Reijo Knuutinen Muotoja sisältö vero-oikeudessa - erityistarkastelussa rahoitus-ja sij oitusinstrumentit Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi pienessäjuhlasalissaperjantaina 18.9.2009 klo 12. WlTH AN ENGLISH SUMMARY SUOMALAINEN L AKIM IE S Y HD I ST Y S HELSINKI
Sisällys ALKUSANAT SISÄLLYS LÄHTEET LYHENTEET V VII XV LVII 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuksen aihe, päämäärät, merkitys sekä haasteet 1 1.2 Lähestymistavoistaja metodeista 7 1.3 Tutkimuksen rakenne, osakohtaiset tavoitteet ja metodit 10 1.4 Tutkimuksen rajaukset 12 1 YLEINEN OSA 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN PERUSTA JA VIITEKEHYS. 19 2.1 Muodosta ja sisällöstä 19 2.1.1 Muoto ja sisältö vero-oikeuden eri tasoilla 19 2.1.2 Muodon tehtävä: oikeusvarmuus ja ennustettavuus 22 2.1.3 Oikeudellisten ilmiöiden ja verovelvollisen toimien formaalisuus 26 2.2 Verojärjestelmän perusvaatimukset: oikeudenmukaisuus, oikeusvarmuus, tehokkuus 33 2.2.1 Verojärjestelmälle asetetuista vaatimuksistaja tavoitteista 33 2.2.2 Oikeudenmukaisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta 38 2.2.3 Veronmaksukykyperiaate: objektiivinen kriteeri vai keisari ilman vaatteita? 43 2.2.4 Legaliteettiperiaate toimivaltajaon ja oikeusvarmuuden vartijana: nullum tributum sine lege 47 2.2.5 Tehokkuuteen liittyvät näkökohdat 49 2.3 Muodon ja sisällön jännitteet tuloverotuksen erityisongelmana 53 2.3.1 Taloudellinen tulo 53 2.3.2 Säädännäisformaali tulo 55 2.3.3 Verosäännösten muotoaminen kielen avulla 58 2.3.4 Vero-oikeuden ektooppinen luonne 61 VII
SIS Ä LLYS 2.3.5 Vero-oikeuden, muun oikeuden ja talouden trialistinen suhde 64 3 JÄNNITTEIDEN MUODOSTUMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN TASOLLA 69 3.1 Johdanto 69 3.2 Oma ja vieras pääoma 70 3.2.1 Oman ja vieraan pääoman erot sekä rajanveto 70 3.2.2 Tarkastelu lükkeeseenlaskijan näkökulmasta: optimaalinen pääomarakenne 72 3.2.3 Tarkastelu sijoittajan näkökulmasta: varman ja epävarman tuoton erottelu 74 3.3 Pääoma ja tulo 77 3.3.1 Puu ja sen hedelmät 77 3.3.2 Yleisiä näkökohtia luovutusvoittojen sekä laajemminkin arvonmuutosten verottamisesta 80 3.3.3 Kertymisperiaate vastaa Haig-Simonsin tulokäsitettä... 84 3.3.4 Realisointiperiaatteeseen nojautuminen 89 3.3.5 Luovutustappioiden verotuskohtelu 95 3.3.6 Instrumentti, positio vai portfolio? 98 3.4 Riski 101 3.4.1 Sijoitusten riskeistä taloudellisesta ja verotuksellisesta näkökulmasta 101 3.4.2 Verotuksen vaikutus riskinottoon 103 3.4.3 Yleisiä näkökohtia johdannaisinstrumenttienkäytöstä.. 105 3.4.4 Esimerkki sääntelyn vaikeudesta: haarapositiot, joista riski puuttuu 106 3.5 Aika 109 3.5.1 Rahan aika-arvo 109 3.5.2 Tulon ajoittuminen ja jaksottuminen 111 3.5.3 Inflaatio tulon mittaamisen ongelmana 114 3.5.4 Aikaan liittyvistä distinktioista verojärjestelmissä 119 3.6 Omistaja ja omistaminen 122 3.6.1 Omistaminen yksityisoikeudellisesta, taloudellisesta ja vero-oikeudellisesta näkökulmasta 122 3.6.2 Beneficial ownership 128 3.6.3 Synteettinen ja konstruktiivinen omistaminen 134 3.7 Ekskurssi: "In Search of Excellence" - täydellistä verojärjestelmää etsimässä 137 3.8 Kokoavasti: rahoitus- ja sijoitusinstrumenttien verosääntelyn ongelmallisuus 141 VIII
S 1 S A L L Y S 4 JÄNNITTEIDEN KOHTAAMINEN LAIN SOVELTAMISEN TASOLLA 147 4.1 Vero-oikeudellisten normien tulkinnasta 147 4.2 Sanamuodon mukainen ja muunlainen tulkinta 149 4.3 Lainsäätäjän tahto, lainsäätäjän tarkoitus ja lain tarkoitus 152 4.4 Formalistinen ja realistinen tulkintatapa 154 4.5 Oikeuslähdeopillinen näkökulma 157 4.6 Perustuslaki, perusoikeudet jaihmisoikeudet 166 4.7 Legaliteettiperiaatteen merkityksestä lain soveltamisen tasolla 171 4.8 Aukollisen verolain tulkinnasta 174 4.9 Analogian sallittavuus tulkinnassa 178 5 VERON KIERTÄMINEN JA SEN EHKÄISEMINEN 185 5.1 Verontorjunnan tasot ja käsitteet 185 5.2 Veronkierron määrittely, rajaaminen ja luonnehdinta 191 5.3 Keinovalikoima veronkierron torjunnassa 199 5.4 Yleiset veronkiertosäännökset 201 5.5 Tuomioistuinten luomat doktriinit 206 5.6 Erityiset veronkiertosäännökset 207 5.7 Takautuva lainsäädäntö 209 II OIKEUSVERTAILEVA OSA 6 MUOTO JA SISÄLTÖ VERTAILUVALTIOIDEN JÄRJESTELMISSÄ 219 6.1 Johdanto: oikeusperheistäjaperheiden jäsenistä 219 6.2 Iso-Britannia 227 6.2.1 Johdanto 227 6.2.2 Lainsäädännön taso: yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus 230 6.2.3 Lain soveltamisen taso 235 6.2.3.1 Formalistinen tulkintaraditio - Partington v Attorney General, Duke ofwestminster 235 6.2.3.2 Uusi lähestymistapa - Ramsay 238 6.2.3.3 Griffin v Citibank Investment Ltd 244 6.2.3.4 Westmoreland: taloudellinen vai oikeudellinen merkityssisältö? 246 6.2.3.5 Viimeaikaista oikeuskäytäntöä: Barclays Mercantile, Scottish Providern 251 6.2.4 Veron kiertämisen torjunta 254 6.3 Yhdysvallat 257 6.3.1 Johdanto 257 IX
SI SÄ LLYS 6.3.2 Lainsäädännön taso: yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus 260 6.3.2.1 Tulokäsitteen kehittyminen 260 6.3.2.2 Luovutusvoittojen ja -tappioiden yleisen verotuskohtelun kehitysvaiheet 263 6.3.2.3 Luovutusvoittoverotukseen liittyvää erityissääntelyä 268 6.3.2.4 Markkina-arvomallin (mark-to-market) osittainen hyödyntäminen 270 6.3.3 Lain soveltamisen taso yleisemmin 272 6.3.3.1 Gregory v. Helvering - "A melody is more than the notes" 272 6.3.3.2 Tulkintaperinteestä: substance overform 275 6.3.3.3 Tekstualismi vai intentionalismi: lain kirjain vai lainsäätäjän tarkoitus - vai lain tarkoitus?.. 279 6.3.4 Veron kiertämistä koskeva rajanveto ja torjunta 283 6.3.4.1 Doktriineista yleisesti 283 6.3.4.2 Business purpose -doktriini 287 6.3.4.3 Economic substance -doktriini 290 6.3.4.4 Step transaction -doktriini 297 6.3.4.5 Muita veronkierron torjumiseen liittyviä näkökohtia 300 6.4 Saksa 302 6.4.1 Johdanto 302 6.4.2 Lainsäädännön taso: yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus 306 6.4.2.1 Tulokäsite ja tulolähdejako 306 6.4.2.2 Luovutusvoittojen ja -tappioiden verottaminen ennen vuoden 2008 verouudistusta 307 6.4.2.3 Verouudistus 2008 {Abgeltungssteuer 2009)... 310 6.4.3 Lain soveltamisen taso 312 6.4.3.1 Yleisesti suhtautumisesta oikeudelliseen tulkintaan 312 6.4.3.2 Vero-oikeuden ja yksityisoikeuden suhde sekä oikeusjärjestelmän yhtenäisyys 315 6.4.3.3 Perustuslain merkityksestä lain soveltamisen tasolla 317 6.4.3.4 Wirtschaftliche Betrachtungsweise - taloudellinen katsantotapa 318 6.4.4 Veron kiertämisen torjunta 324 6.4.4.1 Historiallinen tausta 324
S IS ÄLLY S 6.4.4.2 Gestaltungsmissbrauch Saksan yleinen veronkiertolauseke 42 AO 325 6.4.4.3 Säännökset 39-41 AO sekä erityiset veronkiertosäännökset 332 6.5 Ruotsi 334 6.5.1 Johdanto 334 6.5.2 Lainsäädännön taso: yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus 338 6.5.2.1 Historiallinen tausta 338 6.5.2.2 Pääomatulojen verottaminen yleisesti 340 6.5.2.3 Luovutusvoittojen ja -tappioiden nykyinen verokohtelu 342 6.5.3 Lain soveltamisen taso 345 6.5.3.1 Tulkintatraditio ja oikeuslähdeopilliset erityispiirteet 345 6.5.3.2 Muodon ja sisällön jännitteet sekä yleinen laintulkinta 348 6.5.3.3 Genomsyn? 350 6.5.4 Veron kiertämisen torjunta: lag mot skatteflykt 356 6.5.4.1 Taustahistoria 356 6.5.4.2 Lain soveltamisala sekä oikeuskäytäntöä 358 6.6 Suomi oikeusvertailun valossa 362 6.6.1 Lainsäädännön taso 362 6.6.2 Lain soveltamisen taso 367 6.6.3 Veron kiertäminen 369 6.7 EY-oikeudellinen näkökulma 377 6.7.1 Lainsäädännön taso 377 6.7.2 Lain soveltamisen taso 379 6.7.3 EY-vero-oikeudelliset puitteet ja rajoitukset veron kiertämisen estämiselle 381 IIIERITYINEN OSA 7 OMAN JA VIERAAN PÄÄOMAN RAJANVETO 393 7.1 Johdanto 393 7.2 Hybridi-instrumentit 394 7.2.1 Yleisesti hybridi-instrumenteista ja niiden verotuksesta. 394 7.2.2 Erilaiset hybridi-instrumentit ja niiden ryhmittely 402 7.2.3 Hybridien verotuskohtelusta eri valtioissa - erityistarkastelussa korkojen vähennysoikeus 407 7.2.3.1 Iso-Britannia 407 7.2.3.2 Yhdysvallat 411 XI
SlSÄLLYS 7.2.3.3 Saksa 417 7.2.3.4 Ruotsi 421 7.2.3.5 Suomi 423 7.2.4 Miten hybridejä tulisi verottaa niiden taloudellista sisältöä ajatellen? 430 7.3 Alikapitalisointi 436 7.3.1 Ongelman teoreettinen kuvaus 436 7.3.2 Vero-oikeudellinen suhtautuminen alikapitalisointiin... 441 7.3.3 Sääntely ja käytäntö eri valtioissa 447 7.3.3.1 Yhdysvallat 447 7.3.3.2 Saksa 450 7.3.3.3 Iso-Britannia 455 7.3.3.4 Ruotsi 457 7.3.3.5 Suomi 460 7.3.3.6 EY-oikeuden asettamista rajoituksista 464 SIJOITUSINSTRUMENTTIKOHTAISIA MUODON JA SISÄLLÖN KYSYMYKSIÄ 467 8.1 Johdanto 467 8.2 Velkainstrumentit 468 8.2.1 Yleisesti muodon ja sisällön ongelmista velkainstrumenttien kohdalla 468 8.2.2 Pääoman ja tulon distinktio - esimerkkinä original issue discount -sääntely 471 8.2.3 Delägarrätt ellerfordran? 479 8.3 Osakkeet 484 8.3.1 Osakkeiden tuotosta ja sen verottamisesta yleisesti 484 8.3.2 Omien osakkeiden takaisinostot voitonjakomuotona 487 8.3.3 Takaisinostojen verottaminen erityisesti osakkeenomistajien tasolla vertailuvaltioittain 491 8.3.3.1 Yhdysvallat 491 8.3.3.2 Iso-Britannia 492 8.3.3.3 Saksa 494 8.3.3.4 Ruotsi 494 8.3.3.5 Suomi 498 8.3.4 Eräitä muita osakeinstrumentteihin liittyviä muodon ja sisällön kysymyksiä 499 8.3.4.1 Pääoman palautus 499 8.3.4.2 Sijaisosinkoa vai muuta korvausta? 501 8.3.4.3 Osinko in natura eräisiin muihin transaktioihin verrattuna 503 XII
S I S Ä L L Y S 8.4 Johdannaisinstrumenteista 506 8.4.1 Johdannaisista yleisesti - optio, termiini, warrantti 506 8.4.2 Johdannaisten ongelmallisuus verotuksen näkökulmasta 510 8.4.3 Oikeudellinen muoto vai taloudellinen sisältö verotuksen pohjaksi? 514 8.4.4 Pääasialliset lähestymistavat johdannaisten verottamisessa 516 8.4.5 Option asettajan saama preemio - erityistarkastelussa EVL:n mukainen verotus 518 8.4.6 Johdannaiset TVL:n mukaisessa verotuksessa 524 8.4.6.1 Osakejohdannaiset 524 8.4.6.2 Korkojohdannaiset 528 8.4.6.3 TVL:n mukaisen verotuksen vertailua eräiden vertailuvaltioiden käytäntöihin 530 8.4.7 Kokoavia päätelmiä: miten johdannaisia tulisi verottaa? 534 9 TRANSAKTIOITA KOSKEVIA MUODON JA SISÄLLÖN KYSYMYKSIÄ 537 9.1 Johdanto 537 9.2 Wash sale -kaupat 538 9.2.1 Ilmiön taustoista 538 9.2.2 Sääntelystä ja oikeuskäytännöstä valtioittain 539 9.2.2.1 Yhdysvallat 539 9.2.2.2 Iso-Britannia 542 9.2.2.3 Ruotsi 543 9.2.2.4 Suomi 545 9.2.2.5 Saksa 551 9.2.3 Rajanvedossa käytettävien kriteerien arviointia ja veropoliittisia näkökohtia 552 9.3 Dividend stripping 557 9.3.1 Ilmiön taustoista 557 9.3.2 Sääntelystä ja oikeuskäytännöstä valtioittain 560 9.3.2.1 Iso-Britannia 560 9.3.2.2 Yhdysvallat 563 9.3.2.3 Saksa 569 9.3.2.4 Ruotsi 573 9.3.2.5 Suomi 576 9.3.3 Yleisiä huomioita suhtautumisesta ja rajanvedon vaikeudesta 577 10 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 581 XIII
S I S Ä L L Y S 10.1 Yhteenveto: Muodon ja sisällön jännitteet-niiden juuret, vaikutukset ja kohtaaminen 581 10.2 Vaihtoehtoisia verotusmalleja - lääke realisointiperiaatteesta johtuvaan ongelmaan? 583 10.3 Veropoliittisia näkökohtia 590 SUMMARY 595 OIKEUSTAPAUSHAKEMISTO 605 ASIAHAKEMISTO 611 XIV