OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sosiaalialan koulutusohjelma (ylempi AMK) 90 op Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen
SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA, LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TURVAAMINEN (ylempi AMK) Tutkinto Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Tutkintonimike Sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services Suuntautuminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, Protection of children and youth`s well-being Laajuus 90 op Kesto 2 vuotta KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITTEET Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset osaamistavoitteet Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinnon jälkeistä koulutusta, jonka yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle (Asetus 423/2005): - työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten - syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn -valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen -työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito - kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osaamisperustaa ohjaavat myös Bolognan prosessissa luotu eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) ja sen pohjalta laadittu vastaava kansallinen viitekehys (NQF). Kansallisessa viitekehyksessä (NQF) kuvataan suomalaisten tutkintojen edellyttämää osaamista (oppimistuloksia) kahdeksalla tasolla, ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat tässä tasoon seitsemän (taso 7). Kansallisessa viitekehyksessä (NQF) on kuvattu seuraavat osaamistavoitteet ylemmille ammattikorkeakoulutukinnoille (taso 7) Tieto Työskentelytapa ja soveltaminen Vastuu, johtaminen, yrittäjyys Arviointi Elinikäisen oppimisen avaintiedot Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. 2
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen -koulutusohjelman osaamistavoitteiden taustalla vaikuttavat valtakunnalliset linjaukset, joissa painotetaan lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvoinnin parantamista osallisuuden lisäämisellä ja syrjäytymistä vähentämällä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin -turvaaminen koulutusohjelmassa tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia, vahvistuneen sosiaalialan asiantuntijuutensa avulla, vaikuttaa varhain lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin sekä toimia haavoittavissa olosuhteissa olevan lapsen, nuoren ja perheen kanssa tietoisena työnsä teoreettisista lähtökohdista. PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT Oppimisnäkemys Koulutusohjelman pedagogisena lähestymistapana painottuu sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Tietoa ei siis voi sellaisenaan siirtää, vaan yksilö ja häntä ympäröivä sosiaalinen yhteisö rakentavat tietoa ja tietämistä yhdessä. Oppimisessa on keskeistä aiemman ja uuden tiedon rakentaminen uudeksi, mielekkääksi tieto- ja taitorakenteeksi. Oppiminen rakentuu oppijalla olemassa olevan tiedon, työssä hankitun asiantuntijuuden ja elämänkokemuksen pohjalle. Oppimisen lähtökohtana ovat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja koulutusohjelmakohtaiset osaamistavoitteet, jotka määrittävät sen, mitä opiskelijan tulisi tietää, ymmärtää ja pystyä tekemään oppimisprosessin päätteeksi (tiedot, taidot, pätevyys). Opiskelijan oppiminen, tieto ja taito rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opiskelutovereiden ja opettajien kanssa. Opiskelija tarvitsee sosiaalisen verkoston tukea saavuttaakseen osaamistavoitteet. Oppiminen on vahvasti sidoksissa myös työelämään ja keskeistä onkin työn ja oppimisen kytkeytyminen toisiinsa. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä tutkimuksellisia kehittämishankkeita, joissa opiskelija oppii laaja-alaista ja moniammatillista kehittämisprosessien hallintaa. Oppijalähtöisyys Oppimisen kannalta on keskeistä opiskelijan aktiivisuus oppijana ja tiedon luojana. Oppiminen nähdään aktiivisena, kokeilevana ja kehittävänä toimintana, jolloin opiskelija konstruoi todellisuutta sosiaalisessa ympäristössä. Koulutuksessa vahvistetaan oppijan oman toiminnan reflektointia ja tuetaan yksilötasolla tapahtuvaa oppimista, oman toiminnan kehittämistä ja arviointia. Osallistuessaan yhteiseen oppimisprosessiin opiskelija vastaa osaltaan myös muiden oppimisesta. Sosiokonstruktivistisessa ajattelussa opettaja on oppimisen mahdollistaja. Opiskelijan oppimisprosessin aikana opettaja toimii oppijan tukena ja ohjaajana. Monimuoto-opiskelu Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka tarkoittaa lähiopiskelun, ohjauksen, itsenäisen opiskelun ja etäopiskelun yhdistämistä. Opetuksessa hyödynnetään itsenäistä opiskelua, verkko-opiskelua, seminaari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opiskelijat tapaavat toisiaan myös lähijaksojen välillä, tutustuvat toinen toistensa työympäristöihin ja asiantuntijuuksiin sekä työstävät lähijaksoilla annettuja oppimistehtäviä. Oppiminen toteutuu yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen vuoropuheluna. Koulutus koostuu yhteisistä lähiopiskelupäivistä (2 4 pv/kk) sisältäen asiantuntijaluentoja, pienryhmä- ja yksilötyöskentelyä, vertaisarviointia sekä yksilö- ja ryhmäohjausta. Opinnäytetyönä toteutettavan kehittämishankkeen ohjaukseen osallistuvat opinnäytetyöprosessin keskeiset toimijat (opettajaohjaaja ja työelämämentori) opiskelijan tukena. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Opiskelija laatii opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jonka avulla hän yhdistää aiemmin hankittua osaamistaan opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. HOPSia tarkennetaan opintojen edetessä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa toteutuu Lahden ammattikorkeakoulun käytänteiden mukaisesti. Hyväksi lukemisen lähtökohtana on opintojakson tavoitteita vastaava osaaminen. Opinnoissa hyväksi luetaan ylempään korkeakoulututkintoon tähtääviä korkeakouluopintoja tai vastaavia koulutusohjelmaan liittyviä opintoja. Eri opintojaksoilla on nimetyt opettajat, jotka vastaavat kyseisen opintojakson hyväksi lukemisista. 3
OPETUSSUUNNITELMA SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT 50 OP Suoritusvuosi 1 2 90 Moduuli 1 KEHITTYVÄ SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS 08KESO1 Kehittyvä sosiaalialan asiantuntijuus 1 1 1 2 5 Moduuli 2 MITÄ ON OLLA LAPSI JA NUORI 08MITÄ1 Lapsuus ja nuoruus 08MITÄ2 Lapsen ja nuoren elinolot suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuksen valossa 5 5 10 Moduuli 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TURVAAVA TOIMINTA 08LAHY1 Varhainen tukeminen 08LAHY2 Challenges for child protection an child welfare 08LAHY3 Toiminta haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten kanssa 4 2 1 4 3 1 15 Moduuli 4 JOHTAMISOPINNOT 08JOOP1 Verkosto- ja prosessijohtaminen 08JOOP2 Strategiasta henkilöstön johtamiseen 5 5 10 Moduuli 5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 08TUTKEH Tutkimuksellinen kehittäminen Menetelmä- ja viestintäopinnot 08MEV11 Tutkiva kirjoittaminen 08MEV12 Menetelmäopinnot 5 1 4 10 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OP 10 OPINNÄYTETYÖ 30 OP 30 4
OPINTOJEN ETENEMINEN SYKSY 2012 KEVÄT 2013 SYKSY 2013 KEVÄT 2014 KEHITTYVÄ SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS 5 op MITÄ ON OLLA LAPSI JA NUORI 10 op: Lapsuus ja nuoruus 5 op Lasten ja nuorten 5op elinolot LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TURVAAVA TOIMINTA 15 op: Varhainen tukeminen 5 op Toiminta haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten kanssa 5 op Challenges for child protection and child welfare 5 op JOHTAMISOPINNOT 10 op Verkosto ja prosessijohtaminen 5 op Strategiasta henkilöstön johtamiseen 5 op TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 10 op: Tutkimuksellinen kehittäminen5op Menetelmä- ja viestintäopinnot 5op VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 op OPINNÄYTETYÖ 30 OP 5
OPINTOJAKSOKUVAUKSET KEHITTYVÄ SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS 5 OP Opintomoduulin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa, vertailla ja arvioida sekä kehittää sosiaalialan asiantuntijuutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa suhteessa muiden alojen asiantuntijuuksiin. Opiskelija osaa myös kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia. 08KESO KEHITTYVÄ SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS 5 OP Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt suhteessa valtakunnallisiin perhepoliittisiin linjauksiin, sosiaalialan asiantuntijuus ja eettiset kysymykset Tutorointi, HOPS- ja pienryhmäkeskustelut, lähiopetus, case-työskentely, parityöskentely ja itsenäinen työskentely. Arviointi: hyväksytty/hylätty. Taso K5 kehittää -omaa sosiaalialan asiantuntijuuttaan ja työelämän käytänteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi -lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä toimintamalleja -lapsipoliittisen vaikuttamisen keinoja Taso H3-4 arvioida -omaa osaamistaan sekä työkäytäntöjäsi sosiaalialan asiantuntijana moniammatillisen työyhteisön ja verkostojen jäsenenä monipuolisesti ja systemaattisesti -eettistä osaamistaan asiantuntijana asiakas- vaikuttamis-, tutkimus- ja kehittämistyössä -lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä toimintamalleja Taso T1-2 tunnistaa -oman asiantuntijuutensa ja osaamisensa kehittämistarpeita -oman oppimisprosessin haasteet -sosiaalialan keskeiset eettiset kysymykset -valtakunnalliset perhepoliittiset linjaukset ja lapsipoliittisen vaikuttamisen keinoja Healy, K. 2000. Social Work Practices. Comtemporaty Perspectives on Change. Sage. Lontoo & New York. Knorth, E. J. & Van den Bergh, P. M. & Verheij, F. (toim.) 2002. Professionalization and Participation in Child and Youth Care. Ashgate. Alhershot. Laitinen, M. & Hurtig, J. (toim.) 2002. Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varjojen jäljillä. PSkustannus: Keuruu. Laitinen, M. & Pohjola, A. 2009. Tabujen kahleet. Vastapaino. MITÄ ON OLLA LAPSI JA NUORI 10 OP Opintomoduulin suoritettuaan opiskelija osaa kehittää toimintaansa ja sosiaalialan käytäntöjä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.. Lisäksi hän osaa rakentaa hyvinvointia lapsen ja nuoren näkökulmasta käsin. 08MITÄ1 LAPSUUS JA NUORUUS 5 OP kehittää toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 6
Lapsuus ja nuoruus psykologisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, lapsen ja nuoren kehitys ja kasvu, lapsilähtöisyys, lapsen ja nuoren osallisuus sekä lapsuuden ja nuoruuden instituutiot. Lähiopetus, oppimistehtävät, seminaarityöskentely. Arviointi 1-5. Opintojakson arviointikriteeri Taso K5 kehittää -lapsilähtöisiä toimintamalleja -tutkimustiedon pohjalta lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavaa työtä -omaa asiantuntijuuttasi ja osaamistasi suhteessa tutkittuun tietoon Taso H3-4 vertailla ja arvioida -suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja soveltaa tutkimustietoa lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavassa työssä sekä oman asiantuntijuutesi rakentamisessa Taso T1 2 tunnistaa -oman lapsikäsityksensä ja näkemyksensä perheestä -suhteensa nuorten kokemusmaailmaan -lasten tavan hahmottaa asioita -lapsen ja nuoren kehitykseen ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä Alanen, L. & Karila, K. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino. Forsberg, H. & Nätkin, R.(toim.) 2003. Perhe murroksessa: Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. Helsinki: Gaudeamus. Lahikainen, A-R., Punamäki, R-L. & Tamminen, T. (toim.) 2008. Kulttuuri lapsen kasvattajana. Helsinki: WSOY. Sinkkonen, J. (toim.). 2003. Pesästä lentoon. Kirja lapsen kehityksestä kasvattajille. Helsinki: WSOY. 08MITÄ2 LAPSEN JA NUOREN ELINOLOT SUOMALAISEN JA KANSAINVÄLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA 5 OP rakentaa hyvinvointia lapsen ja nuoren näkökulmasta käsin. Ajankohtaiset tutkimukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja elinoloista, lasten ja nuorten näkemykset hyvinvoinnistaan, kansainvälinen vertailu, monikulttuurisuus. Suoritustapa Lähiopetus, pienryhmätyöskentely ja seminaari. Arviointi 1-5. Taso K 5 kehittää - lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviä työskentelymalleja soveltamalla kansainvälistä tutkimustietoa ja käytäntöjä lasten elinoloista -omaa asiantuntijuuttaan lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Taso H 3-4 vertailla ja arvioida - lasten ja nuorten näkemyksiä hyvinvoinnistaan - suomalaista palvelujärjestelmää suhteessa muiden maiden vastaaviin järjestelmiin ja toimintamalleihin Taso T 1-2 tunnistaa -lasten ja nuorten yhteiskunnallisen aseman -yhteiskunnallisten linjausten vaikutukset lasten ja nuorten elinoloihin -perheen hyvinvointia turvaavien palvelujärjestelmien takana vaikuttavia mekanismeja -monikulttuurisuuden ja sen haasteet osana yhteiskuntaa Järventie, I. & Sauli, H. 2001. Eriarvoinen lapsuus. Helsinki: WSOY. 7
Suomalainen lapsi (2007). Helsinki: Tilastokeskus, Stakes. Suurpää, L. 2009. Nuoria koskeva syrjäytymistieto: avauksia tietämisen politiikkaan. Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisusarja. Muu materiaali ilmoitetaan myöhemmin. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TURVAAVA TOIMINTA 15 OP Opintomoduulin suoritettuaan opiskelija osaa kehittää sosiaalialan käytäntöjä ja toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavassa toiminnassa. Hän hallitsee myös sosiaalialan erityisosaamista vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä jakson jälkeen. Lisäksi opiskelija saa valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. 08LAHY1 VARHAINEN TUKEMINEN 5 OP Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kehittää sosiaalialan käytäntöjä ja toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavassa toiminnassa Arkisuuntautunut toiminta, ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tukemisen työmuodot, lapsen ja nuoren osallisuuden vahvistaminen. Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, seminaarityöskentely. Arviointi: 1-5. Taso K5 Opintojakson suoritettuasi opiskelija osaa kehittää -lapsen, nuoren ja perheen ympärille hyvinvointia edistävän verkoston -yhteistyötä moniammatillisissa verkostoissa ja erilaisilla rajapinnoilla -varhaisen tuen ja varhaisen puuttumisen työmuotoja Taso H 3-4 Opintojakson suoritettuasi opiskelija osaa vertailla ja arvioida -malleja ja toimintatapoja, joilla toteutetaan varhaista tukea ja varhaista puuttumista Taso T 1-2 Opintojakson suoritettuasi opiskelija osaa tunnistaa -lapsen, nuoren ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisen mekanismeja -varhaisen vastuunoton ja ennaltaehkäisevän työn merkityksen Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Jyväskylä: Gummerus. Holland, S. & O Neill, S. 2006. We had to be there to make sure it was what we wanted. Enabling children s participation in family decision-making through the family group conference. Childhood 13, 91-111. Oranen, M. 2008. Mitä mieltä? Mitä mieltä! Lasten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun kehittämisohjelman osaraportti. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 7. Helsinki. Muu materiaali ilmoitetaan myöhemmin. 08LAHY 2 CHALLENGES FOR CHILD PROTECTION AND CHILD WELFARE 5 OP Learning objectives The student - is able to explore new perspectives in the professional role based on international networking - understands indicators of well-being in the psychosocial environment of the child - identifies risks and resilience -factors in family environment and social settings of the child - is able to combine early intervention and child protection in vulnerable environments Contents Comparisons of national and international trends in child welfare and child protection. Methods and assessment Active participation in lectures, group work and assignments. Assesment: 1-5. 8
Material Banks, S. 2006. Ethics and Values in Social Work. Palgrave. Blyth, M. & Solomon, E. (eds.) 2008. Prevention and youth crime. Is early intervention working? Bristol: The Policy Press. Forsberg, H. & Kröger, T. (eds). 2009. Social Work and Child Welfare Politics. Through Nordic lenses. Bristol: The Policy Press. Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R.J. (toim.) 2006. Socioemotional development and health from adolescent to adulthood. New York: Cambridge University Press. Smith, M. 2009. Rethinking residential child care. Positive perspectives. Bristol: The Policy Press. 08LAHY3 TOIMINTA HAAVOITTAVISSA OLOSUHTEISSA ELÄVIEN LASTEN JA NUORTEN KANSSA 5 OP Opiskelija hallitsee sosiaalialan erityisosaamista vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä Haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten tukeminen, lasten oikeudet ja osallisuus haavoittavissa olosuhteissa, perheoikeudelliset asiat ja marginalisaatiokysymykset sekä kysymys toiseudesta. Lähiopetus, parityöskentely, kirjatentti. Arviointi: 1-5. Taso K 5 kehittää -lapsilähtöisiä toimintamalleja haavoittavissa elinolosuhteissa elävien lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön -omaa asiantuntijuuttaan asiakkaan tuen tarpeen tunnistamisessa sekä yksilöllisyyttä arvostavan työskentelytavan rakentamisessa Taso H 3-4 vertailla ja arvioida -haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä näkökulmia ja työskentelyn malleja -lasten ja nuorten syrjäytymisvaaraan ja marginalisaatioon liittyvää tutkimustietoa heidän ja perheittensä hyvinvoinnin edistämiseksi Taso T1-2 tunnistaa -syrjäytymisvaarassa ja haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten, nuorten ja perheiden tarpeita sektoreita ylittävässä työympäristössä -perheoikeudelliset työskentelytavat suomalaisessa palvelujärjestelmässä -toiseuden merkityksen yhteiskunnallisen integraation haasteena Becker-Weidmanin ja D. Shell (toim.) 2008. Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-kustannus. Buckley, H. 2003. Child Protection Work. Beyond the Rhetoric. Lontoo & Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers. Forsberg, H. & Ritala-Koskinen, A. & Törrönen, M. (toim.) 2006. Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. Jyväskylä: PS-kustannus. Raitakari, S. & Virokannas, E. (toim.) 2009. Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 96. Muu materiaali ilmoitetaan myöhemmin. JOHTAMISOPINNOT 10 OP Osaamistavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää strategisen johtamisen periaatteita, tuntee laatujärjestelmiä ja osaa arvioida niitä. 08JOOP1 VERKOSTO- JA PROSESSIJOHTAMINEN 5 OP 9
arvioida ja kehittää moniammatillisen yhteistyöverkoston toimintaa sekä käyttää prosessijohtamisen menetelmiä. Verkostot asiakastyössä, verkoston vuorovaikutus ja johtaminen sekä prosessit ja prosessijohtaminen. Osallistuminen luento-, verkko- ja seminaariopetukseen ja kirjallisuuden suorittaminen. Arviointi: 1-5. Taso K 5 Opiskelija -osaa soveltaa prosessijohtamisen menetelmiä -osaa soveltaa verkostojohtamisen periaatteita -osaa kehittää sosiaalialan asiakastyössä tarvittavia prosesseja -osaa kehittää moniammatillista verkostoyhteistyötä aktiivisena verkoston jäsenenä toimien Taso H 3-4 vertailla ja arvioida - verkoston toimintaa -prosessijohtamisen menetelmiä Taso T1-2 tunnistaa -verkostojen ja verkostojen johtamisen merkityksen sosiaalialan työssä -sosiaalialan asiakastyössä tarvittavia prosessijohtamisen periaatteita Virtanen, P. & Wennberg, M. Prosessijohtaminen julkishallinnossa. Edita: Helsinki. Muu opintojakson alussa ilmoitettava materiaali. 08JOOP2 STRATEGIASTA HENKILÖSTÖN JOHTAMISEEN 5 OP arvioida strategisen ajattelun ja strategisen johtamisen merkitystä toiminnan kehittämisessä sekä soveltaa henkilöstöjohtamisen periaatteita työssään. Strateginen ajattelu, strateginen johtaminen organisaation eri tasoilla, strateginen henkilöstöjohtaminen, työyhteisön kehittäminen, osaamisen arviointi, yhteisöllisyys ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Osallistuminen luento-, verkko- ja seminaariopetukseen ja kirjallisuuden suorittaminen. Arviointi: 1-5. Opintojakson alussa ilmoitettava materiaali. Taso K5 soveltaa ja kehittää - strategista ajattelua toiminnan kehittämisessä - strategista johtamista ja toteuttaa yksikkötason strategisen suunnitteluprosessin -henkilöstöjohtamista organisaation tavoitteiden toteuttamisessa -strategista henkilöstöjohtamista ja luoda strategian mukaisia osaamistavoitteita Taso H 3-4 vertailla ja arvioida -strategisen ajattelun merkitystä toiminnan kehittämisessä -strategisen johtamisen perusteita ja strategista suunnitteluprosessia -strategisen henkilöstöjohtamisen merkitystä organisaation tavoitteiden toteutuksessa -strategisen henkilöstöjohtamisen perusteita ja luoda strategian mukaisia osaamisen kehittämistavoitteita TasoT1-2 Opiskelija tunnistaa -strategisen ajattelun merkityksen toiminnan kehittämisessä -strategisen johtamisen peruskäsitteet ja strategisen suunnitteluprosessin vaiheet -henkilöstöjohtamisen merkityksen organisaation tavoitteiden toteutuksessa -strategisen henkilöstöjohtamisen perusteet ja esittää strategian mukaisia osaamisen kehittämistavoitteita TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 10 10
- tutkimuksellisen kehittämishankkeen prosessin - soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmäosaamista osana organisaation strategialähtöistä toiminnan kehittämistä - viestiä asiantuntevasti suullisesti ja kirjallisesti oman alansa kehittämisestä 08TUTKEH TUTKIMUKSELLINEN KEHITTÄMINEN 5 OP - suunnitella työelämälähtöisen tutkimuksellisen kehittämishankkeen - hyödyntää erilaisia työelämän kehittämismenetelmiä - hyödyntää tutkimustietoa työelämän kehittämiseksi Tieteellinen tutkimus tutkimuksellisen kehittämisen perustana, tutkimuksellisen kehittämishankkeen prosessi ja tavoitteet, tutkimuksellisen kehittämishankkeen suunnittelu ja toteuttaminen. Osallistuminen lähiopetukseen, verkkotyöskentely ja itsenäinen opiskelu. Arviointi asteikolla 1-5. K5 - kehittää omaa työelämän organisaatiotaan hyödyntämällä tutkimuksellisen kehittämistoiminnan menetelmiä - vertailla tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän kehittämiseksi - suunnitella työelämälähtöisen tutkimuksellisen kehittämishankkeen hyödyntämällä laajasti erilaista tutkimustietoa H3-4 - analysoida omaa työelämän organisaatiotaan hyödyntämällä tutkimuksellisen kehittämistoiminnan menetelmiä - analysoida tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän kehittämiseksi - suunnitella työelämälähtöisen tutkimuksellisen kehittämishankkeen hyödyntämällä tarkoituksenmukaista tutkimustietoa T1-2 - tunnistaa oman työelämän organisaationsa kehittämiskohteita hyödyntämällä tutkimuksellisen kehittämistoiminnan menetelmiä - tunnistaa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän kehittämiseksi - suunnitella työelämälähtöisen tutkimuksellisen kehittämishankkeen Heikkilä, A., Jokinen, P. & Nurmela, T. 2008. Tutkiva kehittäminen. Avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampere University Press. Muu erikseen ilmoitettava materiaali. 08MEVI MENETELMÄ- JA VIESTINTÄOPINNOT 5 OP 08MEVI1 TUTKIVA KIRJOITTAMINEN 1 OP - rakentaa ohjeiden mukaista tutkivan kirjoittamisen tekstiä - käyttää monipuolisesti, uskottavasti ja perustellen valitsemiaan lähteitä - perustella tekstissään tekemiään väitteitä ja valintoja - muokata tekstiään oikeakieliseksi ja asiatyyliseksi Tutkivan kirjoittamisen perusteet, kirjoittamisprosessi, kieli ja tyyli, lähteiden käyttö ja lähdekritiikki, tekstin rakentaminen, kielenhuolto. 11
Aktivoiva lähiopetus, sovittujen tehtävien tekeminen. Arviointi asteikolla hyväksytty/hylätty. Muu erikseen ilmoitettava materiaali. 08MEVI2 MENETELMÄOPINNOT 4 OP - erilaisia menetelmällisiä ratkaisuja ja tutkimusaineiston analyysitapoja - löytää tutkimukselliseen kehittämishankkeeseen tarkoituksenmukaisen ja perustellun toteutustavan - osaa tehdä tulkintoja ja johtopäätöksiä tutkimusaineistosta Laadullinen ja määrällinen tutkimusprosessi, tutkimus- ja kehittämismenetelmät, laadullisen ja määrällisen aineiston kerääminen, analyysi ja tulkinta. Osallistuminen lähiopetukseen, verkkotyöskentely ja itsenäinen opiskelu. Arviointi asteikolla 1-5. K5 - osaa suunnitella tutkimusprosessin jäsennellysti - osaa suunnitella tutkimuksellisen kehittämishankkeen aineistonkeruun ja analyysin perustellusti - osaa tehdä yleistyksiä ja johtopäätöksiä aineistosta H3-4 - osaa toteuttaa tutkimusprosessin - erotella erilaiset aineistonkeruumenetelmät - luokitella tutkimusaineistoa T1-2 - nimetä tutkimusprosessin eri vaiheet - tunnistaa erilaiset aineistonkeruumenetelmät - tunnistaa tutkimusaineiston keskeiset tulokset Alasuutari, P., Bickman, L. & Brannen, J. 2008. The Sage handbook of social research methods. Thousand Oaks & London: Sage. Heikkilä, T. 2010. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Patton, M.Q. 2001. Qualitative research and evaluation methods. Thousand Oaks: Sage. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Muu erikseen ilmoitettava materiaali. OPINNÄYTETYÖ 30 OP - suunnitella, toteuttaa, arvioida ja raportoida työelämälähtöisen tutkimuksellisen kehittämishankkeen - soveltaa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä - hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueella tutkittua tietoa sosiaalialan työn kehittämisessä - viestiä asiantuntevasti suullisesti ja kirjallisesti oman alansa kehittämisestä Tutkimuksellisen kehittämishankkeen suunnittelu, toteutus, arviointi ja raportointi. Osallistuminen verkkotyöskentelyyn ja opinnäytetyöseminaareihin. Kypsyysnäyte. Arviointi asteikolla 1-5. VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 op Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan valita opintoja Lahden ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, muiden kotimaisten ja ulkomaisten ammattikorkeakoulujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tai yliopistojen maisteriohjelmien opetustarjonnasta. Opinnot tulee hyväksyttää tutoropettajalla osaksi opintosuunnitelmaa ja niiden tulee linkittyä oman koulutusohjelman opintoihin. 12
YHTEYSTIEDOT Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Hoitajankatu 3 15850 Lahti puh. 03 828 19 (vaihde) faksi 03 751 7040 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@lamk.fi 13