MYRSKYLÄ, KIRKKOJÄRVEN RANTA SUPPEA, YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU KILPAILUOHJELMA 15.2.2008-11.4.2008
Kuvassa 1 on näkymä Keskustieltä suunnittelualueelle. 1
Kuvassa 2 on näkymä suunnittelualueelta Keskustielle. 2
MYRSKYLÄ, KIRKKOJÄRVEN RANTA SUPPEA, YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU/ KILPAILUOHJELMA 1. KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Myrskylän kunta järjestää Kirkkojärven rantaan rakennettavan asuinalueen suunnittelusta suppean, yleisen aatekilpailun. Kilpailun tarkoituksena on löytää vaihtoehtoisten maankäyttöratkaisujen kautta lähtökohta alueen asemakaavoitusta ja toteutusta varten. Alue suunnitellaan pientaloalueeksi, jossa on omatoimisesti toteutettavia erillispientaloja, lisäksi ryhmärakentamis- tai muita kytkettyjä pientaloja. Suppea suunnittelukilpailu on uusi ja kevyempi kilpailumuoto, jossa kilpailun kohde on tehtävän asettelun tai kohteen laajuuden osalta rajattu eikä edellytä kilpailun järjestäjältä tai siihen osallistuvilta laajoja kilpailuasiakirjoja. Suppea kilpailu soveltuu tavanomaisiin, selkeästi rajattuihin hankkeisiin. 1.2 Osallistumisoikeus Kilpailu on avoin kaikille Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille voimassa olevien lakien ja sopimusten mukaisesti. Osallistujalta tai osallistujaryhmän joltain jäseneltä edellytetään oikeutta harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan. 1.3 Palkinnot ja lunastukset Palkintoina jaetaan 25 000 seuraavasti: 1. palkinto 10 000 2. palkinto 6 000 3. palkinto 4 000 2 lunastusta, yht. 5 000. Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkintosumman toisinkin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen edellyttämällä tavalla. Lisäksi palkintolautakunta voi jakaa kunniamainintoja. Suomen arkkitehtiliitto perii kilpailusääntöjen mukaan kaikista palkinnoista ja lunastuksista 7 %. Palkinnot jaetaan Suomen Arkkitehtiliiton kautta. Valtiovarainministeriön asetuksella (1346/2007) tässä kilpailussa jaettavia palkintoja ei katsota veronalaiseksi tuloksi. 1.4 Palkintolautakunta Palkintolautakuntaan kuuluvat Myrskylän kunnan nimeäminä Jouko Asuja, kunnanjohtaja Tapio Bergholm, kunnan rakennusmestari Erkki Pentti, kunnanhallituksen pj. Ann-Mari Petas, kunnanvaltuuston 2. varapj. Kaarlo Tolkki, kuntalainen (maa-alueen entinen omistaja) Lasse Virén, kunnanvaltuuston pj. Ulla-Maija Upola, aluearkkitehti sekä Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä professori Reijo Jallinoja ja arkkitehti Veikko Ojanlatva. 3
Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja Jouko Asuja ja sihteerinä aluearkkitehti Ulla-Maija Upola. Palkintolautakunta on oikeutettu kuulemaan tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita. Asiantuntijat eivät osallistu arvosteluun. 1.5 Kilpailuohjelman hyväksyminen Kilpailuohjelma on Myrskylän kunnanhallituksen asettaman palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliiton kilpailutoimikunnan hyväksymä. 1.6 Ohjelma-asiakirjojen luovutus Kilpailuohjelma ja liiteasiakirjat ovat saatavissa 15.2.2008 alkaen digitaalisessa muodossa alla olevilta Internet-sivuilta. Tarvittaessa kilpailija voi tilata tulosteet omaan lukuunsa valitsemaltaan kopiolaitokselta ja aineiston CD:lle tallennettuna: Suomen Arkkitehtiliitto, www.safa.fi Myrskylän kunta, www.myrskyla.fi 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Ohjelma-asiakirjat 1. Tämä kilpailuohjelma, johon sisältyvät seuraavat liitteet: Sijainti yhdyskuntarakenteessa, ote opaskartasta, liite 1 (osa tarkastelualueesta jää kartan ulkopuolelle, mikä johtuu taustakarttana olevan opaskartan suppeudesta; tarkastelualueen koko laajuus ilmenee liitteestä 2) Suunnittelualueen ja tarkastelualueen rajaukset, maanomistus, liite 2 Perustamisolosuhteet, liite 3 2. Pohjakartta 1:2000 (suunnitelman pohjakartta, A3-koko), pohjakartta 1:5000 (tarkastelualueen pohjakartta, A4- koko); molemmat pohjakartat ovat tif-muodossa. Lisäksi molempiin pohjakarttoihin liittyy kartan rekisteröintitiedot tfw-muodossa, jonka avulla suunnitteluohjelmat pystyvät sijoittamaan kartan koordinaatistoon. Tfwtiedosto sisältää kartan vasemman yläkulman koordinaatit sekä kartan pikselikoon metreinä. Lisäksi molemmat kartat ovat pdf-muodossa. 3. Viistokuvia alueesta (7 kpl) 1.7 Kilpailun päättymisaika Kilpailu päättyy 11.4.2008. 4
2.2 Kilpailua koskevat kysymykset Kilpailijoilla on oikeus kysyä ohjelmaa koskevia täsmennyksiä. Kysymykset on toimitettava nimimerkillä palkintolautakunnalle 7.3.2008 mennessä osoitteella: camilla.mellqvist@myrskyla.fi Kysymykset ja palkintolautakunnan vastaukset julkaistaan viikon sisällä Suomen Arkkitehtiliiton ja Myrskylän kunnan kotisivuilla. 2.3 Kilpailun ratkaiseminen, tulosten julkistaminen ja näytteillepano Kilpailu ratkaistaan toukokuun 2008 loppuun mennessä. Kilpailun ratkaisusta ilmoitetaan välittömästi palkittujen ja lunastettujen ehdotusten tekijöille sekä julkistamistilaisuudessa tiedotusvälineille. Ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja asetetaan näytteille Myrskylässä kilpailun jälkeen ja näyttelystä ilmoitetaan Arkkitehtiliiton ja kunnan kotisivuilla. 2.5 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus Palkitut ja lunastetut ehdotukset tulevat kilpailun järjestäjän omaisuudeksi tekijänoikeuksien jäädessä kuitenkin laatijoille. 2.6 Kilpailuehdotusten palautus Palkitsemattomia ja lunastamattomia ehdotuksia ei palauteta. Palkitsemattomia ja lunastamattomia ehdotuksia ei säilytetä, mutta ne ovat noudettavissa kilpailun järjestäjän nettisivujen ohjeiden mukaisesti kilpailun päätyttyä. 2.7 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen Kilpailun järjestäjä ei vakuuta kilpailuehdotuksia siltä ajalta, jonka ne ovat kilpailun järjestäjän hallussa. 2.8 Kilpailun säännöt Kilpailussa noudatetaan Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä, www.safa.fi. 2.4 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena Palkintolautakunta antaa suosituksensa jatkotoimenpiteiksi kilpailun tuloksen perusteella. Kilpailun järjestäjä neuvottelee palkittujen ehdotusten laatijoiden kanssa jatkosuunnittelusta. 5
3. KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 Kilpailutehtävän tausta Myrskylä on hieman yli 2 000 asukkaan vähitellen kasvava kunta itäisen Uusimaan pohjoisreunalla; Porvoo sijaitsee kunnan eteläpuolella ja Orimattila pohjoispuolella. Orimattilantien itäpuolella sijaitseva Myrskylän kirkonkylän taajama-alue on jakautunut molemmin puolin Keskustietä. Valtakunnallisesti arvokas Myrskylän kirkonmäki taajaman porttina on inventoitu Museoviraston toimesta. Myrskylän kunta on määritellyt vuodelle 2012 seuraavan vision: Myrskylä on luonnonläheinen, turvallinen, viihtyisä ja vetovoimainen asuinkunta, joka tarjoaa hyvät elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet. Vision saavuttamiseksi keskeinen asia on hyvä asuinkunta imagon vahvistaminen. Vuonna 2006 kunta osti laajan maa-alueen Kirkkojärven rannasta, mikä mahdollistaa nyt kirkonkylän taajaman laajentamisen ainutkertaisesti Kirkkojärven rantaa myötäillen. 3.2 Kilpailualue 3.2.1 Kilpailualueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue liittyy Keskustien kautta kiinteästi taajamaalueeseen. Keskustien länsipuolella kulkee kevyen liikenteen väylä. Lounaassa suunnittelualue rajoittuu Kirkkojärveen ja koillisessa Kartanonmäen rakennettuun alueeseen Keskustien ja Syväjärventien kainalossa. Suunnittelutehtävä käsittää alueen maankäytön ideoinnin Myrskylän taajaman laajenemissuunnalla itään. Kilpailun tulos toimii varsinaisen asemakaavasuunnittelun pohjana; varsinaisen suunnittelualueen laajuus on n. 12 ha. Laajempi tarkastelu tehdään yleispiirteisenä (=kaavio liittymisestä lähiympäristöön) ja pienemmässä mittakaavassa. Sijainti sekä liittyminen taajamaan on esitetty liitteessä 1 ja suunnittelu- ja tarkastelualueiden rajaukset liitteessä 2. 3.2.2 Maanomistus Varsinainen suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa. Laajemman tarkastelun pohjaksi karttaan on merkitty kunnan maanomistus. Maanomistusrajat eivät sido kilpailijoita. 3.2.3 Kilpailualueen kaavatilanne Pääosalla aluetta on ohjeellinen v. 2002 hyväksytty Kirkonkylän osayleiskaava. Yleiskaava ei vastaa kunnan kehitystavoitetta; alue on hankittu taajaman laajenemisalueeksi. Taajaman laajentuminen alueelle on todettu vireillä olevassa maakuntakaavassa. Alueella on voimassa vuonna 1979 vahvistettu asemakaava, jossa suunnittelualue lähiympäristöineen on laajasti osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueen asemakaava on vanhentunut. Mitkään aikaisemmat kaavat eivät sido kilpailijoita. 6
3.2.4 Luonnonolot ja rakennettu ympäristö Alueen merkittävin luontoelementti on Kirkkojärvi rantaalueineen. Luonnonmaisema alkaa Kirkkojärvestä ja jatkuu avoimena maisema-alueena aina Kartanonmäen tilakeskusten ja yksittäisten asuinrakennusten ympäröimään puustoiseen alueeseen. Keskustietä rajaa molemmin puolin avoin viljelysmaisema; suunnittelualue näkyy kauas herkässä maisemakuvassa. Suunnittelualueen länsilaidalla on suuri oja. Kirkkojärven tila ja käyttöaste Kirkkojärvi on jyrkkäreunainen, savipohjainen ja sameavetinen järvi. Järven leveys on n. 1 km ja pituus n. 4 km; keskisyvyys on n. 3 m (syvimmillään 7 m). Vedenpinnan korkeus pysyy lähes vakiona (+34.60) säännöstelypadon ansiosta; korkeusmuutokset ovat n. 0-20 cm. Vesi on uimakelpoista ja kalaisaa. Rakennetut tontit Suunnittelualueen sisällä, sekä tarkastelualueella, on rannassa rakennettuja tontteja. Rakennukset ja niiden lähiympäristö tulee säilyttää nykyisellään; kulkuyhteys näille tonteille tulee osoittaa. Rakennettu lähiympäristö Rakennussuojelulain nojalla suojeltu Myrskylän kartano sijoittuu Syväjärventien varteen mäen lakialueelle. Kartanon omistajalla on vireillä päärakennuksen peruskorjaus sekä alueen kehittäminen puutarha- ja käsityöpainotteisena matkailualueena. Pohjoisreunalle jää muutamia eri vuosikymmeninä rakennettuja tilakeskuksia ja erillispientaloja piharakennuksineen. Kunnan kaupalliset ja julkiset palvelut jäävät alueen lounaispuolelle. Kapakantien varressa Kirkkojärven rannassa ovat vaatimaton uimaranta, soutuvenepaikat (kaikki käytössä) ja matonpesupaikka. Kapakantie jatkuu suunnittelualueen halki. Tietä ei tule ottaa suunnittelussa huomioon säilytettävänä ajotienä, mutta sitä voidaan käyttää osin kevyen liikenteen yhteytenä alueelle. Taajaman läpi kulkeva Keskustie rajaa suunnittelualueen pohjoispuolella avautuvasta laajasta viljelysmaisemasta. Syväjärventien ja Artjärventien kainaloon jää entinen huonekalutehdas, jossa toimii tänä päivänä useita liike- ja työtiloja. 3.2.5 Liikenne ja tekniset verkostot Tieverkko Tieverkkoon ei ole suunnitteilla muutoksia. Vesijohto- ja viemäriverkosto Suunnittelualueella olevat verkoston osat siirretään Keskustien varteen. 3.2.6 Perustamisolosuhteet Suunnittelualueella on tehty maaperätutkimus: Tutkimusalueella 1 maanpintaa peittää ohut humuspitoinen kerrostuma, jonka alapuolella luonnontilainen maaperä koostuu pehmeistä ja erittäin pehmeistä savi- ja silttikerrostumista. Savi- ja silttikerrostumat muuttuvat moreeniksi 7 23 7
metrin syvyydessä maanpinnasta mitattuna. Alueen perustamisolosuhteita vaikeuttavat rinneolosuhteet ja erittäin pehmeät savi- ja silttikerrostumat. Em. syistä alueelle suunnitteilla olevien rakennusten runko- ja alimpien lattiarakenteiden perustamistapana suositellaan alustavasti käytettävän teräs- tai teräsbetonitukipaaluja. Tutkimusalueella 2 maanpintaa peittää ohut humuspitoinen kerrostuma, jonka alapuolella luonnontilainen maaperä koostuu keskitiiviistä ja tiiviistä silttikerrostumista. Silttikerrostumat muuttuvat moreeniksi 3 7 metrin syvyydessä maanpinnasta mitattuna. Alueen rakennusten perustamistapana suositellaan käytettävän maanvaraista anturaperustusta; lattiat voidaan tehdä myös maanvaraisina. Tutkimusalueiden 1 ja 2 rajapinta on esitetty liitteessä 3. 3.3 Kilpailun tavoitteet Kilpailun tavoitteena on vahvistaa hyvä asuinkunta imagoa etsimällä kilpailun kautta mallia omaleimaiselle ja kulttuurimaisemaa vahvistavalle asuinalueelle. -kulttuuri- Myrskylän kirkonkylä sijaitsee vanhojen maanteiden risteyksessä Kirkkojärven rannalla ja tukeutuu sen länsipuolella olevaan harjuun. 1500-luvulla kylä kuului maakunnan suurimpiin. Järven pohjoisrannalla sijaitseva Myrskylän kartano 1700-luvulta on ylänköalueiden ainut kartano. Kilpailun kautta haetaan uusia näkemyksiä myrskyläläistä kulttuuria vahvistavalle asuinalueelle. -maisema- Suunnittelualue on näkyvää taajaman ja tien reunaa; omaleimaisuutta sille antaa alueen koillispuolelle jäävä Kartanonmäen rakennettu ympäristö, Kirkkojärven ranta ja lounaaseen suuntautuva loiva rinne. Maakuntakaavassa alue on rajattu osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alue sijoittuu keskeisesti hyvien liikenneyhteyksien varteen. Maisemalliset tekijät otetaan positiivisiksi lähtökohdiksi suunnitteluun ja vahvistetaan niitä. -mittakaava- Myrskylän mittakaava rakentuu pientaloista omine pihaalueineen, missä on otettu huomioon riittävä väljyys sekä asunnoista ja pihoilta avautuvat näkymät. Suunnittelualueella jatketaan Myrskylän mittakaavaa. -omaleimaisuus- Suunnittelualueella on ainutlaatuinen mahdollisuus laajentaa taajama-aluetta sekä muodostaa rakentamisella omaleimaista sekä näkyvää taajaman ja tien reunaa. Suunnitellaan taajamalle omaleimainen, näkyvä laajenemisalue. -vetovoimaisuus- Alueella on vetovoimatekijöitä. Avataan asunnoista ja alueelta näkymiä järvelle. Käytetään suunnittelussa alueen vetovoimatekijöitä ja vahvistetaan niitä. 8
-korkeatasoisuus- Ainutlaatuinen paikka antaa hyvät lähtökohdat korkeatasoiselle ja viihtyisälle kokonaisuudelle. Suunnitellaan korkeatasoinen kokonaisuus, missä asukkaat viihtyvät ja mistä kunta on ylpeä! 3.4 Suunnitteluohjeet 3.4.1 Kokonaisratkaisu Ratkaisuna kilpailijan tulee esittää yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma havainnekuvana tavoitteiden mukaisesta asuinalueesta mittakaavassa 1:2000. Ratkaisu pohjautuu laajempaan tarkasteluun, joka on laadittu kaaviona mittakaavassa 1:5000. Alla esitetyt ohjeet koskevat varsinaista suunnittelualuetta; laajemmassa yleistarkastelussa voidaan esittää ideoita vapaammin. Suunnitteluvaatimukset: Niemenkärjestä (tila RN:o 22:147) suunnittelualueen länsireunalle on osittain rakentamiseen kelpaamatonta vesijättömaata; tälle osalle ei tule esittää asuinrakentamista. Alue on merkitty liitekartassa 3. Suositukset: Rantavyöhykkeen suunnittelu ja kytkeminen asuinalueeseen on toivottavaa. 3.4.2 Asuminen Suunnitteluvaatimukset: Korttelialueista osoitetaan osa tehokkaampaa pientalojen ryhmärakentamista tai muita kytkettyjä pientaloja varten ja osa perinteisille erillispientaloille. Suositukset: - erillispientalot 60-80 % ja kytketyt pientalot 40-20 % kokonaismäärästä - tuottajamuotoisen toteutuksen esittäminen alueen länsireunalle on toivottavaa - erillispientalojen tonttikoko keskimäärin noin 1 300 m 2, kuitenkin vähintään 1 000 m 2 ; tonttitehokkuus erillispientaloille noin e=0.2. Tehokkuusluku e osoittaa tontin kokonaisrakennusoikeuden, johon myös rakennettavat talousrakennukset sisältyvät. - rakentamisen määrä on kilpailijoiden harkittavissa. 3.4.3 Muut korttelialueet Suositukset: Korttelialueita yhteistiloille, lähipalveluille tms. ei varata. 3.4.4 Vapaa-alueet Suositukset: Ranta-alueen toiminnallinen liittäminen suunnittelualueeseen ja taajama-alueeseen sekä vapaa-alueen sisäiset toiminnot lisäävät asuinalueen vetovoimaa ja antavat suunnittelulle positiivisen lähtökohdan. 9
3.4.5 Liikenne Suunnitteluvaatimukset: Suunnittelualueen ajoneuvoliikenne johdetaan yhden liittymän kautta Keskustielle/Keskustieltä. Autopaikkavaatimus: 2 ap/asunto, kytketyt 1.5 ap/asunto. Suositukset: Liittymä Keskustielle suositellaan sijoitettavaksi suunnittelualueen keskivaiheille. Kapakantie katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä ja sitä voidaan käyttää osin kevyen liikenteen yhteytenä alueelle/alueelta. 3.4.6 Tekniset verkot ja vaatimukset Suunnitteluvaatimukset: Suunnittelualue liitetään vesihuoltoverkostoon Keskustien suunnasta. Liikenteen melu on syytä ottaa huomioon rakennusten sijoittelussa alueen Keskustien puoleisessa reunassa. 3.4.7 Toteutusmuoto Kytketyt pientalot tullaan todennäköisesti toteuttamaan tuottajamuotoisesti ja erillispientalot omatoimisen rakentamisen kautta. Asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä sekä rakentamisohjeilla ohjataan rakentamista. 3.4.8 Kilpailuohjeiden sitovuus Kilpailuohjeet on jaettu suunnitteluvaatimuksiin ja suosituksiin; suunnitteluvaatimukset sitovat kilpailijoita ja koskevat varsinaista suunnittelualuetta. 10 3.4.9 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Kilpailuehdotusten arvostelussa kiinnitetään huomio ensisijassa siihen, kuinka omaperäisesti suunnittelualue on ratkaistu maisemallisten lähtökohtien ja sitovien suunnitteluvaatimusten puitteissa ja toissijaisesti siihen, kuinka alue on liitetty taajamarakenteeseen. Esitettyjen ideoiden toteutus- ja kehittämiskelpoisuus otetaan arvostelussa huomioon. 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 4.1 Vaadittavat asiakirjat Kilpailijoilta vaaditaan asiakirjat, jotka tulee esittää enintään kolmella (3) vaakasuuntaisella A3-kokoisella tulosteella. Kilpailun järjestäjälle toimitetaan vain yksi sarja suorina kopiointikelpoisina paperikopioina ilman alustaa ja päällystemuovia. 1. Kaaviomainen tarkastelu suunnittelualueen liittymisestä lähiympäristöön 1:5000; korttelialueet, tiestö, vapaa-alueet ja muut suunnitelman keskeisiä ideoita valottavat elementit. Lyhyt kirjallinen selostus ratkaisun kannalta olennaisista tiedoista (ratkaisuperiaatteet, kerrosalalaskelmat). 2. Havainnekuva varsinaisesta suunnittelualueesta mittakaavassa 1:2000. Havainnekuvassa tulee esittää katu-, piha- yms. ehdotukseen liittyvät alueet ja rakentamisen määrä. 3. Korttelisuunnitelma varsinaiselta suunnittelualueelta mittakaavassa 1:500 - kilpailijan valitsemalta, suunnitelmaa havainnollistavalta kohdalta sekä luonnosmaista suunnitelmaa havainnollistavaa materiaalia.
4.2 Kilpailusalaisuus Kilpailuehdotusten jokainen asiakirja on varustettava nimimerkillä. Kilpailuehdotuksen mukana on lähetettävä suljettu, läpinäkymätön ja nimimerkillä varustettu kirjekuori ja sisällä ehdotuksen nimimerkki sekä tekijän nimi, osoite ja puhelinnumero. Lisäksi on ilmoitettava, kenellä on kilpailuehdotuksen tekijänoikeus ja ketkä ovat avustajia. 4.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö Kilpailuaika päättyy 11.4.2008. Kilpailuehdotukset on tuotava Myrskylän kunnanvirastolle, osoite Virastotie 5, 07600 MYRSKYLÄ 11.4.2008 kello 14.45 mennessä tai jätettävä todistettavasti kyseisenä päivänä postin tai muun kuljetuslaitoksen kuljetettavaksi edellä mainittuun osoitteeseen. Lähetyksen päälle on merkittävä: Kirkkojärven ranta/ kilpailu. PALKINTOLAUTAKUNTA Valokuvat Ulla-Maija Upola 11
12 Kuvassa 3 on näkymä suunnittelualueelta Kirkkojärven rantaan. Taustalla näkyy Myrskylän kirkko ja taajama.