Tampere. Tampereen kesässä satoja tapahtumia. Frenckellinaukio valmistuu. 10023 auttaa monessa pulmassa.

Tampere TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2 TOUKOKUU 2003 Tampereen kesässä satoja tapahtumia. Frenckellinaukio valmistuu. 10023 auttaa monessa pulmassa. Kuva: Sami Helenius

2 Pormestari vahvistaa valtuuston asemaa Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sanoo, että Tampereen kaupungin nykyinen hallinto toimii kohtalaisen hyvin. Muuttuneista olosuhteista, käytännön ja normien välillä vallitsevasta ristiriidasta sekä kunnalliselle demokratialle asetetuista uusista vaatimuksista johtuen se ei kuitenkaan enää vastaa tarkoitustaan. Virkamiesten tehtävänä on perinteisesti ollut asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Luottamushenkilöt taas ovat vastanneet päätöksenteosta. Viime vuosina muun muassa ammatti- ja tulosjohtaminen, managerismi, on kuitenkin lisännyt virkamiesten harkintavaltaa toimintatapojen ja keinojen valinnassa. Niinpä työnjako on ruokkinut tyytymättömyyttä ja elättänyt kysymystä siitä, tulisiko luottamushenkilöiden olla enemmän mukana jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Rantasen vastaus ei jätä arvailujen varaa. -Poliittinen johtajuus on yhdistettävä kaupungin operatiiviseen johtamiseen. Nyt kaupunginjohtaja joutuu käyttämään sellaista poliittista päätösvaltaa, joka ei hänelle kuulu. Kun päätöksenteko kulkee asioiden valmistelun perässä, asetelma vaikuttaa helposti liikaa lopputulokseen. Niinpä poliittisen johtajan on jo valmisteluvaiheessa voitava vaikuttaa asioihin. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen Rantasen mukaan poliittista johtajuutta tulisi kehittää niinkin, että se ottaisi enemmän vastuuta esimerkiksi erilaisten poliittisten näkemysten yhteensovittamisesta. Nyt tehtävästä vastaamaan joutuu käytännössä myös kaupunginjohtaja. Valtuustolle alisteinen Poliittisen vallan vahvistamista haetaan Tampereella muun muassa kaupunkiin soveltuvalla pormestarimallilla. Pormestari täyttäisi myös paljon puhuttua demokratiavajetta. Se tapahtuisi ensinnäkin itse pormestarin muodostaman instituution avulla ja toiseksi valtuuston aseman vahvistumisen kautta sen valitessa pormestarin. Tampereen strategisen johtamisen parantamista miettinyt työryhmä on kaikissa keskusteluun tarjoamissaan malleissa lähtenyt siitä, että pormestarin valitsee valtuusto. Vaikka pormestarin valitseminen suoralla kansanvaalilla näyttääkin täyttävän parhaiten suoran demokratian vaatimukset, se on valtuuston valtaa korostavalle edustukselliselle demokratialle vieras. Työryhmän puheenjohtajana toiminut Rantanen sanoo, että suoran vaalin malli keskittäisi suomalaiselle kunnallishallinnolle vieraalla tavalla valtaa liikaa yksiin käsiin. Se saattaisi johtaa myös tilanteeseen, jossa olisi kaksi kansan valitsemaa valtakeskittymää: pormestari ja valtuusto. - Toinen valta ei välttämättä kontrolloisi toista, vaan ne saattaisivatkin haastaa toisensa. Tämä taas saattaisi johtaa hankalaan ja epäselvään tilanteeseen. Suoralla kansanvaalilla valittu pormestari ei esimerkiksi olisi valtuuston erotettavissa. Rantasen mukaan suoran kansanvaalin toteuttaminen edellyttäisi myös kelpoisuusehtoja ehdokkaille. Suoralla vaalilla mahdollisesti valittu, mutta ammattitaidoton johtaja ei olisi kenenkään etu. Valtuustosta tai sen ulkopuolelta Työryhmä ei innostu siitäkään vaihtoehdosta, jossa valtuusto valitsisi pormestarin keskuudestaan. Malli ei työryhmän mukaan takaa tosiasiallisen eron syntymistä poliittisen ja byrokraattisen johtajuuden välille. Lisäksi se rajoittaa ehdokkaat hyvin suppeaan piiriin ja heidän kelpoisuusehtonsa valtuuston jäsenyyteen. Sen sijaan ratkaisulle, jossa valtuusto valitsisi pormestarin joko keskuudestaan tai valtuuston ulkopuolelta, työryhmä löytää useitakin puoltavia tekijöitä. -Se muistuttaa nykyistä, sinänsä hyväksi osoittautunutta kaupunginjohtajajärjestelmää. Valtuuston asema vahvistuisi, jos pormestari olisi valtuuston kumppani ja sen eikä kaupunginhallituksen alainen. Kyse olisi nykyisen tilanteen tunnustamisesta, järjestelmän selkeyttämisestä sekä kaupunginjohtajan saattamisesta kaupunginhallituksen kumppanuudesta valtuuston kumppanuuteen, Rantanen sanoo. ASUNTOTORI A V O I M E T O V E T lauantaina 24.5.2003 klo 10.00 13.00 Heikki Näreikkö Tule tutustumaan Tampereen vuokra-asuntotarjontaan sekä Asuntotorin palveluihin! Tapahtumassa mukana Tampereen merkittävimmät yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Ovet avoinna ja pannu kuumana klo 10 13 Tervetuloa! Puutarhakatu 8 33210 Tampere (katutaso) www.tampere.fi/asunto/tori ma 9.30 17.00 ti-to 9.30 15.00 pe 9.30 13.00 Kolme pormestarimallia keskustelujen pohjaksi Kaupungin strategisen johtamisen parantamista pohtinut työryhmä esittää jatkokeskustelun ja -kehittelyn pohjaksi kolmea eri pormestarimallia: niin sanottua Heurun mallia, kuntaneuvos- ja kuntalain mukaista mallia. Heurun malli tarkoittaa vähintään valtuustokauden istuvaa, kaupunginvaltuuston valtuustosta tai sen ulkopuolelta valitsemaa määräaikaista, päätoimista pormestaria. Valtuuston valitsemana luottamushenkilönä hän olisi myös sen erotettavissa. Pormestari olisi selkeästi poliittinen johtaja, joka toimisi kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginjohtajana, mutta ei kuitenkaan kaupunginhallituksen esittelijänä. Pormestari voisi työskennellä myös merkittävien lautakuntien puheenjohtajana. Valtuustolla olisi nykyisellä tavalla valittu puheenjohtaja, joka toimisi yhteistyössä pormestarin kanssa. Kahdesta toinen Kuntalain mukainen pormestarimalli sallii kaksi vaihtoehtoa, joista työryhmä on kelpuuttanut jatkokehittelyn pohjaksi toisen. Sen mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan pormestarin, joka on sekä valtuuston että kunnanhallituksen puheen- Pettymyksestään huolimatta Tampere jatkaa yhteistyötä Tampereen kaupunki päätti helmikuun lopulla esittää naapureilleen 10 kysymystä, joilla kartoitettiin seudullisen yhteistyön lähtökohtia ja naapurien valmiuksia siihen. Kahdeksaan kysymykseen kaikki kunnat vastasivat myönteisesti, mutta kahteen kaikkein keskeisimpään, kielteisesti. Pirkkala, Kangasala, Ylöjärvi, Lempäälä, Vesilahti ja Nokia eivät ole valmiita laatimaan kaupunkiseudun yhteistä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Ne eivät myöskään halua ylikunnallista valtaa käyttävää seutuhallintoa, jonka valinnassa huomioitaisiin kaupunkiseudun kuntien asukasmäärä ja vaaleissa määräytynyt poliittinen jakauma. - Olin hieman pettynyt palautteeseen. Tampere teki pitkän harkinnan jälkeen asiassa vakavan aloitteen. Sitä vaativia puheenvuoroja käytettiin myös naapurikunnissa. Kuitenkaan tarvittavia valmiuksia ei löytynyt, kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sanoo. Ilman kivijalkaa ei voi rakentaa Vaikka naapurikunnilla onkin halu kehittää yhteistyötä, konkreettisia toimia haittaa se, ettei kahdessa perusasiassa päästä eteenpäin. - Kaikki, esimerkiksi palvelujen järjestäminen, on hiekalle rakentamista, jos seuturakenne ei ole kunnossa. Me ja tulevat sukupolvet tarvitsemme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti tasapainoisen, terveen seutukunnan, joka voidaan sitovasti varmistaa vain yhteisellä yleiskaavalla. johtaja. Pormestari olisi tässäkin tapauksessa päätoiminen luottamushenkilö ja valtuuston erotettavissa. Tämäkin vaihtoehto mahdollistaisi pormestarille joidenkin lautakuntien puheenjohtajuuden. Kaupunginjohtaja toimisi pormestarin apuna ja kaupunginhallituksen esittelijänä. Tässäkin tapauksessa pormestari olisi selkeästi poliittinen johtaja. Mallia naapurista Kuntaneuvosmalli on puolestaan ruotsalainen johtamismalli, jossa yhdelle tai useammalle luottamushenkilölle annetaan päätoiminen johtamistehtävä. Valtuusto tekee valintansa vaalikaudeksi. Näin ollen kuntaneuvoksetkin olisivat valtuuston erotettavissa. Kuntaneuvos voisi toimia valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakunnan päätoimisena puheenjohtajana. Myös jonkin toimialan johtajuus tulisi kyseeseen. Kuntaneuvos ei kuitenkaan voisi työskennellä kaupunginjohtajana eikä esittelijänä. Tampereen kaupunginvaltuuston on tarkoitus ottaa kantaa pormestarimalliin 11. kesäkuuta. Sekä kuntaneuvos- että Heurun malli edellyttävät lainmuutoksia. Mikäli jompikumpi malleista aiotaan ottaa käyttöön heti seuraavien kunnallisvaalien jälkeen eli vuoden 2005 alusta, valtuuston on tehtävä valintansa alkukesästä. -Seutuyhteistyö vaatii myös hallinnon organisoimista ja poliittista ohjausta. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää muun muassa kunnallisvaalien tuloksen huomioimista. Myös kansalaisvaikuttamiselle on jäätävä sijansa. Kaiken kaikkiaan seutuyhteistyö on oltava läpinäkyvää ja demokraattisessa kontrollissa sekä palvelu- ja hallintoketjujen osalta mahdollisimman selkeätä. Hyvää henkeä ja tahtoakin on Vaikka seutuyhteistyö ei kevään aikana toivotulla tavalla edennytkään, yhteistyötahtoa toki on. Huolimatta haluttomuudesta kaupunkiseudun yleiskaavaan, haluja maankäytön suunnittelun tiivistämiseen kuitenkin löytyy. Yhteistyön jatkumisesta kelpaa esimerkiksi myös 5. toukokuuta pidetty seutuseminaari, vaikka suunniteltua seutusopimusta ei tilaisuudessa allekirjoitettukaan. Rantanen sanookin, että kaikki kaupunkiseudun kunnat haluavat lisätä ja syventää yhteistyötä. Hän kiittää etenkin seutukunnan kaupungin- ja kunnanjohtajien yhteistyötä. -Uskon ja toivon, että löydämme tähänkin tilanteeseen mallin, joka mahdollistaa yhteistyön syventämisen maankäytön suunnittelussa. Seutuhallinnonkin eteenpäinviemiseksi on varmaan löydettävissä ratkaisu, joka on organisoidumpi ja jämäkämpi kuin nykyiset kokoukset ja vapaamuotoiset seminaarit. Heikki Näreikkö Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Tuula Ala-Honkola Taitto: Aino Myllyluoma Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy ISSN 1458-557X (painettu), ISSN 1458-6991 (verkkolehti)

3 Keskustorin uudistuksessa torin pohjoispääty saa kesän ja syksyn aikana uuden ilmeen. Lopputuloksena on Frenckellinaukio, jossa on oleskelutilaa ja istutuksia. Frenckellinaukion rakentamisen myötä myös jalankulku Finlaysonin puolelle helpottuu, kun Satakunnankadun ali pääsee uutta kävelykäytävää pitkin. Keskustorin ilmeeltä on lupa odottaa Tampereen sydämeen sopivaa edustavuutta. Tulossa on tasokkaita kiveyksiä ja muun muassa kahdenlaisia kirsikkapuita. Keskustorin pohjoispää ehostuu kesän aikana Frenckellinaukioksi Torin remontti etenee vaiheittain Frenckellinaukio on katuyksikön suurin uudisrakennustyö kesän aikana. Torin rakentaminen aloitettiin jo maaliskuun alussa länsilaidan virastotalon viereisen tukimuurin rakentamisella. Ensimmäisessä vaiheessa onkin tarkoitus saada valkoisen virastotalon edusta jalkakäytävineen kuntoon. Työt etenevät seuraavaksi Finlaysonin edustalle, jossa rakennetaan katulämmityksen saavia alueita. Terassitilaksi ajatellun päädyn syvennyksen päällystyksestä työ etenee ylöspäin nouseviin portaikkoihin. Vähitellen pinnoitustyöt etenevät kohti Puutarhakatua. Viimeiseksi rakennetaan Frenckellin edustaa. Kokonaisuuden on arvioitu valmistuvan loppusyksystä. Esimerkkejä muista katuyksikön kesän 2003 rakennuskohteista: Uusille alueille rakennetaan katuja muun muassa Muotialassa, Kaukajärven Karosen alueella ja Hervannan uudella keskusta-alueella. Tampellan alueen katuja viimeistellään ja rakennetaan Pellavantoria. Kuninkaankadun länsipuolelle Hämeenkadun ja Nalkalankadun välille rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä. Satakunnankadun kävelymahdollisuuksia kohennetaan mm. Frenckellin uusilla portailla. Pispalan valtatien uusimista jatketaan yleissuunnitelman mukaisesti mm. rakentamalla kevyen liikenteen väylä kadun etelälaitaan. Nyt on vuorossa Kölhinkadun ja Pulterikadun välinen alue. Tampereen valtatietä parannetaan Viinikanojan sillan uusimisen yhteydessä. Vanhoja katuja kunnostetaan muun muassa Koivistonkylässä ja Messukylässä. Lännessä saneerataan katuja Ikurin, Lintulammin, Ryydynpohja, Pohtolan ja Niemen alueella. Myös Tammelassa ja Takahuhdissa saneerataan. Pikku kakkosen leikkipaikalle peruskorjataan uusi ilme nen kävi vielä uudelleen läpi ne lasten toiveet, joiden perusteella puisto osittain rakennettiin vuonna 1993. - Nyt suunnitteluyhteistyötä tehtiin läheisen Soilikin päiväkodin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Puistoon tulee kevyellä metalliaidalla selkeästi rajattu leikkialue, jossa on ihan pienten lasten alue ja vähän isompien lasten paikka erikseen. Myös näkövammaiset ja liikuntaesteiset lapset on otettu huomioon välineiden hankinnassa. Turvallisuuden lisäksi leikkivälineiden hankinnassa on kiinnitetty huomiota hyvään laatuun ja Oletko kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta? Tampereen kaupunki järjestää kaikille avoimen suunnittelu- ja ideointitilaisuuden teemalla: Tulevaisuuden kaupunginosa kaikille avoin Vuores-työpaja Sampolassa lauantaina 24.5.2003 klo 10 15 Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki hyvästä kaupunkiympäristöstä kiinnostuneet kuntalaiset. Tilaisuudessa annetaan tietoa työn pohjaksi ja jatketaan sen jälkeen työskentelyä pienryhmissä. Työryhmien työskentelyyn osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita. Työpajassa syntynyttä materiaalia käytetään apuna Vuoreksen jatkosuunnittelussa. Työpajan toiminta jatkuu Internetissä sekä muilla myöhemmin sovittavilla tavoilla. Tilaisuudessa on lisäksi aihepiiriä esittelevä näyttely, joka koostuu mm. kaupunkiaiheisista kuvakollaaseista, lasten tekemistä suunnitelmista ja Vuorekseen ja sen suunnitteluun liittyvästä aineistosta. Näyttely ja työpajan tuotokset esitellään myös Vanhalla kirjastotalolla kesäkuussa pidettävässä näyttelyssä. Lisätietoja antaa suunnittelusihteeri Ulla Tiilikainen p. 3146 5592 Pikku kakkosen leikkipaikka peruskorjataan kesän aikana kokonaan uudelleen. Keskeisellä paikalla, Tammerkosken itäpuolella Koskipuistossa sijaitseva kymmenvuotiaaksi ehtinyt leikkipaikka on sijaintinsa takia ollut kovassa kulutuksessa. Puistossa ovat viihtyneet käyttäjien eli pienten lasten lisäksi myös sellaisetkin kulkijat, jotka ovat jättäneet ikäviä jälkiä puistoon. Leikkipaikan uusimisen suunnittelussa kaikenlainen turvallisuus onkin nyt ollut keskeisessä asemassa. Puistoyksikön suunnittelija Reijo Hupputasokkaaseen muotoiluun. Leikkipaikan läheisyydestä poistetut puut ja pensaat korvataan matalammilla istutuksilla. Turvallisuutta lisätään näin tuomalla puisto paremmin näkösälle. Myös valaistusta tarkistetaan - valaisimien paikkoja muutetaan ja pylväät maalataan uudelleen. Katsomorakennelman kohdalle tulee keinuja. Puiston läpi kulkenut jalankulkureitti siirretään sivummalle. - Puiston penkkeihin, roskalaatikoihin ja aitaan tulee yhtenäinen, hillitty väritys uusiin kadunkalusteohjeisiin perustuvan suuntauksen mukaisesti. Lasten leikkivälineissä käytetään iloisia värejä niin kuin ennenkin. Puistoyksikön väki tekee remonttia kesän ajan leikkipuistossa. Tavoitteena on saada Pikku kakkosen leikkipaikka jälleen pienten leikkijöiden käyttöön jo ensi syksynä. Anna-Leea Hyry Esimerkkejä puistoyksikön muista korjaus- ja rakennuskohteista kesällä 2003: Raholaan rakennetaan uusi Juurespuisto. Pappilan Kirkkoladonpuistoon tehdään leikkipaikkaa ja viheralueita. Työ jatkuu vielä ensi vuonnakin. Kaukajärven Salviapuistoon tehdään muun muassa nuorten tilaa. Hervannan Keltanokanpuisto peruskorjataan. Tammelan Eemil Aaltosen puiston leikkivälineet peruskorjataan. Lamminpään Uuninperänpuisto peruskorjataan. Valaistusta uusitaan useissa puistoissa peruskorjauksen yhteydessä.

4 Lääkäriasemien kesä 2003 Tesoman terveysasema, Kohmankaari 1 Pyynikin lääkäriasema, Koulukatu 9 D Tammelakeskuksen lääkäriasema, Itsenäisyydenkatu 21 B Linnainmaan terveysasema, Kirviälänkatu 2 Hervannan terveysasema, Insinöörinkatu 38 Hatanpään lääkäriasema, Hatanpäänkatu 24 Kiireellisten potilaiden ajanvaraus avoinna oleville lääkäriasemille 23.6. 1.8. joka päivä klo 7 24 puhelinnumerosta 100 23. Asemille voi mennä kiireellisissä tapauksissa myös ilman ajanvarausta, jolloin hoitaja arvioi hoidon tarpeen. Seuraavat lääkäriasemat ovat suljettuina 23.6. 1.8.: Lielahti, Rahola- Pispala, Atala, Kämmenniemi ja Kaukajärvi. Sulkuaikana ajanvaraus lääkäriasemille puhelinnumerosta 100 23. Muuna kuin sulkuaikana ajanvaraus toimii normaaliin tapaan suoraan lääkäriasemille. Lääkäriasemien vastaanottotoiminta sulkujen aikana Sulkujen aikana avoinna olevat lääkäriasemat on tarkoitettu pelkästään kiireellisille potilaille. Lääkäriasemilla on työssä kaksi lääkäriä ja kolme henkilökuntaan kuuluvaa. Jos sairastuu, kannattaa aina ensin soittaa terveydenhuollon neuvovaan puhelimeen 100 23, joka palvelee kuntalaisia joka päivä kello 7 24. Matkapuhelimesta soitettaessa numero on 0600 923 23, (puhelu +pvm 0,49 ). Sairaanhoitaja antaa puhelimessa ohjeita ja neuvoo jatkotoimenpiteistä sekä antaa tarvittaessa aikoja avoinna oleville lääkäriasemille. Terveysneuvonta vähentää diabetesriskiä T Koko kesän avoinna olevat lääkäriasemat: Aikuisneuvola toimii koko kesän Kaupungin lähes 40 aikuisneuvontaa antavaa toimipistettä ovat avoinna koko kesän. Aikuisneuvonnan terveydenhoitajalle on varattava vastaanottoaika etukäteen. Terveydenhoitajan puoleen voi kääntyä kaikissa terveyteen ja sairaanhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Keskeisimmät aikuisneuvonnassa tehtävät toimenpiteet ovat mm. ompeleiden poisto, korvahuuhtelut, haavojen hoidot, palovammojen ja ruhjeiden hoito, verenpaineseurannat sekä perusrokotukset. Myös reseptejä uusitaan aikuisneuvonnan kautta siten, että terveydenhoitaja välittää reseptin lääkärille. Suositeltavaa on kuitenkin uusia resepti jo ennen kesäloma-aikaa. Aikuisneuvonnassa terveydenhoitaja voi myös kirjoittaa omien valtuuksiensa rajoissa sairaslomatodistuksen esim. flunssasta tai mahataudista. Aikuisneuvoloiden yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan puhelinluettelosta kohdasta Tampereen kaupunki Aikuisneuvonta sekä Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/sote/ pth/aikuisn.htm ampereella on ryhdytty terveysneuvonnan avulla vähentämään kuntalaisten riskiä sairastua diabetekseen. - Tutkimuksissa on osoitettu, että jo varsin pienet elämäntapamuutokset pienentävät sairastumisalttiutta, toteaa ylilääkäri Timo Saaristo sosiaali- ja terveystoimesta. Diabeteksen ehkäisyohjelma on aloitettu aikuisten terveystarkastusyksiköissä ja 70-vuotiaiden terveystarkastuksissa, mutta vähitellen se laajenee terveyskeskuksen kaikkiin toimintoihin, myös terveyskeskuslääkärien vastaanotoille. Vastaanotolle tullessaan potilaat saavat täyttääkseen testilomakkeen, jonka avulla seulotaan riskiryhmään kuuluvat sokerirasituskokeeseen. Jos kokeissa löytyy viitteitä diabeteksesta tai sen esiasteesta, ohjataan potilas aikuisneuvonnan vastaanotolle. Vastaanotolla hän saa tietoa sellaisista elämäntapamuutoksista, joilla diabetekseen sairastumisen todennäköisyyttä voidaan vähentää. Tampereella on tähdätty siihen, että ennalta ehkäisevä toiminta on mahdollisimman laaja-alaista ja systemaattista. - Uutta on myös se, että taudin alustavaa diagnostiikka siirretään nyt ensimmäistä kertaa lääkäreiltä hoitajille, ylilääkäri Timo Saaristo sanoo. Tampere lähti Suomen kuntien kärkijoukossa toteuttamaan diabeteksen ehkäisyohjelmaa, koska diabetes näyttää yleistyvän voimakkaasti niin Tampereella kuin koko Suomessakin. Vuonna 2010 diabetesta sairastavia arvioidaan Tampereella olevan jo 10 000, kun vuonna 2001 luku oli 6 600. Myös diabeteksen esiasteiden esiintyminen on hälyttävän yleistä. Tuula Ala-Honkola Kuva: Mirja Ojala Neuvovan puhelimen kautta äkillisesti sairastunut ohjataan oikean hoidon piiriin. Terveydenhuollon neuvova puhelin 10023 Kuume nousee, rintaan pistää, ahdistaa, kuka on omalääkäri Terveydenhuollon neuvova puhelinnumero 10 023 antaa tamperelaisille apua monenlaisissa terveyspulmissa. Aamuvarhaisesta iltamyöhään tamperelaiset saavat vastauksia niin akuuttiin hätäänsä kuin yleisempiinkin kysymyksiin. Kovan tarpeen takia neuvontapuhelin on saamassa lisää resursseja, jotta kysyjiä pystyttäisiin auttamaan nykyistä paremmin. -Neuvova puhelin on tarkoitettu kaikenlaisten terveyspulmien ensiavuksi, mutta siihen voi soittaa muissakin asioissa kuin äkillisesti sairastuttuaan, kertoo vastaava ylihoitaja Anja Parikka. -Puhelimen toiminta onkin kehittynyt entistä enemmän terveydenhuollon yleiseksi neuvonnaksi. Laajaa tietämystä Neuvovassa puhelimessa on työskennellyt neljä sairaanhoitajaa. Työ vaatii laajaa tietämystä, joten työntekijöiksi onkin valittu kokeneita hoitajia. Tiimissä on kätilö, terveydenhoitaja, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja sekä sisätauteihin ja kirurgiaan erikoistunut sairaanhoitaja. Puhelimen ensisijainen tarkoitus on neuvoa äkillisesti sairastuneita ja ohjata heitä oikean hoidon piiriin. -Monesti soittajaa auttaa jo se, että saa keskustella tilanteestaan asiantuntijan kanssa. Jos tilanne vaikuttaa rauhalliselta, voidaan myös sopia, että seurataan oireita ja soittaja ottaa uudelleen yhteyttä, jos vointi huononee. Tämä antaa ihmiselle turvallisuuden tunnetta, kertoo Anja Parikka. Akuuttiavun ohella toinen yhtä tärkeäksi noussut tehtävä on opastaa tamperelaisia terveydenhuollon sokkeloissa. Moni tamperelainenkaan ei tiedä esimerkiksi mihin palvelualueeseen kuuluu ja kuka on omalääkäri. Paljon Aila Peltoniemi ja terveydenhoitaja Riikka Karttunen käyvät läpi testilomaketta, jonka perusteella arvioidaan, onko potilas aiheellista lähettää sokerirasituskokeeseen. auttaa monessa pulmassa Kuva: Ari Järvelä kysymyksiä tulee myös vaikkapa kouluterveydenhuollosta ja neuvoloiden toiminnasta. -Voimme myös varata kiireellisissä tapauksissa potilaalle ajan omalle terveysasemalleen. Erityisesti tätä tarvetta on niillä terveysasemilla, joilla ajanvaraukseen on vaikea lyhyen varausajan puitteissa päästä. Jonkin verran puheluita tulee myös ympäristökuntalaisilta. Heitäkään ei jätetä vastausta vaille, vaan pyritään auttamaan tarpeen mukaan. Pidennettyä vastausaikaa kokeillaan Puhelimessa on vastattu joka päivä kello 7 22. Vastausaikaa ollaan kuitenkin pidentämässä kahdella tunnilla kello 24:ään saakka, koska iltayöstä puheluja tulee entistä enemmän. Aluksi vastausajan pidennys on kokeilu, joka jatkuu ainakin kesän yli. Myös puhelimeen vastaavien sairaanhoitajien määrää lisätään. -Erityisesti mielenterveydelliset ongelmat työllistävät illasta ja iltayöstä, ja koetamme vastausajan pidentämisellä lievittää tätä hätää, Anja Parikka sanoo. Vältä ruuhkahuiput Ellei ole äkillisesti sairastunut, kannattaisi välttää neuvovan puhelimen pahimpia ruuhkahuippuja. Niitä ovat yleensä alkuviikon arkiaamut, juhlapyhien jälkeiset ajat ja flunssa- ja vatsatautiepidemioiden aika. -Myös sesonkitautien aikoina, kuten siitepölyallergioiden aikaan kannattaa hoitaa omat reseptinsä ajoissa kuntoon. Apua myös netistä Tietoa terveyspalveluista saa myös sosiaali- ja terveydenhuollon nettisivuilta. Sivut löytyvät osoitteesta www.tampere.fi/sote Soile Virta Terveydenhuollon neuvova puhelin 100 23. Matkapuhelimesta soitettaessa numero on 0600 923 23, (puhelu + pvm 0,49 ).

5 Työn tiet Sirpa Hatunen oik. on ollut tyytyväinen työvalmentaja Tarja Alkulan apuun uuden työuran etsimisessä. Tampereen seutukunnalla käynnistyi viime syksynä uudenlainen, laaja yhteistyöprojekti Työn Tiet, joka pyrkii monella rintamalla murtamaan työllistymisen esteitä. Projekti kehittää ja kokeilee uusia toimintamalleja, joilla työvoima ja työ saadaan kohtaamaan ja työttömyys vaihtumaan pitkäaikaiseksi työllisyydeksi. Projekti kokoaa yhteen kaikkiaan 40 yhteistyötahoa. Mukana ovat Tampereen ja sen ympäristökuntien lisäksi mm. alueen työvoimatoimistot, useita työnantajaliittoja, työttömien yhdistykset, kolmannen sektorin edustajia, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja muita oppilaitoksia. Vuonna 2002 alkanut ja vuonna 2004 päättyvä projekti saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta. Kokonaiskustannukset ovat 2,1 miljoonaa euroa. Paikallisen aloitteellisuuden virittelyä -Työn Tiet -projekti toteuttaa osaltaan Tampereen seutukunnan työllisyysstrategiaa, jonka keskeisiä tavoitteita on työttömyyden pitkittymisen ehkäisy. Lähtökohtanamme on paikallinen aloitteellisuus sekä yhteistyö, jossa paikalliset erityispiirteet ja resurssit ovat työpolitiikan pohjana, kertoo projektin vetäjä, työvoima-asiamies Matti Luukinen. Paikalliseen aloitteellisuuteen suhtaudutaan Luukisen mukaan meillä vielä varauksellisesti, mutta muualla Euroopassa se on ollut pitkään työpolitiikan avainsana. Ikäpiste tarjoaa tietoa ikäihmisten palveluista Ikäpiste on uusi Tampereen kaupungin palvelu, joka opastaa ikäihmisiä kaikenlaisen arkea helpottavan tiedon löytämisessä. Uuden neuvontapisteen ajatuksena on tarjota mahdollisimman kattavasti tietoa senioreille tarkoitetuista palveluista niin, ettei epätietoisen tarvitse juosta pulmissaan luukulta toiselle. Uusi palvelupiste avataan 2.6. Keskustorin varrella, Kelan talossa. Samassa yhteydessä toimii uusi liikennelaitoksen neuvonta. Tarvetta keskitettyyn vanhusten tietopalveluun on Tampereella koettu jo pitkään. Toiveita Ikäpisteen kaltaisen palvelun aloittamisesta ovat tehneet monet tahot, ja mm. eläkeläisneuvosto teki aloitteen asiasta jo vuonna 1991. Helppoa asiointia -Meiltä voi tulla kysymään vaikkapa asumispalveluista, kuntoutuksesta, kotipalvelusta ja myös vapaa-ajan toiminnasta kuten liikunnasta, virkistysmahdollisuuksista, yhdistystoiminnasta ja opiskelusta, kertoo Ikäpisteen vetäjä, asiakaspalvelupäällikkö Elina Willberg. -Haluamme olla palvelupiste, jossa on helppo asioida. Ikäpisteessä voi poi- etsii uusia väyliä työllistymiseen keta, meille voi soittaa ja kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse, Elina Willberg sanoo. Hänen lisäkseen Ikäpisteessä työskentelee kaksi tiedottajaa. Ajatuksena on auttaa kysyjää pulmassaan alkuun selvittämällä kuka tai mikä yksikkö hänen asiassaan palvelee tai millaisia vaihtoehtoja asian ratkaisemiseen on tarjolla. Ikäpiste antaa tietoa kaupungin tarjoamista palveluista, ja jatkossa mahdollisuuksien mukaan myös muiden tahojen ikäihmisille suunnatusta toiminnasta. -Myös ikäihmisten läheiset ja omaiset ovat tervetulleita tiedon hakuun, sanoo Willberg. Toimintaa on tarkoitus kehittää kysynnän mukaan. Neuvojat lupaavat vierailla myös vaikkapa palvelukeskusten ja yhdistysten tilaisuuksissa, ja myös muiden ikäihmisten parissa työtä tekevien tahojen kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi Ikäpisteessä voi käyttää kaupungin maksutonta Internet-pistettä. Netistä voi etsiä tietoa ja lukea oman sähköpostinsa. Opastustakin netin käytössä annetaan. Soile Virta Kuva: Mirja Ojala -Meillä on vielä paljon kankeaa hallinnointia, joka haittaa joustavaa yhteistyötä. Työttömän yksilöllisiä taipumuksia, kykyjä ja tarpeita ei oteta riittävästi huomioon, eikä toisaalta työelämän nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiinkaan kyetä työvoimakoulutuksessa reagoimaan. Työn Tiet -projektissa koetamme löytää keinoja joustavampaan toimintaan, jossa monenkeskinen, hallinnon rajat ylittävä yhteistyö koituu kaikkien eduksi, Luukinen sanoo. Monta keinoa Työn Tiet sisältää kolme osaprojektia, jotka kukin kehittävät uudenlaisia palvelujärjestelmiä sekä työttömille että työnantajille. Masto-projekti parantaa maahanmuuttajien työhakuedellytyksiä ja etsii heille uusia työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Maahanmuuttajille tarjotaan myös suomen kielen opetusta ja ammatillista ohjausta työn ohessa. Kaksi metalli- ja rakennusalalle valmentavaa koulutusjaksoakin kuuluu Maston ohjelmaan. Samalla aaltopituudella -projektin tavoite on etsiä ja löytää sopivia töitä sopiville ihmisille, eli tarjota uudenlaisia, yksilöllisiä palveluja niin työn hakijoille kuin työnantajillekin. Kuusi työvalmentajaa ratkoo seitsemässä Tampereen seudun kunnassa rekrytoinnin ja työhön perehdyttämisen ongelmia. Tietoluukku taas on työttömien moniammatillinen palvelupiste. Työttömien yhdistysten tiloissa toimivat palvelupisteet antavat yksilöllistä ohjausta ja järjestävät asiakkaiden toiminta- ja työkykyä edistävää toimintaa. Neuvontapisteiden kynnys pidetään matalana, jotta asioimaan on helppo mennä. Kesäkuun alusta alkaen Elina Willberg ja kaksi muuta tiedottajaa toivottavat ikäihmiset tervetulleiksi Ikäpisteeseen. Ikäpisteen käyntiosoite: Aleksis Kiven katu 18 puhelin: 3146 5700 faksi: 3146 5699 sähköposti: ikapiste@tampere.fi avoinna: ti-pe klo 9 14, ma klo 9 18 Kuva: Mirja Ojala Tutkimusta, kansainvälistä tiedonvaihtoa Työn Tiet on osa Equal-yhteisöaloiteohjelmaa. Ohjelman avulla toteutetaan hankkeita, jotka kautta Euroopan kehittävät uusia keinoja työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ohjelmassa mukana olevat projektit vaihtavat kokemuksia ja tutkimustietoa, kehittävät uusia toimintamalleja ja järjestävät henkilövaihtoa. Työn Tiet -projektilla on kolme kansainvälistä yhteistyökumppania: Itävallasta, Ranskasta ja Alankomaista. Työvalmentaja antaa apua työnhaussa Tarja Alkula on yksi kuudesta työvalmentajasta, jotka työskentelevät Samalla aaltopituudella -osaprojektissa. Hän antaa työnhakijoille räätälöityä opastusta työn ja harjoittelupaikkojen hakemisessa ja kartoittaa työllistymismahdollisuuksia yrityksissä. Asiakkaat ohjautuvat projektiin pääasiassa työvoimatoimiston kautta. -Tarkoitus on auttaa asiakkaita löytämään pysyvää työtä tai työllistymistä helpottavaa koulutusta. Aivan helppoa se ei ole, mutta jonkin verran lyhytaikaisia työsuhteita asiakkaamme ovat tätä kautta saaneet. Joissakin tapauksissa niistä voi aikaa myöten löytyä pysyviäkin töitä, Alkula sanoo. Pitkään työttöminä olleilla ihmisillä on Alkulan mukaan usein tarvetta päivittää ammattitaitoaan. -Yksi este työllistymiselle on se, että monet ammatit ovat kokonaan kadonneet, eikä työntekijän ammattitaito sellaisenaan sovi muuttuneille työmarkkinoille. Asiakkaan kanssa sitten yhdessä pohditaan, mikä uusi ala olisi sopiva ja kiinnostava, miten sille voisi kouluttautua, ja miten vanhaa ammattitaitoa voisi siinä hyödyntää, Alkula kertoo. Työvalmentaja kartoittaa hakijan työhistorian, taidot ja toiveet ja antaa apua mm. työnhaussa, hakemusten laatimisessa ja haastatteluihin valmistautumisessa. -Tarjoamme yksilöllisempää palvelua kuin mihin työvoimatoimistolla on aikaa ja mahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla se on erityisen tärkeää, Alkula sanoo. Tampereella osaprojektin toteuttavat Yhdessä Selviytymisen Tuki ry ja Hervannan työvoimatoimisto. Ympäristökunnissa toteuttajina ovat kunnat ja työvoimatoimistot. Kotiäitinä pitkään ollut Sirpa Hatunen on yksi Tarja Alkulan asiakkaista. Hänellä on jonkin verran käsityöalan koulutusta, ja nyt hän on työharjoittelussa Kätevä -toimintapisteessä. -Projekti on mielestäni hyvänä tukena omatoimisessa työn ja koulutuksen etsinnässä, Hatunen sanoo. -Yksin olisi vaikea saada tietoa kaikista mahdollisuuksista, mutta työvalmentajassa meillä on tukihenkilö, jolla on paljon tietoa ja kontakteja, hän kiittää. Soile Virta Liikennelaitoksen neuvonta muutti uusiin tiloihin -Vaikka projektimme ovat erilaisia, on kansainvälisestä yhteistyöstä paljon hyötyä. Toivomme saavamme tietoa esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymisen edistämisestä, yksilöllisen palveluohjauksen menetelmistä sekä alueellisen työllisyysyhteistyön malleista, sanoo työllisyysasiamies Matti Luukinen. Projektiin kuuluu osana myös tutkimustoiminta. Projektin toimintaa ja kehitettävien toimintamallien käyttökelpoisuutta arvioidaan järjestelmällisesti. Soile Virta Liikennelaitoksen neuvonta muutti toukokuun alussa Keskustorilla uusiin tiloihin. Uusi osoite on Aleksis Kiven katu 18, joka löytyy Keskustorin länsilaidalta Kelan talosta. Puhelinnumerot ja aukioloajat säilyivät muutosta huolimatta ennallaan. Neuvonta palvelee maanantaista perjantaihin klo 8-18 ja lauantaisin klo 8 15. Henkilökohtaista puhelinneuvontaa saa numerosta 0100 0506 (puhelun hinta 0,66 + pvm). Yhdessä neuvonnan kanssa uuteen osoitteeseen muutti myös TKL:n liikenteenvalvontakeskus, joka on avoinna maanantaista lauantaihin klo 6 22 ja sunnuntaisin klo 8 21.30. Liikennelaitoksen neuvonta palvelee kaikissa matkalippuja, aikatauluja ja reittejä koskevissa asioissa. Neuvonnasta voi myös tiedustella autoista talteen otettuja löytötavaroita, joita säilytetään kaksi viikkoa. Yli 20 euron arvoiset löytötavarat toimitetaan tämän jälkeen poliisilaitoksen löytötavaratoimistoon Sorinkadulle.

6 Valoisa ja avara keskushalli tarjoaa tilat ruokailuun, ja toisessa päässä on kirjasto. Rehtori Leena Kostiainen ja toinen puolisko ihastusta herättäneestä, kahta lumiukkoa esittävästä taideteoksesta. Toinen ukko on koulun ulkopuolella. Teos on kahden taiteilijan, Pasi Karjulan ja Marko Vuokolan käsialaa. Kuvat: Ari Järvelä K arosen koulu on Tampereen uusin koulurakennus. Jo sitä suunniteltaessa pyrittiin rakentamaan koulusta myös alueen asukkaita kokoava monipuolinen toimintakeskus. Ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut, että siinä on onnistuttu. Liikuntasali on ahkerassa käytössä, koululaisille toimii monenlaisia harrastuskerhoja ja onpa koulussa pidetty jo yhdet häätkin. Myös koulutyössä rakennus on osoittautunut hyvin toimivaksi. Karosen koulu valmistui viime syksynä. Koulussa käy opintietä noin 250 1 6-luokkalaista sekä yksi esikouluryhmä. Opettajia koululla on viitisentoista ja lisäksi esikoululaisilla kaksi. Koulussa toimii myös montessoriopetuksen ryhmä. Koululaisille kerhotoimintaa -Koululaisten harrastuskerhojen toimintaa on kuluvana vuonna viritelty, ja joitakin kerhoja on jo aloittanutkin. Erityisesti vanhempainyhdistys on ollut asiassa aktiivinen, kertoo rehtori Leena Kostiainen. Myös alle kouluikäisille koulussa toimii jo oma muskari. Avointa iltapäivätoimintaa koululaisille on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Ajatuksena on, että lapset voisivat koulun jälkeen jäädä muutamaksi tunniksi tekemään läksyjä, pelaamaan vaikkapa lautapelejä tai lueskelemaan kirjaston kirjoja. Toimintaa valvoisi aikuinen. Alueen asukkaat ovat myös löytämässä koulun omien kokoustensa ja tapaamistensa pitopaikaksi. Yhteistyötä soluissa Uutta ajattelua koulutilojen suunnittelussa on luokkatilojen asettuminen soluiksi. Koulun ytimen muodostavat kolme solua, joissa oppilailla on oma koti- luokkansa ja niiden keskellä yhteinen ryhmätila. Neljäs solu muodostuu montessoriopetuksen tiloista, tekstiilityön luokasta sekä musiikki- ja ilmaisutaidontilasta. -Solut tarjoavat hyvän mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri luokkien kesken. Se hyödyttää sekä oppilaita että opettajia. On opettajien työtä tukevaa, jos he voivat suunnitella työtä ja ratkoa pulmia yhdessä, ja myös oppilaille on hyödyksi, jos muutkin kuin oma opettaja tuntevat heidän tilanteensa, Leena Kostiainen sanoo. -Kaiken kaikkiaan ensimmäinen vuosi on osoittanut, että tilat ovat hyvin toimivat. Lapset viihtyvät uudessa ympäristössä, ja opettajat ovat tyytyväisiä. Karoliina Koskinen, Jaakko Holstila, Markku Pentinmäki ja Niko Eteläniemi ykkösluokkalaisten solun yhteisessä aulatilassa. -Karonen on mukava koulu, lapset vakuuttavat. Onhan aika ylellistä, kun voi työskennellä aivan uudessa ympäristössä, jonka suunnitteluun on saanut osallistua, rehtori sanoo. Soile Virta

Markku Helin on tyytyväinen mies. Hän on saavuttanut itselleen asettamansa päämäärän ja valmistuu tänä keväänä ylioppilaaksi. Helin on suorittanut lukion etäopiskeluna Tampereen aikuislukiossa, samoin kuin noin 20 muuta sinnikästä opiskelijaa. He ovat etälukion ensimmäiset ylioppilaat Tampereen aikuislukiossa. -Ilman tätä mahdollisuutta en olisi voinut opiskella, työaikani kun ovat sellaiset, ettei minulle sovi säännöllinen iltaopiskelu, päivälukiosta puhumattakaan, kertoo vartiointialalla työskentelevä Helin. Etäopiskelun joustavuudesta huolimatta kolme opiskeluvuotta ovat olleet työläitä. -Opiskeluaika on pitänyt ottaa useimmiten öistä. Motivaatio oli kuitenkin niin vahva, että halusin päästä itse asettamaani maaliin, Helin sanoo. Motivaatio on hänen mukaansa juuri se, joka aikuista opiskelijaa piiskaa eteenpäin. -Keskenkasvuisilta pitäisi oikeastaan kieltää opiskelu, hän naurahtaa ja viittaa omaan kouluaikaansa, jolloin opiskelu jäi juuri motivaation puutteen takia. Hyvin Markku Helinin innostus kantoikin: hän sai päättötodistukseensa luokkansa parhaan keskiarvon. Nyt on edessä hetken huilitauko, myöhemmin opiskelut ehkä jatkuvat. Opiskelua omassa tahdissa Opiskelu etälukiossa tapahtuu pääosin tietokoneen avulla, verkkokursseja ja - tehtäviä suorittaen. Tampereella on käytössä WebCT-opiskeluympäristö, jonka pohjalle opettajat itse ovat luoneet verkkokurssit. Tampere on mukana myös Länsi-Suomen etälukioverkossa yhdessä Jyväskylän, Vaasan, Kokkolan ja Turun kanssa. Kukin kaupunki tarjoaa verkkoon tiettyjä kursseja, ja tarjonta saadaan tällä tavoin mahdollisimman monipuoliseksi. Tampereen osalla on venäjän kielen lukiokurssien tarjoaminen. Verkossa tapahtuvan opiskelun ohella opiskelijat saavat lähiopetusta Sitra on esittänyt uutena ehdotuksena idean nelivuotisista ammattilukioista. Tampereella ammatillisen perustutkinnon ohella suoritettavat lukio-opinnot ovat kuitenkin jo tuttu asia. Tampereen ammattiopisto on jo 13 vuotta kehittänyt työelämän tarpeita tukevaa kaksoistutkintokoulutusta. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat etälukiosta Kevään ylioppilas Markku Helin (vas.), rehtori Elise Kääntönen ja opettaja Timo Hanén voivat olla tyytyväisiä etälukion tuloksiin. Ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset onnistuivat hyvin. kuusi tuntia kurssia kohden. Lisäksi opettajat antavat opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta pienissä ryhmissä. Opettajat innostuneita Etälukioon otettiin ensimmäiset opiskelijat kolme vuotta sitten. Sitä ennen kokeiltiin kolmella pilottikurssilla. -Aloitimme toiminnan kouluttamalla ensin opettajia lähes kaksi vuotta, kertoo aikuislukion rehtori Elise Kääntönen. -Opettajat lähtivätkin innostuneina mukaan, vaikka tämä opiskelumuoto vaatiikin heiltä paljon. Oppilaiden kanssa ollaan verkon kautta hyvin tiiviissä yhteistyössä, ja kurssien valmistelu on vaatinut paljon työtä. Verkkokurssien luomisessa opettajien apuna ovat olleet tietohallintokoordinaattori Pirjo Koivula ja verkkopedagogi Minna Vikman, joiden panosta Kääntönen kiittää korvaamattomaksi. Opettaja Timo Hanén pitää uutta opetusmuotoa mielenkiintoisena haasteena. Uuden tekniikan pedagoginen soveltaminen tuo haastavan lisän opettajan työhön, ja on myös opettajille opettavaista. -Paljon enemmän työtähän tämä vaatii kuin normaalin iltakurssin valmistelu, mutta asian mielenkiintoisuus ja ennen muuta opiskelijoiden innostus korvaa vaivan, Hanén sanoo. Etäopiskelun tehokkuudesta kertoo se, että ylioppilaskirjoituksista pioneeriluokka selvisi keskimäärin yhtä hyvin kuin muut iltaopiskelijat, lukion päättötodistukset ovat jopa parempia. -Kun laadimme opinto-ohjelmaa, pohdimme paljon, onko tavoitteemme opiskelijoille liian raskas, lukiosta kun oli tarkoitus selvitä kolmessa vuodessa. Ajoittain opiskelijat olivatkin lujilla, mutta valinta osoittautui kuitenkin oi- keaksi. Opiskelun aloitti lähes 50 opiskelijaa, ja heistä osa on hidastanut opiskeluaikatauluaan ja suorittaa nelivuotisena lukiota. Monet keskeyttäneistä luopuivat opiskelusta ensimmäisen syksyn aikana, ja usein syynä olivat muuttuneet elämäntilanteet, Elise Kääntönen kertoo. Tampereella etälukio toimii tuoteajattelun pohjalta: tavoite on tuottaa ylioppilaita. -Toinen koulukunta lähtee siitä, että juuri etäopiskelussa on mielekästä poimia yksittäisiä kursseja oman mielenkiinnon mukaan ja suorittaa niitä. On se meilläkin mahdollista, mutta pääajatuksemme on tutkintoon tähtäävä opiskelu, Kääntönen sanoo. Tällä hetkellä Tampereen aikuislukiossa on etälukiolaisia kaikkiaan 109 opiskelijaa. Soile Virta Ammattilukiossa voi jo opiskella Tampereella Ammatillisen perustutkinnon ohella voi suorittaa lukio-opinnot ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Tällä hetkellä Tampereen ammattiopistossa opiskelee lukio-opintoja lähes 700 opiskelijaa. Kaikkiaan Tampereen ammattiopistossa opiskelee vuosittain 3500 nuorta ja 3000 aikuista. Tähän mennessä kaksoistutkinnon, eli ammatillisen perustutkinnon ja lukion oppimäärän ylioppilaskirjoituksineen on voinut suorittaa joko neljässä vuodessa tai valita kolme vuotta kestävän vaihtoehdon, jossa ammatillisen perustutkinnon ohella on voinut opiskella neljää lukioainetta. Ammattiopisto kehittää järjestelmää saatujen kokemusten pohjalta, ja ammattilukio-opiskelijoiden kokonaismäärä voidaan lisätä vuoteen 2005 mennessä jopa 850 opiskelijaan. Yhteistyössä lukioiden kanssa Tampereen ammattiopistossa lukioopetusta järjestetään yhteistyössä tamperelaisten lukioiden kanssa. Ammattiopiston yksiköistä Hervannan ammattioppilaitos ja Kurun metsäoppilaitos tekevät yhteistyötä Tammerkosken lukion aikuislinjan kanssa. Tarjolla on mahdollisuus suorittaa koko lukio ja Hervannan ammattioppilaitoksessa lisäksi neljä lukioainetta. Pyynikin ammattioppilaitos ja Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos tekevät yhteistyötä Tampereen aikuislukion kanssa, ja niissä on sekä koko lukion että neljän lukioaineen suoritusmahdollisuus. Tampereen kauppaoppilaitoksen yhteistyökumppanina on Messukylän lukio, ja tarjolla on neljän lukioaineen opiskelumahdollisuus. Opiskelijan pitää suorittaa lukioopintoja vähintään 48 kurssia saadakseen lukion päättötodistuksen. Tämän ns. ammattilukion suorittanut saa kolme todistusta: ammatillisen perustutkinnon todistuksen, ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen. Tampereen ammattiopistossa voi opiskella myös vain neljää lukioainetta ja kirjoittaa kolmantena opiskeluvuonna ylioppilaaksi. Lukiokurssit soveltuvat erityisesti niille opiskelijoille, jotka haluavat parantaa kielitaitoaan ja matemaattisia valmiuksiaan jatko-opintoja tai tulevaa työelämää varten. Jos on opiskellut neljän aineen vaihtoehdon mukaisesti, saa kaksi todistusta: ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen. Ammattiopistossa on myös kehitetty kahden eri ammatillisen perustutkinnon peräkkäistä suorittamista. Kuva: Ari Järvelä Kesän aikataulukirjan saa ilmaiseksi Liikennelaitoksen kesäaikataulut otetaan käyttöön maanantaina 2. kesäkuuta. Viime kesän tapaan aikataulukirjaa ei jaeta koteihin, vaan sen voi noutaa ilmaiseksi itselleen jakelupaikoista, joiden määrää on tuntuvasti lisätty. Aikataulukirja on jaossa kaikissa Tampereen kirjastoissa, linja-autoasemalla, rautatieaseman R- kioskilla, Keskustorin Juveneskioskilla sekä liikennelaitoksen toimipisteissä Aleksis Kiven kadulla ja Nekalassa. Kesäaikataulut ovat käytössä 2.6. 10.8. paitsi Särkänniemen linjalla 4, joka aloittaa huvipuistokuljetukset lauantaina 31.5. ja on sen jälkeen liikenteessä joka päivä. Liikennöinti hiljenee jonkin verran edelliskesien tapaan. Reittimuutoksia tulee linjoille 7 ja 13. Linja 7 siirtyy Tammelassa Kullervonkadulta Pohjolankadulle reittiä Ilmarinkatu, Kalevan puistotie, Pohjolankatu, Tammelan puistokatu ja edelleen linjan nykyistä reittiä. Linjan 13 reitti siirtyy Hervannassa Hervannan valtaväylälle. Lauantaisin ja sunnuntaisin ei liikennöidä linjoilla 5, 6, 14, 20 ja 29. Pyhinä ei liikennöidä linjalla 25: linja 17 kiertää lauantai-iltaisin ja pyhinä Jankan kautta. Linjalle 25 on lisätty iltaliikennettä. Edelliskesien tapaan linja 24 jää kesäksi tauolle kokonaan. 7

8 Roskat työllistävät kaupunkia Roskat toreilla, puistoissa, kaduilla ja metsissä eivät mieltä ylennä. Roskia tuottaa ihmisten välinpitämättömyys, ja yleensä yhteisillä veromarkoilla roskat siivotaan. Veromarkkoja ja vaivaa säästyisi, jos yhä useampi laittaisi roskat sinne minne ne kuuluvat. Kaupungin yksiköistä eniten yleisten alueiden siivousta hoitavat katuyksikkö ja puistoyksikkö. Katuyksikkö huolehtii kaupungin hoidossa olevien katujen ja jalkakäytävien sekä pyöräteiden puhtaanapidosta. Lisäksi kiinteistötoimi on tilannut katuyksiköltä torien ja yleisten alueiden puhtaanapidon. Lain mukaan tontinomistajalle kuuluu tontin vierustan katualueen ja jalkakäytävän sekä pyörätien puhtaanapito, joten aika isosta puhdistusurakasta huolehtivat myös yksityiset tahot. -Aika paljon meille puhdistushommaa kuuluu, koska alueemme kaatopaikkamaksut tekevät jo 1000 euroa kuussa, naurahtaa katuyksikön läntisen alueen tiemestari Kari Vahe. Kari Vahe kertoo, että katuyksiköllä on harjan kanssa jalkautunutta siivoushenkilöstöä noin 40 työntekijää. Imulakaisuautoja on kolme ja ne tekevät puhdistustyötä kahdessa vuorossa. Lisäksi on pienempiä laitteita. Katuyksikön hoitamia roska-astioita on mm. toreilla ja Hämeenkadulla, myös katoksellisten bussipysäkkien roskisten tyhjentäminen kuuluu katuyksikölle. Katuyksikkö hoitaa myös tapahtumien järjestäjien tilauksesta monien kesätapahtumien jälkisiivouksen. Usein siivous tehdään viikonloppuisin tai viikolla aikaisin aamulla. -Aamuisin puoli yhdeksältä töihin tulevat ihmiset eivät yleensä näe tapahtumien sotkuja, koska olemme aloittaneet siivouksen jo varhain kello viiden aikaan, Kari Vahe toteaa. Roska-astioita puistoihin tarpeen mukaan Puistoyksikkö vastaa viheralueiden roska-astioiden asentamisesta ja niiden tyhjennyksestä. -Arvelisin, että roska-astioita on viheralueilla tuhansia. Niitä on enimmäkseen rakennetuissa puistoissa, mutta myös luonnonmukaisissa puistoissa käytävien varsilla. Myös koiranjäteastioita on eri puolilla kaupunkia, kertoo suunnittelija Marjaana Tuoriniemi puistoyksiköstä. -Roskaantuneilla alueilla pyrimme lisäämään roska-astioiden määrää ja suurentamaan niiden kokoa tarpeen mukaan. Koskipuistoon vietiin isoja 600 litran astioita, mutta siitä huolimatta roskat jätettiin lojumaan nurmikolle, Marjaana Tuoriniemi sanoo. Siivoustyö jatkuu koko kesän, sillä se on toukokuulta elokuulle puistojen aktiivisinta käyttöaikaa. -Kyllä roskien siivoamisessa on mahdottoman iso työ. Viikonlopun jälkeen ensimmäiset työtunnit kuluvat usein siivoamiseen ja se on pois muusta vihertyöstä. Ehkä jopa 25 30 prosenttia työajasta kuluu siivoamiseen, arvelee keskustan kunnossapitopiirin vs. työnjohtaja Jyrki Lehtimäki. -Pahimpia paikkoja ovat Koskipuisto, Keskustorin ympäristö sekä Hämeenkadun ja Hämeenpuiston risteyksen ympäristö. Jätettä löytyy yleensä kaikkia ihmisen tuottamina lajeina. Vanhan kirjastotalon puiston vuorimäntyryhmää jouduttiin harventamaan, koska sen tausta oli otettu vessakäyttöön, Lehtimäki kertoo. Jyrki Lehtimäen ja Marjaana Tuoriniemen mielestä syvälliselle roskavalistukselle olisi tarvetta, koska liian usein esimerkiksi karkkipaperi putoaa juuri siihen paikkaan, missä sen sisältö tyhjennetään. Ympäristövalvonta valvoo jätelain noudattamista Ympäristövalvonnan toimenkuvaan kuuluu yhtenä osana jätehuollon valvonta. Kaupunkilaisten valitukset koskevat yleensä luvattomia jätekasoja paikoissa, jonne ne eivät kuulu. -Valitukset vaihtelevat vuodenajan mukaan. Puutarhajätteet puhuttavat keväisin ja syksyisin. Koiranjätökset ovat ajankohtaisia keväällä. Läpi vuoden tulee valituksia, joiden taustalta paljastuu kiinteistöjen jäteastioiden määrän riittämättömyys tai liian harva tyhjennysväli. Sekä kiinteistöjen jätepisteisiin että aluejätepisteisiin pannaan myös joskus tietämättömyydestä tai säästösyistä johtuen sinne kuulumattomia jätteitä kuten huonekaluja ja elektroniikkaromua ja jopa rakennusjätteitä, kertoo ympäristötarkastaja Mauri Jaakkola. Mauri Jaakkola opastaa kompostoimaan puutarhajätteet omalla tontilla, risut voi hakettaa kompostin joukkoon. Vaihtoehtona on kuljettaa puutarhajätteet jätteenkäsittelykeskuksiin Tarastenjärvelle tai Koukkujärvelle. Jätelain roskaamiskiellolla kielletään ehdottomasti sekä oman että toisen tontin kuin myös yleisen alueen roskaaminen. Roskaaja on velvollinen siivoamaan alueen. -Roskaaja saadaan yleensä selville. Käymme paikan päällä toteamassa tilanteen ja selvittelemme muutenkin asiaa. Kun meillä on näyttöä asiasta, niin lähetämme lähialueen kotitalouksille kirjeen, jossa kehotamme asukkaita siivoamaan puutarharoskat määräaikaan mennessä. Yleensä jätteet on siivottu mukisematta, Mauri Jaakkola toteaa. Siivoustalkoilla sanoista tekoihin Ympäristövalvontayksikkö tempaisee toukokuussa ja siivoaa talkoilla entisen Kaukaniemen kartanon alueen. Ympäristövalvonta haastaa myös kaupungin muut yksiköt siivoamaan tykytoimintana valitsemansa roskaantuneen alueen. Näin päästään harmitteluista tekoihin. -Joskus kymmenisen vuotta sitten siivosimme Suolijärven alueen. Tämä siivoustraditio on sittemmin tyrehtynyt. Sen uudelleen elvyttäminen tuli mieleen, kun tänne ympäristövalvontaan tulee paljon roskaantumisvalituksia. Ajattelin, että miksi emme itse voisi tehdä jotain pelkän voivottelun sijasta. Kaukaniemen kartanon alue ei ole virallista puistoa ja se on suunnattoman roskaantunut, sieltä löytyy lasinsirua ja talousjätettä, ympäristösihteeri Lasse Kosonen kuvailee. Ympäristövalvonta on myöntänyt pieniä avustuksia yhdistyksille ja kouluille siivoustalkoista. Esimerkiksi Tampereen ympäristösuojeluyhdistys siivoaa keväisin Myllypuron luonnonsuojelualueen. Kaupungin ympäristövalvontayksikkö siivoaa toukokuussa talkoilla entisen Kaukaniemen kartanon roskaantuneen ranta-alueen. Ympäristösihteeri Lasse Kosonen ja ympäristötarkastaja Mauri Jaakkola kävivät etukäteen tutkimassa roskatilanteen. Ympäristötietokeskus Moreeniassa on pieni teemanäyttely roskaantumisesta. Näyttely herättelee itse kutakin vaikuttamaan ympäristön siisteyteen. Tarja Nikupaavo-Oksanen Roskainfoa Tietoa lajittelusta ja jätteiden vastaanottopaikoista löytyy esim. Pirkanmaan Jätehuollon Internet-sivuilta www.pirkanmaan-jatehuolto.fi Tampereen yleisten jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistön haltijan on huolehdittava jätekatoksen puhtaanapidosta, keräysvälineiden kunnossapidosta ja puhdistamisesta sekä hygienia- ja hajuhaittojen ehkäisemisestä. Jätelain roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettuja laitteita ja ajoneuvoja. Roskaaja on velvollinen siivoamaan alueen. Tampereen järjestyssäännössä sanotaan, että koiran omistajan tai sen haltijan on huolehdittava, ettei koira likaa jalkakäytäviä, nurmikoita, istutusalueita, pihamaita, talojen seiniä tai pysäköityjä ajoneuvoja. Kielto koskee myös muita kotieläimiä. Kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaan tontin omistajalle kuuluu katualueen (ajoradan, jalkakäytävän ja pyörätien) puhtaanapito tontin kohdalta. Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tontit ja rakennukset on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

9 Toiveiden kirjo odottaa viheralueohjelman laatijoita Tampereen kaupungin viheralueohjelman laadinnan tiivis osallistumis- ja vaikuttamisvaihe on kestänyt viime syksystä tähän kevääseen. Kaikki Tampereen kaupunginosat on käyty läpi asukastilaisuuksissa, joita on järjestetty yhteensä 14. Asukkaiden toiveita viheralueista kartoitettiin keskusteluissa ja kyselyjen avulla. Nuorten mielipiteitä kerättiin keskustelupalstalla Internetissä ja kyselyllä Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin edustajille. Ikäihmisten mielipiteitä selvitettiin Hyvä Ikä -messuilla. Hortonomi Katri Laihosalo puistoyksiköstä luo pikakatsauksen asukastilaisuuksien antiin: - Viheralueohjelman avoimissa asukastilaisuuksissa on ollut yli tuhat kävijää. Kaikkein aktiivisimpia olivat Atalan ja Olkahisen suunnan asukkaat ja vähiten kiinnostusta osoittivat Peltolammin, Multisillan, Härmälän sekä keskustan asukkaat. Näyttää siltä, että omakotialueilla on enemmän viheralueista kiinnostuneita asukkaita kuin kerrostaloalueilla. Laaja toiveiden kirjo Kyselylomakkeita on täytetty kiitettävästi, sillä koossa on yli 1300 vastausta. Saatu palaute ja kyselyvastaukset analysoidaan kesän aikana ja niiden tulokset vaikuttavat viheralueohjelman sisältöön. Toiveiden kirjo on laaja lähtien yksittäisten puiden tai penkkien lisäämisestä laajojen alueiden rakentamiseen. -Viheralueisiin käytettävät vuosittaiset resurssit ovat kuitenkin rajalliset, joten toiveiden toteutuminen voi kestää vuosia. Tarvitaan siis kärsivällisyyttä, ohjelmahan laaditaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, muistuttaa Katri Laihosalo. Luonnos valmiina syksyllä Luonnos viheralueohjelmasta valmistuu syksyllä, jolloin se on asukkaiden kommentoitavana. Valmis ohjelma on tarkoitus hyväksyttää teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa sekä valtuustossa keväällä 2004. Viheralueohjelma laaditaan vuosille 2004 2014. Se ohjaa kunnan omistamien viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Saatujen tietojen pohjalta määritellään viheralueiden ylläpidon painopistealueet ja kehittämisen tärkeysjärjestys seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi. Ohjelma koskee kaupungin omistamia viheralueita, mm. kaupunkipuistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita, maiseman- ja luonnonhoitoalueita, urheilualueita, uimaranta-alueita, retkeily- ja ulkoilualueita sekä suojaviheralueita. Se sisältää myös muita viheralueita kuten luonnonsuojelualueita, kaupungin kiinteistöjen viheralueita ja liikenneviheralueita. Tarja Nikupaavo-Oksanen Tamperelaisen ympäristöopas Internetissä Tamperelaisen ympäristöopas löytyy ympäristötietokeskus Moreenian Internet-sivuilta www.tampere.fi/moreenia/opas Myöhemmin oppaasta tehdään myös paperiversio. Oppaan tarkoituksena on antaa tamperelaisille tietoa omien valintojensa vaikutuksista ympäristöön. Samalla opas haluaa kannustaa tamperelaisia soveltamaan opittuja asioita omassa elämässään. Oppaassa on tietoa asumisesta, kuluttamisesta, jätteistä, liikenteestä ja harrastuksista. Jokaisessa luvussa on tietoa aihealueen ympäristövaikutuksista sekä ohjeistusta kuinka olisi järkevää toimia ympäristön kannalta. Vinkeistä löytyy pieniä, konkreettisia neuvoja, joista voi aloittaa vaikka heti. Ekotallaaja-peli kulkee rinnatusten Tamperelaisen ympäristöoppaan kanssa. Peliä pelaamalla voi selvittää oman luonnonvarojen kulutuksen. Peli selvittää, monenko jalkapallokentän suuruisen maapalan pelaaja kuluttaa ekologisesti tuottavaa maata. Esimerkkejä ympäristöoppaan vinkeistä: Asuminen Energia: Vanhan laitteen sähkönkulutuksen voit tarkistaa energiamäärämittarilla. Kysy mittaria lainaksi ympäristötietokeskus Moreeniasta, puh. 3146 5655, käyntiosoite Satakunnankatu 13 b. Asuminen Rakentaminen: Tampereen Rakennustorilla voi kierrättää purettuja ja ylijäämäisiä rakennustarvikkeita. Osoite: Ahlmanintie 72, puh. 266 3366. Jätteet Vältä, vähennä: Kirjojen lainaaminen, työkalujen vuokraaminen, puutarhavälineiden yhteiskäyttö, lehtien yhteistilaus, sähköpostin käyttö, Internet-julkaisut, sähköinen asiointi ja arkistointi vähentävät syntyvää jätettä. Antonia Sucksdorff Ristinarkun koululla pidetty viheraluetilaisuus keräsi yli sata kävijää. Palautetta annettiin keskusteluissa ja vastaamalla kyselyihin. Vihreä viikko Moreeniassa Ympäristötietokeskus Moreeniassa vietetään kansainvälistä vihreää viikkoa maanantaista perjantaihin 2. 6. päivä kesäkuuta. Viikko huipentuu maailman ympäristöpäivään, joka on keskiviikkona 5. päivä kesäkuuta. Moreenia on auki yleisölle koko vihreän viikon ajan maanantaista torstaihin kello 10 18 ja perjantaina kello 10 15.45. Moreeniassa järjestetään erilaisia tapahtumia, esitelmiä, näyttelyjä ja keskustelutilaisuuksia. Teemoina ovat mm. ilmastonmuutos, liikenne, Pirkanmaan vesistöjen tila ja jätteet. Maailman ympäristöpäivänä 5.6. julkistetaan raportti Tampereen ympäristön tilasta. Samana iltana on Mältinrannassa perinteinen ympäristöpäivän tapahtuma. Tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan vielä erikseen ja se laitetaan myös Moreenian nettisivuille www.tampere.fi/moreenia Moreeniassa näyttely pönttöeläimistä Y mpäristötietokeskus Moreenian kesän luontoa koskeva teemanäyttely esittelee erilaisia pöntöissä asuvia lintuja ja muita eläimiä. Siivekkäitä pönttöjen asukkeja ovat mm. kottarainen, tiaiset, leppälintu, kirjosieppo ja leppälintu. Myös ainoalle lentävälle nisäkkäällemme lepakolle kelpaa pönttö päiväpiiloksi kesäisin. Luonnonkoloista ja pökkelöistä on metsissä pulaa. Näyttelystä saakin myös pönttöjen teko-ohjeita. Pönttöjä voi viedä ympäri vuoden luontoon, sillä linnut yöpyvät talvellakin pöntöissä ja esimerkiksi tiaiset saattavat tehdä kaksikin poikuetta kesässä. Lepakolle voi rakentaa päiväpiiloja ja räystäspääskylle tukipesiä estämään pesien putoamista. Myös siiliä voi auttaa pesintäpuuhissa rakentamalla sille pesälaatikon suojaisaan paikkaan. Moreeniaan on vapaa pääsy ja se on auki yleisölle keskiviikkoisin ja torstaisin kello 13 18. Myös ryhmäaikoja voi tilata. Moreenian käyntiosoite on Satakunnankatu 13 b, sisäänkäynti voimalarakennukseen patosillalta. Moreenian nettisivuilta www.tampere.fi/moreenia selviää näyttely- ja koulutustarjonta. Moreenian kesänäyttely esittelee erilaisia pöntöissä asuvia lintuja ja muita eläimiä. Harmaasiepon pesäpaikaksi voi kelvata narulla roikkuva rukkanen.

10 Tehostettua yhteistyötä tapahtumien turvaamiseksi T Tampereen kesätapahtumia 25.5. Pyynikki, 23. Rosendahl Grand Prix -pyöräilytapahtuma klo 12 16 25.5. Keskustori, etampere -juoksu klo 11 7.6. Ratinanniemi, ARVO -rockkonsertti, SAK 6. 7.6. Keskustori, Pirkan kylätori 24. 29.6. Keskustori, Tammerkosken sillalla 10. 12.7. Keskustori, Tampere TakeOff -pyöräilytapahtuma 11. 12.7. Tullikamarin aukio, SM Exide -rallin lähtö 16. 20.7. Keskustori ym. alueet, Tammerfest 17. 19.7. Ratinan rantatie, benji -hyppyjä 19.7. Tullikamarin aukio, katukoristurnaus klo 8 18 23.7. Keskustori, nuorten yleisurheilun EM-kisojen avajaiset klo 18 19, kulkue Ratina-Keskustori 25.7 2.8. Keskustori, olut- ja ohjelmateltta, Kukkaisviikot 27.7. Ratinanniemi, konsertti, Hirvee Haloo 1. 2.8. Keskustori, Valtakunnalliset kotiseutupäivät, Maakunnan markkinat 1. 4.8. Hämeenpuisto, pohjoisosa, petanquen PM -kisat 2.8. Hämeenpuisto-Hämeenkatu-Keskustori, sambakulkue klo 16 17.30 5. 10.8. Keskustori ym, Teatterikesä 7.8. Keskustori, Tapahtumien yö 15. 16.8. Keskustori, Rapumarkkinat 28.8. Keskustori, panssariprikaatin marssi ja valatilaisuus 29.8. Ratinanniemi, panssariprikaatin yleisökonsertti 29. 30.8. Keskustori, Pirkan Markkinat 12. 13.9. Toimelankadun varsi, Metsä ja Luonto 2003 -metsätapahtuma Kuvat: Sami Helenius ampere on tapahtumien kaupunki. Jo yksin ulkoilmatilaisuuksiin kaupungin kiinteistötoimi myöntää vuosittain pari sataa maanomistajan lupaa. Viranomaiset ovatkin tehostaneet yhteistyötään, jotta yleisötilaisuudet saataisiin järjestettyä entistäkin turvallisemmin ja ilman häiriöitä. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitos, kaupungin kiinteistötoimi ja poliisi. Niiden edustajat ovat vuoden ajan kokoontuneet säännöllisesti palavereihin, joissa tulevien tapahtumien turvallisuusasioita käsitellään. Tarvittaessa neuvotteluihin otetaan mukaan muitakin viranomaisia ja kaupungin yksiköitä, tai heiltä pyydetään lausuntoja. -Viranomaisten yhteistyöllä pyritään ennakoimaan ja ehkäisemään turvallisuusriskit kattavasti ja takaamaan tapahtumien häiriötön kulku. Sillä on tarkoitus helpottaa myös tapahtumien järjestäjien työtä. Suurten yleisötilaisuuksien järjestäjät kutsutaan mukaan yhteispalavereihin, joissa käydään läpi kaikki järjestäjiltä edellytettävät toimet, kertovat ylikomisario Matti Sippola Tampereen poliisista ja Tampereen aluepalopäällikkö Ari Vakkilainen. -Neuvottelut pitäisi käydä ja lupaanomus jättää hyvissä ajoin, ja sitä aikaisemmin mitä suurempi tilaisuus on. Jos haluaa järjestää vaikkapa kesällä tilaisuuden Keskustorilla, lupaa kannattaa hakea jopa vuotta aikaisemmin, kertoo kanslisti Erja Parkkali kiinteistötoimesta. Luvan yleisötilaisuuden järjestämiseen myöntää poliisi, joka pyytää lausunnot eri viranomaisilta, mm. pelastuslaitokselta. -Pelastuslaitos edellyttää järjestäjältä kirjallista turvallisuussuunnitelmaa, jossa selvitetään mm. paloturvallisuuteen ja ensiavun järjestämiseen liittyviä asioita. Isojen tapahtumien kohdalla teemme myös ennakkokatselmuksen, jossa katsotaan, että kaikki on kunnossa, Ari Vakkilainen kertoo. Järjestäjien kanssa myös sovitaan siitä, miten pelastusviranomainen on mukana turvallisuuden takaamisessa. Järjestyksen turvaaminen hoituu useimmiten järjestäjän omien järjestysmiesten avulla, mutta joissakin tapauksissa poliisi saattaa nostaa myös omaa valmiuttaan. Pelastuslaitos taas on esimerkiksi venekilpailujen yhteydessä varautunut antamaan apua venein ja sukeltajin, samoin moottoriurheilukilpailujen yhteydessä on onnettomuuksiin varauduttu. Usein turvallisuutta ovat takaamassa vapaapalokuntalaiset. Myös suurten yksityistilaisuuksien järjestämisestä pitää tehdä lupa-anomus, ja esimerkiksi ilotulitusnäytöksen järjestäminen on aina luvanvaraista. Vuodenvaihteessa ilotulitteiden käyttössä on lievennyksiä. -Joskus tapahtumien järjestäjät vähän napisevat siitä, että Tampereella ollaan turvallisuusasioissa tiukempia kuin muualla. Meillä lähdetään kuitenkin aina yleisön turvallisuuden takaamisesta ja noudatetaan siksi säännöksiä tarkasti. Hyvän ennakoinnin ansiosta suurin osa tapahtumista sujuukin turvallisesti eikä häiriöitä synny. Eniten valituksia tulee melusta ja roskaamisesta, suuremmilta ongelmilta useimmiten vältytään. Tapahtumamuutokset mahdollisia. Tiedot kiinteistötoimen varauskalenterista. Soile Virta

11 Kaksi uutta leikkitoimintakeskusta Erkkilän ja Hennerin päiväkodit muuttuvat syksyllä leikkitoimintakeskuksiksi, joissa yhdistetään eri taiteenaloja eli musiikkia, kuvataidetta ja teatteria. Erkkilän toimipisteessä painottuu musiikki ja teatteri ja Hennerissä musiikki, kuvataide ja nukketeatteri. Lisäksi näissä keskuksissa järjestetään kerhoja ja kurssimuotoista taidetoimintaa. Leikkitoimintakeskukset on tarkoitettu sekä päivähoitolapsille että kotona oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lisätietoa saa paikan päältä. Erkkilän puhelinnumero on 222 0042 ja Hennerin 3440 213. Heinäkuussa päiväkodit ovat suljettuina. Kesäliikuntaa luvassa Kesällä on jälleen mahdollisuus mennä uimakouluun, joita pidetään uimahalleissa ja uimarannoilla. Liikuntatoimi on myös yhteistyössä tamperelaisten urheiluseurojen kanssa järjestämässä erilaista palloilu- ja liikuntatoimintaa eri puolilla kaupunkia. Kesätoiminnasta on esite valmisteilla ja sitä jaetaan kaikille peruskoulun ala-asteikäisille lapsille toukokuun viimeisellä viikolla. Kesätoiminnasta antaa lisätietoja liikunnanohjaaja Hilkka Riihivuori puh. 215 5834 tai 050 554 5834 sähköpostilla hilkka.riihivuori@tt.tampere.fi Kuva: Ari Järvelä Hennerin päiväkoti muuttuu syksyllä leikkitoimintakeskukseksi, jonne ovat tervetulleita sekä päivähoitolapset että kotona olevat lapset ja heidän vanhempansa. Muumilaaksossa pääsee satujen saarille Leikkikentille on odotettavissa vilkasta kesää. Tampereen päiväkotien kesäleikit Tampereen kaupungin päivähoito järjestää kesällä leikkikenttätoimintaa seuraavien päiväkotien läheisyydessä. Linnainmaan päiväkoti puh. 363 1985 Härmälän päiväkoti puh. 265 6605 Hennerin päiväkoti puh. 344 0213 Telkän päiväkoti puh. 317 4435 tai Satosanterin kerho puh. 317 0181 Erityiskoululaisten kesähoito puh. 261 7724 toiminta-aika 2. 27.6.2003 klo 8 15 kuukausimaksu 51,30 (sisältää ruokailun) päivämaksu 5,30 (sisältää ruokailun) kuukausimaksu 35,40 (omat eväät) päivämaksu 3,70 (omat eväät) ikäraja 4 10 vuotta Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja saa kyseisistä päiväkodeista. Leikkikentillä mm. retkeillään, pelataan, urheillaan, leikitään ja askarrellaan. Kuva: Sami Helenius Muumilaaksossa voi nyt matkata sadun saarille. Museon on vallannut uusi näyttely, joka vie vierailijan muumikirjojen tapahtumapaikoille, mm. hattivattien saarelle ja majakkasaarelle. Sadunomaista tunnelmaa luovat mm. uudet värit, valaistus ja kukkivat puut. Muumilaaksoon on rakennettu myös teatterinäyttämö. Lapsille on suunniteltu teatteriasuja, joita he voivat käyttää omissa roolileikeissään. Ohjattua toimintaa järjestetään myöhemmin päiväkotiryhmille ja ala-asteen oppilaille. Satujen saaret -näyttelyyn kuuluu museolehtori Mirja Kiven kirjoittama kirja, jossa kerrotaan kirjailija Tove Janssonin suhteesta mereen ja saareen. Näyttelykirja on julkaistu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, japaniksi ja venäjäksi. Muumilaaksossa tapahtuu: 18.5. Myrsky pullopostissa - perhepäivä klo 10 15. Toiminnallisia lasten draamakierroksia ja työpajoja. Ilmainen sisäänpääsy kansainvälisen museopäivän kunniaksi. 30.4. 22.5. Lorulaari ke klo 13 ja to klo 15. Aleksanterin koulun 1 A:n oppilaat esittävät vanhoja loruja ja runoja Muumilaaksossa. Kesto n. 20 min. Ryhmien ennakkovaraukset Anu Panula, puh. 040 560 6608. Tampereen taidemuseon MUUMILAAKSO Hämeenpuisto 20 puh. 3146 6578 Avoinna ti-pe klo 9 17, la-su klo 10 18 (kesäkuukausina myös ma 9 17) www.tampere.fi/muumi Toimintakeskus Vuoltsun päiväleirit Toimintakeskus Vuoltsu järjestää kesällä ohjattua toimintaa 7 10 -vuotiaille, kesälomaansa kaupungissa viettäville lapsille arkisin klo 9 16. Ohjelmassa on ulkoilua, pelejä, leikkejä, askartelua ja retki Viikinsaareen. Hinnat sisältävät lämpimän ruuan, välipalan, ohjelman, retki- ym. kustannukset sekä vakuutuksen. Päiväleiri I 2. 6.6. 32 Päiväleiri II 9. 13.6. 32 Päiväleiri III 16. 19.6. 26 Päiväleiri IV 23. 27.6. 32 Tiedustelut ja ilmoittautumiset 5.5. alkaen Nuorten tiedotus- ja palvelupisteeseen, Vuolteenkatu 13, puh. 215 5890, avoinna ma-pe klo 8.30 17. Leirimaksut käteisellä viimeistään viikkoa ennen leirin alkua!

12 Lasten liikennepuisto Ohjattua liikenneopetusta 6 10-vuotiaille, Kalevan Keskuspuisto Joukahaisenkatu 10 Avoinna kesä-, heinä- ja elokuussa ma-pe klo 9 15 ja la 10 14 Sateella suljettu. Vapaa pääsy! puh. 215 5890, ryhmävaraukset puh. 215 5890 Lehtisaari tarjoaa seikkailuelämyksen Lehtisaari täyttyy ensi kesänäkin luontoseikkailijoista. Viime kesän tapaan kaksi kertaa päivässä järjestettäville seikkailuretkille ovat kaikki halukkaat lapset tervetulleita. Seikkailuja järjestetään tiistaista perjantaihin 10.6. 4.7. Mukaan pääsee ilmoittautumalla etukäteen kulttuuritoimen asiakaspalvelupisteeseen puh. 3146 6137. Myös Viikinsaaresta on mukaan mahdollisuus hypätä, mikäli tilaa ryhmissä riittää. Yhdelle retkelle mahtuu mukaan 10 lasta. Antaverkan leirit Antaverkan leirit: 1. Maahiset 2. 7.6. (7 10 v.) 2. Peikkojen seikkailu I 7. 13.6. (7 10 v.) 3. Velhovuoren valloitus 13. 19.6. (10 13 v.) 4. Peikkojen seikkailu II 23. 28.6. (7 10 v.) 5. Elamus laager 5. 10.8. (12 15 v.) Leirimaksu 9 /päivä, paitsi Elamus laagerin leirimaksu on yhteensä 80. Leirien hakuaika on päättynyt, mutta vapaita leiripaikkoja voi kysellä kulttuuritoimen asiakaspalvelusta, puh. 3146 6137. Lehtisaaren seikkailuretket saavuttivat viime kesänä suuren suosion. Tulevana suvena on jälleen odotettavissa uusia yllätyksiä pienten seikkailijoiden ihmeteltäväksi. Kotiseutuväki pohtii suurta kysymystä Tutustu Tampereen suunnitelmiin Suunnitelmia ja luonnoksia Tampereen keskustan alueesta ja liikennejärjestelyistä on esillä Vapriikin näyttelyssä 25.5. saakka. Tampereen kaupungin ympäristö- ja tekninen toimi esittelee luonnoksia ja suunnitelmia kaupunkiseudun ja keskustan liikenteen uudistamiseksi. Esillä ovat matkakeskuksen alustava suunnitelma, esitys rataverkkoa hyödyntävästä pikaraitiotiestä, keskustan liikenneosayleiskaavan vaihtoehtoiset suunnitelmat ja aiheisiin liittyviä pienoismalleja, muun muassa pikaraitiotievaunuja. Näyttelyssä on esillä myös Keskustorin uudistuminen ja sen historiaa sekä pienoismalli Keskustorista. Näyttelyssä voi myös tutustua uusimpaan Tampereesta tehtyyn dvd-esitykseen. Pikaraitiotievaunun suunnittelu sujuu näyttelytiloissa Siemensin tietokoneohjelmalla ja toisen tietokoneen osallistumissivuilla voi kertoa mielipiteensä esillä olevista asioista. Mielipiteensä voi kirjoittaa myös näyttelyn vieraskirjaan. Tampereella vietettävillä 55. valtakunnallisille kotiseutupäivillä 30.7. 3.8. pohditaan suurta kysymystä: Kenen kotiseutu?. Vastaus valottuu seminaareissa, joiden alustajina on keskeisiä kotiseutuajattelijoita ja -vaikuttajia kotoa ja maailmalta. Elokuun ensimmäinen päivä kokoaa kotiseutuaktivistit ja muutkin omasta asuinpaikasta kiinnostuneet hakemaan tietoa kotiseutuklinikoilta. Kysymyksiin on vastaamassa arkeologeja, perinnerakentajia, kansallispukuneuvojia, graafisen alan ammattilaisia, rahoituksen asiantuntijoita ja monia muita. Pienseminaareissa tarkastellaan maahanmuuttajien ja vähemmistöjen asemaa kotiseututyössä sekä kotiseututoimintaa kaupungeissa. Yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa tarjotaan kymmenen retkeä lauantaina 2.8. eri puolille maakuntaa. Samaan aikaan tutustutetaan halukkaita myös Tampereen historiaan ja miljöihin. Lapsille omaa ohjelmaa Lapsiperheet voivat suunnata 2.8. elämysmatkalle Viikinsaareen: perhepäivän ohjelma Viikinsaaressa rakentuu Pirkanmaan vesistöjen ja kansantarinoista tuttujen vesihahmojen ympärille. Saaressa jaetaan tietoa Pirkanmaan luonnosta, vesistöistä ja retkeilyalueista. Jännittävä seikkailupolku näkkeineen ja vesihiisineen houkuttaa, soitto soi ja kalastaja-kallekin tarinoi. Leikki- ja askartelupaikkoja on järjestetty kentän ympäristöön. Saaressa nähdään myös Pirkkalan kunnan viikinkiaikainen kuvaelma Tapahtui Wiikinsaaressa. Kotiseutupäivien runsaaseen oheisohjelmaan kuuluvat mm. Maakunnan markkinat 1. 2.8., jossa maakunnan tuottajat herkkuineen ja käsitöineen esittäytyvät. Samaan aikaan vietetään myös Kukkaisviikkojen huipentumaa ja puisto- ja torikonsertteja on pitkin kaupunkia. Kotiseutulauluja voi tulla laulamaan Vanhan kirjastotalon puistolavalle 30.7. klo 18 19 ja 1.8. klo 19 20, jälkimmäiseen Mikko Alatalon seurassa. Lisätiedot: kulttuuritoimen asiakaspalvelupiste Puutarhakatu 11, puh. 3146 6137 Internet: www.tampere.fi/culture/kotiseutupaivat Näyttelyyn ei ole pääsymaksua. Vapriikki Veturiaukio 4 avoinna ti, to-su 10 18, ke 11 20, ma sulj.

Haiharan taidekeskuksen kesätapahtumat Kesäkarkelot -lastentapahtuma 15.6. klo 11 15 Musiikkia, taidepajoja, teatteria lapsille ja lastenmielisille. Myyntipöydiltä löytyy korkealaatuisia käsintehtyjä tuotteita. Suuri käsityöläistapahtuma 13.7. klo 10 16 Pirkanmaan alueen kädentaitajat pystyttävät kartanon puistoon myyntipöytänsä. Markkinoilla on esillä käsityön koko kirjo, mm. seinätekstiilejä, puutöitä, keramiikkaa, käsinsidottuja kirjoja ja leluja. Musiikkiesityksiä. Lapsille ja aikuisille paperipaja, jossa voi kokeilla paperintekoa (materiaalimaksu). Suuret käsityöläis- ja elomarkkinat 10.8. klo 10 16 Tervetuloa viihtymään tunnelmalliselle kartanoalueelle aidon suomalaisen käsityön ja kesän uuden sadon pariin. Puistokonsertit, keskiviikkoisin 4.6. 6.8. klo 18.30 Musiikkia ja tanssia kartanoalueen puistossa.vapaa pääsy! 4.6. Tampereen Sotaveteraanien Sekakuoro Solenne-kuoro (klo 19) 11.6. Picantus-kuoro 18.6. Mieskuoro Kelot 25.6. Udoka 2.7. Tampereen Flamencoyhdistys 9.7. Tampereen Harmonikkaorkesteri 16.7. Mihrimah 23.7. Tampereen Yliopiston Laulajat 30.7. Cheza Ngoma 6.8. Lauluyhtye Camenetti NÄYTTELYT 17.5. 1.6. Pakko syödä kaikki, TAMK:in taiteen ja viestinnän taideopiskelijoiden loppunäyttely. Päärakennus ja talli. 7.6. 22.6. Interi / Tampereen taideteollisen yhdistyksen kesänäyttely. Talli. 5.7. 3.8. Valtakunnallinen paperitaiteen näyttely. Päärakennus ja talli. 8. 24.8. Tilkkuja Haiharassa. Talli. 29.8. 14.9. Pirkkalan taidekoulun kesänäyttely. Talli Avoinna ti-su klo 12 18 Haiharankatu 30, bussiyhteys nro 15, päätepysäkki TAIDEKURSSIT 2. 5.6. ma-to Kuvataidekurssi 7 12 -vuotiaille, kolmiulotteista rakentelua ja työstämistä eri materiaaleilla. Opettajana Päivi Mantere, erillinen materiaalimaksu. 6. 8.6. pe-su Muotokuvakurssi, tekniikka vapaa, opettajana Zsuzsa Demeter. 9. 12.6. ma-to Intensiivipiirustus/maalaus luonnossa, piirustuksen ja maalauksen iltakurssi klo 17 21 eri tekniikoin ja materiaalein: hiili, vesiväri, öljy. Opettajana Tiina Jaakkola. 13. 15.6. pe-su Akvarellikurssi, akvarellin eri tekniikat. Opettajana Zsuzsa Demeter. 16. 19.6. ma-to Piirustus- ja maalauskurssi 7 12 -vuotiaille, lyijykynä, hiili, vesiväri. Opettajana Mikko Kallio. 1. 3.8. pe-su Piirustuskurssi, lyijykynä, hiili, tussi. Opettajana Mikko Kallio. 4. 6.8. ma-ke Anatomiaa lapsellisin keinoin 7 12 - vuotiaille. Työskentelyä eri tekniikoin ja materiaalein. Opettajana Maria Mäkinen. 8. 10.8. pe-su Kuvataidekurssi, kolmiulotteisen muodon työstämistä ja rakentelua eri materiaalein ja tekniikoin. Opettajana Päivi Mantere. Erillinen materiaalimaksu. Taidekurssit kuuluvat olennaisesti Haiharan kartanoalueen kesään. 11. 14.8. ma-to Kuvataidekurssi 7 12-vuotiaille, työskentelyä luonnossa eri tekniikoin. Opettajana Jarmo Kallinen. 15. 17.8. pe-su Akvarellikurssi, akvarellin eri tekniikat. Opettajana Zsuzsa Demeter. 22. 24.8. pe-su Kuvataidekurssi 7 12 vuotiaille, kolmiulotteista rakentelua ja työstämistä eri materiaaleilla. Opettajana Päivi Mantere. Viikonloppukurssi, erillinen materiaalimaksu. 29. 31.8. pe-su Elävän mallin piirustuskurssi, intensiivikurssi, tekniikka hiili tai pastelli. Opettajana Marianne Laiti. Ilmoittautuminen viimeistään kuukautta ennen kurssia. Kurssihinnat 45 70. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: arkisin klo 10 15 puh.ja faksi: 214 9214 sähköposti: maltti@sci.fi Tampereen Taiteilijaseura ry Kuninkaankatu 2, 33210 Tampere Kurssit järjestetään yhteistyössä KSL:n kanssa. NUKKETEATTERI Esitykset lapsille: Hölmöläistarinoita 3.6., 5.6., 10.6. ja 12.6. klo 18 Bremenin soittoniekat, ensi-ilta: 9.8. klo 16, muut esitykset: 10.8. klo 12 ja klo 14, 17.8. klo 18, 24.8. klo 18, 30.8. klo 16 ja 31.8. klo 18. Tarina ystävyydestä, rohkeudesta ja unelmien toteutumisesta. Hauskoja ja rytmikkäitä lauluja! Esitys aikuisille: Don Perlimplinin ja Belisan puutarharakkaus 18.6., 24.6., 26.6., 29.6., klo 19 ja 24.8., 26.8. 31.8. klo 19 Lasten Pirkkaset näyttää lastenkulttuurin rikkauden 13 Pirkanmaan kulttuuriväki on yhdistänyt voimansa lastenkulttuurin puolesta. Yhteistyön ensimmäinen komea näyttö, Lasten Pirkkaset, on jo lähes kuukauden ajan tarjonnut lapsille ja lapsiperheille taide-elämyksiä, seikkailuja, sadun taikaa ja monenlaista yhteistä tekemistä. Ohjelmaa suurtapahtumaan tuottavat kymmenet tekijät lähes 30 kunnasta. Pirkkaset jatkuu kesäkuun alkuun saakka. Ajatus lastenkulttuurin kehittämisestä on itänyt jo pitkään Pirkanmaalla. Alueen kulttuurityöntekijät ovat yhteisissä kokoontumisissaan pohtineet, miten voitaisiin yhdistää voimavaroja ja saada lastenkulttuurille lisää näkyvyyttä. Viime syksynä perustettiin lastenkulttuurityöryhmä, jossa on mukana 33 kuntaa. -Alueellahan on valtavasti kultuuritarjontaa lapsille, ja halusimme luoda toimivan verkoston, jonka avulla voisimme saada kaikki voimavarat ja ideat tehokkaaseen käyttöön. Verkoston avulla voimme esimerkiksi kierrättää lasten tapahtumia eri kunnissa, kertoo koordinaattori Minna Männistö Tampereen kaupungin kulttuuritoimesta. -Verkoston avulla autamme toisiamme myös löytämään lastenkulttuurin tekijöitä. Ideapankkiin kootaan ajatuksia lastentapahtumien järjestämisestä, kokemuksia esityksistä ja monenlaisia vinkkejä ja suosituksia, Minna Männistö kertoo. Myös lastenkulttuurin näkyvyyttä, markkinointia ja tiedottamista kehittämällä lasten asialle haetaan lisää näkyvyyttä, puolestapuhujia ja sitä kautta myös voimavaroja. Ensimmäinen yhteinen voimainponnistus, Lasten Pirkkaset, on koonnut yhteen paitsi kuntia, myös lukuisia muita lastenkulttuurin tekijöitä. -On myös tärkeää, että kuntien eri hallintokunnat ovat yhdistäneet voimansa tapahtuman järjestämisessä, Männistö sanoo. Tampereella esimerkiksi mukana ovat kulttuuritoimen lisäksi museotoimi, sosiaalitoimi, koulutoimi ja nuorisotoimi. Ensi vuonna Pirkanmaan kunnat tuottavat yhdessä lastenkulttuurin juhlavuoden. Ajatuksena on myös perustaa tulevaisuudessa seutukunnallinen lastenkulttuurin osaamis- ja tietokeskus Pirkanmaalle. Poimintoja Lasten Pirkkaset tapahtumista Tampereella Konsertit la 17.5. Lastenkonsertti ja tuttujen lastenlaulujen yhteislaulutilaisuus Kirjastopuiston lavalla klo 16. ma 19.5. Kevätkonsertti Metsä soi klo 18 Tampereen yliopiston juhlasalissa. ke 28.5. Koko perheen konsertit klo 17.30 Kirjastopuiston ulkolavalla, klo 19.00 Vanhan kirjastotalon musiikkisalissa. su 18.5. Muumilaaksossa Myrsky pullopostissa -perhepäivä klo 10 15. Toiminnallisia lasten draamakierroksia ja työpajoja. su 18.5. Kakarakierros kello kaksitoista, opastettu museokierros klo 12 5 9-vuotiaille lapsille Amurin työläismuseokorttelissa os. Makasiininkatu 12 klo 12 16. 24. 25.5. Satumaata näkyvissä -projekti- ja taidenäyttely klo 12 18 Soilikin Lastentarhassa os. Pellavatehtaank.19 A. su 25.5. ja 1.6. Kakarakierros kello kaksitoista Amurin työläismuseokortteli, os. Makasiininkatu 12. Opastettu museokierros 5 9 -vuotiaille lapsille. Museot, näyttelyt, työpajat Vapriikki su 18.5. ja su 25.5. Alkuaika-näyttelyssä työpajoja klo 11 15. Noin 4 12 -vuotiaille lapsille suunnatuissa työpajoissa tutustutaan kivikauden ihmisten elämään. Muut mukavat menot ke 21.5. su 18.5. Tarinamusikaali ja tanssi-iltamat Suomen Jääkiekkomuseossa Vapriikissa Pispan koululla klo 18 21, os. Pispalanharju 47. Klo 18 tarinamusikaali Harri tapahtuu klo 11 15. Jääkiekkomuseossa tutustutaan jääkiekon historiaan, aikaan jolloin pelipaidat Puttonen -ihmelapsi. su 25.5. olivat paksuja villapaitoja ja kypärien Tarinapuutarha ja lasten sanataidekarnevaalit tilalla käytettiin lippalakkeja. 6. 28.5. Arboretumissa ja Hatanpään puku- ja Kummituksen kepponen, nukkemuseossa klo 12 17. Satulinnan elämyksellinen 1900-luvun alun aikamatkakierros Finlaysonin alueella, Työ- 12 14. kellarissa Tarinapaja kouluikäisille klo väen keskusmuseo Werstas, os. Väinö su 1.6. Linnan aukio 8.Kierrokset ti-pe klo 9, Hulinahyrrä 11, 12.30 ja 14, la-su klo 15. Lasten tapahtumapäivä Tampere-ta 12. 25.5. lossa klo 10 16. Vapaaliput jaossa Viestejä kalliokaudelta näyttely Metsossa. asiakaspalvelussa. mm. Tampere-talossa ja Aamulehden Johanneksen koulun maahanmuuttajaluokan (3 4 lk) ja Pispan koulun 3. luo- konsertti klo 18.00, Tampere-talo. TIKTAK -koululaisten kesänavaus kan yhteisprojekti osana Vapriikin Kuvat kivessä-näyttelyä. Toukokuuntuokio Liput 8, Lippupalvelu. 17. 31.5. Vilman Tallissa 6 12 hengen ryhmille, ohjelmaa klo 10 16 tai sopimuk- Kummajaisia ja taikaraketteja -animaationäyttelsen mukaan. Emil-salissa, os. Vanha kirjastotalo Keskustori 1. Lasten omatekemiä animaati- Ohjelmatiedustelut kulttuuritoimen asiakaspalvelupiste, Puutarhakatu 11 oita pirkanmaalaisista päiväkodeista. puh. 3146 6137. Lasten Pirkkasten päivitetty ohjelma Internetissä www.tampere.fi/culture/laku

14 Teatterikesä on uusien tekijöiden juhlaa Tampereen Teatterikesä viettää 35-vuotisjuhlaansa 5. 10. elokuuta. Festivaali esittelee sekä kansainvälisiä että kotimaisia esityksiä ja uusia tekijöitä. Vuoden 2003 festivaalilla nähdään teatteria mm. Espanjasta, Isosta Britanniasta, Italiasta, Itävallasta, Kanadasta, Sveitsistä, Venäjältä, ja tietysti Suomen mielenkiintoisimmat ensi-illat. Vieraaksi Moskovasta tulee THE PLASTICINE, The Kzantsev-Centerin näytelmä, joka kuvaa postmodernilla tavalla väkivaltaa ja sen eri ilmenemismuotoja. Englantilaisen Paines Ploughin esitys TINY DYNAMITE on koskettava tarina kahdesta pojasta, jotka rakastuvat samaan tyttöön. Esitys kuuluu osana festivaalin aiheeksi noussutta New writing -teemaa. Kanadalaisen Marie Brassardin käsikirjoittama, ohjaama ja näyttelemä monologi, menetetyn rakkauden metafora DEAM WORLD on esitys ihmisen moninaisuudesta, muodonmuutoksesta ja seksuaalisuudesta. Yksi Espanjan tämän hetken kuuluisimipia ryhmiä Atalaya tulkitsee Ricardo Iniestan ohjauksessa Euripideen klassikon, myyttisen ELEKTRAN tarun. Italiaa edustaa ravennalainen teatteri Kuva: Riikka Tauriainen. Kapsäkki Teatteri: RISTO RÄPPÄÄJÄ JA PAKASTAJA-ELVI - lastenmusikaali tulee Teatterikesään Fanny&Alexander esityksellään ALICE 18 YEARS OLD, NOT ADMITTED, jossa koulukiusaaminen saa tunnetun sadun roolihahmoista muodon. Itävalta-Sveitsi akselilta saapuu Tampereen kaduille ja toreille näyttelijäkaksikko OSKAR&STRUDEL mandoliinien ja neuleiden kera. Kotimaiset päävieraat tulkitsevat tänä vuonna suomalaisia klassikkoja. Jyväskylän kaupunginteatterista tulee kuvaus Väinö Linnan romaanista TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA ja Lahden kaupunginteatterista kansalliskirjailijan Aleksis Kiven SEITSEMÄN VELJESTÄ. Kotimaista uutta draamaa edustavat Kuopion kaupunginteatterin omalaatuisesta perheestä kertova esitys JESSIKA VAPAANA SYNTYNYT ja Teatteri Telakan kristinoppia taiteen keinoin tulkitseva TELAKAN KRISTUS. Suomalaisena kantaesityksenä nähdään irlantilaisen Maria Jonesin KIVIÄ TASKUSSA, jossa kolmeatoista roolia näyttelee kaksi näyttelijää. Koko perheelle tuotetaan Tamperetalon kanssa yhteistyössä lastenmusikaali RISTO RÄPPÄÄJÄ JA PAKASTAJA-ELVI. Lisätietoja esityksistä: Tampereen Teatterikesä Tullikamarinaukio 2 puh. 214 0992 sähköposti: theatre.festival@tt.tampere.fi tai www.tampere.fi/festival/theatre Paavo Räbinä: Macbeth Vapriikin näyttelyt 10.8. 2003 saakka KOTIJÄÄT KUTSUVAT SUOMESSA JÄRJESTETYT JÄÄKIEKON MM-KISAT Keväällä 2003 Suomi toimi jääkiekon MM-kisojen isäntämaana kuudennen kerran. Ensimmäiset kotikisat järjestettiin Tampereella 1965 uutuuttaan hohtavassa Hakametsän jäähallissa. Loistavasti onnistuneet kisat vaikuttivat osaltaan siihen, että 1960-luvun kuluessa jääkiekko nousi Suomessa talven suosituimmaksi peliksi. Suomi on myöhemminkin tullut tunnetuksi hyvistä kisajärjestelyistään. Jääkiekon maailmanmestaruudesta on Suomessa kamppailtu myös vuosina 1974, 1982, 1991 ja 1997. 25.5. 14.9.2003 PAAVO RÄBINÄ: ARPIEN VALITUS Paavo Räbinän näyttely ottaa kantaa erilaisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Valokuvillaan ja videoinstallaatioillaan Räbinä pohtii sitä, miksi eri-ikäiset ihmiset ja ihmisryhmät eivät enää ymmärrä toisiaan ja yleinen välinpitämättömyys lisääntyy. Räbinän teoksissa suvaitsevaisuus kasvaa hitaasti vaiheittain ja antaa myös mahdollisuuden erilaisuuden arvostamiselle. 6.6. 26.10.2003 AIRON VETOJA PUUVENEEN TARINA Vapriikin AIRON VETOJA -näyttely esittelee suomalaisen puuveneen tarinan. Näyttely kertoo laajasti eri venetyypeistä ja niiden käyttötarkoituksista sekä elämästä veden äärellä. Ja tietysti suomalaisesta kesästä ja kesänvietosta. Vapriikki, Veturiaukio 4 puh. 3146 6966 avoinna ti, to-su klo 10 18, ke 11 20 www.tampere.fi/vapriikki Toivo Jaatinen: Pisanello Tampereen Taidemuseon näyttelyt 17.5. 3.8. VUODEN NUORI TAITEILIJA 2003 SAMU RAATIKAINEN Vuoden 2003 nuoreksi taiteilijaksi valitun Samu Raatikaisen näyttely avautuu Tampereen taidemuseossa 17.5. Raatikainen on jo yhdeksästoista Vuoden nuori taiteilija. Hän asuu ja työskentelee Lontoossa. Samu Raatikaisen taiteellisessa työskentelyssä yhdistyvät kolmiulotteiset, geometriset muodot mekaaniseen prosessimaalaukseen. Hänen maalaustensa elementit ovat pelkistyneet arkkityyppiseen perusolemuksensa: väriin, merkkiin ja muotoon. TOIVO JAATINEN MITALI SOIKOON Samanaikaisesti Vuoden nuori taiteilija -näyttelyn kanssa avataan Tampereen taidemuseossa kuvanveistäjä Toivo Jaatisen takautuva näyttely Mitali soikoon. Esillä on mitaleiden lisäksi pienoisveistoksia, luonnospiirroksia sekä aivan uuden tyyppisiä teoksia, kuten torvirumpu ja soiva mitali, jotka ovat samanaikaisesti sekä veistoksia että soittimia. Myös yleisöllä on mahdollisuus kokeilla näiden instrumenttien toimivuutta 14.8. 28.9. Pirkanmaan 2. triennaali pirkanmaalaisen nykytaiteen katselmus Tampereen taidemuseo Pirkanmaan aluetaidemuseo Puutarhakatu 34 puh. 3146 6577 avoinna ti-su klo 10 18 ma suljettu www.tampere.fi/tamu

15 Astu suveen Kesäpäivä ikäihmisille maanantaina 2.6. klo 10 15 Vanhan kirjastotalon puistossa Aina koira puiston tuntee mutta mikä ihme on veistospuisto? Tamperelaisten museoiden nettilemmikillä Musti -museo-oppaalla on ollut tapana viettää kesälomaa eräässä rauhaisassa ja vehreässä Särkänniemen kolkassa. Tänä kesänä meno on kuitenkin villimpää, sillä Sara Hildénin taidemuseota ympäröivässä veistospuistossa käynnistyy varsinainen veistosvillitys! - Veistospuisto! Mikä ihmeen veistospuisto? Näin koirana tunnen puistot melko hyvin, mutta tuollaisesta en ole kuullutkaan hämmentynyt lomailija kyselee ja ottaa aurinkolasit kuonoltaan. - Ensinnäkin tuo lekottelupaikkasi on paljon muutakin kuin auringon lämmittämä hauskan muotoinen kivi, sanoo Jaana. - Itse asiassa se on kuvanveistäjä Harry Kivijärven graniittiveistos Rannalla, täydentää Marjaana. Mustin ei suinkaan kannata nolostua vaan tulla mukaan TAITEn Marjaana Kalliokosken ja Jaana Lehdon vetämälle lasten toiminnalliselle museokierrokselle. Jaana ja Marjaana ovat suunnitelleet kesäkuuksi museon alakertaan ja puistoon keskittyvän veistosopastuksen, Veistosvillityksen, jossa taidetta ei katsotakaan ihan samalla tavalla kuin ennen. Sade tai auringonsäteet luovat aina uusia kuvioita Kimmo Pyykön Tasapainon kiiltävään pintaan ja Hannu Sirénin teoksessa ruoste syö hitaasti pois siihen joskus ilmaantuneet graffitit. Koskaan ei voi ennakoida millaisen loppusilauksen luonto antaa taiteilijan työlle. Kierros on yhdistelmä liikettä, ääntä ja perinteistä kerrontaa. - Liikkeessä lähdetään veistoksen muodon herättämistä ajatuksista. Lapsi matkii kehollaan muotoa ja liikettä tai sulautuu osaksi veistosta, Marjaana kertoo. - Aika mielenkiintoista on myös yhdistää sisä- ja ulkotilat samaan kierrokseen: tilan vaikutus teokseen tulee hyvin esille kun viileästä museosalista sukelletaan (toivottavasti!) aurinkoiseen puistoon. Jaana lisää, että he aikovat ottaa mukaan jonkin verran puiston historiaakin. Mikä onkaan salaperäinen kiviaita kukkulalla? Mustia saattaisi kiinnostaa, että aikoja sitten aidan sisäpuolella oli huvila, jossa asusteli muuan suuri koiranystävä Keskeistä Veistovillityksessä on tarjota lapsille erilaisia keinoja tulkita näkemäänsä. Kierros on suunniteltu ovelasti opettavaksi: lapsia rohkaistaan ajattelemaan, ottamaan selvää ja kuvittelemaan. On yllättävän monta tapaa nähdä ja kokea veistos. - Jännittävää nähdä, millaisen yleisön Veistosvillitys saa. Toivottavasti saadaan huvipuistokävijöiden lisäksi ihan pelkästään villitykseen tulijoitakin, Jaana ja Marjaana toivovat. - Saatanpa tulla itsekin mukaan vihjaa Musti, museo-opas. Veistosvillitys! Matliisa Lehtinen Kesäkuussa joka ti ja to klo 14.00 kaikille Särkänniemen huvipuiston aluelipun 4 tai avaimen lunastaneille lapsille. Musti -museo-opas Mustin koirankoppi sijaitsee osoitteessa www.tampere.fi/koulutus/ museot.htm, mutta Mustin löydät myös Sara Hildénin taidemuseon sivuilta. TAITE TAITE on toimintamuoto, jossa kaupungin eri toimialat tekevät yhteistyötä. Tavoitteena on lasten ja nuorten henkisen kasvun tukeminen. TAI- TEn sivut osoitteessa www.tampere.fi/taite/ Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemi puh. 3144 3500 www.tampere.fi/hilden Museo ja Café Sara avoinna joka päivä klo 11 18. Suljettu juhannuksena 20. 22.6. Sisäänpääsy Särkänniemen huvipuiston kaikilla avaimilla sekä aluelipulla 4, jolla pääsee lisäksi Lasten eläintarhaan tai Näsinneulaan. Ohjelma Klo 10.00 Jo joutui armas aika musiikkihartaus Vanhassa kirkossa Kirkkoherra Jaakko Kentta, laulattajina Maija-Stina ja Elis Uotila 10.30 Tulomusiikkia Vanhan kirjastotalon puistolavalla Rientolan Soittokunta 11.00 Eläköön entinen ohjelmatuokio puistolavalla Suti Aittoniemi ja yhtye Wanha Raha musisoivat ja hauskuttavat Eläköön entinen Rantaperkiön Iskun tyttöryhmä esiintyy, Tanssien suveen tanssittajana Nääsville ry:n fysioterapeutti Teija Vihervaara 12.00 Jo joutui armas aika musiikkihartaus Vanhassa kirkossa Sairaalapastori Vesa Fabrin ja TAYS:n päiväkodin lapset 13.00 Tuuli hiljaa henkäilee yhteislaulutuokio puistolavalla Laulattajana Tuula Kivistö, säestäjänä Seppo Vartiamäki 14.00 Jo joutui armas aika musiikkihartaus Vanhassa kirkossa Diakoniajohtaja Jukka-Pekka Fabrin ja seurakuntien musiikinopetuksen oppilaat Juontajana Juha-Veli Jokinen Klo 10-15 puistoalueella Puristusvoiman mittausta, Nääsville ry:n fysioterapeutit Antti ja Kari Sydämellisiä karhunhalauksia Kahvilateltasta Sotilaskodin munkki- ja pullakahvit 2 euroa Urheiluseurojen grillistä makkara 1 euro Punaisen Ristin ensiapu- ja terveyspiste Kevättä rintaan, paperiruusu 1 euro pikkuhattu 2 euroa tuotto TAYS:n lasten tehoosastolle. Tapahtuman rinnalla kesän ensimmäiset Keskustorin markkinat klo 6 18. Vapaa pääsy - vapaa olo Järjestäjänä Elonpolkuja-yhteistyöverkosto Kunnossa Kaiken Ikää 60 + valtakunnallinen syyskauden avaus Tampereella Elon poluilla Ikäihmisten tapahtumapäivä Tiistaina 10.9. klo 11 16 Tampere-talon Hallissa Ohjelmassa mm. Järjestöjen ohjelmaryhmät esiintyvät Ikäihmisille tarkoitettu harrastustoiminta ja palvelut esittelyssä KKI 60+ Tampereen esite ja KKI-Kuntokalenteri jaossa Ikäihmisten tasapainoharjoittelun tietoiskuja ja harjoitusradat kokeilua varten Kaikille avoin tapahtuma Vapaa pääsy Järjestäjinä KKI 60+ Tampere, liikuntatoimi ja Elonpolkuja-yhteistyöverkosto

16 H ervantalainen Päivi Ruokonen on kolmen lapsen yksinhuoltaja, jonka elämä alkaa olla kohtuullisessa järjestyksessä. Päivi aikoo syksyllä opiskelemaan. Pari vuotta sitten asiat olivat paljon nykyistä huonommalla tolalla. Toistakymmentä vuotta kestänyt rikkinäinen avioliitto päättyi lopulta kipeään eroon. Hän jäi yksin huolehtimaan nyt 5-vuotiaasta kuopuspojastaan ja 7-vuotiaista kaksosistaan, joista toinen on poika ja toinen tyttö. Päivin voimat ehtyivät raskaassa eroprosessissa niin, ettei hän enää selviytynyt yksin erityisvaikeuksista kärsivien lastensa kanssa. Hän tarvitsi tukea vanhemmuuteensa. -Otin yhteyttä sosiaalitoimeen. Keskustelin sosiaalityöntekijän kanssa erilaisista tukimuodoista ja meille räätälöity perhetuki käynnistyi avotyönä saman tien. Se on ollut selviytymiseni kannalta välttämätöntä. Olen saanut sellaistakin apua, jota en ole osannut edes pyytää. Päivin lapset viettävät kerran kuussa viikonvaihteen lastensuojelun sijaishuollon järjestämissä sijaisperheissä. Se helpottaa äidin taakkaa. Pojilla on yhteinen sijaisperhe ja tytöllä omansa. -Kynnys oli tietysti alussa korkea. Totta kai sitä tunsi syyllisyyttä, ettei selviä ilman tukea. Olen kuitenkin hyväksynyt tilanteen. Se on lasten parhaaksi. Välit sijaisvanhempiin ovat hyvät. Monipuolista tukea jaksamiseen Ruokosen perheen tilannetta pohditaan yhteisissä palavereissa Kalevan perhetukikeskuksessa. Jaksamista on tuettu myös kotipalveluilla ja perhelomilla. Kun Päivi-äiti joutui viime kesänä sairaalaan viideksi päiväksi, lapset asuivat sen aikaa Kissanmaan perhetukikeskuksessa. -Meidän tilanteemme menee koko ajan entistä parempaan suuntaan. Olo on jotenkin turvallinen, kun vierellä on tukea antavia ihmisiä. Perhetukikeskuksen väki on luontevaa ja mukavaa, mutta osaa silti pitää rajat. Päivi Ruokonen sanoo, että myös asiakkaalla on yhteistyön toimimisen kannalta keskeinen rooli. Ilman perheen omaa motivaatiota ei synny tuloksia. Huostaanotto on viimeinen vaihtoehto Ruokosten tapaus ei ole ainutkertainen. Monet tamperelaisperheet tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa. Tampereen lastensuojelun sijaishuollolla on monipuolisia keinoja perheiden auttamiseen. Haasteena on ennalta ehkäisevien työmuotojen kehittäminen. Nykyisiä keinoja ovat avohuollon perhetyö, lasten osastohoito, perhekuntoutus osastolla, Päiväperhon päihdepalvelut, nuorten huumehoito ja lopulta erilaiset sijaishuoltopaikat, kun lapsi ei selviydy kotona. -Avotyö on aina ennen huostaanottoa, mutta jos siihen joudutaan, on tärkeää, että lapsi palaa takaisin kotiinsa heti kun se on mahdollista. Näin onneksi usein käykin, kertoo Tampereen kaupungin lastensuojelun sijaishuollon päällikkö Timo Vikman. Lastensuojelun putkimiehiä Timo Vikman sanoo, että moniammatillisen lastensuojelun sijaishuollon töille on turhaan kasvatettu jonkinlaista sankaruuden myyttiä. Hän itse haluaa madaltaa kynnyksiä ja arkipäiväistää työtään. -Siinä ei ole mitään salaperäistä. Asiakkaamme ovat ihan tavallisia ihmisiä, joilla sattuu olemaan vaikeuksia lastensa kanssa. Heidän tilannettaan voidaan auttaa aivan kuin putkimies auttaa niitä ihmisiä, joiden vedensaanti on hankaloitunut. Me olemme lastensuojelun putkimiehiä. Vikman toivoo, että kaupunkilaiset tutustuvat lastensuojeluun entistä rohkeammin. -Kun esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö lahjoittaa rahaa johonkin kohteeseemme, olisi mukavaa, että sen jäsenet tulisivat katsomaan, minkälaista työtä teemme. Samalla turhat ennakkoluulot vähenisivät. Normaalia ja tavallista Vikman korostaa, että sijaishuolto haluaa olla asiakkaiden ja yhteistyötahojen kumppani, jonka palveluajattelussa korostuvat normaalius ja tavanomaisuus, mutta myös iloisuus ja joustavuus. Palveluita pyritään kehittämään vastaamaan jatkuvasti muuttuvia tarpeita. -Työn ytimessä on kolme tärkeää a-periaatetta: auttaminen, ammattitaito ja ammattiylpeys. Lastensuojelun sijaishuollon tarjoamat palvelut ovat vaikuttaneet keskeisesti Ruokosen perheen jaksamiseen. Vanhemmuuden ongelmia ei tarvitse ratkoa yksin Vastaava ohjaaja Helena Kekoni sanoo, että toiminnallinen työote pyrkii lisäämään perheiden sisäistä vuorovaikutusta. Luotsi ohjaa oikealle polulle Kun tamperelainen lapsi ja hänen perheensä ajautuvat tilanteeseen, josta he eivät selviydy ilman apua, kuvaan astuu Kissanmaan perhetukikeskuksen yhteydessä Karhunkadun varrella toimiva asiakasohjaus Luotsi. Se on seitsemän hengen ammattitaitoinen ryhmä. -Tehtävämme on räätälöidä palvelut kunkin perheen tarpeiden mukaan. Asiakas ei ota meihin yhteyttä suoraan, vaan hänen tilanteensa ja tarpeensa tulevat tietoomme yleensä paikallisen sosiaalityöntekijän kautta, kertoo asiakasohjauksen päällikkö Matti Virtanen. Luotsi osallistuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa sopivan hoitopaikan valintaan. Vanhempien Päiväperhosta vastaava perhetukikeskuksen johtaja Tuija Forsberg sanoo, että yksikön työn keskiössä ovat vanhemmuuden ja päihteettömyyden tukeminen. Asiakasohjauksen päällikkö Matti Virtanen muistuttaa, että sijaishuollon arki on paljon muutakin kuin julkisuuden korostamia tahdonvastaisia huostaanottoja mielipiteellä on keskeinen paino. Tarjolla on kolme perusvaihtoehtoa. Perhetukikeskusten avotyön asiakkaina on Luotsin ohjaamana tällä hetkellä noin 150 tamperelaisperhettä. Kissanmaan yksikön perhekuntoutusosastolla on kymmenkunta perhettä. Kolmas vaihtoehto on sijaishuolto. Tampereella on tällä hetkellä sijoitettuna kodin ulkopuolelle noin 450 lasta. Heistä noin 200 on sijaisperheissä. Ulkopuolisissa ostopalvelusopimuksen piiriin kuuluvissa laitoksissa on lähes 150 ja kaupungin omissa laitoksissa noin 50 lasta. Lisäksi lyhytaikaisessa perhehoidossa eli varakodeissa on satakunta lasta. -Pyrimme huolehtimaan siitä, että asiakkaat saavat mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä hoitoa. Ohjaamme yksityisiä palvelutarjoajia niin, että asiakkaan tarpeet toteutuvat. Kuvat: Ari Järvelä Virtanen sanoo, että Luotsin kautta hoitopaikan saavia asiakkaita on yhä enemmän. -Silti lastensuojelusta käytävässä julkisessa keskustelussa puhutaan aivan liikaa tahdonvastaisista huostaanotoista. Työn arki on aivan muuta. Vanhempien valtaenemmistö hyväksyy lapsensa sijaishuollon. Toiminnallisuudella perheiden parhaaksi Raholan perhetukikeskuksessa käynnistyi vuodenvaihteessa uusi työmuoto perinteisen avotyön ja osastotyön rinnalle. Toiminnallinen ratkaisukeskeinen työote vie kokeilun työntekijät yhä tiiviimmin perheiden arkeen. He ovat yhteydessä asiakasperheisiin jopa kaksi kolme kertaa viikossa. Yksi viikoittaisista tapaamisista keskittyy keskusteluun ja kaksi toiminnallisuuteen. Toiminnallisessa työotteessa korostuvat perheen jäsenten yhteinen tekeminen, kuten retkeily ja erilaiset kädentaitoihin liittyvät harrastukset. Työntekijä saattaa lähteä yhdessä perheen kanssa esimerkiksi yöretkelle luontoon. -Tavoitteena on saada perhe toimimaan yhdessä ja näin lisätä vuorovaikutusta. Työmme tulokset näkyvät vasta kokeilun päätyttyä, kun tiedämme miten perheiden siivet kantavat. Se tietysti näkyy jo nyt, että tavallista intensiivisemmällä työotteella saadaan aikaisempaa nopeampi kontakti asiakasperheisiin, kertoo Raholan toiminnallisesta perhetyöstä vastaava ohjaaja Helena Kekoni. Kokeilussa on mukana viisi perhettä, jotka ovat toiminnallisen työotteen piirissä puoli vuotta. Sen jälkeen perheet yrittävät selviytyä itsenäisesti eteenpäin. Jos he tarvitsevat myöhemmin apua, sitä voi hakea avotyön kautta. Kokeilu jatkuu uusien perheiden kanssa ensi syksynä. Mukana olevat perheet ovat ongelmiltaan hyvin samankaltaisia. Yhteistä on mm. lasten kouluongelmat. Kokeiluun kuuluu myös kerran kolmessa viikossa kokoontuva vanhempien ryhmä, jossa käydään läpi hyvin syvältä vanhemmuuden kysymyksiä. Samalla ryhmä antaa jäsenilleen vertaistukea. Kaikki kokeiluun osallistuvat työntekijät ovat perheiden käytössä. Se takaa nopean reagoinnin ongelmatilanteissa. Päiväperholla matala kynnys Kalevan perhetukikeskuksen alakerrassa Väinölänkadun varrella sijaitseva Päiväperho on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, johon päihdeongelmaiset raskaana olevat äidit voivat tulla nimettöminä. Se palvelee myös päihdeongelmaisia perheitä, joissa on pieniä lapsia. Paikka on auki arkisin klo 10-16. Keskiviikkoisin ovet ovat avoinna klo 19:ään, mutta torstaisin Päiväperho on kiinni. -Meillä ei kukaan kysele nimiä, mutta olemme valmiita antamaan apuamme, jos asiakas haluaa. Tuemme vanhemmuutta ja päihteettömyyttä. Myös äitien toisilleen antamalla vertaistuella on tärkeä merkitys, kertoo Päiväperhosta vastaava perhetukikeskuksen johtaja Tuija Forsberg. Kohtaamispaikan moniammatillinen seitsemän työntekijän henkilökunta tuntee päihdepuolen hoitoketjun. Asiakkaita ohjataan tarvittaessa esimerkiksi katkaisupaikkoihin. Päiväperho tarjoaa lisäksi avopalvelutyyppistä tukea päihdeperheille. Yksiköllä on myös kaksi kuntoutuspaikkaa päihdeperheille Rauhaniemessä. Päiväperhon matalan kynnyksen kohtaamispaikka on toiminut nyt kaksi ja puoli vuotta. Sen palveluita on käyttänyt yli 60 päihdeongelmaista äitiä. Päivittäinen kävijämäärä vaihtelee kuudesta kahteentoista. Lisäksi tulevat lapset. Monet äidit ovat käyneet Päiväperhossa parikin vuotta. -Äitien enemmistö tulee meille ystävien tai tuttujen saattamana sosiaaliaseman tai jonkun muun yhteistyökumppanimme neuvosta. Suurin osa asiakkaistamme on huumeriippuvaisia. Matti Wacklin Näin haet palveluihin Palveluihin hakeudutaan kunkin alueen sosiaalityöntekijän kautta. Sopiva palvelu löytyy yhteistyössä Luotsin kanssa. Kiireellisessä tapauksessa asiakas voi ottaa yhteyttä suoraan Auta mua! -numeroihin: Kissanmaan perhetukikeskus 31445614, Metsolan perhetukikeskus 3584610, Raholan perhetukikeskus 31445717 Rauhaniemen pysäkki 31473771 Päiväperhon numeroon 2252932 voi ottaa yhteyttä yksikön aukioloaikoina.