Kankaan tulevaisuuden pysäköintiratkaisujen esiselvitys

1 Kankaan tulevaisuuden pysäköintiratkaisujen esiselvitys LOPPURAPORTTI 30.6.2012

2 Sisältö: 1. SELVITYKSEN TAUSTAA 3 2. PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE 7 3. PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE ESIMERKKIKOHTEET 17 4. KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINTI LÄHTÖKOHTIA JA MITOITUSPERUSTEITA 21 5. KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINTI VAIHTOEHTOISIA TOTEUTUSMALLEJA 28 6. EHDOTUS KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINNIN TOTEUTUMALLISTA 40 JA HALLINNOINNISTA LIITELUETTELO 45 LÄHTEET 46

3 Ohjausryhmä Jyväskylän kaupunki - tilaaja Anne Sandelin Tanja Oksa Timo Vuoriainen Erkki Jaala Mirja Hiltunen Jyväs-Parkki Oy, Seppo Muhonen YIT, Seija Takanen Sito-Yhtiöt - suunnittelija Juha Mäkinen Ville Pöysti Seppo Karppinen Timo Karjalainen Alikonsulttina Veijo Laakso / Laakso Consulting Oy SELVITYKSEN TAUSTAA

4 Kankaan alueen esittely Kankaan alue on Jyväskylän keskustaalueen lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke 2011-2035 Alueen koko on n. 27 ha ja arkkitehtikilpailun alue oli n. 49 ha Alueelle pyritään saamaan noin 5000 asukasta ja yli 200 000 k-m² asumisen rakennusoikeutta. Työpaikkatavoite on n. 90 000 k-m² työpaikkaintensiivisiä toimintoja, toimistoja, palveluja ja toimitilaa. Uusia työpaikkoja pyritään saamaan 1500-1700 kpl.

5 Kankaan alueen tavoitteet Elämyksellinen ja monipuolinen keskus - Monipuoliset palvelut (päivittäistavarakauppa, ravintola, kahvila, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, pientuotannollinen toiminta) tukevat alueen sydämen muodostumista. - Tulevaisuuden näkökulma, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat yhdistyvät uudenlaiseksi kokonaisuudeksi Aidosti autoriippumaton alue: - Alueella panostetaan kävelyyn, pyöräilyyn ja linja-autolla liikkumiseen. Sujuvaan arkeen Kankaan alueella ei välttämättä tarvita omaa autoa - Alueen palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla ja liikennejärjestelyillä edistetään toimivan, turvallisen ja viihtyisän asuinalueen syntymistä. - Pysäköinnin osalta tavoitteena on rakenteellinen, keskitetty pysäköintiratkaisu. Työssä oletuksena on, että Jyväs-Parkilla on pysäköinnin omistus ja operointi. Kytkin hanke: yhteisjärjestelyiden hallintomallin kehittäminen Osa-alueet: Pysäköinti, väestönsuojat, piha-alueet, ICT- ratkaisut, energia ratkaisut ja jätehuolto http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/

6 Alustavat maankäyttöluonnokset Hjalmarin uni voitti arkkitehtikilpailun Tekijä: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Kankaan alueen luonnos 16.5.2005 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

7 PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE

8 Pysäköintimallien nykytilanne Pysäköintiratkaisuja: Asuntokohtainen / kiinteistökohtainen pysäköintijärjestelmä - Yleisesti käytössä oleva - Erilliset pysäköintialueet pääosin maanpäälle sijoitettuna - Autopaikkanormi vähintään 1ap/asunto + vieraspaikat tai 1ap/<80k-m² Keskitetty pysäköinti - Avoimen pysäköintilaitoksen mukainen - Nimeämättömät pysäköintipaikat nostavat tehokkuutta 10-15 % - Kiinteistöt voivat ostaa/osoittaa osuuksia laitoksen paikoista (velvoitepysäköinti) Vuorottaispysäköinti - Liittyy yleisesti keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin, joissa samoja paikkoja käyttävät niin työpaikat kuin asukkaat - Soveltuu keskustoihin ja muihin tiiviisiin keskittymiin - Arviolta 15-20 % normaalia pysäköintilaitosta tehokkaampi

9 Vuorottaispysäköinti Vuorottaispysäköinnillä mahdollistetaan se, että useampi eri käyttäjä voi käyttää samaa pysäköintipaikkaa eri aikoihin vuorokaudesta. Vuorottaispysäköinnillä saavutetaan suurin hyöty silloin, kun eri toimintojen (asuminen, työpaikat, kauppa) pysäköinti toteutetaan samalla alueella. Jotkut toiminnot vievät pysäköintitilaa vain päivisin (esim. toimistot) ja jotkut vain iltaisin ja viikonloppuisin (esim. asuminen). Tällöin kyseisten toimintojen käyttäjät mahtuvat pysäköimään samoille pysäköintipaikoille. RT 98-10986: Pysäköintialueet Vuorottaispysäköinnin avulla voidaan vähentää pysäköintipaikkojen määrää ja tehostaa maankäyttöä. Pysäköintipaikkojen määrän vähentyessä myös rakennus- ja käyttökustannukset pienenevät. Vuorottaispysäköinnin haittoihin kuuluu se, ettei pysäköintialueen käyttäjille välttämättä aina löydy vapaata pysäköintipaikkaa. Kiinteistöjen omistajien on myös vaikeampaa seurata pysäköintipaikkojen käyttöä, jos alueella on toteutettu eri toimintojen pysäköintiä.

10 Pysäköintimallin rakentaminen ja pohtiminen Asukaspysäköinnin järjestämiseen vaikuttavat mm. käytettävissä oleva tila, käyttäjäkunta ja kaupunkikuva Pysäköintipaikan läheinen sijainti (100-250 m) asunnosta ja sen hinta vaikuttavat pysäköintihalukkuuteen. Kuitenkin asuntokunnilla on useimmiten vähintään yksi auto käytössä, vaikka pysäköintipaikan hinta olisikin suuri. Eri toimintojen sekoittaminen mahdollistaa vuorottaispysäköinnin ja samalla tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöastetta. Vuorottaispysäköinnin hyödyt pitää laskea kohdekohtaisesti, mutta esimerkiksi Länsi-Pasilassa pysäköintioikeuksia on voitu myöntää 1,4-kertaisesti pysäköintipaikkojen määrään nähden vuoropysäköinnin ansiosta. Keskitetty pysäköinti on paras ratkaisu uusilla alueilla sekä kunnossapidon että hallinnan kannalta. Asuinalueilla pysäköinnin ongelmana on usein vieraspaikkojen riittämättömyys. Vieraspysäköintinormi on usein 1 ap/1000 k-m². Kankaan alueella tämä tarkoittaisi n. 250 vieraspaikkaa. Asukkaat pysäköivät helposti vieraspaikoille, jos asukaspysäköinnille ei ole varattu tarpeeksi pysäköintipaikkoja

11 Kaavoituksen yleisiä pysäköintinormit Asunto - Pientaloalue: 1 2ap/asunto tai 1ap/70-100k-m² - Kerrostaloalue autovyöhykkeellä: 0,7-1,2 ap/asunto tai 1ap/75-100k-m² - Kerrostaloalue Helsingin kantakaupungissa: 0,4ap 0,5ap/asunto tai 1ap/135 145k-m² Liike - Päivittäistavarakauppa: 1ap/20 40 k-m² (sis. hypermarketit) - Erikoistavarakauppa 1 ap/ 40-120 k-m² - Ravintolat, kahvilat: n. 0.5-1 ap/asiakas tai 1ap/220 280k-m² Työpaikka - Toimistot: 1ap/100 250k-m²

Autopaikkojen kustannusvaikutukset Asuntotonttien asemakaavan mukaisten autopaikkojen toteuttamiskustannukset ovat osa asuntorakentamisen kustannuksia. Taulukossa esitettynä autopaikan toteuttamiskustannukset suhteessa autopaikkavaatimusten kerrosneliömetri- (kem2) ja huoneistoneliömetrihintoihin (htm2). Lisäksi maanalle sijoitetut kalliimmat autopaikat säästävät maa-alaa ja tuovat hyötyjä mm. tästä säästöstä ja sen rakennusoikeudesta Lähde: Helsingin autopaikkatyöryhmän raportti

13 Pysäköinnin kustannukset ja niiden jakautuminen Lähde: Helsingin autopaikkatyöryhmän raportti

14 Kestävän liikenne- ja pysäköintipolitiikan hyödyt uusilla alueilla Kestävällä liikennejärjestelmällä pyritään tukemaan liikkumista kaikilla kulkutavoilla. Kaupunkien keskustoissa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea jalankulkuun. Pysäköinti keskitetään suurempiin yksiköihin ja siirretään maan alle katujen varsilta. Liikennepoliittinen ja kaupunkikuvallinen näkökulma - Tehokas kaupunkikeskustan tilankäytön kannalta - Vähentää turhaa ajoa - Vapauttaa pysäköintitiloja muuhun käyttöön - Keskittää pysäköintien sisäänajot - Parantaa viihtyisyyttä jalankulkuympäristössä Taloudellinen näkökulma - Tehokas pysäköintihallin tilankäyttö ja vuorottaispysäköinti - Hajapaikkojen väheneminen - Operointi on selkeää ja taloudellisesti tehokasta

15 Tulevaisuuden pysäköintiratkaisuja ja liikenteen trendejä Keskitetty pysäköinti nostaa pysäköinnin tehokkuutta ja maan alle tehtäessä vapauttaa maanpäällistä tilaa muuhun käyttöön. Autoistumisen kehityksen odotetaan edelleen lisäävän autokantaa (10-15 % vuoteen 2030). Tätä lisäävät mm. tulotaso ja matkojen kasvu. Mopoautot lisäävät osaltaan autojen määrää Tämä lisää autopaikkojen tarvetta Väestörakenteen muutos ja asumisväljyyden kasvu puolestaan vähentävät autopaikkojen tarvetta (senioritalot) Vihreiden arvojen korostuminen muuttaa ihmisten liikkumistottumuksia joukkoliikenteen ja pyöräilyn suuntaan

16 Tulevaisuuden pysäköintiratkaisuja ja liikenteen trendejä Oman henkilöauton riippuvuutta voidaan vähentää tarjoamalla yhteiskäyttöautoja autottomille talouksille Tähän soveltuvat hyvin sähköautot, joille toteutetaan latauspistokkeet kaupunkien palvelukeskittymiin sekä pysäköintilaitoksiin Lyonin kaupungissa Ranskassa on otettu käyttöön kevennetty versio autonvuokrauksesta. - Autoja on mahdollista vuokrata vuorokauden ympäri - Autovuokra määräytyy käytön mukaan, jolloin ei joudu maksamaan ylimääräistä Kankaan alueen ja Jyväskylän ydinkeskustan pysäköintilaitoksille joustava autovuokrausjärjestelmä?

17 PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE ESIMERKKI KOHTEET

18 Esimerkkikohteet (ks. Liite 2) Vertailutaulukossa (liite 1) on tarkasteltu Espoon ja Vantaan osalta koko kaupungin pysäköintinormeja ja sen lisäksi joitain alueita Helsingin, Mikkelin ja Tampereen kaupungeista. Tarkemmin on esitelty kahden pääkaupunkiseudun alueen pysäköinnin järjestämistä sekä ulkomaalaisena case-kohteena on esitelty Hammarby Sjöstad (liite 2)

19 Esimerkkikohde: Herttoniemenranta Herttoniemenrannassa pysäköinti on toteutettu kadunvarsipysäköinnillä, maanalaisella pysäköinnillä sekä pysäköintilaitoksilla. Aluetta kaavoitettaessa pysäköintinormiksi muutettiin 1ap/120 k-m², jolloin pysäköintipaikat loppuivat kesken. Pysäköintilaitosten ja väestönsuojan rakentaminen on rahoitettu liittymismaksuin, jotka peritään rakennuttajalta rakennushankkeen käynnistyessä. Maksu määrätään todellisia rakennuskustannuksia vastaavaksi. Alueella toimiva pysäköintiyhtiö on kaupungin hallinnassa. Se vuokraa pysäköintipaikat taloyhtiöille asemakaavan mukaisesti ja taloyhtiö vuokraa pysäköintipaikat edelleen asukkaille. Taloyhtiöillä on oikeus vuokrata vapaaksi jääneitä paikkojaan naapuriyhtiöille. Tästä tulee kuitenkin informoida pysäköintiyhtiötä, joka valvoo, että autopaikat pysyvät alueen asukkaiden käytössä. Pysäköintipaikoista on tullut pulaa sen jälkeen, kun aluelle on rakennettu vapaarahoitteisia asuntoyhtiöitä. Valituksia on aiheuttanut puutteellinen pysäköintikuri eräillä maantasoisilla pysäköintialueilla, melko kaukana sijaitsevat tilapäiset autopaikat sekä autopaikkojen liian pieni määrä. Ongelmana alueella ovat myös vaihtelevat merkintätavat nimetyillä pysäköintipaikoillä. Nykyisin merkintätapoja on monenlaisia ja ne aiheuttivat hieman sekavan yleisvaikutelman.

20 Vuorottaispysäköinnin esimerkkikohde: Länsi-Pasila Länsi-Pasilan kaupunginosa sijaitsee n. 3,5 km:n etäisyydellä Helsingin keskustasta. Alueella asuu n. 4400 asukasta ja siellä sijaitsee n. 6400 työpaikkaa. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja alueella on myös mahdollistettu vuorottaispysäköinti kaupunkisuunnittelun keinoin Aluella sijaitsee viisi maanalaista pysäköintilaitosta, joista löytyy yhteensä n. 1700 pysäköintipaikkaa. Niitä käyttää vuorokaudessa n. 2300-2500 asiakasta. Pysäköintipaikat eivät ole nimettyjä, joten niitä voidaan käyttää eri toimintoihin eri vuorokaudenaikoina. Pysäköintipaikoista n. 60 % on asukkaiden käytössä. Työntekijöiden pysäköintiä on rajoitettu ajallisesti. Tontinvuokraus- ja tontinluovutusehto pakottavat asuinkiinteistöt liittymään pysäköintiyhtiöön tai osallistumaan sen rahoitukseen. Asukas tekee oman sopimuksen suoraan pysäköintiyhtiön kanssa ja sopimus on hallikohtainen. Asemakaavassa asuinkortteleiden autopaikkamääräykset ovat asuntokerrostaloalueella 1 ap/100 k-m² asunnoille ja enintään 1 ap/250 k-m² työhuoneille. Opiskelija-asunnoilla ja vanhustentalolla autopaikkamääräys on 1 ap/250 k-m². Asemakaava määrää asuinkortteleiden autopaikat sijoitettaviksi pysäköintitonteille rakennettaviin pysäköintilaitoksiin.

KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINTI LÄHTÖKOHTIA JA MITOITUSPERUSTEITA

Kankaan alueen lähtökohdat pysäköintikonseptille Kankaan alue sijaitsee keskusta-alueella, joka voidaan katsoa liikkumisvyöhykkeenä kävely ja pyöräilyvyöhykkeeseen Sijainnin ja alueelle esitettyjen tavoitteiden myötä tulee myös pysäköintipolitiikan osalta tukea autoriippumattomuutta Lähtökohtana pysäköintiratkaisussa on Jyväs-Parkin omistus ja operointi Vuorottaispysäköinnin hyödyntäminen ytimessä Polkupyörien ja autojen pysäköinnin näkyvyydessä ja korostuksessa on eroja Pyörät korostuvat katukuvassa ja kadun varressa on vain vähän autopaikkoja lyhyt aikaiseen pysäköintiin Autopaikat on sijoitettu maan alle ja niiltä on kohtuullinen etäisyys asuntoihin, mutta pyöräpaikat ovat lähempänä asuntoja Tämä toistuu katukuvassa, joka on suunniteltu ensisijaisesti pyöräilijöille

23 Pysäköinnin pelikenttä Pysäköintinormi / paikkamäärä Muuttuvat trendit Autoistumisen kasvu ja muutokset Kaupunkikuva Rakentamisen kustannukset Alueen rakentuminen

24 Autojen määrän kehitys 1000 ihmistä kohden Henkilöautojen aluekohtaisen määrän arviointia on laadittu otoksena valtakunnallisena keskiarvona sekä Helsingistä, Jyväskylästä (+ 3 erillistä kaupunginosaa). 600 550 500 HA/1000 hlö (Kankaan alue), arvio HA/1000 hlö (Koko Suomi) HA/1000 hlö (Jyväskylä) 450 400 350 300 HA/1000 hlö (Helsinki) HA/1000 hlö (Jyväskylä, keskusta) HA/1000 hlö (Mannila - Taulumäki) HA/1000 hlö (Nisula) 250 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

25 Autojen määrän kehitys 1000 ihmistä kohden On huomioitavaa, että vuosien 2000-2011 välillä henkilöautojen määrä/1000 hlö on kasvanut koko Suomessa 33,8 %, Helsingissä 20,2 % ja Jyväskylässä 25,4 %. Jyväskylän alueen toteutuneet autojen määrät: Lutakko (Mannila-Taulumäki postialue): n. 480 ha /1000 asukasta. (n. 1 ha/asunto) Nisula: n. 425 ha /1000 asukasta. (n. 0,75 ha/asunto) Keskusta: n. 420 ha /1000 asukasta. (n. 0,7 ha/asunto) Kankaan alueen henkilöajoneuvomäärä arvioidaan sijoittuvan 390-430 HA/1000 hlö. Tämän perusteella Kankaan alueen pysäköintipaikkojen tarve olisi asukkaiden osalta hieman yli 2000 pysäköintipaikkaa. Arvo on tavanomaista pienempi ja sopiva suhteessa alueen tavoitteisiin

Kankaan alueen pysäköintikonseptista pysäköintiratkaisuun Alueen erikoistavoitteet (mm. autoriippumattomuus) vs asuntojen myynti ja käytäntö Osaltaan haasteen tavoitteelle luo valtatien 4 läheisyys sekä lapsiperheet, joita alue myös kiinnostaa, jotka lisää yleisesti autojen määrää Pysäköintikustannukset vs. maanalaisen pysäköinnin tuomat hyödyt kaupunkikuvaan säästyneeseen maanalaan Käyttäjien tarpeiden huomioiminen pysäköintiratkaisussa, kuten tavaroiden purku ja etäisyydet autopaikalta asunnoille Vaiheittain rakentaminen ja varautuminen ylimääräisillä paikoilla riskitarkastelu Tavoitteena pysäköintimalli, joka erottaa pysäköintipaikan asunnonhinnasta, jolloin autottomat asukkaat eivät maksa kohtuuttomasti autoilusta ja pysäköintipaikkojen toteutuksesta

Kankaan pysäköintinormin perusteet VE 1: Asuminen: - Ytimen kortteleissa 1 ap/ 140k-m² (arviolta 0,5-0,6 ap/asunto) - Reunakortteleissa 1 ap/ 120k-m² (arviolta 0,6-0,7 ap/asunto) +maanpäälle 10 % lyhytaikaisia autopaikkoja Työpaikat ja palvelut - Ytimen kortteleissa 1 ap/80-100k-m² Henkii autoriippumattomuutta ja tulevaisuuden liikennepolitiikkaa Keskitetyt pysäköintilaitokset, ytimessä tehokas vuoropysäköinti Vaatinee yhteisautokäyttöä / laajennusvaraa pysäköinnille (tiukempi nostaa riskiä autopaikkojen loppumisesta kesken) VE 2: Korttelikohtainen ratkaisu Asuminen: - Ytimen kortteleissa 1 ap/ 120-140 k-m² (arviolta 0,6 ap/asunto) - Reunakortteleissa 1 ap/ 100 k-m² (arviolta 0,8 ap/asunto) +maanpäälle 10 % lyhytaikaisia autopaikkoja Työpaikat ja palvelut - Ytimen kortteleissa 1 ap/ 70-80k-m² (Autopaikkalaskelmat liitteenä)

PYSÄKÖINTI KANKAAN ALUEELLA VAIHTOEHTOISIA TOTEUTUSMALLEJA

29 VE A Korttelikohtainen pysäköintijärjestely Korttelikohtainen pysäköintikansi tai -laitos Korttelipihakohtaiset kansiratkaisut Yhteensä: 20 P-laitosta, joiden koko n. 150 ap/laitos Kaupunkikuvallisesti hyvä ja sisältää mahdollisuuden myös pysäköintikatoksiin yksittäisissä kohteissa Pysäköintilaitoksiin on useita sisäänajoja, joiden paikat tulee katsoa tarkemmin jatkosuunnittelussa Järjestely ei ole kovin tehokas pysäköintipaikkojen ja niiden kustannusten osalta Proy/16052012

30 VE B Keskitetty pysäköinti Keskitetyt pysäköintilaitokset Kortteleita palvelevat keskitetyt pysäköintilaitokset Yhteensä 5-7 suurta P-laitosta, joiden koko on 500-600 ap Mahdollistaa joustavamman toteutuksen sekä tonttien rakentamisen Pysäköintilaitoksista tulee suhteellisen suuria ja kävelymatkat ovat totuttua pidempiä Ajoväylät laitoksiin kriittisiä, kun niillä on enemmän liikennettä Lisäksi reunakortteleissa voidaan perustellusti toteuttaa osa pysäköintitaloina Proy/16052012

31 VE C Ytimessä keskitetty pysäköinti 2 -vyöhykkeinen ratkaisu Reunamien asuntoalueilla on käytössä korttelikohtainen ratkaisu ja ytimessä 2 suurta pysäköintilaitosta Yht. n. 16 pysäköintilaitosta Mahdollisuus 2 eri toimintamalliin, joista ytimessä pysäköinti täysin erillään asunnoista Ratkaisu on kaupunkikuvallisesti hyvä ja sisältää mahdollisuuden myös pysäköintikatoksiin yksittäisissä kohteissa Pysäköintilaitoksiin on useita sisäänajoja, joiden paikat tulee katsoa tarkemmin jatkosuunnittelussa Ratkaisu ei ole kovin tehokas reuna-alueiden pysäköintipaikkojen ja niiden kustannusten osalta Autoriippumaton alue Proy/16052012

Tärkeimmät erot pysäköintikonsepteissa VE A korttelikohtainen pysäköintiratkaisu VE B keskitetty pysäköintiratkaisu VE C Ytimessä keskitetty pysäköinti Pysäköintipaikkojen tehokkuus Paikat voivat loppua kesken eräissä kortteleissa Nimeämättömät paikat suurissa P-laitoksissa ovat tehokkaita Paikat voivat loppua kesken eräissä kortteleissa Suositeltu P-normi 1ap/100k-m2 Ytimessä 1ap/120k-m2 1ap/120k-m2 1ap/100k-m2 Ytimessä 1ap/150k-m2 Kaupunkikuva Hyvä, paikat pääosin maan alla, useita sisäänajoja Hyvä, paikat pääosin maan alla, useita sisäänajoja Hyvä, paikat pääosin maan alla, useita sisäänajoja Rakentaminen Paikat toteutetaan kortteleihin niiden toteutuksen yhteydessä rakennusliikkeiden toimesta. Kaupunki/P-yhtiö toteuttaa P-hallit vaiheittain keskelle suurkortteleita. Paikat toteutetaan kortteleihin niiden toteutuksen yhteydessä rakennusliikkeiden toimesta. Etäisyydet & käyttäjät Lähellä asuntoja, liikennettä hajallaan kortteleiden sisällä. Asukkaiden osalta houkuttelevin Kävelymatkat asuntoihin pidemmät, keskitetyt sisäänajot Reunamien asuntoalueilla lähellä ja ytimessä pyritään autottomuuteen Yleistavoitteiden toteutuminen P-paikkojen toteutus maanalle tukee tavoitteita, mutta muuten ei eroa muista Soveltuu parhaiten asetettuihin tavoitteisiin Ytimen osalta tukee tavoitteita, mutta reunakortteleissa autojen määrä normaali Pysäköintimalli Sopivin VE 1 (VE 2 sopii) Kustannukset ositetaan helposti asuntojen hintaan. P-laitosten pienikoko nostaa autopaikkojen hintaa Sopivin VE 2 Selkeintä yhden P-operoijan ja hallintamallin kannalta. Suuremmat (yli 400ap) P- laitokset on edullisempia suhteessa autopaikkoihin Sopivin yhdistelmä VE 3 sekä VE1/VE2 Sopii hyvin, mikäli yksityistä maanomistusta, toisaalta kustannukset ositetaan helposti asuntojen hintaan

33 Pysäköinnin hallintomallit Nykyisessä pysäköinnin hallintomallissa asunto-osakeyhtiöillä on hallinnassaan pysäköintipaikkoja, joita se jakaa osakkeen omistajille kohtuulliseen hintaan. Pysäköintipaikat on toteuttanut rakennuttaja, joka on siirtänyt suuren osan autopaikan rakennuskustannuksista asuntojen hintaan helpottaen myyntiä. Alueilla, joille toivotaan vähemmän autoja, on pääosin pyritty siirtämään autopaikkojen kustannukset vain autopaikkojen käyttäjien maksettavaksi. ohjaava vaikutus Helsingin autopaikkatyöryhmä on pohtinut asiaa ja esittänyt muutamia uusia toimintamalleja, mutta todennut, että erottaminen on vaikeaa. Yhtä yleispätevää mallia ei löydetty. Vapaat asuntomarkkinat pienentävät lisäksi autopaikattomien ja autollisten asuntojen hintaeroja. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla hallintomallien, joissa toteuttamiskustannukset saataisiin osittain tai kokonaan kohdennettua autopaikan käyttäjille, kehittäminen ja testaaminen. Toisaalta autotonkin asukas hyötyy maanalle toteutetuista vähemmistä autopaikoista mm. parantuneen kaupunkikuvan ja ilmaston tuomasta viihtyvyydestä. Lisäksi autottomalle alueelle tulee palvelutasoltaan hyvä julkinen liikenne

34 Pysäköinnin hallintomallit 1/3 VE 1) Perinteinen pysäköinnin hallintomalli korttelikohtaiseen pysäköintiin: Kaupunki perustaa korttelikohtaisen pysäköintiyhtiön ja rakennuttaa laitoksen. P-yhtiö hoitaa huollon ja operoinnin. Rakennuttajat / as oy:t velvoitetaan järjestämään (lunastamaan) kaavan mukaiset pysäköintioikeudet. Asuntojen markkinoinnin kannalta selvin ratkaisu:. Rakentamiseen sisältyvä alv jää rasittamaan hankintamenoa. Pysäköintipaikan hinta on esim. 50-75 % rakentamiskustannuksista, jotka rakennuttaja jyvittää osakkeiden myyntihintaan. Autottoman asunnon hintaa siirtyy loput kustannuksista. Asuntokohtainen osuus riippuu pysäköintinormista (ap/asuntojen määrä). Esim. 30000 /ap, 1ap/100k-m2: Kaikille osakkaille 150 / k-m2 ja APlunastaneille lisäksi 15000 /ap. Jos 0,7ap/asunto. Autottomalle n.7500 ja autolliselle 22500 Riskinä on, että rakennusliikkeiden ollessa merkittävässä roolissa kustannuksia siirtyy helposti asuntojen hintaan

35

36 Pysäköinnin hallintomallit 2/3 VE 2 Pysäköintioikeuksiin perustuva hallintomalli Kaupunki perustaa korttelikohtaisen pysäköintiyhtiön ja rakennuttaa laitoksen. P-yhtiö hoitaa huollon ja operoinnin. Kaavassa määritetään autopaikkojen määrä, tällä voidaan profiloida aluetta vähäautoiseksi Alueen asunto-osakeyhtiöt maksavat kaupungille pysäköinnin toteuttamisesta esim. 50-70% investoinnista, vapaaksiosto P-yhtiö vuokraa paikkoja sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen pysäköintiin Pysäköintiyhtiö operoi ja hoitaa pysäköintiä sekä perii ylläpitokuluja kaikilta käyttäjiltä Perittävä vuokra voisi olla esim. 4% / (30 000-21 000) eli n. 30 / kk + hoitokulut + alv (investointiin sisältyvän alv:n vähennys) Esim. 30000 / ap, 1ap / 100k-m2: Rakennuttajalle 15000 / ap, josta osittaa kaikille osakkaille 5000 ja AP-lunastaneille lisäksi 10000 / ap. Jos 0,7ap/asunto. Autottomalle n. 5000 ja autolliselle 25000

37

38 Pysäköinnin hallintomallit 3/3 VE 3: Asunnoista vapaa pysäköinnin hallintomalli: Kaupunki perustaa korttelikohtaisen pysäköintiyhtiön ja rakennuttaa laitoksen. P-yhtiö hoitaa huollon ja operoinnin. Oletuksena on, ettei tonteilla ole ap -velvoitetta Pysäköinti Oy myy/vuokraa autollisille asunnon omistajille autopaikkoja lyhyt ja pitkäaikaiseen käyttöön (myyntihinta voi olla myös esim. 70 % kustannuksista, kun huomioidaan rakennusoikeuden kasvu). Pysäköinti Oy lunastaa myös oikeudet takaisin. Pysäköintiyhtiö operoi ja hoitaa pysäköintiä sekä perii ylläpitokuluja kaikilta käyttäjiltä Riskejä: Pysäköintipaikkojen hinnat nousevat liian suuriksi ei riittävää kysyntää Löytyykö asunnoille rakennuttajaa/ostajaa tällä mallilla? Taloudellinen riski (P-yhtiö investoi etukäteen ja kantaa kaiken riskin: käyttöaste, likviditeetti, korko, korjauskustannukset) suhteessa hyötyyn vapaassa asuntokaupassa

39

40 EHDOTUS KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINNIN TOTEUTUSMALLISTA JA HALLINNOINNISTA

41 Keskitetty pysäköinti Pysäköintilaitokset Kortteleita palvelevat keskitetty pysäköintilaitokset Ytimessä pysäköinti perustuu kahteen maanalaiseen pysäköintilaitokseen Ytimen asuntokorttelit on suunnattu pääosin autottomille talouksille Reunakortteleissa 2 keskisuurta yhteistä pysäköintilaitosta Jyväs-Parkki Oy hallinnoi ja operoi suurinta osaa pysäköintilaitoksista Sopivin hallintomalli on ve 2 huomioiden mahdolliset yksityiset maanomistukset Proy/16052012

42 Pysäköinnin järjestäminen suurkortteleittain Ytimessä pysäköinti perustuu kahteen maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joihin on yhteensä 4 sisäänajoa Ytimen asuntokorttelit on suunnattu pääosin autottomille talouksille, joilla on mahdollisuus vuokrata pysäköintipaikka tai vuokra-auto P-laitoksista. Reunakortteleiden pysäköintiratkaisut: - Koilliset korttelit: - Valtatien läheisyydestä johtuen laitos toteutetaan pysäköintitalona ja lisäksi toinen korttelikohtainen kansilaitos tämän tueksi - Jatkosuunnittelussa pohdittava pohjoisen pientaloille omia autopaikkoja omalla tontilla - Kaakkoiset korttelit: - Keskitetty pysäköintilaitos keskellä päiväkodin alle, jonka tueksi P- talo/laitos ulkoreunaan valtatien läheisyyteen - Lounaiset korttelit: - 3 pysäköintilaitosta palvelee suurkortteleiden kaikkia asukkaita kohtuullisella etäisyydellä

43 Ajallinen ja alueellinen vaiheistus Maanomistus: Vaihe 1 kaupunki Vaihe 2 kaupunki Vaihe 3 yksityinen Vaihe 4 yksityinen Toteutusajat Asuntorakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan vaiheaikataulussa Palvelu ja työpaikkoja toteutuu Vaihe 1 n. 50% Vaihe 2 n. 30 % Vaihe 3 ja 4 n. 20 % Proy/16052012 Pysäköinti Alkuun Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 1 laitos / 600 ap 2 laitosta / 900 ap 1 laitos / 450 ap 4 laitosta / 800 ap 1 laitos / 250 ap

44 Miten tästä eteenpäin? Pysäköinnin mitoitusperusteisiin vaikuttaa oleellisesti hankkeen tavoitteiden mukainen suunnittelun suunta ja sisältö - autopaikkojen minimoiminen kaavan keinoin - joukkoliikenteen olosuhteet ja yhteydet - liikkumisen hallinta (erityisesti jalankulku ja pyöräily) - tukevatko suunnitteluratkaisut em. tekijöitä Pysäköinnin hallintomallia ja ansaintalogiikkaa tulee tarkastella tarkemmin tehtävällä liiketoimintasuunnitelmalla. Liiketoiminnan ja hallinnoinnin suunnittelusta on olemassa konsepteja. Pysäköinnin operaattorin valinnassa huomioitava hankintalainsäädäntö, asiaa koskevat direktiivit yms. lainsäädäntö. Pysäköintilaitosten sekä muun infran yleissuunnitelmat maaperätutkimuksineen tarkentavat teknisiä ratkaisuja ja rakentamisen toteutusmalleja Pysäköintiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on alalla jatkuvaa. Erityisesti Helsingin seudulla on meneillään sekä alkamassa eritasoisia kehityshankkeita liittyen mm. pysäköintipolitiikkaan, mitoitusperusteisiin, autottomuuteen jne.

45 LIITTEET Liite 1. Esimerkkikohteiden P-normien yhteenveto Liite 2. Case - Hammarby Sjöstaden Liite 3. Kankaan pysäköintipaikkalaskelma

46 LÄHTEET Autopaikkojen toteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille, Autopaikkatyöryhmä, Helsingin kaupunki 2009 Asukaspysäköintipaikkojen omistamisen, hallinnan ja kunnossapidon organisointi, Johanna Wallin ja Kalle Toiskallio, Vantaan kaupunki 2008. Asukkaiden pysäköintipaikkamäärien optimointi Helsingin esikaupunkialueilla, Heikki Palomäki, Aalto yliopisto RT 98-10986 Pysäköintialueet 2010, Rakennustieto Selvitys eräiden Helsingin uusimpien asuinalueiden pysäköinnistä. Helsingin kaupunki. Asuntoalueiden pysäköinnin mitoitusohje, Vantaan kaupunki