Mielenterveys voimavarana elämänkaaren eri vaiheissa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.9.2015 1
MIELENTERVEYDEN VIISI KESKEISTÄ MUUTTUJAA Perimä Äidin raskaudenaikainen terveys Varhainen vuorovaikutus Elämän kokemukset ja kriiseistä selviytyminen Stressi 21.9.2015 Esa Nordling 2
Jokaisella meistä on ymmärrystä mielenterveysasioissa ja kokemuksia myös kriiseistä 21.9.2015 Esityksen Esa Nordling nimi / Tekijä 3
21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 4
KÄYTÄNNÖSSÄ MIELENTERVEYS VAHVISTUU SILLOIN KUN HENKILÖ tunnistaa vahvuuksiaan oppii asioita ja taitoja kokee osallisuutta kokee elämänsä mielekkääksi on toiveikas ja saa onnistumiskokemuksia 21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 5
Robert Dilts: Loogiset tasot 1. Spirituaalinen ydin Minkä suuremman osa olen? 2. Identiteetti Millainen olen? 3. Uskomukset Mitä voin saavuttaa? Mitä voin oppia? 4. Kyvyt ja taidot - Mitä osaan? 5. Käyttäytyminen 21.9.2015 Esa Nordling 6. Ympäristö 6
Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2015) Lapset: Kaltoinkohtelu Koulukiusaaminen Perheväkivalta Nuoret ja nuoret aikuiset: Syrjäytyminen, ennenaikainen eläköityminen Ahdistuneisuus, sopeutumattomuus, väkivalta Huumeet: erityisesti kannabis 7
Työikäiset: Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla Alkoholi: erityisesti miehillä Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä Ikäihmiset: Muistisairaudet yli 75 vuotiailla Yksinäisyys Alkoholiongelmat 21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 8
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 24-vuotiaiden ja 25 64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 4.9.2015 Mieli 2009-2015 -suunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen muutosvoimana / Airi Partanen
Depressiolääkkeistä KELA-korvausta saaneiden osuus 1000 asukasta kohden nuorilla, työikäisillä ja 65 vuotta täyttäneillä Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 4.9.2015 Mieli 2009-2015 -suunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen muutosvoimana / Airi Partanen
1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 60 50 40 30 20 Miehet Naiset Yhteensä 10 0 Itsemurhakuolleisuus Suomessa 1969-2013 Tietolähde:Tilastokeskus 4.9.2015 Mieli 2009-2015 -suunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen muutosvoimana / Airi Partanen
Näin monta vuotta mielenterveyshäiriöt lyhentävät elinikää (Lähde: TEHY 10/2015) Skitsofrenia: Miehet 17 v. Naiset 16 v. Alkoholihäiriö, jota on hoidettu sairaalassa: Miehet 28 v. Naiset 26 v. Persoonallisuushäiriö, jota on hoidettu sairaalassa: Miehet 13 v. Naiset 14,5 v. Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Miehet 20 v. Naiset 16 v. 21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 12
Hyvinvoinnin ja terveyden sukupuolierot näkyvät jo varhain (Appelqvist-Schmidlechner 2010) TERVEYS Tytöt / Nuoret naiset Pojat / Nuoret miehet - raportoivat oireita ja terveys- + itse koettu terveys parempi ongelmia useammin - nuorena kuolleista - masennusoireet yleisempiä enemmistö poikia - syömishäiriöt yleisempiä - itsemurhat yleisempiä - käytös- tarkkaavaisuushäiriöt yleisempiä 13
Hyvinvoinnin ja terveyden sukupuolierot (Appelqvist-Schmidlechner 2010) (jatk.) TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Tytöt / Nuoret naiset Pojat / Nuoret miehet + syövät terveellisemmin - epäterveellisten välipalojen nauttiminen yleisempää + päihteiden ongelmakäyttö - aamupalan syönti harvinaisempaa harvinaisempaa - sukupuolierot päihteiden - liikunnallisesti passiivisten käytössä kaventuneet osuus suurempi - ylipaino yleisempää - tupakointi yleisempää - humalajuominen yleisempää - huumetarjonnan kohteeksi joutuminen ja huumekokeilut yleisempää 14
Hyvinvoinnin ja terveyden sukupuolierot (Appelqvist-Schmidlechner 2010) (jatk.) PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI Tytöt / Nuoret naiset Pojat / Nuoret miehet + kouluttautuvat pidemmälle - lastensuojelu: poikia kaikissa sijoitusmuodoissa enemmän + arvioivat elämänhallintansa - poikaenemmistö koulutuksen paremmaksi keskeyttäneissä ja koulukiusatuissa + sosiaaliset tukiverkostot - fyysisen uhan ja paremmat väkivallan kokeminen yleisempää - työttömyys ja pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve yleisempää - rikollisuus yleisempää. 15
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet
Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavista menetelmistä sekä hyvistä ja käytännöistä, jotka edistävät myös nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia Maestro -kurssi: nuorten stressinhallinta ja masennuksen lievittäminen Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat (KiVa-koulu, Friends, Yhteispeli) 17
Esimerkkejä 2 Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen (esim. Urheiluseurayhteistyö) Icehearts toimintamalli Mielenterveyden ensiapukurssit Työtaitojen valmennus (Jobs malli) PAKKA toiminta: Paikallinen alkoholipolitiikka ja vastuullinen myynti ja anniskelu Säännöllinen liikunta, kuntoiluporukat 21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 18
Esimerkkejä 3 Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Etsivä nuorisotyö Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. 19
Voimavaroja ja iloa työhön! 21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 20
UUPUMISEN KEHÄ Väsähtäminen Asteittainen Epätoivo uupuminen Masennus Riittämättömyys työssä Paha olo Riittämättömyys suhteessa - aviopuolisoon Syyllisyys -lapsiin Häpeä -ystäviin -omaan itseen Sairastuminen Uusi työ Uusi Työolosuhteiden elämä muutos
Uupumisen kehä Mikä on syy ja mikä on seuraus? Voimavarojen kuluminen Ilo katoaa Ei onnistumisia/oppimista Ei sosiaalisia kontakteja Ei uskoa tulevaisuuteen Ei harrastuksia Ei nautintoja 22
Työilon lisäämisen keinoja 1) Oikeat esimiesvalinnat 2) Mielekkäiden ja kiinnostavien työkokonaisuuksien räätälöinti aidot kehityskeskustelut henkilön vahvuuksien ja kehittymistarpeiden huomiointi 3) Sosiaalinen tuki työyhteisössä avoimet säännölliset yhteisökokoukset purkuryhmät yhteiset koulutukset
4) Turhien rutiinien, paperitöiden, palaverien ja projektien karsiminen keskittyminen oleelliseen 5) Psykologiset palkkiot kiittäminen, kannustavat palautteet, ansion jakaminen, neuvojen kysyminen ja yhteinen huumori 6) Työterveyshuollon rooli mielenterveyttä edistävän työn toteuttaminen
MITEN POSITIIVINEN STRESSI TUNTUU JA NÄKYY? Tuloksekkaana toimintana Toimintaintona Haluna oppia ja kehittää uutta Luovuutena
POSITIIVINEN STRESSI SYNTYY, KUN Voi itse tehdä valintoja autonomia Toiminta on mielekästä tarkoitus Kokee nauttivansa toiminnasta hyvä olo Huomaa positiivisen muutoksen palkinto Myönteiset kokemukset ovat toistuvia pysyvyys
Ikäihmisillä on viisautta 21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 27
Seniorin hyvinvoinnin riskitekijät yksilötasolla Työroolista irrottautumisen vaikeus Oman vanhenemisen kieltäminen Elämän kokeminen merkityksettömänä Sosiaalisen verkoston kapeutuminen Erilaiset sairaudet Fyysisen suorituskyvyn lasku Esityksen nimi / 21.9.2015 Tekijä 28
Ikääntymisen ilot Elämänkokemus -tieto siitä, mitä elämä on Elämä kaikilla mausteilla Itsensä tuntemisen mahdollisuus -omien vahvuuksien tunteminen ja omien omituisuuksien hyväksyminen
jatk. Suorituspaineista vapautuminen -motivoituminen oman kiinnostuksen pohjalta -energian vapautuminen itsellä tärkeiden asioiden hoitamiseen Viisaan hahmo -henkisen ja sosiaalisen tuen antaminen jälkipolville - oman elämäntarinan välittäminen muille
Seniori voi edistää hyvinvointiaan Osallistumalla mielekkääseen toimintaan: esim. kulttuuritapahtumat, liikuntatapahtumat, yhdistystyö, vapaaehtoistoiminta Toteuttamalla elinikäisen oppimisen periaatteita Noudattamalla suhteellisen terveitä elämäntapoja: liikunta, ravitsemus, tupakoimattomuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö Esityksen nimi / 21.9.2015 Tekijä 31
Olemalla fyysisesti aktiivinen ja liikkumalla paljon: kohentaa mielialaa, vähentää stressiä, parantaa unta Osallistumalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon: esim. ottamalla kantaa asioihin ja äänestämällä Vaalimalla positiivisia ihmissuhteita: perhe, ystävät, naapurit; (myös lemmikit tärkeitä) Esityksen nimi / 21.9.2015 Tekijä 32
Olemalla avoin henkisille ja hengellisille tarpeille Toteuttamalla seksuaalisia tarpeita Osallistumalla sosiaalisten verkostojen toimintaan, mikä vähentää yksinäisyyttä Asumalla riittävän laadukkaasti turvallisessa ja palveluita tarjoavassa ympäristössä Esityksen nimi / 21.9.2015 Tekijä 33
Kriiseiltä ei välty kukaan 21.9.2015Time Out - Aikalisä! 34
Kriisitilanteelle on ominaista Arvaamattomuus ja uutuus Tavanomaiset selviytymiskeinot eivät riitä Tilanne on jollakin tavoin pois hallinnasta Ristiriitaiset voimakkaat tunteet myllertävät tai ihminen menee täysin lukkoon Ihminen kokee olevansa yksin, koska tilannetta on vaikea jakaa muiden kanssa 21.9.2015Time Out - Aikalisä! 35
Tyypillisiä kriisitilanteita Läheisen menetys Oma tai läheisen sairastuminen Ihmissuhdeongelmat: esim. uskottomuus, aviokriisit, työpaikkakiusaaminen Kasvojen menettäminen ja sosiaalinen häpeä: esim. rattijuopumus, konkurssi, työttömäksi joutuminen Yhteiskunnan rakennemuutos: esim. muutto työ vuoksi toiselle paikkakunnalle Muita tapahtumia: esim. liikenneonnettomuus, tulipalo, pahoinpitely, ystävän itsemurha 21.9.2015Time Out - Aikalisä! 36
Selviytymisprosessi (Parknäs) 1. vaihe: Hälytys (alarm) 2. vaihe: Osallisuus (sharing) 3. vaihe: Ymmärtäminen (understanding our relationship with the system) 4. vaihe: Voimaantuminen (empowerment)
Ongelmiin liittyvää kuormittumista helpottavat *Mahdollisuudet puhua asiasta tässä ja nyt *Tulevaisuuden uskon tukeminen ja tavoitteiden konkretisointi *Tilanteen realisoiminen *Tilanteen hahmottaminen väliaikaiseksi *Riittävän sosiaalisen tuen ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen takaaminen 38
Huolen puheeksi ottaminen käytännössä Odota sopivaa mahdollisuutta ja otollista aikaa (kahdenkeskeisyys, otollinen ilmapiiri) Ilmaise huolesi ja hyvä tahtosi selkeästi Kysy, miten voisit olla avuksi juuri tässä tilanteessa Kysy, kuka voi tukea ja auttaa ja miten? Jos henkilö ei osaa nimetä, mitä apua hän tarvitsee tilanteessaan, tee ehdotuksia
Puheeksi ottaminen käytännössä (2) Johdattele keskustelua erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen miettimiseen ja punnitsemiseen Koeta saada henkilö itse keksimään erilaisia vaihtoehtoja omien kokemustensa pohjalta Jos henkilö pitää tilanteensa ratkaisua mahdottomana, ota puheeksi se, mitä pitää tapahtua, että jokin ratkaisu voi toimia Rohkaise kokeilemaan jotain ratkaisua, mutta muista, että vastuu siitä on henkilöllä itsellään 21.9.2015Time Out - Aikalisä! 40
Puheeksi ottaminen käytännössä (3) Kysele, miten tilanteessa voisi edetä pienin askelin? Ota puheeksi, mitä tehdään, jos tulee takapakkia? Sovi milloin asiaan palataan Kiitä henkilöä siitä, että hän on jakanut huolensa kanssasi 21.9.2015Time Out - Aikalisä! 41
Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä!!! 21.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 42