Esitysten ja keskustelujen herättämiä pohdintoja Miten (poissulkevia) kategorioita, stereotypioita ja normeja tuotetaan ja uusinnetaan? Miten kukin meistä tekee sitä itse? Saattaako stereotypioita purkavassa työssä päätyä joskus myös uusintamaan/vahvistamaan niitä? Mitä oman sukupuolen mukainen ryhmä tarkoittaa tyttö- tai poikatyössä? Kohdataanko monikulttuurisessa työssä kulttuuri yksilön sijaan tai yksilön ensisijaisena määrittäjänä? Miten poissulkevia arvoja ja normeja ylläpitäviin rakenteisiin voi vaikuttaa? Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 1 Miksi ei voimauttaminen? Voimaantumisesta osallisuuteen Kokoava asiantuntijapuheenvuoro Miksi osallisuus? Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishankkeen avajaisseminaari 11.11.2014 FT Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 1
Mitä osallisuus on? 1. Olen osa yhteisöä (kuulun johonkin) Yhteisö > hyväksyy ja ottaa mukaan Haluan olla yhteisön jäsen 2. Toimin osana yhteisöä (osallistun) Yhteisö > mielekkäitä osallistumismahdollisuuksia ja todellisia vaikuttamismahdollisuuksia Osaan ja haluan hyödyntää näitä mahdollisuuksia 3. Koen olevani osa jotain yhteisöä (tunnen kuuluvani) Yhteisö > yhteenkuuluvuuden mahdollisuudet Tietoisuus ja kokemus kuulumisesta merkityksellisenä osana johonkin Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 3 Osallisuus on mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen kysymys Demokratia koostuu ihmisistä ja demokratian elinvoimaisuus vaatii ihmisiä......jotka kokevat kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa ja lähiyhteisöjään...jotka ovat sitoutuneet tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen ja kehittämiseen yhdessä Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 4 2
Sosiaalisen todellisuuden moninaisuuden huomioiminen... on tärkeää, mutta ei yksin riitä > Valtasuhteiden ja eriarvoisuuksien huomioiminen Intersektionaalisuus / risteävät erot: sukupuoli, seksuaalisuus, etninen tausta, yhteiskuntaluokka... Kimberlé Crenshaw: intersectionality >< valta Beverly Skeggs: luokkatutkimukset Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 5 > Työkaluja yhteiskunnalliseen hereilläoloon ja kriittiseen refleksiivisyyteen Marginalisoivien stereotypioiden, seksismin, rasismin ja muiden sorron käytäntöjen tunnistaminen ja niille vaihtoehtojen tiedostaminen Yhteiskunnan rakenteet > niihin voi vaikuttaa ja niitä voi muuttaa Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 6 3
Johonkin kuulumisen tunne ja kokemus omasta merkityksestä osana jotakin yhteisöä ja yhteiskuntaa on yksi ihmisen hyvinvoinnin perustoista samoin kuin edellytys maailmaa muuttavalle toiminnalle > Tunnustussuhteet ja tunnustuskokemukset Axel Honneth: theory of recognition itseluottamus (olemassaolo rakkaus) itsekunnioitus (oikeuksien tunnustaminen legaalit suhteet) itsearvostus (panos yhteisölle solidaarisuus) Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 7 Kategoria vai ainutkertaisuuden kohtaaminen Martin Buber: Minä Sinä- ja Minä-Se suhteet > molempia on ja molempia tarvitaan Kohtaaminen voi olla molemminpuolista ja välitöntä vain, jos emme ennakolta kategorisoi toisiamme omien toiveidemme, pyyteidemme tai tarkoitustemme mukaisiksi (Värri 2004, 66) olettamattomuus Keskeistä on, kumpi asennoitumisen tapa on jokapäiväisissä suhteissamme vallitseva, esineellistävä vai dialogisesti kohtaava Alphonso Lingis: sellaisten ihmisten yhteisö, joilla ei ole mitään yhteistä Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 8 4
sanna.ryynanen@uef.fi KIITOS! Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto 2014 9 5