Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Samankaltaiset tiedostot
VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Sote-lait ja datan toissijainen käyttö: miten kustannusvaikuttavuus näkyy?

Kehittyneet terapiat ja kalliit lääkehoidot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti

Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Terveys kasvun moottorina

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

Toimintakyky osana potilastietojärjestelmää. Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto Sivu 1 / 1

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Strategia Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Tervetuloa seminaariin!

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kohti potilaskeskeistä hoitoa digitaalisten palveluiden avulla

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Lapin digiaika -seminaari Sodankylä

Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Talousvaliokunta Kehittämispäällikkö Asta Wallenius Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Miten olemassa olevaa tietoa voi käyttää vaikuttavuusperusteisen hoidon suunnitteluun?

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Viisaita päätöksiä kustannusvaikuttavuudella

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Pohjois-Savon ELY. Valinnanvapauspilotti. Jussi Pyykkönen

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

Syöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen

Biosimilaari mitä tarkoittaa diabeetikolle? Järjestöpäivät Irene Vuorisalo, erityisasiantuntija

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Lääkefakta Lääkkeen arvo yhteiskunnalle on korvaamaton

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Asiantuntijalausunto

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Ilona Autti-Rämö Pääsihteeri Palveluvalikoimaneuvosto STM/OHJA

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Mikko Pakarinen, kehittämispäällikkö Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta?

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

Transkriptio:

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista palveluprosessin vaikuttavuuteen Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus. Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Source: Getting Health Reform Right (M.Roberts, W. Hsiao, P. Berman, M. Reich) 2 1

Lääke on osa hyvän hoidon kokonaisuutta Hyvä hoito syntyy julkisen sektorin, yritysten ja 3. sektorin yhteistyöstä PERINTEINEN Oireiden ja löydösten hoito TULEVAISUUS Lääkkeen vaikuttavuus terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa Sairaalahoidon tarve, työkyvyttömyys, kuolleisuus ` Tuote Tuotteen vaikuttavuus ja vaikuttavuutta lisäävät palvelut Tutkimus ja tuotekehitys, diagnostiikka, tuki ja seurantajärjestelmät, hoitomyöntyvyys Lääke potilaiden ja terveydenhuollon käyttöön Yhteistyö terveydenhuollon, päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa paremman terveyden eteen, tavoitteena laadukas ja kestävä terveydenhuolto. 3 Biologiset reumalääkkeet vaikuttavan hoidon esimerkkinä Suomessa on arviolta n. 100 000 ihmistä, jotka sairastavat kroonista, tehokasta hoitoa vaativaa niveltulehdusta. Vaikutukset potilaan elämänlatuun, toimintakykyyn ja työkykyyn ovat merkittävät. Hyvällä hoidolla pyritään oireettomaan tilaan, sekä estämään/hidastamaan pysyviä nivelvaurioita. Lääkityksen aikainen ja tehokas aloitus sekä tarkka seuranta on parantanut hoitotuloksia ja ennustetta ja myös myötävaikuttanut työkyvyn säilymiseen. Reumatautien hoidossa hoidon kulmakivenä on tulehduskipulääkkeet, perinteisten antireumaattisten lääkkeiden kombinaatio sekä biologiset lääkkeet. Ensimmäinen biologinen lääke otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1999. Biologisten lääkkeiden käyttö reuman hoidossa on lisääntynyt vuosittain n. 10-20% ja nyt runsas 10% nivelreuma potilaista aloittaa biologisen lääkehoidon. Vaikuttava reumasairauksien hoito on johtanut mm. Heinolan Reumasairaalan lakkauttamisen vuonna 2010 Source: Möttönen, Färkkilä. Duodecim 2016; Virkkinen, Aalto, Nordström Duodecim 2010;126:1487 95 4 2

Tehokkaan hoidon vaikutukset työkykyyn Nivelreuma esimerkkinä Lähes 8000 potilaan aineisto Tarkastelujakso 8 vuotta Vuodesta 2000 alkaen työkyvyttömyys on nivelreuma-potilaiden keskuudessa laskenut merkittävästi ja on nyt samalla tasolla terveen väestön kanssa Samaan aikaan nivelreuman hoito on tehostunut perinteisten antireumaattien tehokkaamman käytön myötä, sekä biologisten lääkkeiden lisääntymisen myötä Merkittävät vaikutukset yhteiskunnan kustannuksiin Hyvä hoitojen integraatio on vaikuttavuuden saavuttamisessa keskeistä Source: Rantalaiho et al Ann Rheum Dis 2013;72:672 677. 5 Vaikuttavan hoidon strategia Vaikuttavuuden arviointia varten tarvitaan yhteiset arvokorit Vaikuttavuuden arviointi edellyttää yhtenäisiä ja läpinäkyviä arvokoreja, joissa huomioidaan koko SOTE: HOIDOLLINEN (teho ja turvallisuus, arkielämän vaikuttavuus) POTILAAN ELÄMÄNLAADULLE (potilaan raportoimat vaikutukset) TERVEYSJÄRJESTELMÄLLE (kustannusvaikuttavuus, vaikutus järjestelmän toiminnalliseen tehokkuuteen) YHTEISKUNNALLINEN (vaikutus työ ja toimintakykyyn, sairauslomat, työkyvyttömyys, innovatiivisuus) 6 3

HOIDOLLINEN (teho ja turvallisuus, arkielämän vaikuttavuus) POTILAAN ELÄMÄNLAADULLE (potilaan raportoimat vaikutukset) Eloonjäämisaika, hoitovasteen saavuttaneiden määrä, (psoriaasi PASI 90), surrogaatti vaste TERVEYSJÄRJESTELMÄLLE (kustannusvaikuttavuus, vaikutus järjestelmän toiminnalliseen tehokkuuteen) Suorat kustannukset, hoitokäynti/sairaalahoito määrät, kesto ja uusinnat, seuranta Elämänlaatu, tautivapaa-aika, haittavaikutukset, hoidon kesto, hoidon toteuttaminen ja seuranta YHTEISKUNNALLINEN (vaikutus työ ja toimintakykyyn, sairauslomat, työkyvyttömyys, innovatiivisuus) Työkyvyttömyys, sairauslomat, hoivan tarve/toimintakyky 7 8 4

Tietojärjestelmät tukemaan vaikuttavuutta KELA:n tilastojen lisäksi tarvitaan potilaskohtaista vaikuttavuustietoa Vaikuttavuustieto ajantasaisesti potilastietojärjestelmästä (Kanta?) Potilaskohtainen vaikuttavuustiedon kerääminen otettava osaksi potilastietojärjestelmiä, jolloin tiedonkeruu tukee myös potilaan hyvää hoitoa reaaliaikaisesti Elämänlaatutiedon kerääminen potilailta tulee kytkeä osaksi potilastietojärjestelmiä Terveys- ja vaikuttavuustietoon pitää pystyä yhdistämään kustannukset, jotta rajalliset resurssit voidaan allokoida optimaalisesti Huippurekisterien vaikuttavuustieto hyötykäyttöön Terveystiedon toissijainen hyödyntäminen tehostuu kansallisen palveluoperaattorin mahdollistaman sujuvan lupakäytännön myötä. KELAn lääketilastot ovat laadultaan huippuluokkaa, koska apteekeilla on taloudellinen kannustin toimittaa oikeat tiedot ajallaan rekisterinpitäjälle. Tukeva lainsäädäntö Tietosuojakysymykset tulee ratkaista pragmaattisesti ja mahdollisimman yhtenäisin käytännöin; biopankkilaki hyvä esimerkki onnistuneesta regulaatiosta 9 Kansallinen biologisten reumalääkkeiden rekisteri (ROB-FIN) Perustettu vuonna 1999 (Suomen reumatologiyhdistys) 17 000 potilasta rekisteröity Tiedonkeruu tapahtuu ESH:n seurantakäynneillä Tällä hetkellä rekisteritietoja saavat käyttöönsä klinikat Tavoitteena mm. mahdollistaa parempi yksilöllinen lääkehoito Source: http://www.reumatologinenyhdistys.fi/laakerek_etu_inform.html 10 5

Ruotsin reumarekisterin evoluutio Source: http://srq.nu/en/ 11 Rekisteritietoon perustuva täsmähoito Hoitolinja-ajattelusta kohti potilaskohtaista räätälöintiä Rekisteri (esim. ROB-FIN) Tieto miten eri hoidot tehoavat eri potilasryhmissä Komorbiditeetit Nopea vaste Haittavaikutukset Lääke A Lääke B Lääke C 12 6

Lopuksi Vaikuttavuustavoitteet on oltava keskeinen osa SOTE-uudistusta Innovatiiviset lääkkeet ovat olennainen osa vaikuttavan hoidon kokonaisuutta Reuman hoito Suomessa on vaikuttavaa hoitoa Biologiset lääkkeet ovat olleet osaltaan vaikuttamassa vaikuttavuuden kehitykseen, potilaiden työ- ja toimintakyky ovat parantuneet merkittävästi Rekistereiden kehittäminen ja arkielämän vaikuttavuustiedon käyttö auttaa räätälöimään potilaiden hoitoa vieläkin paremmin 13 Vaikuttavan hoidon strategia Vaikuttavuuden arviointia varten tarvitaan yhteiset arvokorit HOIDOLLINEN (teho ja turvallisuus, arkielämän vaikuttavuus) POTILAAN ELÄMÄNLAADULLE (potilaan raportoimat vaikutukset) TERVEYSJÄRJESTELMÄLLE (kustannusvaikuttavuus, vaikutus järjestelmän toiminnalliseen tehokkuuteen) YHTEISKUNNALLINEN (vaikutus työ ja toimintakykyyn, sairauslomat, työkyvyttömyys, innovatiivisuus) 14 7