KOKOUSKUTSU 6/05 1 Paikka ja aika Seminarieskolan Tammisaaressa klo. 18.00 - Läsnä Jäsenet Augustuson Anne-May Biström Bernhard Biström Lennart Blomqvist Thomas Borgman Mikael Donner Irina Enberg Håkan Engblom Roger Forsbäck Isa Friberg Ralf Gahnström Ralf Grundström Camilla Grönroos Pirkko Heimberg Ulf Holmberg Sven Holmqvist Johan Holmström Sinikka Junell-Kousa Lili-Ann Karlsson Kenneth Lindholm Henrik Lindström Anders Lindström-Dahl Ulla Lintuluoto Seppo Malm Tage Malmén Maj-Britt Metsämäki Johanna Metsämäki Lauri Nyberg Michael Orre Werner Rehn Tom Rehnberg Berndt Sahlberg Sig-Britt Seppänen Asta Stenlund Sven Tasanko Jaana Heikkilä Mikael Johansson Mårten Karlsson Bob Karlsson Thomas von Renteln Katarina Söderström Rolf
2 Numero Asia KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN TOTEAMINEN... 4 KV 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 4 KV 3 ILMOITUSASIAT... 4 KV 4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 4 KV 5 VALTUUTETTU ROGER ENGBLOMIN YM. ALOITE / YHTEISTYÖTÄ ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA... 5 KV 6 KV 7 KV 8 KV 9 ANOMUS MAANVUOKRASOPIMUKSEN JATKAMISESTA; STIG LINDH... 8 KOPIOIDEN JA MUIDEN TEKNISEN LAUTAKUNNAN SUORITTAMIEN PALVELUJEN HINNAT... 10 VALTUUTETTU ASTA SEPPÄSEN YM. TAMMIHARJUN SAIRAALAAN PERUSTETTAVAA TURVAKOTIA KOSKEVA ALOITE... 12 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN... 14 KV 10 HÅKAN ENBERGIN LUOTTAMUSTEHTÄVÄ... 16 KV 11 KV 12 KV 13 VUOKRATONTTIANOMUS/ BERGHEMMA HANTVERK AB/VALITUS/ RICHARD GRÖNBLOM/VASTINE/HALLINTO- OIKEUDEN PÄÄTÖS... 17 ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSASSA 10 OLEVIEN KORTTELEIDEN 303 JA 306 VÄLISSÄ OLEVAN PUISTON OSALLE, KAAVA NRO 2173... 21 BROMARVIN URHEILUKENTÄN SANEERAUSURAKOITSIJAN VALINTA/MÄÄRÄRAHA TALOUSARVIOON... 23 KV 14 FRIDEBON VANHAINKOTIA KOSKEVA KANSALAISALOITE.. 25 KV 15 KV 16 KV 17 KV 18 ALOITE VALTUUSTON KUTSUMISEKSI KOOLLE VANHUSTENHUOLLON TILOJEN VUOKRAAMISPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYÄ VARTEN... 30 KOY TAMMISAAREN VUOKRA-ASUNTOJEN OSAKEKANNAN LUOVUTUS KUNTA-ASUNNOT OY:LLE... 36 TONTTIANOMUS/RAUTIA TAMMISAARI; KAJ BJÖRKLÖF/pv.o.y.... 39 TAKAUSSITOUMUS/FASTIGHETS AB GEBBELBY INDUSTRIHUS KIINTEISTÖ OY/MUUTTUNEET EHDOT... 42
3 Pöytäkirja asetetaan nähtäville, aika ja paikka Tiistaina den 13.9.2005 klo. 09.00 12.00 kaupunginkansliassa. Todistaa, Mikael Heikkilä stadssekr.
4 KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN TOTEAMINEN KV 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KV 3 ILMOITUSASIAT KV 4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
5 Dnr STDS:653/1998 KV 5 14.3.05 kh 18 VALTUUTETTU ROGER ENGBLOMIN YM. ALOITE / YHTEISTYÖTÄ ERI- KOISSAIRAANHOIDOSSA Valtuutettu Roger Engblom ym. jättivät 27.4.1998 aloitteen, joka koskee erikoissairaanhoidon yhteistyötä, liite. Aloitteen tekijät ehdottivat, että kaupunginhallitukselle annetaan tehtäväksi muiden länsiuusmaalaisten kuntien kanssa keskustella Turunmaan asiasta mahdollisesti kiinnostuneiden kanssa yhteisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä äidinkielellä. Aloitteen johdosta todetaan, että erikoissairaanhoitolaki (1989/1062) säätelee maan jakoa sairaanhoitopiireihin. Sairaanhoitopiirin alue muodostuu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista kunnista. Kunnan täytyy kuulua sairaanhoitopiiriin, mutta se voi myös sopia palvelujen ostamisesta muulta sairaanhoitopiiriltä. Tammisaaren kaupunki kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (= HUS), mutta kaupunki saa, kuten edellä käy ilmi, ostaa palveluja esim. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Tammisaaren kaupunki ei sitä vastoin voi ilman lainmuutosta muodostaa uutta sairaanhoitopiiriä, joka poikkeaa niistä piireistä, jotka on mainittu erikoissairaanhoitolaissa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat voivat tietenkin ostaa palveluja HUS:lta eli lähinnä Länsi-Uudenmaan sairaalalta, kuten ne nyt tekevätkin. Tammisaaren kaupunki voi myös erota HUS:n sairaanhoitopiiristä sekä pyytää lupaa saada liittyä toiseen piiriin eli lähinnä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Kaupungin eroaminen HUS:n sairaanhoitopiiristä merkitsisi sitä, että kaupunki saisi takaisin osuutensa HUS:n peruspääomasta eli n. 4,7 milj. per 31.12.2004. Sairaalakiinteistöt jäisivät kuitenkin edelleen HUS:lle. Lainsäädäntö antaa siis kunnille mahdollisuuden valita sairaanhoitopiirin sekä ostaa erikoissairaanhoitopalveluita. Kunnalla on kuitenkin erikoissairaanhoitopalvelujen ostajana hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa erikoissairaanhoitoon. Kunnan päätös ostaa palveluja perustuu kuntalaisten hoitotarpeeseen. on vuosien 2005 2007 taloussuunnitelmassaan hyväksynyt kirjelmän, jonka mukaan tulosalueen Erikoissairaanhoito kustannusten nousu on saatava taittumaan. Kaupunginhallitus on 7.2.2005 antanut oheisen lausunnon ns. Laitisen raportista ( Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen toimintaa organisoivat suuntaviivat ), liite. Lausunnossa tuetaan vahvasti Länsi-Uudenmaan sairaalaa. Suurin osa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen länsiuusmaalaisista kunnista on hyväksynyt vastaavanlaisen lausunnon. (MH)
6 Kaupunginhallitus merkitsee em. selvityksen tiedoksi sekä toteaa, ettei aloite tässä vaiheessa johda muihin toimiin. lle annetaan myös em. vastauksena aloitteeseen. Aloitteen käsittely julistetaan päättyneeksi. Hyväksyttiin. 21.3.05 kv 15 Kaupunginhallitus antaa 14.3.2005 kaupunginvaltuustolle em. vastauksena aloitteeseen. Aloitteen käsittely julistetaan päättyneeksi. Jäsen Roger Engblom ehdotti asian jättämistä pöydälle. n I varapuheenjohtaja Lauri Metsämäki vastusti asian jättämistä pöydälle, koska pöydällepanoehdotuksen perusteluita ei ole esitetty. Jäsen Isa Forsbäck kannatti tämän jälkeen pöydällepanoehdotusta. n puheenjohtaja keskeytti asiakäsittelyn sekä kehotti seuraavia puhujia sanomaan mielipiteensä kannatetusta pöydällepanoehdotuksesta. Keskustelun aikana jäsenet Sinikka Holmström ja Sig-Britt Sahlberg ilmoittivat kannattavansa pöydällepanoehdotusta. Jäsen Asta Seppänen vastusti pöydällepanoehdotusta. Jäsen Lennart Biström ehdotti asian palauttamista. n puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuuston pitää ensin ottaa kantaa kannatettuun pöydällepanoehdotukseen, minkä vuoksi palautusehdotusta esitetään tässä vaiheessa liian aikaisin. Jäsenet Lennart Biström, Sven Holmberg, Sven Stenlund, Tage Malm, Bernhard Biström ja Werner Orre kannattivat tämän jälkeen pöydällepanoehdotusta.
7 Keskustelun päätyttyä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja totesi, että kymmenen (10) jäsentä oli kannattanut pöydällepanoehdotusta ja että asia näin ollen kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan jätetään pöydälle seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen. 05.09.05 kv 5
8 Dnr TN:30/2005 KV 6 6.9.05 TLK 114./. ANOMUS MAANVUOKRASOPIMUKSEN JATKAMISESTA; STIG LINDH Stig Lindh, jolla on vuokralla alue Tenholan Lindsbyssä sijaitsevasta kiinteistöstä 3:19 ja joka siellä harjoittaa kioskitoimintaa (StigIn) on anonut vuokrasopimuksen pidentämistä 20:lla vuodella. Nykyinen sopimus laadittiin 25:ksi vuodeksi vuonna 1983, ja se päättyy näin ollen vuonna 2008. Käsittelyssä olevassa asemakaavaehdotuksessa alue on ilmoitettu AL-alueeksi, ts. asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavaehdotusta ajatellen sopimuksen pidentäminen on mahdollista. Sopimusta laadittaessa tulee myös AL-alueen rajat huomioida. Katso oheinen kartta. Maanvuokramaksu oli 135,92 vuonna 2004. Tämä on matalampi kuin kaupungin normaalisti soveltama maksutaso. Sen vuoksi maksu voitaisiin pitää nykyisellä tasolla vuosina 2005-2008 alkuperäisen sopimuksen mukaisesti, ja vuodesta 2009 alkaen maksu olisi sopimuskauden loppuun 250 /vuosi sidottuna indeksiin siten, että se perustuisi huhtikuun 2005 (1595 pistettä) elinkustannusindeksiin. Sopimusta voitaisiin pidentää muuten muuttumattomin ehdoin ajalle 1.7.2005-30.6.2025 lukuun ottamatta poistuvaa kohtaa 5. (ÅF) (kaupungininsinööri) Tekninen lautakunta ehdottaa, että grillikioskialueen maanvuokrasopimusta Stig Lindhin kanssa Lindsbyn kiinteistössä 3:19 jatketaan yllä olevin ehdoin. Hyväksyttiin 27.6.05 kh 12 Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että grillikioskialueen maanvuokrasopimusta Stig Lindhin kanssa Lindsbyn kiinteistössä 3:19 jatketaan 30.6.2025 asti yllä olevin ehdoin. Hyväksyttiin
9 05.09.05 kv 6 Kaupunginhallitus ehdottaa 27.6.2005 valtuustolle, grillikioskialueen maanvuokrasopimusta Stig Lindhin kanssa Lindsbyn kiinteistössä 3:19 jatketaan 30.6.2025 asti yllä olevin ehdoin.
10 Dnr TN:178/2005 KV 7 03.3.05 TL 40 KOPIOIDEN JA MUIDEN TEKNISEN LAUTAKUNNAN SUORITTAMIEN PAL- VELUJEN HINNAT Valtuusto hyväksyi kopioiden ja muiden teknisen lautakunnan suorittamien palveluiden voimassa olevat hinnat 22.10.2001, pääosin euroon siirtymisen vuoksi. Hintoihin tehtiin pienehkö täydennys keväällä 2004. Eri palveluiden yksittäisten maksujen tarkistamiseen ei liene olemassa yleistä tarvetta. Sen sijaan on tarvetta hinnoitella uudet palvelut. Sellaisia palveluja ovat esim. Tammisaaren eteläisen saariston ranta-asemakaavan karttakirja (koko A3 ja mittakaavassa 1:10 000) Asiakirjojen ja asemakaavan kaavamääräysten hintoja ehdotetaan tarkistettavan siten, että yksittäisten sivuhintojen (1,25-2,50 ) sijaan on 10 euron kokonaishinta (joka sisältää yhden kartan). Kaupungin karttoja käytetään useissa eri yhteyksissä ilman, että erillistä lupaa on pyydetty. Kartan julkaiseminen edellyttää tekijänoikeuksien haltijan lupaa. Olisi paikallaan ottaa käyttöön erityinen maksu kaupungin karttojen käytöstä. Ehdotetaan, että tämä nk. kartan julkaisuluvan maksu olisi 50 euroa (ilman ALV:ia) ja että se perittäisiin ulkopuolisilta asiakkailta. Julkaistavassa kartassa pitäisi olla merkintä tekijänoikeudesta sekä julkaisuoikeus: Kiinteistönmuodostamis- ja mittausyksikkö, Tammisaaren kaupunki lupanumero/vuosi. Lupa on voimassa yhden vuoden../. Kiinteistönmuodostamis- ja mittaus- sekä aluesuunnittelun yksikössä on laadittu ehdotus kopioiden ja palveluiden (tekninen keskus) hintojen täydentämisestä ja se on liitteenä. Valtuuston on hyväksyttävä hinnat. (PV) (kaupungininsinööri) Tekninen lautakunta hyväksyy osaltaan ehdotuksen kopioiden ja muiden teknisen keskuksen suorittamien palvelujen hintojen muutoksen ja lähettää ne kaupunginhallitukseen jatkokäsittelyä varten. Hyväksyttiin 27.6.05 kh 13 Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle hintamuutoksen ehdotuksen hyväksymistä.
11 Hyväksyttiin 05.09.05 kv 7 Kaupunginhallitus ehdottaa 27.6.2005 valtuustolle hintamuutoksen ehdotuksen hyväksymistä.
12 Dnr STDS:1087/2004 KV 8 7.6.2005 stlka 32./. VALTUUTETTU ASTA SEPPÄSEN YM. TAMMIHARJUN SAIRAALAAN PE- RUSTETTAVAA TURVAKOTIA KOSKEVA ALOITE Valtuutettu Asta Seppänen ym. ovat 21.12.2004 jättäneet kaupunginvaltuustolle aloitteen, joka koskee selvitystä perustaa turvakoti Tammiharjun sairaalaan sekä toimintasuunnitelman laatimista tasa-arvon toteutumiseksi kaupungin hallinnossa. Aloite liitteenä 32. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee antaa lausunto siitä, että voidaanko Tammiharjun sairaalaan perustaa turvakoti. Polyfonet-yhteistyössä läntisellä Uudellamaalla on sen perustamisesta vuodesta 2000 lähtien keskusteltu alueen perhekuntoutus- ja turvakodin tarpeesta. Folkhälsan suunnittelee perhekuntoutus- ja turvakotiyksikköä Meltolan vanhaan ylilääkärin taloon. Talo sijaitsee noin 150 metrin päässä Meltolan päärakennuksesta. Talon pinta-ala on 678 m 2. Kriisihuolto asettaa vaatimukset tiloille ja erityisesti sekä asiakkaiden että työntekijöiden turvallisuudelle. Rakennuksen ympärille tullaan rakentamaan suoja-aita. Turvallisuutta suojaavia apuvälineitä tullaan asentamaan. Turvakotiin suunniteltu palvelutarjonta ja toiminta perustuvat länsiuusimaalaisten kuntien kanssa käytyihin kartoituksiin ja keskusteluihin. Toiminnan tavoitteena on parhaalla mahdollisella tavalla vastata kunnan tarpeisiin sekä tukea kunnan omia palveluja. Toiminnan perusajatuksena on tarjota tukea, apua, turvaa ja kuntoutusta, kun kyseessä on perheväkivalta ja ongelmatilanteet lastensuojelussa sekä tarjota perhekuntoutusta vuorokauden ympäri. Toiminnassa panostetaan erityisesti pitkäaikaiseen ja kokonaisvaltaiseen työhön, jota tehdään yhdessä perheiden, viranomaisten ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on omien voimalähteiden löytäminen sekä samalla saada käsitys tarvittavan tuen määrästä. Tavoitteena on myös aikaansaada pysyviä muutoksia perheessä ja tehdä arjesta turvallisempi sekä samalla vähentää perheen sisäisten kriisien riskiä. Yksikköön tulevat kahdeksan paikkaa jakautuvat turvakotiin, pienten lasten vastaanottokotiin ja perhekuntoutukseen. Yksikkö tulee myös toimimaan valvottujen tapaamisten kohtaamispaikkana. Eri palvelumuotojen paikkajako tulee olemaan joustava. Toimintaa varten palkataan kahdeksan henkilöä. Henkilökunta koostuu sosiaalityöntekijästä, kahdesta psykiatrian sairaanhoitajasta, kolmesta sosionomista ja kahdesta lähihoitajasta. Tavoitteena on hyvin koulutettu, osallistuva ja ammattitaitoisesti monipuolinen henkilökunta. Henkilökunta työskentelee kolmessa vuorossa. Perhekuntoutus- ja turvakodin toiminnan suunnitellaan alkavan syksyllä 2005. VALMISTELIJAN (sosiaalisihteeri KL) Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä mainitun selvityksen vastauksena aloitteeseen. ESITTELIJÄN Esittelijä yhtyy valmistelijan ehdotukseen.
13 Hyväksyttiin yksimielisesti. 27.6.05 kh 18 Kaupunginhallitus kirjaa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon aloitteesta tiedoksi. Lausunto annetaan valtuustolle vastaukseksi aloitteeseen. Aloitteen käsittely julistetaan päättyneeksi. Hyväksyttiin Kirjattiin, että hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaana Tasanko saapui uudelleen kokoukseen käsiteltäessä tätä pykälää. 05.09.05 kv 8 Kaupunginhallitus ilmoittaa 27.6.2005 valtuustolle lausunnon vastauksena aloitteeseen. Aloitteen käsittely julistetaan päättyneeksi.
14 Dnr STDS:1085/2004 KV 9 16.08.05 kh 14 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus (HUS) on kokouksessaan 9.5.2005 tehnyt päätöksen uudesta HUS:in perussopimuksen muutosehdotuksesta. Jäsenkuntien ja HUS:in hallituksen yhteinen tilaisuus järjestettiin 1.6.2005 Meilahdessa, jossa käytiin läpi perussopimuksen nykyinen tila sekä HUS:in hallituksen esittämä uusi perussopimuksen muutosehdotus. HUS:in hallitus on 13.6.2005 käsitellyt asiaa uudelleen ja päättänyt lähettää oheiset perussopimuksen muutosehdotukset (liite 2) 1.1.2006 alkaen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kunnanhallituksen on tehtävä päätös viimeistään 30.9.2006. Ehdotus vastaa sitä ehdotusta, joka 1.6.2005 esitettiin kunnille järjestetyssä kokouksessa lukuun ottamatta perussopimuksen 10 :ssä olevia määräyksiä, jotka koskevat sairaanhoitoalueelle valittavan lautakunnan poliittisen edustettavuuden määrittämistä. Kyseessä olevaa asiaa käsitellään lähemmin asianomaisen kohdan perusteluosassa. Kunnallislain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien yksimielisellä päätöksellä. HUS:in perussopimusta voidaan muuttaa, mikäli sitä kannattaa vähintään 2/3- osaa jäsenkunnista ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. HUS:in hallitus ehdottaa, että HUS:in jäsenkuntien valtuustot päättävät hyväksyä HUS:in perussopimuksen muutosehdotuksen. Päätökset on tehtävä viimeistään 30.9.2005. Jotta perussopimuksen muutokset hyväksytään, ne on hyväksyttävä ilman muutoksia, siis mitään muutosehdotusta ei voi esittää. 1.6.2005 pidetyssä tiedotustilaisuudessa kävi selvästi ilmi, että perussopimuksen muutosehdotuksesta vallitsee suuri yksimielisyys. Tämä merkitsee mm. sitä, että HYKS:in sairaanhoitoalueen lautakunnan koostumusta ( 10 perussopimuksessa) kannatettiin tiedotustilaisuudessa. Kaikki sairaanhoitoalueet eivät ehdotuksen mukaan ole edustettuina HYKS:in sairaanhoitoalueen lautakunnassa. Tammisaaren kaupunki on aikaisemmin ilmoittanut, että sairaanhoitoalueiden pitäisi olla edustettuina HYKS:in sairaanhoitoalueen lautakunnassa. Yllä mainittuun viitaten on toki syytä hyväksyä perussopimuksen muutosehdotus. (MH) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy HUS:in perussopimuksen muutosehdotuksen.
15 Kirjattiin, että hallituksen puheenjohtaja Pirkko Grönroos ei osallistunut asian käsittelyyn jääviyden vuoksi. Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaana tasanko johti puhetta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen. 05.09.05 kv 9 Kaupunginhallitus ehdottaa 16.8.2005, että valtuusto hyväksyy HUS:in perussopimuksen muutosehdotuksen.
16 Dnr STDS:996/2004 KV 10 16.08.05 kh 15 HÅKAN ENBERGIN LUOTTAMUSTEHTÄVÄ Håkan Enberg anoo vapautusta sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle: a. että Håkan Enberg omasta pyynnöstään vapautetaan sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä, b. että valtuusto valitsee sivistyslautakuntaan uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimintakaudeksi. Hyväksyttiin 05.09.05 kv 10 Kaupunginhallitus ehdottaa 16.8.2005 valtuustolle: a. että Håkan Enberg omasta pyynnöstään vapautetaan sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä, b. että valtuusto valitsee sivistyslautakuntaan uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimintakaudeksi.
17 Dnr TN:1114/2002 KV 11 19.02.03 esj 4./. VUOKRATONTTIANOMUS/ BERGHEMMA HANTVERK AB/VALITUS/ RICHARD GRÖNBLOM/VASTINE/HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Susanne ja Göran Berghem pyytävät Berghemma Hantverk Ab:n lukuun voidakseen vuokrata Baggöstä koko se alue, joka aikaisemmin on suunniteltu kalasatamaksi, Baggö Marinan rakentamista varten. Liite 4. Marinaan arvioidaan tulevan 200 venepaikkaa autopaikkoineen, 3 lämmintä hallia talvisäilytystä ja veneiden huoltoa varten, 1 halli Berghemman tuontitoimintaa varten sekä ramppi veneiden vesillelaskua ja ylösnostoa varten. Yhteen halleista suunnitellaan rakennettavan pieni virka-asunto sekä saariston info- ja huoltopiste. - - - - - - - - - - - - - - - 29.03.04 kv 13 Kaupunginhallitus ehdottaa 8.3.2004, että kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen vuokraamaan noin 4 ha:n hankealueen Grevön kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä 1:125 Baggö Marina Ab Oy:lle pienvenesataman ja siihen kuuluvien huolto- ja varastointirakennusten rakentamista ja ylläpitoa varten 30 vuodeksi ja muuten hankkeen toteutukselle asetetuin lupaehdoin. Kirjattiin, että valtuutetut Jaana Tasanko ja Sven Stenlund ilmoittivat olevansa esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn. Valtuutettu Karl-Einar Damén ehdotti asian palauttamista kaupunginhallitukselle, jotta voitaisiin selvittää mahdollisuutta alueen pienentämiseksi siten, että myös kalasatama voitaisiin rakentaa nyt ajankohtaisen alueen viereen. Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Trygve Lindqvist kannatti palautusehdotusta viitaten siihen, että Kalastajaliitolta ei ole pyydetty lausuntoa. Valtuuston puheenjohtaja keskeytti asiakeskustelun sekä kehotti seuraavaa puhujaa sanomaan mielipiteensä kannatetusta palautusehdotuksesta, joko puolesta tai vastaan. Palautekeskustelun aikana valtuutettu Asta Seppänen ilmoitti vastustavansa palautusehdotusta. Valtuutetut Sig-Britt Sahlberg ja Berndt Rehnberg kannattivat palautusehdotusta. Valtuutettu Bengt Lindholm vastusti palautusehdotusta.
18 Sen jälkeen, kun palautuskeskustelu oli saatettu päätökseen, valtuuston puheenjohtaja esitti seuraavan äänestysehdotuksen: Valtuutettu Karl-Einar Daménin ehdotusta kannattavat valtuutetut äänestävät JAA ja sitä vastustavat valtuutetut äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä jäsen Daménin palautusehdotus sai 12 ääntä, ja 20 jäsentä vastusti palautusehdotusta. Kaksi valtuutettua ei osallistunut äänestyskäsittelyyn esteellisyyden vuoksi. Palautusehdotus hylättiin näin ollen. Asiakeskustelu jatkui. Jatkokeskustelun aikana valtuutettu Karl-Einar Damén ehdotti, valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan Trygve Lindqvistin sekä valtuutettujen Sig-Britt Sahlbergin, Berndt Rehnbergin, Lili-Ann Junell-Kousan, Tage Malmin ja Håkan Enbergin kannattamana asian jättämistä pöydälle. Valtuutettu Thomas Blomqvist vastusti pöydälle jättämistä. Tämän jälkeen valtuuston puheenjohtaja totesi, että pöydälle jättämistä ei ole kannattanut neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista ja että valtuusto ei näin ollen voi työjärjestyksen mukaisesti jättää kysymystä pöydälle, vaan valtuuston on äänestettävä pöydälle jättämisehdotuksesta. Valtuuston puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pöydälle jättämisehdotusta kannattavat valtuutetut äänestvät JAA ja ehdotusta vastustavat valtuutetut äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä pöydälle jättämisehdotus sai yhdeksän (9) ääntä ja 18 valtuutettua vastusti pöydälle jättämisehdotusta. Viisi (5) valtuutettua pidättyi äänestämästä ja kaksi (2) valtuutettua ei osallistunut äänestykseen esteellisyyden vuoksi. Ehdotus pöydälle jättämisestä hylättiin näin ollen. Asiakeskustelu jatkui. Valtuusto päätti tämän jälkeen yksimielisesti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen. 14.6.2004 kh 14./. Richard Grönblom on valittanut valtuuston päätöksestä. Liite 14. Valittaja vaatii valtuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa. Valittajan mielestä valtuusto on ylittänyt toimivaltansa käyttämällä harkinta-
19 oikeuttaan väärin ja siitä syystä, että päätöksenteossa ei noudatettu kunnallishallinnossa noudatettavia tasa-arvoperiaatteita. Vaatimuksia perustellaan sillä, että valtuustolle ei ilmoitettu asiakirjoista hakijan poikkeuslupa-anomuksen yhteydessä. Yllä mainittuun viitaten todetaan, että valtuusto, mikä selvästi käy ilmi asiakirjoista, on ollut tietoinen alueen kaavatilanteesta sekä yleensäkin aluetta koskevista kaavoista. Valtuusto ei ole ottanut kantaa mihinkään poikkeuslupamenettelyyn. Kaupunginhallitus on antanut Baggö Marina Ab Oy:lle (nyttemmin Berghemma Hantverk Ab) oikeuden hakea poikkeuslupaa suunnitellulle hankkeelle. Kaupunginhallitus ei ole ottanut kantaa poikkeuslupa-anomukseen eikä myöskään kysymykseen siitä, että voidaanko suunniteltu hanke toteuttaa poikkeuslupamenettelyllä vai vaatiiko hanke kaavamuutosta. Valtuusto ottaa periaatteessa kantaa siihen, että onko asian valmistelu ollut riittävää, ts. onko valtuustolla ollut käytettävissään päätöksessä tarvittavat tiedot. Kyseessä olevassa tapauksessa valtuusto on katsonut valmistelun olevan riittävän alueen vuokrauspäätöksen tekemiseen. Yllä mainittuun viitaten ja sen perusteella, että valtuuston päätös ei muutenkaan ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ehdotetaan, että valitus hylätään täysin perusteettomana. (MH) Kaupunginhallitus antaa yllä mainitun lausunnon valituksista. Jäsenet Jaana Tasanko ja Mikael Borgman eivät osallistuneet asian käsittelyyn jääviyden vuoksi. Jäsen Sahlberg ehdotti jäsen Tage Malmin kannattamana valitusten hyväksymistä. Sen jälkeen, kun keskustelu oli saatettu päätökseen, hallituksen puheenjohtaja esitti seuraavan äänestysesityksen. Kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat jäsenet vastaavat jaa ja jäsen Sahlbergin ehdotusta kannattavat jäsenet vastaavat ei". Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus sai kuusi ääntä ja jäsen Sahlbergin ehdotus sai kolme ääntä. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin näin ollen.
20 16.08.05 kh 18./. Helsingin hallinto-oikeus on 29.7.2005 hylännyt valitukset liitteen 18 mukaisesti. Kaupunginhallitus merkitsee päätöksen tiedoksi. Kaupunginhallitukselle ilmoitetaan päätöksestä, josta myös kuulutetaan. Kirjattiin, että hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaana Tasanko sekä jäsen Sven Svenlund eivät jääviyden vuoksi osallistuneet asian käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen. 05.09.05 kv 11 Kaupunginhallitus ilmoittaa 16.8.2005 kaupunginhallitukselle tiedoksi Helsingin hallintooikeuden päätöksen 29.7.2005.
21 Dnr STPL:66/2005 KV 12 27.1.05 askl 11 ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSASSA 10 OLEVIEN KORTTELEIDEN 303 JA 306 VÄLISSÄ OLEVAN PUISTON OSALLE, KAAVA NRO 2173 Kaupunginosassa 10 olevan korttelin 303 tontit 9 ja 10 on muodostettu jakamalla tontti (nro 6) siten, että kadulta katsottuna taimmaiselle tontille johtava sisääntulotie on johdettava kortteleiden 303 ja 306 välisen puistoalueen läpi Fleminginkadulta. Tekninen lautakunta hyväksyi menettelyn päätöksessään 18.11.1992 TL 284). Tarve mainittuun järjestelyyn syntyi ympäristökeskuksen vahvistaessa asemakaavamuutoksen ehdotetuin tonttijaoin, mutta tonttijaolle merkityksellinen katu, joka sijaitsee aikaisemmalla puistoalueella, jätettiin valituksen jälkeen vahvistamatta. Nykytilanne osoittaa sisääntulotiet rakentamattomalle tontille 303-9 ja toissijaisen sisääntulotien tontille 306-1 hiekkakäytävän kautta Fleminginkadulta. Tontille 303-9 myönnettävän rakennusluvan oletetaan edellyttävän tontille johtavaa yksiselitteistä ajotietä lähimmältä kadulta. Asemakaavan muutosehdotus laaditaan, jotta mahdollistetaan ajotien vahvistaminen tonteille 303-9 ja 303-10 sekä 306-1 puistoalueen kautta noin 35 metrin päästä Fleminginkadulta. Kaavamuutos on luonteeltaan tekninen eikä sen toteuttamisella liene olevan suurtakaan vaikutusta nykytilanteeseen. Oikeus ajotien käyttämiseen ja vastuuseen muodostuu kaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen erillisellä menettelyllä. Liitteenä on a. Kaavakartta kaavamääräyksineen. b. Kopio teknisen lautakunnan sisääntulotiestä tekemästä päätöksestä. c. Kopio vahvistetusta asemakaavasta (katu ilman vahvistusta) d. Kopio edellisestä kaavasta (voimassa oleva puistoalue) (kaupunginarkkitehti) Kaupunginsuunnittelulautakunta päättää pyytää järjestelystä teknisen keskuksen lausuntoa, oikeuttaa Aluesuunnittelua täydentämään ehdotusta kuvauksella ja lähettää ehdotuksen kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Hyväksyttiin. 13.6.05 kh 18 Kaavamuutos on luonteeltaan tekninen. Tästä huolimatta kaava on asetettava yleisön nähtäville. Sitä vastoin ei ole tarpeellista pyytää lausuntoa kaavamuutoksesta. (MH)
22 Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavamuutosehdotuksen Tammisaaren kaupungissa kaupunginosassa 10 olevien kortteleiden 303 ja 306 välisen puiston osalta (kaava nro 2173). Kaavamuutos asetetaan yleisön nähtäville 30 päivän ajaksi. Hyväksyttiin 16.08.05 kh 21 Kaavamuutos on ollut esillä ajalla 1.7.-1.8.2005. Yhtään huomautusta ei ole jätetty. Ohessa kaavakuvaus liitteineen, mukaan lukien kaavakartta kaavamääräyksineen. Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asekaavamuutosehdotuksen Tammisaaren kaupungissa kaupunginosassa 10 olevien kortteleiden 303 ja 306 välisen puiston osalta (kaava nro 2173). Hyväksyttiin 05.09.05 kv 12 Kaupunginhallitus ehdottaa 16.8.2005, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavamuutosehdotuksen Tammisaaren kaupungissa kaupunginosassa 10 olevien kortteleiden 303 ja 306 välisen puiston osalta (kaava nro 2173).
23 Dnr IN:692/2005 KV 13 30.6.05 llk 54./. BROMARVIN URHEILUKENTÄN SANEERAUSURAKOITSIJAN VALIN- TA/MÄÄRÄRAHA TALOUSARVIOON Tarjouspyynnöt Bromarvin urheilukentän saneeraukseen pyydettiin viimeistään 28.6.2005 klo 12. Saapuneet tarjoukset, liite 1 54, avattiin projektityöryhmän kokouksessa 28.6.2005 klo 12.30. Halvin tarjous on 136 000 (alv 0 %). Työryhmä totesi yksimielisesti, että saneerausta ei voi pienentää tarjouspyynnön perusteena olevasta laajuudesta. Projektille on tämän vuoden investointibudjetissa varattuna 55 000. Liikuntahallinnon aiemmin ehdottama määräraha 110 000, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rahoitussuunnitelmaan, puolitettiin vuodelle 2005 kaupunginhallitus-/-valtuustotasolla talousarviotyön loppuvaiheessa. Koska alhaisin jätetty tarjous ylittää budjetoidun määrärahan, projektia ei voi aloittaa suunnitelman mukaisesti 15.8.2005. Projektin suunnittelukustannuksista on toistaiseksi maksettu 8 884,24 (alv 22 %), sisältäen valtionavustusasiakirjoja ja urakka-asiakirjoja. Lääninliikuntalautakunnan valtionavustusta on myönnetty 14 000. Projektin budjetoitu tulo on 11 000. Vaihtoehdot Bromarvin urheilukentän saneeraukseksi valtionavustusanomuksen mukaisesti ovat: a) anoa muutosta kuluvan vuoden talousarvioon; b) projektia ei toteuteta vuoden 2005 aikana, vaan se otetaan kokonaisuudessaan uuteen käsittelyyn vuoden 2006 talousarviota laadittaessa; c) projekti aloitetaan vuoden 2005 myönnetyn määrärahan puitteissa, ja saatetaan loppuun ensi vuoden aikana, jolloin lisäkustannukset otetaan huomioon vuoden 2006 investointibudjetissa. EHDOTUS (liikuntasihteeri): Liikuntalautakunta pyytää kaupunginhallitukselta lupaa aloittaa Bromarvin urheilukentän saneeraus vuoden 2005 myönnetyn määrärahan turvin siten, että projekti saatetaan loppuun ensi vuonna aikana, jolloin lisäkustannukset huomioidaan vuoden 2006 investointibudjetissa. Urakan kokonaiskustannukseksi vuosille 2005-2006 määrätään 140 000 (mvs 0 %), ottaen huomioon vuoden 2006 kustannusten nousun. Liikuntalautakunta anoo lisäksi muutosta vuoden 2005 talousarvioon siten, että projektin tuloihin lisätään 3 000.
24 Hyväksyttiin yksimielisesti. 29.8.05 kh 10 Kaupunginkamreeri toteaa, että liikuntalautakunta on pyytänyt 110 000 määrärahan Bromarvin urheilukentän saneeraukseen. Määrärahaa vähennettiin budjettikäsittelyssä 55 000 euroon. Liikuntasihteerin mukaan urheilukentän saneerausta ei ole asianmukaista tehdä valtuuston hyväksymän talousarvion kustannustasolla. Valtuuston pitäisi siten ottaa periaatteellista kantaa talousarviomäärärahaan vuodelle 2006. (MH) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tekee periaatepäätöksen 85 000 euron sisällyttämisestä vuoden 2006 investointibudjettiin Bromarvin urheilukentän saneerausta varten. Samalla kaupunginhallitus myöntää liikuntalautakunnalle oikeuden aloittaa saneeraustyöt välittömästi, kuluvan vuoden määrärahan puitteissa. Hyväksyttiin 05.09.05 kv 13 Kaupunginhallitus ehdottaa 29.8.2005, että valtuusto tekee periaatepäätöksen 85.000 euron sisällyttämisestä vuoden 2006 investointibudjettiin Bromarvin urheilukentän saneerausta varten.
25 Dnr SHVN:641/2000 KV 14 29.8.05 kh 19./. FRIDEBON VANHAINKOTIA KOSKEVA KANSALAISALOITE n puheenjohtajistolle toimitettiin 12.8.2005 kaupunginvaltuustolle osoitettu aloite ja tietojen mukaan se oli 2333 henkilön allekirjoittama. Aloitteessa esitettiin, että Fridebon vanhainkotia ei suljettaisi vaan että se jatkossa saisi toimia Tammisaaren kaupungin vanhainkotina ja että vanhainkoti kunnostetaan todellisten tarpeiden mukaisesti. Saatekirje, päivätty 12. elokuuta 2005, liitetään nimilistoihin (=aloite). Liite 19. Varsinainen aloite on luonteeltaan sellainen, että se kuuluu valtuuston toimivaltaan. (Fridebon vanhainkodin kunnostus). Aloitteentekijöiden lukumäärän (vähintään 2 prosenttia kunnan äänioikeutetuista kuntalaisista) perusteella aloite on käsiteltävä normaalissa järjestyksessä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 6 kuukauden kuluessa siitä, kun kysymys on otettu esille. Aloitteen johdosta todettiin, että kaupunginvaltuusto on 28.4.2003 hyväksynyt vanhuuspoliittisen ohjelman merkinnällä, että vanhustenhuoltoa koskevia päätöksiä tehdään silloin, jos ohjelma muodostaa perustan eri tasojen päätöksenteolle. Ohjelma sisältää koko vanhustenhoidon psykogeriatriaa lukuun ottamatta. Fridebon osalta ohjelman lähtökohtana oli, että Fridebo kunnostetaan ja se suunnataan saattohoitoon saattohoidon periaatteiden mukaisesti. Valtuuston 7.6.2004 tekemä päätös, että Fridebota ei kunnosteta, merkitsi asiallisesti muutosta vanhuuspoliittiseen ohjelmaan. Uusi valtuusto päätti 30.5.2005, että Fridebo periaatteessa voidaan myydä toiminnan päätyttyä. Syyt siihen, että hallitus pitkien selvitysten jälkeen vuonna 2004 päätti ehdottaa, että Fridebota ei kunnostettaisi, olivat taloudelliset. Fridebon kunnostuksen kokonaisinvestoinneiksi arvioidaan 2,1 miljoonana euroa (ilman ALV:ia) vuoden 2003 hintatason mukaan. Huoneet ovat niin matalat, että uuden ilmastointijärjestelmän asentaminen kattoon on mahdotonta. WC:t, vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmät on purettava ja rakennettava uudelleen. Vuoden 2004 valtuuston tekemän päätöksen perusteena olleet laskelmat ilmoittivat Fridebon kunnostuksen neliömetrihinnaksi 1521 (ilman ALV:ia) verrattuna Hagahemmetin viereen rakennettavan uudisrakennuksen kustannuksiin, jotka ovat 1194-1384 neliömetriä kohden. Vaikkakin Fridebo olisi kunnostettu, tilat olisivat edelleen olleet osittain epätarkoituksenmukaiset. Fridebohon tehtävää investointia vastaan puhui myös tarve helpottaa omaisten ja asiakkaiden välistä yhteydenpito- ja synergiavaikutusten puute sairaanhoidon ja terveydenhuollon kanssa. Koska kiinteistö on rakennettu kahdessa erässä 50- ja 70- lukujen rakennusstandardien mukaisesti, taloa on vaikea muuttaa toimivaksi raskasta hoitopanostusta vaativille asiakkaille. Kaupungin työterveyshuoltoyksikkö on 12.5.2005 tehnyt työpaikkaselvityksen Fridebosta (liite xx). Selvityksessä todetaan, että potilashuoneet ovat pienet ja epätarkoituksenmukaiset. Raskaista ja epämiellyttäviä nostoja esiintyy päivittäin, minkä vuoksi henkilöstön ergonominen rasitus on suuri. Talosta puuttuu koneellinen ilmastointi. Henkilökunta valittaa erilai-
26 sista oireista. Työmotivaatio on selvityksen mukaan alhainen. Henkilökunta ilmaisee, että he haluavat päätöksen ja että he ovat halukkaita muuttamaan, mutta silloin parempiin työolosuhteisiin. Myös paloviranomaiset ovat tarkastaneet tilat 8.7. (pöytäkirja 13876) ja edellyttävät, että esitetyt puutteet on korjattava 8.9.2005 mennessä (liite 19). Ympäristöterveydenhuolto on esittänyt puutteita pääasiassa keittiötä ja varastointitiloja koskien (liite 19). Vuodelta 2003 peräisin olevassa kaupungin vanhuuspoliittisessa ohjelmassa todetaan, että valtakunnanpoliittisten suositusten perusteena on, että 90 prosenttia kunnan vanhuksista (75 vuotta täyttäneistä) asuu omassa kodissaan ja tarvittaessa saa palveluja avohoidosta. Samalla todetaan, että tätä tavoitetta ei voida saavuttaa Tammisaaren osalta. Stakesin tietojen mukaan 31.12.2003 ainoastaan 5,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli vanhainkodeissa, ts. 95 prosenttia asui ja heitä hoidettiin kotona. Vastaava luku Tammisaaren osalta oli 7,7 prosenttia. Laitoshuollossa olevien pitkäaikaispaikkojen kapasiteetti vuonna 2005 on 162 paikkaa tai 11,6 prosenttia kaikista 75 vuotta täyttäneistä. Sen lisäksi noin 120 vanhusta käyttää hoitoja eri laitoksissa lyhyemmän ajan. Tämä osoittaa, että päinvastoin kuin vanhuuspoliittisessa ohjelmassa väitetään, Tammisaaren kaupunki täyttää erittäin hyvin valtakunnanpoliittiset suositukset siitä, että 90 prosenttia hoidetaan kotona. Vanhuuspoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen kaupungin vanhainkotiasiakkaiden keski-ikä on kohonnut lähelle 90 vuotta. Hoidon paino on kasvanut. Muistihäiriöisten henkilöiden määrä on lisääntynyt ja se koskee lähes ¾ asiakkaista. Oleskeluaika vanhainkodeissa on vähentynyt. Vanhainkodeissa vaadittava hoito voidaan nykyään tyydyttää paikoissa, joita kaupunki tarjoaa omissa tai vuokratuissa tiloissa. Fridebossa oli 22 vanhusta 24.8.2005. Korvaavia hoitopaikkoja tarjotaan muista hoitoyksiköistä ja Tammiharjun uudesta yksiköstä. Viime vuosien aikana on otettu 50 asiakasta kaupungin pitkäaikaispaikoille. Vapaat paikat täyttyvät heti. Se merkitsee, että kaikki Fridebon nykyiset asiakkaat voidaan sijoittaa uudelleen syksyn aikana. Hoitotarve on ohjaava, mutta tavoitteena on turvata hoidon jatkuvuus, ts. että mahdollisimman moni saa säilyttää entisen hoitajansa. Valtuuston 7.6.2004 tekemän päätöksen jälkeen on avomielenterveydenhuollossa vuokrattu kymmenen vanhusten tukiasuntopaikkaa Tenholan Rosettesta. Kaupunki on myös varannut 8 paikkaa Folkhälsanilta muistihäiriöisille henkilöille niistä tiloista kaupungin keskustassa, joiden odotetaan valmistuvan vuonna 2006. Sen lisäksi Tammiharjun uuteen hoitoyksikköön tulee 16 paikkaa. Uusien tai vanhojen tilojen kunnostusinvestointien lähtökohtana pitää olla hoitotarve lähimmän viiden vuoden aikana sekä taloudelliset seuraamukset. Valtuuston hyväksymä talousarvio/taloussuunnitelma muodostaa aina päätöksenteon lopullisen taloudellisen perustan. Valtuuston 15.11.2004 hyväksymä talousarvio/taloussuunnitelma vuosille 2005-2007 sisältää merkinnän, että sosiaali- ja terveydenhuoltolautakunnan on harkittava, pitääkö vanhuus-
27 poliittista ohjelmaa tarkistaa mm. valtuuston tekemien vanhustenhuollon laitoshoitoa koskevien konkreettisten päätösten johdosta. Valtuuston hyväksyttyä vuosien 2005-2007 taloussuunnitelman syksyllä 2004 todettiin, että mm. seuraavat rakenteelliset toimenpiteet sosiaali- ja terveydenhuollon tulosalueella ovat välttämättömiä kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi. Fridebon vanhainkoti korvataan joko omalla toiminnalla vuokratuissa tiloissa tai kokonaisuudessaan ostopalveluina. Laskelman perusteena oli Fridebon 20 paikan korvaaminen. Toiminnan lakkauttamisella Fridebossa ei ole vaikutusta kaupungin kykyyn tarjota hoitopaikkaa pitkäaikaishoidossa kaikille sitä tarvitseville. Ennen Fridebon lakkauttamista pitkäaikaishoitopaikkojen määrä on 162. Se putoaa väliaikaisesti muutamalla paikalla, mutta sama taso saavutetaan viimeistään syksyllä 2006. Myös tilanteessa, jossa tarvearviointi vaatisi uusien tilojen investointeja, kaupungilla on tilapäisesti vuokrattavien tilojen tarve noin 3 vuoden ajan. EHDOTUS. Kaupunginhallitus toteaa, että toistaiseksi ei ole tullut esiin sellaisia tietoja, jotka antaisivat aihetta harkita uudelleen valtuuston aikaisemmin 7.6.2004 ja 30.5.2005 tekemiä Fridebota koskevia päätöksiä. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle: a. että aloite kirjataan tiedoksi. b. valtuusto käsittelee vanhainkotipaikkoja koskevat mahdolliset uudet investoinnit tarveselvityksen perusteella vuosien 2006-2008 talousarvion/taloussuunnitelman yhteydessä. Aloitteentekijöille ilmoitetaan kaupunginhallituksen päätöksestä. Merkittiin pöytäkirjaan kohtaan 18, että on päätetty asettaa viiden hengen toimikunta, johon kuuluu kolme edustajaa kaupunginhallituksesta sekä kaksi edustajaa sosiaali- ja terveyslautakunnasta. Toimikunta on saanut tehtäväkseen vanhuspoliittisen ohjelman tarkistus valtuuston hyväksymän vuosien 2005-2007 talousohjelman mukaan. Lisäksi merkittiin pöytäkirjaan, että kaupunginhallitus tiukan aikataulun takia on kehottanut asianomaisia viranhaltijoita selvittämään 1 mennessä vanhustenhoidon tarvitsemien laitospaikkojen määrän niin, että mahdolliset investointitarpeet voidaan käsitellä vuosien 2006-2008 talousarvio-/taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Virkamiesten selvitystyö toimii samalla perustana toimikunnan jatkotoimille. Pöytäkirjaan merkittiin lisäksi, että kaupunginhallitus tässä kohdassa käsittelee nimenomaan Fridebon vanhainkotia koskevaa kansalaisaloitetta, ts. kysymystä Fridebon vanhainkodin tulevasta käytöstä vanhainkotina ja Fridebon peruskorjauksesta.
28 Hallituksen II varapuheenjohtaja Anders Lindström ehdotti seuraavaa lisäystä kaupunginjohtajan ehdotuksen kohtaan b: tämä mahdollinen uusinvestointi voi tapahtua Hagahemmetin yhteyteen. Jäsen Isa Forsbäck yhtyi ehdotukseen. Tässä vaiheessa kaupunginhallitus piti kokoustauon klo 19.15 ja 19.25 välillä. Pöytäkirjaan merkitiin, että kaikki kokoukseen osallistuvat olivat läsnä kokousta jatkettaessa. Jatkokeskustelussa Ulf Heimberg ehdotti, että kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että kansalaisaloite hyväksytään ja kaupunginjohtajan ehdotus hylätään. Jäsenet Seppo Lintuluoto ja Tage Malm yhtyivät ehdotukseen. Keskustelun jälkeen hallituksen puheenjohtaja teki yhteenvedon keskustelusta ja totesi, että hallituksen II varapuheenjohtaja jäsen Isa Forsbäckin tukemana oli tehnyt lisäehdotuksen kaupunginjohtajan ehdotuksen kohtaan b., ja että jäsen Ulf Heimberg jäsenien Seppo Lintuluodon ja Tage Malmin tukemana oli ehdottanut, että kaupunginjohtajan ehdotus hylätään ja aloite hyväksytään. Hallituksen puheenjohtaja esitti seuraavan äänestysehdotuksen: Hallitus äänestää ensin kaupunginjohtajan ehdotuksen ja jäsen Heimbergin ehdotuksen välillä. Mikäli kaupunginjohtajan ehdotus hyväksytään äänestyksessä äänestää kaupunginhallitus hallituksen II varapuheenjohtajan lisäehdotuksesta. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen ja jäsen Heimbergin ehdotuksen välillä vastasivat kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat jäsenet jaa ja jäsen Heimbergin ehdotusta kannattavat jäsenet vastasivat ei". Äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus sai 8 ääntä ja jäsen Heimbergin ehdotus sai 3 ääntä. Äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen ja hallituksen II varapuheenjohtajan ehdotuksen välillä kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat jäsenet vastasivat "jaa" ja hallituksen II varapuheenjohtajan lisäehdotusta kannattavat jäsenet vastasivat "ei". Äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus ei saanut tukea, ja hallituksen II varapuheenjohtajan ehdotus sai 7 ääntä. Neljä jäsentä jätti äänestämättä. Hallituksen II varapuheenjohtajan lisäehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päätti näin ollen todeta, että tiedossa ei ole sellaisia tosiasioita, jotka antaisivat aiheen muuttaa valtuuston aikaisempaa päätöstä 7.6.2004 ja 30.5.2005 koskien Fridebon vanhainkotia.
29 Kaupunginhallitus ehdotti lisäksi valtuustolle a. että aloite kirjataan tiedoksi. b. että mahdolliset uudet vanhainkoti-investoinnit käsitellään valtuustossa tarveselvityksen pohjalta vuosien 2006-2008 talousarvion/taloussuunnitelman yhteydessä. Mahdollinen uusinvestointi voidaan tehdä Hagahemmetin yhteyteen. Aloitteentekijöille ilmoitetaan kaupunginhallituksen päätöksestä. Päätöksen johdosta pöytäkirjaan merkittiin jäsien Ulf Heimbergin, Seppo Lintuluodon ja Tage Malmin eriävä mielipide. 05.09.05 kv 14 Kaupunginhallitus ehdottaa 29.8.2005 valtuustolle a. että aloite kirjataan tiedoksi. b. että mahdolliset uudet vanhainkoti-investoinnit käsitellään valtuustossa tarveselvityksen pohjalta vuosien 2006-2008 talousarvion/taloussuunnitelman yhteydessä. Mahdollinen uusinvestointi voidaan tehdä Hagahemmetin yhteyteen.
30 Dnr SHVN:641/2000 KV 15 29.8.05 kh 20./. ALOITE VALTUUSTON KUTSUMISEKSI KOOLLE VANHUSTENHUOLLON TI- LOJEN VUOKRAAMISPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYÄ VARTEN Kymmenen valtuutettua, valtuutettu Ulf Heimberg ensimmäisenä allekirjoittajana, on Kunnallislain 54 2 momentin tukemana pyytänyt valtuuston koollekutsumista käsittelemään hallituksen 6.7.2005 6 koskevaa päätöstä Tammiharjun sairaalan osasto kahden vuokraamista Fridebon vanhusten asumisyksiköksi. Liite 20. Aloitteen johdosta todettiin, että valtuusto on kutsuttava koolle, mikäli vähintään neljäsosa valtuutetuista pyytää sitä tietyn asian käsittelemiseksi. Sellainen asia on valmisteltava kiireellisessä järjestyksessä. Valtuusto päätti 7.6.2004 pitämässään kokouksessa 11 hyväksyä vanhustenhuoltoa koskevien tilojen hankesuunnitelman siten, että korkeintaan 25 paikkaa osoitetaan vanhustenhuoltoon joko Hagahemmetin omissa tiloissa tai vuokratuissa tiloissa. Valtuuston päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi seuraavan ponsilauseen: Samalla kun valtuusto päättää Tammisaaren vanhustenhuollon tiloista, valtuuston edellytetään kehottamaan hallitusta, että se toteuttaessaan korkeintaan 25 paikkaa, asettaa vuokratut tilat etusijalle." Ponsilla valtuusto voi ohjata päätöstensä toimeenpanoa. Hyväksytyt ponnet ovat periaatteessa kunnanhallitusta sitovia samalla tavalla kuin valtuuston muut päätökset (Harjula & Prättälä, kunnallislaki). Kaupunginhallitus toimeenpani valtuuston päätöksen 17.6.2004 siten, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle ilmoitettiin päätöksestä. Toimeenpanopäätökseen kirjattiin rivi, että mahdollisimman pian selvitetään mahdollisuus vuokrata vanhustenhuoltoon sopivia tiloja. Näin ollen valtuuston päätös toimeenpantiin hyväksytyn ponsiehdotuksen pohjalta. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 3.5.2005 sekä 7.6.2005 ottanut kantaa päätöksen toimeenpanoon. Kahta vaihtoehtoista raskaaseen hoitotarpeeseen sopivaa tilaa jotka sijaitsevat keskeisellä paikalla on arvioitu Tammiharjun alueella, koska Tammisaaressa ei juurikaan ole vapaita tilavaihtoehtoja, jotka täyttäisivät viranomaisten vaatimukset ja soveltuisivat suurta avuntarvetta vaativien vanhusten hoitoon. Muut kunnat ovat samanlaisessa tilanteessa, ja esim. Vantaa on vuokrannut Folkhälsanilta suuren osaston (58 paikkaa) Karjaan Meltolasta. Ns. B-talossa, joka on aikaisemmin tilapäisesti ollut kaupungin käytössä vanhustenhoitoa varten, ei ole hissiä, eikä se tarjoa merkittäviä parannuksia hoitomahdollisuuksiin Fridebohon verrattuna, joten tämä vaihtoehto hylättiin. Osasto 2, joka sijaitsee alueella erillään kolmen muun geriatrisen yksikön kanssa, täytti useimmat vaatimukset. Osasto käsittää 428 m2, ja on hyvässä kunnossa. Osasto kunnostettiin 2 vuotta sitten. Tuuletusjärjestelmä uusittiin. Huoneet ovat suuremmat ja avarammat kuin Fridebossa. Käytettävissä on suuret WCja suihkutilat, suuri nykyaikainen hissi sekä katettu oleskeluosasto viereisessä puistossa.
31 Henkilöstölle on tarkoituksenmukaiset tilat yläkerrassa. Tilasta perittävä vuokra, 8,80 /neliömetri, on uusien tilojen markkinavuokraa selvästi alhaisempi. Kokouksessaan 7.6.2005 sosiaali- ja terveyslautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että esittelijän ehdotus Fridebon vanhustentalon sulkemista laaditun suunnitelman mukaan hylätään, koska suunnitelma ei täytä lautakunnan suunnitelmalle aikaisemmin asettamia vaatimuksia. Kaupunginjohtaja otti asian tehtäväkseen, koska sen toteutus oli ajautunut umpikujaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kaupunginhallitus päätti lopullisesti 6.7.2005 pitämässään kokouksessaan, että Fridebon vanhustenkodin sulkeminen toteutetaan seuraavasti: Kaupunki tekee sopimuksen HUS:in/Länsiuudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa Tammiharjun sairaalan osasto kahden vuokraamisesta, jonne kaupunki perustaa oman hoitoyksikön. Vanhukset, joilla on omia toivomuksia asumisensa suhteen, muuttavat vähitellen kaupungin muihin vanhustentaloihin toivomusten mukaisesti. Fridebon muut asiakkaat muuttavat Tammiharjun sairaalan osastolle 2 viimeistään lokakuussa 2005. Päätöksen johdosta hallitus toteaa, että hoidon tarjonta nykyistä suuremmassa määrin sopeutetaan hoitotarpeeseen. Tavoitteena on lähitulevaisuudessa luoda hoitoyksikkö muistihäiriöisille henkilöille. Hallitus tähdentää, että asiakkaiden ja omaisten yksilölliset valinnat ja toivomukset huomioidaan niin laajasti kuin se käytännöllisesti on mahdollista siirrettäessä vanhuksia Fridebosta toisiin hoitoyksiköihin tai kaupungin uuteen hoitoyksikköön Tammihajun alueella. On tärkeää, että hoito jatkuu ilman katkoja, ts. että henkilöstö muuttaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Henkilöstön mitoitus sopeutetaan asiakkaiden lukumäärään. Tärkeää on myös, että kaikille asiakkaille taataan oma tila, johon voi ottaa omia henkilökohtaisia tavaroitaan. Uusissa tiloissa korostetaan erityisesti parempaa ergonomiaa henkilöstön rasitusvahinkojen välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti lisääntynyttä mahdollisuutta apuvälineiden, kuten nostolaitteiden käyttöön, jotka sekä helpottavat henkilöstön työtä että tekevät noston vanhuksille hellävaraisemmaksi. Vuoteissa tulee olla pyörät, mikä tekee niiden siirtämisen helpoksi. Ennen sopimuksen solmimista HUS/VNS:n kanssa kaupunki antoi paloviranomaisille (4.7.2005) ja terveystarkastajalle (14.7.2005) tehtäväksi tarkastaa vanhainkodin tilat. Palotarkastus osoitti, että turvallisuuden vaatimustasoa on nostettu. Vuokranantaja vastaa siitä, että tarkastuspöytäkirjassa 13795 mainitut, tiloille asetetut vaatimukset täyttyvät. Terveystarkastaja toteaa, että tilat soveltuvat yleisesti suunniteltuun toimintaan. Ennen vuokrasopimuksen solmimista kaupunki pyysi lisäksi lääninhallituksen sosiaalitarkastajalta asiantuntijalausuntoa uusista tiloista. Uusien tilojen, B-talovaihtoehdon ja Fridebon tarkastukset suoritettiin 5.8.2005, ja kaupunki sai tarkastuspöytäkirjan 19.8.2005 (merkitty diaariin 24.8.2005).
32 Lääninhallituksen tila-arvio perustui heidän tapaansa tulkita sosiaalihuoltoasetuksen 11 :ää yleisesti (ei spesifisesti) lähtien siitä, että kyseessä on hyvin paljon hoitoa vaativia vanhuksia, ja ottaen huomioon viranomaisteen vaatimuksia täyttävien tilojen tarjonta sekä tilojen vuokrauksen tarkoitus. Lääninhallitus toteaa käsityksenään, että vanhustoiminnan sijoittaminen sunnitellulla tavalla psykiatriseen sairaalaan ei ole suotavaa. Suunniteltu tapa tarkoittaa, että vanhuksia ei saa sosiaalihuoltoasetuksen mukaan sijoittaa kolmen hengen huoneisiin. Lääninhallituksen asiantuntijat korostivat sosiaalihuollon ja terveydenhoidon normien eroa. Terveydenhoidon normien mukaan kolmen hengen huone ei ole esteenä hyvälle hoitoympäristölle. Lääninhallituksen arvostelun kohteena oli oikeus omaan huoneeseen sekä yksikön sijainti psykiatrisen sairaalan yhteyteen. Arvioidessaan oikeutta omaan huoneeseen lääninhallituksen lähtökohtana oli, että korkeintaan 30 % huoneista pitää olla muuta kuin yhden hengen huoneita. Tämä normi ei sisälly lakiin, eikä se käy ilmi lausunnosta. Lääninhallituksen kanssa käydyissä keskusteluissa ei selvinnyt missä määrin tämän päivän hoitokodit täyttävät näitä kriteerejä, ja sovelletaanko niitä kuntatasolla, vanhainkotikohtaisesti tai osastokohtaisesti. Tammisaaren kaupungissa on tänä päivänä 162 pitkäaikaisen hoidon hoitopaikkaa, mikä vastaa 11,6 % yli 75-vuotiaista. Koko maan keskiarvo on 5-7 %. Niistä pitkäaikaishoidon asiakkaista jotka asuvat kaupungin vanhainkodeissa ja palvelukodeissa (runsaat 140 henkeä) 101 asuvat omassa huoneessa. Tämä tarkoittaa, että vain 20 % huoneista ovat kahden hengen huoneita. Myös uusien tilojen vuokrauksen ja Fridebon lopettamisen jälkeen tulee yhden hengen huoneiden osuus olemaan 80 %. Kaupungin käsityksen mukaan yleistä sosiaalihuollon normia voidaan mahdollisesti soveltaa kuntatasolla, mutta ei yksittäisiin hoitoyksikköihin. Mutta myös kuntatasoinen tulkinta tarkoittaisi, että monet kunnat eivät täyttäisi vaadittavia ehtoja. Vielä kohtuuttomampana tuntuu sellaisen yleisen normin soveltaminen joka ei sisälly lakiin tai asetuksiin tilapäisesti vuokrattuun yksikköön, joka muuten täyttää viranomaisten paloturvallisuudelle ja ympäristöterveydenhuollolle asettamat vaatimukset, ja joka antaa kunnalle mahdollisuuden tarjota laadullisesti parempaa hoitoa. Hoitokotien hoitokuorma on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Tammisaaren vanhainkotiasiakkaiden keski-ikä lähestyy 90 vuotta. Asumisaika vanhainkodissa on keskimäärin kolme vuotta. 1.9.2004 ja 25.8.2005 välillä viisikymmentä vanhusta on saanut Tammisaaressa pitkäaikaisen hoitopaikan. Koska joka kuukausi vapautuu 4-5 hoitopaikkaa, kaupunki pystyy tänä päivänä hyvin huomioimaan henkilökohtaisia toivomuksia hoitokodin valinnassa. Fridebon asukasluku vastaa 5 kuukauden vanhusten sisäänottoa kaupungin laitoshoitoon. Tammiharjun uusi yksikkö on tarkoitettu henkilöille joiden hoitotarve on suuri. Tarkoituksena on myös keskittyä vanhuksiin joilla on muistihäiriö. Lähes 3/4 kaikista laitoshoidossa olevista vanhuksista kärsivät muistihäiriöistä. Myös mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Lääninhallituksen mielestä ei ole suositeltavaa, että sosiaali- ja terveydenhullon eri asiakasryhmiin suuntautuvat toiminnot tapahtuvat samassa asumis- ja hoitoympäristössä. Lausunto on ristiriidassa tämän päivän hoitoideologian kanssa, jossa pyritään integroimaan yhteydet vanhustenhoidon, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tänä päivänä hallituksen