 2012 koko henkilöstö vak.henkilöstö yht. Sairauspoissaolot 28 956 24 385 Työtapaturmat 1 273 1 098 Kuntoutus 631 603 Yhteensä 30 860 26 086 Poissaolon syyt Kalenteripäivät 2013 koko henkilöstö vak.henkilöstö yht. Sairauspoissaolot 19 111 16 518 Työtapaturmat 605 424 Kuntoutus 277 264 Yhteensä 19 993 17 206 6.3 Työsuojelu ja työtapaturmat Työsuojeluvaaleissa syksyllä 2013 valittiin kaudelle 2014 2017 työsuojeluvaltuutetuiksi Anne Bruun, Juha Roivainen, Harri Ruotsalainen, Päivi Viljakainen ja Johanna Martikainen sekä heille ensimmäiset ja toiset varavaltuutetut. Työsuojelupäällikön tehtävät sisältyvät työhyvinvointipäällikön tehtävänkuvaan. Taulukko 19. Työtapaturmailmoituksien lukumäärä palvelualueittain vuonna 2013 Palvelualue v. 2013 Konserni- ja maankäyttöpalvelut 2 Talous- ja tukipalvelut 27 Sivistyspalvelut 31 Tekniset palvelut 2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 33 Yhteensä Yllä olevan taulukon tapaturmien määrät perustuvat vakuutusyhtiöön tehtyihin tapaturmailmoituksiin. Kirjatuista työtapaturmista ei ole välttämättä aiheutunut kustannuksia tai sairauspäiviä. Työtapaturmista sattui työssä tai työpaikalla 71, työmatkalla 21 ja ammattitautiepäilyjä oli yksi. Erityisesti työmatkatapaturmien määrä on huolestuttava ja niiden määrä kasvoi seitsemällä edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta työmatkatapaturmiin työnantajan on vaikea vaikuttaa. Vakavilta työtapaturmilta onneksi vältyttiin. Yleisimmät aiheutuneet vammat olivat sijoiltaanmeno (n=34), haava 95 18

(n=20) ja tärähdys (n=20). Vakuutusyhtiö korvasi 426 sairauspäivää ja tapaturmakorvaukset olivat yhteensä 67 112. 6.4 Työhyvinvointikysely 2014 Siilinjärven kunta pääsi mukaan Kevan Työhyvinvointisyke kyselyyn vuonna 2011 ja uusintakyselyyn vuonna 2014. Tässä vuoden 2013 henkilöstökertomuksessa esitetään lyhyt yhteenveto kyselystä, vaikka se toteutettiin helmikuussa vuonna 2014. Tulosten voidaan kuitenkin katsoa kuvaavan toimintaa myös edelliseltä vuodelta. Teemoina olivat johtaminen, työyhteisön toimivuus, työolot ja osaaminen sekä omat voimavarat ja työssä jaksaminen. Lisäksi Siilinjärven valitsemat kysymykset liittyivät sisäiseen viestintään ja yhteistyöhön, työssä jaksamisen tukemiseen, väkivaltaan ja kiusaamiseen sekä ylitöiden tekemiseen. Kyselyyn vastasi 911 työntekijää eli kyselyn vastausprosentti oli 74,4 %, mikä on erittäin hyvä. Vastauksissa paljon myönteistä mm. Koko kunnan vastauksissa Siilinjärven kunnan henkilöstön työhyvinvointi on huomattavasti vertailuorganisaatioita korkeammalla tasolla Siilinjärven kunnan vastaajista 87 % on valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaa tuttavalleen (vuonna 2011 82 %) 76 % ilmoittaa oman työtyytyväisyytensä melko tai erittäin hyväksi (vuonna 2011 73 %) 80 % pitää oman työyhteisönsä ilmapiiriä melko tai erittäin hyvänä Työtehtävänsä mielekkäänä kokee 83 % vastaajista Työyhteisöjen vahvuutena nousee avun ja tuen saaminen työkavereilta Suhteessa vertailuorganisaatioihin Siilinjärven kunnan esimiestyö näyttäytyy tulosten perusteella esimerkillisenä Kehittämiskohteita Esimiestyöskentely arvioidaan useassa yksikössä hyvälle tasolle, mutta toisaalta 19 % vastaajista arvioi, että saa esimieheltään huonosti palautetta onnistumisestaan. Työnantajan palkitsemistapojen kannustavuus arvioidaan 39 % vastauksissa melko tai erittäin huonoksi. Lisäksi ongelmia koetaan alimitoitetuissa henkilöstö- ja ryhmäkokoresursseissa. Kysely on pohjatietoa ja lähtölaukaus varsinaisille kehittämistoimille. Työsyke-kysely kytkeytyy kaikkeen muuhun kehittämiseen, eikä ole ainoastaan erillinen työhyvinvoinnin kehittämistoimi. Prosessi rakennettiin tarkoituksellisesti alhaalta ylöspäin niin, että ensin tehdään työyhteisöjen kehittämissuunnitelmat ja vasta tämän jälkeen tulos- ja palvelualueiden suunnitelmat. Näiden perusteella päivitetään koko kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Vuoden 2014 henkilöstökertomuksessa kuvataan niitä toimia, mitä tehtiin tämän työhyvinvointikyselyn perusteella. 19

7 Henkilöstökustannukset 7.1. Kannustaminen ja palkitseminen Henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä on kannustavan palkitsemisen muoto, jota voidaan myöntää henkilön työsuorituksen arvioinnin perusteella. Työsuorituksen arviointi tehdään yleensä kehityskeskustelun yhteydessä esimiehen ja työntekijän välillä. Henkilökohtaista harkinnanvaraista lisää sai 61,9 % vakinaisesta henkilöstöstä vuoden 2013 tilaston mukaan. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön pilotti nk. tuottavuuslisästä. Pilotti koskee tilanteita, joissa poisjäävän tilalle ei palkata uutta työntekijää, vaan tehtävien tarpeellisuus ja toimintatavat arvioidaan uudelleen ja jäljelle jäävät tehtävät jaetaan muille työntekijöille. Osa saavutetusta kustannussäästöstä voidaan jakaa työntekijöiden kesken. Muita palkitsemiskeinoja ovat palveluaikavapaa pitkästä yhdenjaksoisesta palvelussuhteesta Siilinjärven kuntaan sekä työnantajan muistamiset henkilön 50- ja 60 -vuotispäivien yhteydessä sekä eläkkeelle siirtyessä. Lisäksi kannustamisen muotoja ovat mm. omaehtoisen koulutuksen tukeminen, tuetut kulttuuri- ja liikuntasetelit ja muu tuki liikunnalle, muu virkistystoiminta ja virkistäytymispaikka Tuliniemi. 7.2 Palkat ja palkkiot vuonna 2013 Siilinjärven kunta siirtyi pääsääntöisesti verkkopalkkalaskelman käyttöön marraskuusta 2013 alkaen. Taulukko 20. Henkilöstömenot vuosina 2011-2013 Henkilöstömenot 2011 2012 2013 Palkat ja palkkiot 55 540 531 59 092 360 45 302 888 Eläkekulut 12 613 239 13 269 043 10 524 864 Muut henkilösivukulut 3 197 768 3 797 859 2 668 182 Henkilöstökorvaustulot 807 146 1 052 686 746 706 Henkilöstömenot yht. 70 544 392 75 106 576 57 749 228 Henkilösivukulujen osuus henkilöstömenoista % 22,4 % 22,7 % 22,8 % Taulukko 21. Eläkekulut vuosina 2011 2013 Eläkekulut 2011 2012 2013 KuEl -maksut palkkaperusteinen 7 997 868 8 689 752 6 631 403 KuEl -varhemaksut 300 322 267 775 386 416 KuEl -eläkemenot 2 936 228 3 012 924 2 319 067 Muut eläkemaksut (VaEl -maksut palkkaperusteinen) 1 378 821 1 298 592 1 187 978 Eläkekulut yhteensä 12 613 239 13 269 043 10 524 864 20

Henkilöstösivukuluista suurin osa muodostuu eläkekuluista. Tämä muodostuu kolmesta eri osiosta: palkkaperusteiset eläkemaksut, eläkemenoperusteiset maksut sekä varhaiseläkemenoperusteiset maksut. 8 Henkilöstökertomuksen tunnuslukuja Taulukko 22. Tunnuslukuja vuosilta 2009 2013 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilömäärä 1139 1852 1884 1885 1446 - vakinaisia 875 1401 1439 1461 1135 - määräaikaisia 250 451 445 424 311 Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä % 13,0 13,5 13,8 12,5 12,8 Henkilötyövuodet - 1809 1810 * 1387 - vakinaiset - 1373 1391 1397 1075 - määräaikaiset - 449 419 * 312 Naisten suhteellinen osuus vakinaisista, % 78,7 84,1 83,6 84,1 81,9 Koko henkilöstön keski-ikä, v 45,0 45,0 43,0 45,1 45,0 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 46,8 46,8 46,9 46,7 46,6 Yli 50-v osuus henkilöstöstä (vakinaiset), % 43,8 44,0 44,3 44,1 42,7 Sairauspoissaolot henkilöä kohden, kpv - vakinaiset 14,4 16,0 16,8 16,7 14,7 - määräaikaiset 6,7 3,6 4,0 4,0 2,7 * Koko henkilöstön ja määräaikaisten henkilötyövuosia ei ole saatavilla 9 Johtopäätökset Siilinjärven kuntastrategia nostaa yhtenä viidestä kärjestä osaavan, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön. Henkilöstön työhyvinvointiin kohdennettiin keskittyjä määrärahoja noin 340 000, joista suurin sijoitus on työterveyshuollon kautta. Työhyvinvoinnin tärkeitä tekijöitä ovat työkyky, turvallinen työympäristö, toimiva työyhteisö, osaaminen, hyvä esimiestyö ja oikeudenmukainen johtaminen sekä työn tuloksellisuus ja mielekkyys. Aikaisemmin työhyvinvointi on mielletty kapea-alaisena tyky-toimintana, jossa korostuvat työstä erilliset toiminnot ja tapahtumat. Sairauspoissaolojen määrässä päästiin asetettuun 10 %:n laskuun edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot vähenivät 16,7 kalenteripäivästä 14,7 päivään. Varhainen tuki on keskeinen työväline sairauspoissaolojen vähentämisessä. Esimiesten tueksi otettiin käyttöön Populuksen poissaolojen hälytysjärjestelmä, joka seuraa ja muistuttaa esimiehiä, kun sovitut sairauspoissaolorajat ylittyvät. Varhaisen tuen työkykyneuvotteluja käydään työntekijän ja esimiehen välisinä ja tarvittaessa mukaan kutsutaan työterveyshuolto sekä työhyvinvointipäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Vuonna 2013 käytiin varhaisen tuen keskustelu 120 henkilön kanssa. 21

Uudelleensijottamiseen terveydellisistä syistä laadittiin ohjeet. Työkyvyn tukemisella voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia säästöjä, sillä varhe-maksu yhdestä työkyvyttömyyseläkkeestä esimerkiksi 50-vuotiaan sairaanhoitajan osalta voi olla noin 80 000 euroa. Varhe-maksua jakaantuu 36 kuukauden ajalle. Vakinaisen henkilöstön määrän kasvoi 19 henkilöllä verrattuna vuoden 2013 tammi- ja joulukuun viimeisen päivän lukuja. Kasvun selittyy suurelta osin varhaiskasvatuksen palvelussuhteiden vakinaistamisilla syksyllä 2013. Vuoden 2012 lukuihin vertailuja ei voida tehdä, koska niissä on mukana Siiliset yhteistoiminta-alueen henkilöstö. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa henkilöstömäärän kasvuun ei ole mahdollisuutta. Vakinaisten täyttölupamenettely on laajennettu koskemaan yli kuuden kuukauden määräaikaisia palvelussuhteita. Henkilöstösäästöjä haetaan myös tarkastelemalla entistä kriittisemmin lyhytaikaisten sijaisten ja muiden määräaikaisten palkkaamista sekä tarjoamalla henkilöstölle vapaaehtoisia bonusvapaita. Eläkepoistumaennusteen mukaan Siilinjärven kunnan työntekijöistä eläköityy vuonna 2014 29 henkilöä, samoin vuonna 2015 ja vuonna 206 23 henkilöä. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön pilotti nk. tuottavuuslisästä. Pilotti koskee tilanteita, joissa poisjäävän tilalle ei palkata uutta työntekijää, vaan tehtävien tarpeellisuus ja toimintatavat arvioidaan uudelleen ja jäljelle jäävät tehtävät jaetaan muille työntekijöille. Osa saavutetusta kustannussäästöstä voidaan jakaa työntekijöiden kesken. Myös muita kannustavan palkkauksen muotoja pohditaan. Koulutukseen käytettiin 3559 päivää, mikä on nähtävä työnantajan satsauksena osaavan henkilöstön kehittämisessä. Kehityskeskusteluja toivotaan käytävän kaikkien vakinaisten ja pitkäaikaisten sijaisten kanssa. Työsykekyselyssä 83 % vastasi, että hänen kanssaan käydään kehityskeskustelu vuosittain. 22