Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä



Samankaltaiset tiedostot
Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten palvelut

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Rovaniemen lapset ja perheet

Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

Hyvinvointi- ja elämänkaarimalli käyttöön palvelujen järjestämisessä Case Hämeenlinna: Lasten ja nuorten palvelujen yhteensovittaminen

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Monitoimijainen perhevalmennus

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) Leena Hassi

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

Näin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi

Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hanke. Esittely

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 ( )

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

Case Hämeenlinna: Lasten ja nuorten palvelujen yhteensovittaminen

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

Lapset puheeksi -menetelmä

TA2015 Toimintamalli ja kehittämisen eteneminen kuvattu yleisellä tasolla 3/2015 (eli tämä diasarja TNK:ssa 25.3.)

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT YLEISET LINJAUKSET

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen. Organisaatiotoimikunta

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Kansallinen lapsistrategia tulevaisuuden viitekehyksenä. LAPE-muutosohjelman hankejohtaja, STM

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

Transkriptio:

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito raskauden alusta 29. ikävuoteen yhdelle lautakunnalle Elämänkaarimalli Elämänkulku-käsite Kehitysyhteisöt Ikäkausisegmentit Asiakaslähtöisyys Monialaisuus Alueellisuus Palvelut järjestetään niin, että ne rikastavat/hyödyntävät yhteisöllisyyttä, alueellisuutta ja sosiaalista pääomaa. Sopimusohjaus Tilaaja-tuottaja-toimintatapa Tuottavuuden kasvu Tuotteistaminen Monituottajamalli

Palvelujen järjestämisen viitekehys Puitesopimus 2014 2017 Hallintorajat poistetaan myös tuotannosta Lähipalvelut ja niiden voimavarat yhdeksi kokonaisuudeksi asuinalueittain Lapsen ja nuoren hyvä päivä Syrjäytymisen ehkäisy - turvaamme kaikille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen pärjäämisen edellytykset Tulevaisuuden kehitysyhteisöt turvaamme turvallisilla, toiminnallisilla, terveellisillä, toiset huomioonottavilla kasvu- ja työskentely-ympäristöillä mahdollisuudet hankkia omalle elämälle tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat tiedot ja taidot. Tuottavuus järjestämme olemassa olevilla resursseilla tarpeiden mukaiset palvelut mahdollisimman vaikuttavasti

Palvelujen järjestämisen viitekehys Lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus

Prosessi: Lasten ja nuorten hyvinvointi, kasvu ja oppiminen OHJAUS-JA JOHTAMIS PROSESSIT Palvelusopimustoimintasuunnitelma Alueiden johtaminen Prosessien johtaminen Kehittämistoiminta Y D I N P R O S E S S I T Lasten, nuorten ja huoltajien tarpeet, Tilaajan puitesopimus A. Peruslapset ja -nuoret B. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret Lapsen ja nuoren tehostetun ja erityisen tuen prosessi Lapsen ja nuoren yleinen palveluprosessi + yleisen tuen prosessi TUKI-PRO- SESSIT Palveluneuvonta ja - ohjaus Tilat ja muu infra Talouden suunnittelu ja seuranta Henkilöstön hyvinvointi, osaaminen, riittävyys 5

Mitä tavoitellaan käytännössä? Perheiden, lasten ja nuorten kohtaaminen kokonaisina Palvelujen järjestämisen viitekehys Yhteisöllisyyden vahvistamista Palvelut tuotetaan asuinalueella perheiden ja paikallisten verkostojen ( esim. järjestöjen ja vanhempainyhdistysten) kanssa Parempaa laatua ja sujuvuutta palveluihin Universaalipalvelut kokonaisuudeksi neuvola+varhaiskasvatus+esiopetus+perusopetus, Yhteiset asiakkaat, tavoitteet: Yhteinen suunta Tuottavuutta ja tehokkuutta Yhteinen kokonaisbudjetti, mahdollisuus ohjata resursseja uudelleen, avaa erityisen tuen resursointia kokonaisuutena Johtamisen järkeistämistä Muuttaa johdon, hallinnon ja esimiesten tehtäviä

Suunnitteilla olevaa toimintaa Palvelujen järjestämisen viitekehys Tuki perheelle ajoissa -> oikeiden signaalien huomaaminen -> hyvät/vaikuttaviksi osoitetut menetelmät käyttöön Osattava napata oikeat perheet ajoissa Haasteena havaitseminen ja tiedon saanti Terveydenhoitajan ja perhetyöntekijän parityö, mukaan lapsiperheiden kotipalvelu ja nuorisotyö Kotipalvelun työn uudelleen määrittely -> puhe ei riitä, tarvitaan tekemistä Viikoittaiset palaverit Perhetyöntekijä ei vaihdu jos perhe muuttaa kaupungin sisällä -> työntekijän sitoutuminen Kumppaneiksi yhdistykset (esim. Martat ) ja SRK Vertaisryhmät, yms. Nimikkoperhetyöntekijät neuvolaan, varhaiskasvatukseen, kouluun Vaikuttavuuden arvioiminen

Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa: Huolellinen tuen tarpeen arviointi/ennakointi PERHENÄKYMÄN KUVAUS perhenäkymä perhenäkymä perhenäkymä -7 kk Kotikasvatus 3v 8v 14v 19v 29v Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa Perhe ----------------------------------------------------------------------------------------> Päivähoito Alakoulu Yläkoulu Toinen aste Opiskelu / työ Media ---> Harrastukset ---> Katu----> SA int

Vuodet k o k o n a i s k u s t a n n u k s e t Resurssit V/K INVESTOINTIMALLI 2014 2015 2016 2017 2018 100/0 % 75/25% 50/50% 25/75% 0/100% 0/100% TAVOITTEET: Kokonaiskustannusten lasku Lastensuojelun kustannusten lasku (avo- ja sijaishuolto) Erityisopetuksen kustannusten lasku Erityispäivähoidon kustannusten lasku ESH (lasten ja nuorten psykiatrian kustannusten lasku) potilasmäärä vähenee Kasvatuskumppanuus toimii Resurssien painotuksen vaiheittainen ohjaaminen yleisen tuen muotoihin. Hankkeen eteneminen Vaihe 1 toimintamallin rakentamisen ja toimintaan saattamisen vaihe Vaihe 1 Toiminnan vaihe vaikuttavuuden arviointi Vaihe 2 Toiminnan vaihe toimintatavan vakiinnuttaminen, vaikuttavuuden arvioiminen Vaihe 2 toimintatavan vakiinnuttaminen, vaikuttavuuden arvioiminen Vaihe 3 Toiminta osa omaa varhaisen tuen perhetyötä. Vaikuttavuuden arviointi LNHP