OULUN ETELÄISEN ALUEEN 2. ASTEEN OPISKELIJOI- DEN INTERNETKÄYTTÄYTYMINEN

Lea Asunmaa OULUN ETELÄISEN ALUEEN 2. ASTEEN OPISKELIJOI- DEN INTERNETKÄYTTÄYTYMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Lokakuu 2008

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous, Haapajärvi Aika 17.10.2008 Tekijä: Lea Asunmaa Koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto, markkinoinnin ja viestinnän koulutusohjelma Työn nimi Oulun Eteläisen alueen 2.asteen opiskelijoiden internetkäyttäytyminen Työn ohjaaja Sivumäärä Pekka Paajanen 64+10 Työelämäohjaaja Tomi Jääskeläinen Työn aiheena oli tutkia millaista on Oulun Eteläisen alueen 2.asteen opiskelijoiden internetkäyttäytyminen. Tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat käyttävät internetiä hyödyksi ja huviksi. Työn tavoitteet jaoteltiin alaongelmien avulla neljään ryhmään. Niiden avulla tavoitteena oli selvittää, millaisia internetissä tarjottavia palveluita opiskelijat käyttävät, kuinka he viettävät internetissä aikaa, miten he hyödyntävät internetiä opiskelussaan ja millaista heidän asiointinsa on verkkokaupoissa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli CENTRIA. CENTRIA on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sivutoiminimi. Se toimii ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys-, ja täydennyskoulutusyksikkönä. CENTRIALLA on neljä alueellista toimipistettä ja ne sijaitsevat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toimipisteiden yhteydessä Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Haapajärvellä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin jokaiseen Oulun Eteläisen alueen 2.asteen oppilaitokseen. Yhteyshenkiöinä toimivat koulujen rehtorit, atk-opettajat ja opinto-ohjaajat. Pääpiirteittäin vastaajat näyttivät viihtyvän nuorten keskuudessa suosituilla internetsivustoilla. Internetissä tarjottavia palveluita he eivät juuri hyödyntäneet ja sähköinen asiointi oli kovin vähäistä. Suurin osa vastaajista käytti internetiä opiskelun apuna ainakin jossain määrin. Verkkokaupoista vastaajat olivat ostaneet tuotteita ainakin silloin tällöin. Suosituimmat tuoteryhmät vastaajien keskuudessa olivat vaatteet ja tietokonepelit. Asiasanat Internet, sähköinen asiointi, mediakulttuuri, nuorisokulttuuri.

ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTH- NIA UNIVERSITY OF AP- PLIED SCIENCES Date 17.10.2007 Author Lea Asunmaa Degree programme Degree Programme in Business Administration Name of thesis How undergraduates of upper secondary schools and vocational schools use the internet in the southern part of Oulu region. Instructor Pekka Paajanen Pages 64+10 Supervisor Pekka Paajanen The theme for this research is to analyse how undergraduates of upper secondary schools and vocational schools use the internet. The aim of the study was find out how undergraduates exploit and spend time on the internet. The study also aims to discover those web sites which undergraduates mostly spend time on, how they use e-commerce and what kind of electronic services they use. The research was assigned by CENTRIA. CENTRIA is the unit of research, development and further education of the Central Ostrobothnia Polytechnic. The main function of research and development is to create possibilities for the development of the region s enterprises and communities. Regional CENTRIA units operate as network in Kokkola, Ylivieska, Pietarsaari and Haapajärvi. The research was carried out by an electronic survey. The survey was sent to every upper secondary and vocationa school in the target area. Principals, study advisors and IT teachers acted as contact. Mostly the respondents seemed to favour popular web sites. The undergraduates did not use much electronic services. Internet also acted as a study aid for most of the respondents. Most of them had bought some products in e-commerce. Most popular product groups among the respondents were clothes and computer games. Key words Internet, Electronic services, Media culture, Youth culture

TIIVISTELMÄ ASBRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat 1 1.2 Tutkimusongelmat ja niiden rajaaminen 2 1.3 CENTRIA 3 2 INTERNET 4 2.1 Internetin historia 5 2.1.1 Arpanet 5 2.1.1 World Wide Web 6 2.2 Internet toimintaympäristönä 7 3 INTERNETIN PALVELUTARJONTA 10 3.1 Sähköinen asiointi 11 3.1.1 Pankkiasiointi 11 3.1.2 Virastoasiointi 12 3.1.3 Sähköinen kaupankäynti 13 3.2 Vapaa-ajan palvelut 15 3.2.1 Virtuaaliyhteisöt 16 3.2.2 Blogit ja pikaviestimet 17 3.2.3 Pelit 18 3.3 Web 2.0 18 4 MEDIAKULTTUURI 20 4.1 Internet mediana 21 4.2 Nuorten suhde mediaan 22 5 NUORISOKULTTUURI 24 5.12000-luvun nuorisokulttuuri 24 5.2 Nuoret ja verkkokulttuuri 25 6 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 27 6.1 Tutkimuksen toteutus 27 6.2 Kyselylomakkeen rakenne 28 6.3 Tilastollinen analysointi 29 6.4 Luotettavuus 30 6.5 Tutkimusaineiston kuvaus 30

7 TUTKIMUSTULOKSET 34 7.1 Internetin käyttäminen 34 7.2 Internetin palveluiden käyttäminen 35 7.3 Vapaa-ajan viettäminen internetissä 41 7.4 Internetin hyödyntäminen opiskelussa 50 7.5 Verkkokaupoissa asiointi 53 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 58 8.1 Yhteenveto tutkimustuloksista 58 8.2 Työn arviointia 60 LÄHTEET 62 LIITTEET

1 1 JOHDANTO Internet mediana on kiinteä osa suomalaisten arkea. Internetissä hoidetaan asioita ja vietetään aikaa. Internetissä voidaan myös tutustua uusiaan ihmisiin ja tavatonta ei ole sekään, että verkosta löytyy elämänkumppani. Nuoret viettävät paljon aikaa internetissä. Sieltä he imevät vaikutteita, löytävät uudet trendit ja tapaavat kavereitaan. Internet on nuorille myös se paikka, josta ensisijaisesti etsitään tietoa, vertaillaan hintoja, tutustutaan tuotteen ominaisuuksiin ja hoidetaan asioita. Nykyään tämä kaikki onnistuu vaivattomasti internetissä. Lisäksi internetin palvelutarjonta kasvaa koko ajan ja yhä useamman asian voi hoitaa kotoa käsin internetin välityksellä. 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Tänä päivänä internet on jokaiselle suomalaiselle ainakin jossain määrin tuttu asia. Yli puolelle meistä se on myös tuttu toimintaympäristönä. Internetiä voidaan hyödyntää niin sähköisessä asioinnissa, työvälineenä kuin viihdekäytössäkin. Internetiä käyttävät työikäisten lisäksi niin nuoret kuin eläkeläisetkin. Tässä tutkimuksessa käsitellään internetiä mediana ja palveluntarjoajana. Tutkimuksessa keskitytään 2. asteen opiskelijoiden internetkäyttämiseen ja siihen, kuinka nykyinen nuorisokulttuuri vaikuttaa internetin käyttämiseen. Tämän päivän nuorilla on taito internetin käyttämiseen ja hyvät mahdollisuudet myös käyttää sitä. Internetiin pääsee koulussa, kirjastossa ja melko monet kotonakin. On mielenkiintoista tutkia, onko internet nuorille vain ajanviettopaikka vai hyödynnetäänkö sitä arkisemmissakin asioissa, kuten opiskelussa. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon 2.asteen opiskelijat viettävät internetissä aikaa päivittäin.

2 1.2 Tutkimusongelmat ja niiden rajaaminen Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten nuoret käyttävät internetiä Oulun Eteläisen alueella. Nuoret on rajattu tässä tutkimuksessa 2. asteen opiskelijoihin. Tutkimusjoukko rajattiin maantieteellisesti Oulun Eteläisen alueelle, jotta perusjoukko pysyi kohtuullisen kokoisena. Lisäksi tämä alue on tärkeä alue työn toimeksiantajan, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikön, CENTRIA:n kannalta. Oulun Eteläinen on 17 kunnan ja kolmen seutukunnan yhteistyöalue Oulun läänin eteläosassa. Siihen kuuluvat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kestilä, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Rantsila, Reisjärvi ja Ylivieska. Alueella on 12 lukiota, seitsemän ammattiopistoa, kaksi kristillistä opistoa ja yksi käsi- ja taideteollisuusopisto. Työn tavoitteena on saada vastaukset seuraaviin pää- ja alaongelmiin: 1) Millaista on 2. asteen opiskelijoiden internetkäyttäytyminen Oulun Eteläisen alueella? Millaisia internetissä tarjottavia palveluita opiskelijat käyttävät? Kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaa internetissä? Miten opiskelijat hyödyntävät internetiä opiskelussaan? Millaista on opiskelijoiden sähköinen asiointi verkkokaupoissa? Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kysely lähetettiin kaikkien alueen kuntien 2. asteen oppilaitosten yhdyshenkilöille, joita olivat opinto-ohjaajat, rehtorit tai atk-opettajat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselynä, koska perusjoukko oli suuri ja tulokset esitetään osittain tilastoina ja numeroina. Tuloksia analysoitiin keski-arvoin ja jakaumin. Perusjoukon koko oli 4920 henkilöä. Tämä käsittää alueen kaikki 2. asteen opiskelijat.

3 Opinnäytetyön tietoperusta koostuu neljästä osa-alueesta. Nämä ovat internet, internetin palvelutarjonta, mediakulttuuri ja nuorisokulttuuri. Internet ja internetin palvelutarjonta ovat keskeisiä käsitteitä tämän kaltaisessa tutkimuksessa. Nykyajan mediakulttuuri ja nuorisokulttuuri vaikuttavat myös paljon siihen, mitkä verkkosivut vetävät nuorisoa puoleensa. 1.3 CENTRIA CENTRIA on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sivutoiminimi. Se toimii Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys-, ja täydennyskoulutusyksikkönä. CENTRIA:lla on neljä alueellista toimipistettä ja ne sijaitsevat Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toimipisteiden yhteydessä Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Haapajärvellä. CENTRIA:n päätehtävänä on luoda edellytyksiä ammattikorkeakoulun jatkuvalle kehittymiselle ja alueelliselle vaikuttamiselle. Lisäksi CENTRIA:n tavoitteena on huolehtia siitä, että oppiminen ja opetus on ammattikorkeakoulussa ajan tasaista. (CENTRIA.) CENTRIA toteuttaa alueellisia tutkimus- ja kehityshankkeita pääasiassa yritysten kanssa yhteistyössä. Vuosittain CENTRIA on mukana yli sadassa tutkimus- ja kehityshankkeessa. (CENTRIA.)

4 2 INTERNET Internet on lukemattomien aliverkkojen muodostama maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko. Suora suomennus sanasta internet on verkkojen välinen. Internetin toiminta perustuu palvelintietokoneisiin, jotka välittävät tietoa yksityisille käyttäjille. HTML-kielellä tehdyt asiakirjat, eli internetsivut voivat sijaita missä tahansa. Kun käyttäjä ottaa yhteyden internetiin, hän ottaa itse asiassa yhteyden palvelintietokoneeseen, joka ottaa yhteyden tarvittaessa taas toisiin palvelimiin. (Suomen internetopas 2008.) Internetin toimintaperiaatetta kuvataan kuviossa 1. KUVIO 1. Internetin toimintaperiaate (Suomen internetopas 2008) Internetin palvelutarjonta on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana huikeasti ja tarjonnut mahdollisuuden globaaliin kommunikointiin, kaupankäyntiin ja yhteistyöhön. Mannilan (2008) mukaan internetissä on tällä hetkellä yli 153 miljoona verkkotunnusta ja kasvu jatkuu koko ajan. Maakohtaisten verkkotunnusten määrä on noussut yli 58 miljoonaan. Maakohtaiset verkkotunnukset ovat kasvaneet viime vuonna kolmanneksen. Suurimmat maakohtaiset verkkotunnukset

5 ovat Saksan.de, Kiinan.cn ja Iso-Britannian.uk. Suomen maatunnuksena toimii.fi. (Mannila 2008.) Jokainen internetiin kytketty laite tarvitsee oman IP-osoitteen. Internetin käyttö on jo niin valtaisaa, että on alettu pelätä, että IP-osoitteet voivat loppua kesken. IPosoite koostuu neljästä pisteen erottamasta luvusta välillä 0 255. Mikäli koneita liitetään verkkoon samaa vauhtia kuin nykyään, voi olla mahdollista, että IPosoitteet loppuvat vuoteen 2011 mennessä. (Pugin, 2008.) 2.1 Internetin historia Internetin juuret ovat amerikkalaisessa kylmän sodan aikaisessa projektissa. Ajatuksena oli rakentaa verkko, jonka tulisi toimia mahdollisen ydinhyökkäyksen aikana ja sen jälkeen. Verkon rakensi sotilaallinen organisaatio Advanced Research Projects Agency (ARPA) ja se sai nimekseen Arpanet. Alun perin verkko koostui ainoastaan neljästä tietokoneesta. Perusajatuksena verkossa oli se, että kaikki siinä olevat koneet olisivat tasavertaisia. Jos yksi kone menisi epäkuntoon, muut pystyisivät edelleen toimimaan ja viestimään, eikä tärkeitä tietoja katoaisi. Arpanetistä tuli nykyaikaisen internetin sydän, joka tästä idusta kasvoi. (Bryant 2000, 19 20; Hedman & Pappinen 1997, 13 14.) 2.1.1 Arpanet Arpanet oli alun perin sotilaiden, tutkijoiden ja joidenkin viranomaisten verkko USA:ssa, mutta ajan mittaan yhä useampi yliopisto liittyi siihen. Monet näistä yliopistoista olivat tietojenkäsittelyä ja tietokoneverkkoja tutkivia yliopistojen laboratorioita, jotka kehittivät edelleen Arpanetiä. 1980-luvulla TCP/IP-protokollasta tuli

6 Yhdysvaltain puolustusministeriön virallinen standardi ja alkuperäinen Arpanet siirtyi käyttämään sitä. TCP/IP-protokolla on ne säännöt, joita tietokoneet tarvitsevat voidakseen viestiä keskenään verkossa. Arpanetissä syntyivät IPosoitemekanismi, File Transfer Protocol (FTP), pääteyhteydet ja sähköposti. Myös Suomeen rakennettiin korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia yhdistävä FUNETverkko, joka yhdisti siihen kuuluvien organisaatioiden lähiverkot senaikaisilla verkkoyhteyksillä. (Salminen 1998; Suomen internetopas 2008.) 1970- ja 1980-luvuilla perustettiin lukuisia muitakin verkkoja, esimerkiksi internetin syntyyn johtaneet BITNET ja sen eurooppalainen sisarverkko EARN. Kun nämä yhdistettiin, syntyi ensimmäinen suuri verkko, joka oli tarkoitettu akateemisille käyttäjille ja opiskelijoille. Tässä verkossa syntyi suuri sähköposti- ja keskustelukulttuuri, joita tukemaan kehitettiin lukuisia ohjelmia. 1980-luvun loppupuolella suuri joukko yliopistoja ja korkeakouluja liittyi Arpanetiin muodostaen MSFNET:n. MSFNET muodostaa nykyisen internetin rungon ja korvasi täysin Arpanetin, joka lopetettiin virallisesti vuonna 1991. (Suomen internetopas 2008.) 2.1.2 World Wide Web World Wide Webiä (WWW) alettiin kehittää 80-luvun loppupuolella ja siitä tuli jymymenestys. Vuonna 1991 CERN julkaisi WWW-standardinsa ja samoihin aikoihin julkaistiin myös kilpaileva standardi Gopher, joka saavuttikin ensin suuremman suosion kuin WWW. WWW-standardia kehitettiin ja vuonna 1993 Mosaic-niminen yhtiö julkaisi ensimmäisen helppokäyttöisen selaimen, joka avasi internetin käytön mahdollisuuden suurelle yleisölle. Seuraavana vuonna alihakemistopalveluita tarjoava Yahoo.com aloitti toimintansa mahdollistaen yksityisten henkilöiden yhä suuremman internetin käytön. Näiden palvelutarjoajien avulla internetin suosio kasvoi räjähdysmäisesti ja internetissä surffailusta tuli helppoa.

7 Kuka vain oppii surffailemaan internetissä muutamassa minuutissa. (Bryant 2000, 42 45.) WWW:n käyttö perustuu Hypertext Markup Languageen (HTML-kieli) eli hypertekstijärjestelmään. Tekstiin on merkitty linkkejä, joita lukija voi seurata napsauttamalla hiirtä niiden päällä ja päästä aina uudelle www-sivulle. Linkkien taakse piiloutuu web-osoite, joka ohjaa tietokoneen käyttäjän haluamalle sivulle. (Bryant 2000,46.) 2.2 Internet toimintaympäristönä Tänä päivänä internet tarjoaa jokaiselle jotakin. Yhä useampi ihminen joutuu sen kanssa kosketuksiin niin työssään kuin vapaa-ajallakin. Suomalaiset, kuten ihmiset monessa muussakin maassa, ovat oppineet internetin käyttöön ja hyödyntävät monipuolisesti internetin teknologiaa. Karvosen (2007) mukaan vuonna 1996 internetin säännöllisiä käyttäjiä oli vain 48 miljoonaa, vaikka World Wide Web oli keksitty kaksi vuotta aikaisemmin. Vuonna 2006 internetin käyttäjien määrä oli noussut 1,1 miljardiin ihmiseen. Vuoteen 2010 mennessä ennustetaan internetin käyttäjiä olevan jo 1,6 miljardia. (Karvonen 2007.) Internetin käyttö on valtaisaa ja tietomäärät huikeita niin hyvässä kuin pahassa. Internetissä voidaan hoitaa virastoasioita, lukea päivän lehden ja käydä kauppaa. Hyödyllisen tiedon ohessa internetissä leviää vihan ja vallan julistuksia, sähköposteihin tulvii roskapostia ja erilaisia viruksia liikkuu verkossa. Tänä päivänä internetin käyttöön liittyy muitakin negatiivisia puolia. Näitä ovat mm. verkon väärinkäytökset, ongelmat ja sen mahdollistamat rikokset. Media on tuonut esille esimerkiksi nettiriippuvuuden, erilaisissa Chat-palveluissa vaanivat pedofiilit sekä

8 ongelmat verkkopankeissa. Tosin vastaavanlaisia ongelmia on ollut olemassa reaalimaailmassakin jo pitkään ja tulee jatkossakin olemaan. Suomessa internetin käyttäminen on yksityisillä kotitalouksissa kasvanut koko ajan. Vuonna 2004 laajakaistayhteys oli 26 prosentilla kotitalouksista ja vuoteen 2007 mennessä laajakaistaliittymiä oli 62 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Internetiä vuonna 2007 käytti 79 prosenttia 15 74 vuotiaista suomalaisesta vähintään kerran viikossa. (Tilastokeskus, 2007.) Maailmalla eniten internetiä käytetään Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Kiinan internetkäyttäjien määrän kasvu on ollut hurjaa ja se on kasvussa koko ajan. Vuoden 2007 alussa internetin käyttäjiä oli Kiinassa 137 miljoona ja käyttäjien määrä kasvoi vuodessa 61 prosentilla. Yhdysvalloissa on internetin käyttäjiä toiseksi eniten maailmassa, noin 70 prosenttia väestöstä. Internetin käyttäminen on hyvin erilaista Kiinassa kuin länsimaissa. Länsimaissa internetiä käytetään kotona ja työpaikalla. Se on väline, jota käytetään asioiden hoitamiseen, ostamiseen ja ajankuluna. Kiinassa netinkäyttäminen keskittyy nettikahviloihin. (Kotilainen 2008.) Internetin tulevaisuuden toimintaympäristöä on vaikea ennustaa. Erilaisia kehitysnäkymiä ja vaihtoehtoisia visioita on olemassa niin paljon. Tulevaisuuden neljä kirkkainta internetin kehitysaluetta ovat kuitenkin digitaalinen koti, mobiilinetti, vuorovaikutuksen kanavoituminen sekä turvallisuus ja luotettavuus. Lisäksi kehitystä tapahtuu monilla muillakin alueilla, kuten sähköisessä liiketoiminnassa ja välitysprotokollissa. (Roponen 2006.) Digitaalinen koti tarkoittaa yksittäisten kodin laitteiden verkottumista. Kodinkoneet muuttuvat osittain verkon kautta päivitettäviksi ja hallittaviksi. Tämä tavoite asettaa vaatimuksia verkon jatkuvalle toimivuudelle. Mobiilista internetistä on puhuttu jo kauan, mutta varsinaista läpimurtoa vielä odotetaan. Kyse on siis lan-

9 gattomiin verkkoihin perustuvasta mobiilinetistä. Mobiilinetin toimintoja ovat esimerkiksi reaaliaikaiset ääni- ja videopuhelut sekä nettitv, joka on jo osittain toteutunut. (Roponen 2006.) Internetin vuorovaikutus tulevaisuudessa muuttuu koko ajan. Käyttäjien välinen pikaviestintä muuntuu jatkuvasti ja saa uusia sovellusalueita. Nettihäät ja digitaalinen harrastepiiri ovat tulevaisuuden vuorovaikutusta verkossa. Kodin digitalisoituminen antaa vuorovaikutukselle mitä hurjempia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi kommentoiva peili, joka antaa kavereille mahdollisuuden kommentoida päivän tukkatyyliä. (Roponen 2006.) Yritykset panostavat yhä enemmän turvallisten verkkoympäristöjen rakentamiseen, palveluiden luotettavuuteen ja toimivuuteen. Yksityiselle käyttäjälle turvallisuuskysymykset aiheuttavat lähinnä hämmennystä, koska tavallisen käyttäjän on vaikea hahmottaa kaikkia uhkia mitä internetissä on. (Roponen 2006.)

10 3 INTERNETIN PALVELUTARJONTA Internetin suosion perusta on sen monipuolisuus ja käytön helppous. Tänä päivänä internetissä on tarjolla lähes mitä vain: rajattomasti tietoa, markkinapaikkoja ja sosiaalista viihdykettä. Ihmisten sosiaalinen verkosto ja yhteisöt eivät ole enää paikkaan tai etäisyyteen sidottuja, koska internetin avulla yhteisön voi muodostaa ketkä vain ja missä vain maantieteellisestä sijainnista välittämättä. Jo internetin alkuaikoina verkossa oli mahdollista kommunikoida. Tämän mahdollistivat varhaiset sovellukset kuten sähköposti ja keskustelufoorumit. Ensimmäiset ilmaiset hakukoneet tulivat verkkoon 1990-luvun puolivälissä. Tiedonhakeminen oli hankalaa ja varsinkin suomeksi haettuna tietoa ei juuri löytynyt. (Salminen 1998.) Nykyään tietomäärät ovat valtavat ja tiedonhaku on muuttunut helpoksi erilaisten hakukoneiden avulla. Tietoa löytyy helposti melkein mistä vain aiheesta myös suomen kielellä. Internetissä kommunikointi on helppoa erilaisten pikaviestimien ja chat-kanavien kautta. Tiivistä yhteyttä kavereihin tai samassa elämäntilanteessa oleviin henkilöihin voi pitää niin ikään erilaisten yhteisöjen ja nettipalstojen kautta. Tuotteiden ominaisuuksien selvittäminen ja tuotteiden ostaminen on sekin helppoa internetin välityksellä. Enää ei kuluttajan tarvitse ravata monissa eri liikkeissä tekemässä hintavertailuja, vaan se hoituu kotoa käsin tietokoneen äärellä. Lisäksi kuluttajalle avautuu mahdollisuus ostaa tuotteita haluamastaan kaupasta, liikkeen maantieteellisestä sijainnista välittämättä.

11 3.1 Sähköinen asiointi Sähköinen asiointi tarkoittaa kaikenlaisten asioiden hoitamista internetissä. Siihen sisältyy kaikki se, mitä asian hoitaminen vaatii, aina sähköpostin lähettämisestä palveluntarjoajalle sen www-sivuilla asiointiin saakka. Verkkoasioinnin tarkoituksena on pääasiassa ostaa tai myydä jotakin tai hoitaa asioita viranomaisen kanssa. Suurin ongelma sähköisessä asioinnissa on käyttäjän luotettava tunnistaminen. Nykyään tunnistamiseen on kehitetty monia erilaisia keinoja, joilla saavutetaan riittävä luotettavuus. Sähköisen asioinnin etuja ovat asioinnin sujuvuus ja palveluiden saatavuus. (Korpela 2007, 220.) 3.1.1 Pankkiasiointi Verkkopankkiasiointi tarkoittaa pankkiasioiden hoitamista verkossa. Verkkopankkiasiointi on saavuttanut suomalaisten keskuudessa suuren suosion asioinnin helppouden ja turvallisuuden takia. Verkkopankkiasiointi muodostaa myös pohjan monelle muullekin asioinnille verkossa, koska verkkopankin tunnuksia voi käyttää monissa julkisissa palveluissa tunnistautumiseen ja useimmissa verkkokaupoissa on maksutapana maksaa suoraan verkkopankin välityksellä tilaamansa tuotteet. (Korpela 2007, 221.) Verkkopankissa voi hoitaa suurimman osan pankkiasioistaan. Siellä voi maksaa laskuja, tarkistaa tilin tapahtumat, avata uusia tilejä, tehdä rahoitusanomuksia ja sijoitustoimeksiantoja. Verkkopankin kautta asiakas pitää helposti ja vaivattomasti yhteyttä omaan pankkiinsa verkkoviestien kautta. Pankit ovat kehittäneet verkkopankkeihinsa myös sivupalveluita, jotka eivät niinkään liity pankkiasioiden hoitoon vaan tuovat lisäarvoa verkkopankin käytölle. Tämmöisiä palveluita esimer-

12 kiksi osuuspankilla on oma talous ja verkkopalkkapalvelut. Nämä palvelut auttavat asiakasta seuraamaan omaa taloutta helpommin. (Osuuspankki 2008.) 3.1.2 Virastoasiointi Sähköinen virastoasiointi tarkoittaa erilaisten hakemusten täyttämistä ja palauttamista verkossa sekä omien tietojen tarkistamista. Verkkopalveluissa asiakas voi myös seurata hakemusten käsittelyä ja asian etenemistä. Virastojen verkkosivuilla on myös helppo ilmoittaa mahdollisista muutoksista omissa tiedoissa. Sähköisessä virastoasioinnissa tunnistamiskeinona käytetään verkkopankkitunnuksia tai kansalaisvarmenetta. Kansalaisvarmenne on standardimuodossa kerrottu sähköinen henkilöllisyys, joka sisältää etunimen sukunimen ja sähköisen asiointitunnuksen. Sähköinen asiointitunnus luodaan automaattisesti jokaiselle suomalaiselle ja Suomessa vakinaisesti asuville ulkomaalaisille. Sähköinen asiointitunnus muuttuu kansalaisvarmenteeksi, kun hankkii sirullisen henkilökortin tai kansalaisvarmenteella varustetun pankkikortin tai matkapuhelinoperaattorin sim-kortin. (Väestörekisterikeskus 2008.) Kansalaisvarmenteen käyttö on vielä melko vähäistä, mutta sen odotetaan kasvavan sähköisen asioinnin lisääntyessä. Vuonna 2003 voimaan astunut laki määrää, että jokaisen viranomaisen, jolla on tarvittavat valmiudet, on tarjottava normaalien palveluiden rinnalle sähköistä asiointimahdollisuutta. (Laki sähköisesti asioinnista viranomaistoiminnassa13/2003, Korpela 2007.) Vuonna 2007 tehdyn Capgeminin tutkimuksen mukaan Suomi on paljon jäljessä monia Euroopan maita julkisnettipalveluiden kehittymisessä. Tutkimuksessa selvitettiin Euroopan Unionin jäsenmaiden ja siihen pyrkivien maiden virastoasioinnin kehittyneisyyttä. Suomi sijoittui kokonaisvertailussa sijalle seitsemän. Koko-

13 naisvertailu sisälsi sekä kansalaisten internetpalvelut että yritysten internetpalvelut. Tulos oli yllättävä, koska neljä viidestä suomalaisesta pääsee internetiin. Suomalaisten yritysten kohdalla noin puolet yrityksistä pystyy täysin hyödyntämään internetiä. Suomen edelle tutkimuksessa sijoittuivat mm. Ruotsi ja Viro, sekä listan kärkipäätä hallitsevat Itävalta ja Slovenia. (It-viikko 2007.) 3.1.3 Sähköinen kaupankäynti Verkkokaupat ovat osa yritysten sähköistä liiketoimintaa. Verkkokauppojen tarkoituksena on helpottaa ostosten tekemistä ja tarjota tuotteita maantieteellisesti laajemmille asiakasryhmille. Sähköinen liiketoiminta on kehittynyt valtavasti internetin käytön lisääntyessä. 1990-luvun puolessa välissä yritykset perustivat omia internetsivuja, jossa niiden tarjoamat tuotteet tai palvelut olivat näkyvillä. Internetin palvelujen kehittyessä myös kaupankäynti kehittyi ja kaupankäynnistä tuli vuorovaikutteista eli tuotteita pystyttiin myymään verkon välityksellä. Tänä päivänä sähköinen liiketoiminta on ennen kaikkea varastonhallinta- ja asiakashallintajärjestelmien yhdistämistä www-palveluun. (TIEKE, tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.) Moni kuluttaja tilaa ja ostaa tuotteita tänä päivänä internetistä. Myös osto-aikeissa oleva kuluttaja suuntaa internetiin tekemään hintavertailuja ja hakemaan tietoja ostokohteena olevasta tuotteesta. Verkkokaupan etuja kuluttajalle ovatkin helppous asioinnissa ja vertailussa, tuotetietojen runsas saatavuus ja vaivaton toimitus. Sen lisäksi kuluttajansuoja suomalaisissa verkkokaupoissa on vahva. Kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa 14 päivän kuluttua tuotteen saapumisesta syytä ilmoittamatta. Kaupat ovat myös lähes aina auki, joten tuotteiden saatavuus on aivan eri luokkaa kuin perinteisissä kaupoissa. (Korpela 2007, 222.)

14 Verkkokaupan keskeisiä haittoja kuluttajan näkökulmasta ovat epävarmuus kaupan luotettavuudesta ja tavaran toimittaminen, joka on usein kallista ja joskus hidastakin. Esimerkiksi päivittäistavaroiden kauppaaminen verkossa on jäänyt vähäiseksi juuri siksi, että riittävän nopean kuljetuksen järjestäminen tulee kohtuuttoman kalliiksi kuluttajalle. Joskus myös palauttaminen ei suju niin kuin pitäisi. Nykyään verkkokaupoista on saatavilla tuotteita laidasta laitaan, mutta suosituimpia tuotteita ovat edelleen ne, jotka on helppo toimittaa kuluttajalle. Tämmöisiä tuotteita ovat mm. elektroniset matkaliput, hotellivaraukset, tietokoneohjelmat ja ladattava musiikki ja elokuvat. (Korpela 2007, 222.) Internetissä on myös huutokauppasivustoja, jotka ovat tarkoitettu yksityishenkilöiden väliseen kaupankäyntiin. Näiden kauppojen keskeinen ongelma on luottamus. Kun kyseessä on yksityinen henkilö, luotettavuuden arviointi on vaikeaa. Yksi suosituimmista huutokauppasivustoista on Huuto.net. Sivustolla toimii palautejärjestelmä, jossa toiset käyttäjät voivat antaa palautetta kauppakumppanistaan. Arvioinnin kokonaistulokset ovat kaikkien nähtävissä ja näin ollen auttaa luotettavia myyjiä tekemään enemmän kauppaa. (Huuto.net, 2008.) Yhä useampi suomalaisista kuluttajista tekee ostoksia verkkokaupasta. Vuonna 2007 verkkokaupoista tehtiin ostoksia yhteensä 3,4 miljardilla eurolla. Koko väestöstä verkkokaupoista tilanneiden tai ostaneiden osuus oli 32 % vuonna 2007. Lisäksi 2 väestöstä oli tehnyt ostoksia verkkokaupoista joskus aikaisemmin. Eniten ostavat 30 49-vuotiaat kuluttajat, joista joka toinen teki hankintoja verkkokaupoista. (Tilastokeskus 2007.) Itellan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten miesten ja naisten keskuudessa verkkokauppahankinnoissa on eroavaisuuksia. Miehet vertailevat naisia enemmän tuotteiden hintoja ja ominaisuuksia. Miehet valitsevat ostopaikkansa tuotevalikoiman laajuuden, hintojen ja toimitusaikojen ja -kulujen perusteella, kun

15 taas naisten verkkokauppaostoksiin vaikuttavat verkkokaupan tarjoukset ja tunnelma. Naisten mielestä myös muiden asiakkaiden kommentit verkkokaupasta ja tuotteista ovat tärkeitä. Naiset kiinnittävät huomiota myös palautusmahdollisuuteen, mikä ei miehille ollut niin tärkeää. Kummankin sukupuolen mielestä ostamisen helppous on tärkeää. (Talouselämä 2008.) Verkkokaupasta ostaminen on kasvanut tasaisesti niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa jo muutaman vuoden ajan. Etenkin lomakausien aikaan verkkokaupoissa käy kuhina, kun etsitään hyviä lomakohteita tai tehdään viime hetken varauksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ostaminen verkkokaupoista kasvoi vuodesta 2006 23 % vuoteen 2007. Yhdysvalloissa 2 tasainen kasvuvauhti on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Eniten yhdysvaltalaisista verkkokaupoista varataan matkoja, ostetaan pelejä, videokonsoleita, pienelektroniikkaa ja leluja. (Comscore 2007.) 3.2 Vapaa-ajan palvelut Tänä päivänä internet nähdään etenkin nuorten keskuudessa vapaa-ajan viettopaikkana. Erilaisia vapaa-ajan palveluita on verkossa saatavilla laidasta laitaan. Suuressa suosiossa ovat erilaiset verkkoyhteisöt ja blogit. Näissä käyttäjä saa äänensä kuuluville, vaikka asia voi olla ihan toisin reaalimaailmassa. Nuorten keskuudessa myös erilaiset kuvagalleriat ja videopalvelut ovat suosittuja. Kuvagalleriaan voi laittaa omia kuviaan ja toiset kuvagallerian jäsenet voivat kommentoida toisten käyttäjien profiileja. Erilaiset verkko- ja selainpelit ovat myös palveluita, joita varsinkin nuoret internetin käyttäjät suosivat.

16 3.2.1 Virtuaaliyhteisöt Yhteisö muodostuu joukosta ihmisiä, joilla on yhteiset aatteelliset tai taloudelliset päämäärät tai joiden elämänmuoto on samantyylinen. Kaikki ihmiset kuuluvat johonkin yhteisöön. Suku ja kansalaisuus muodostavat yhteisöt, joihin jokainen kuuluu jo syntyessään. Virtuaaliyhteisö on uudempi käsite. Sillä tarkoitetaan yhteisöä, joka muodostuu ihmisten keskustellessa verkon välityksellä niin paljon, että heidän välilleen muodostuu tunneside. Ensimmäisenä verkkoyhteisönä voidaan pitää Arpanet-tutkijoiden keskusteluryhmiä. (Kosonen 2003, 9.) Internetissä on valtavasti erilaisia yhteisöjä. Internetiin on helppo perustaa uusia yhteisöjä ja niihin on helppo liittyä, koska ihmisten ei tarvitse olla samassa paikassa samaan aikaan paikalla. Verkkoyhteisöihin voi periaatteessa liittyä kuka tahansa, mutta usein samanhenkiset ihmiset hakeutuvat samoihin yhteisöihin. Ihminen, joka ei samaistu yhteisön ajatusmaailmaan ei menesty yhteisössä, koska muut jäsenet eivät koe häntä yhteisön jäseneksi. Verkkoyhteisön ongelmaksi koetaan ns. vapaamatkustajat. Vapaamatkustajat ovat yhteisön jäseniä, jotka eivät anna yhteisölle mitään, mutta nauttivat yhteisön hyödyistä. (Kosonen 2003, 44 45.) Internetissä toimivissa yhteisöissä jäsenillä on erilaisia rooleja, kuten reaalimaailmassa toimivan yhteisön jäsenilläkin. Myös henkilön kyvyt, kuten sosiaaliset taidot ja asiantuntemus vaikuttavat roolimuodostumiseen. Jäsenen asiantuntemus vaikuttaa yhteisön arvohierarkiaan ja määrää jäsenen roolin yhteisössä. Ylimpänä verkkoyhteisössä on yhteisön perustaja, joka ohjaa yhteisön toimintaa ja huolehtii siitä, että jäsenet käyttäytyvät asiallisesti. Vähäpätöisempiä jäseniä ovat tarkkailijat, jotka seuraavat keskustelua osallistumatta siihen juuri lainkaan tai ei ollenkaan. Syitä tarkkailijoiden osallistumattomuuteen ovat motivaation ja ajan puute sekä pelko yksityisyyden menettämisestä. (Kosonen 2003, 44 45.)

17 Suomen suurin internetyhteisö on Irc-galleria. Suomalaista 13 17-vuotiaista nuorista 6 käyttää palvelua päivittäin. Palveluun rekisteröidyt käyttäjät voivat laittaa sivulle valokuviaan ja kommunikoida monin eri tavoin. Muita nuoren suosimia yhteisöjä ovat esimerkiksi Facebook ja MySpace. (Irc-galleria, 2008.) 3.2.2 Blogit ja pikaviestimet 1990-luvun loppupuolella internet oli täynnä käyttäjien omia kotisivuja. Näiden tilalle nykyään ovat osittain tulleet verkkoblogit. Verkkoblogi tarkoittaa eräänlaista julkista päiväkirjaa. Aluksi muut käyttäjät pystyivät vain lukemaan päiväkirjaa, mutta myöhemmin lisättiin mahdollisuus kommentoida blogien sisältöä. Blogille on ominaista se, että pääkirjoittaja määrää tahdin ja hänen näkemyksistään suurin osa keskusteluista syntyy. Blogeja voi lukea kuka tahansa, mutta blogin kirjoittaminen vaatii jonkinasteisen rekisteröitymisen kyseiselle blogisivustolle. (Korpela 2007, 286.) Blogien suosio perustuu niiden vapauteen. Niiden perustaminen on helppoa ja niitä ei rajoiteta oikeastaan mitenkään. Kuka vain voi saada äänensä kuuluviin tällä keinolla. Tosin bloggaajalta vaaditaan jonkinasteista rohkeutta laittaa itsensä peliin kertomalla ensimmäisenä mielipiteensä, aroistakin asioista. Lisäksi blogin pitäjältä vaaditaan jonkin asteista sitoutumista verkkopäiväkirjan pitämiseen. (Väätäinen 2008.) Pikaviestimet ovat kehitetty keskusteluun verkossa reaaliaikaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjät voivat keskustella palvelun välityksellä niin, että yhden käyttäjän lähettämä viesti ilmestyy toisten käyttäjien ruudulle heti. Käyttäjien lähettämät viestit ovat yleensä lyhyitä, paljon lyhenteitä sisältäviä tekstejä. Suosituimpia pikaviestimiä ovat erilaiset Chat- ja Irq-keskustelukanavat ja Microsoftin

18 ilmaiseksi jakama MSN Messenger. MSN Messenger toimii erillisessä ikkunassa ja sen voi pitää alapalkissa niin, että kun joku ottaa käyttäjään yhteyttä ikkuna avautuu ruudulle automaattisesti. Chat- ja Irq-keskustelukanavat on taas kehitetty erityisesti ryhmäkeskusteluja varten. (Korpela 2007, 293 294.) 3.2.3 Pelit Internetissä on lukemattomia määriä verkkopelejä, joita varsinkin nuoret internetin käyttäjät pelaavat. Pelit voivat olla selainverkkopelejä, jolloin peli toimii ilman erillisten ohjelmien asentamista tai sitten verkkopelejä, jolloin niiden pelaamiseksi on haettava erillinen ohjelma verkosta. Monia lauta- ja korttipelejä löytyy nykyään internetistä. Näiden etuna on se, että innokkaan pelaajan ei tarvitse kerätä peliporukkaa kokoon, riittää että kirjautuu verkossa pelisivulle. Verkosta löytyy pelikavereita mihin vuorokauden aikaan tahansa ja saatavilla on monentasoisia haasteita, niin pelikentissä kuin pelikavereissakin. Pelaaminen voi olla kevyttä ajanvietettä tai haastavampaa ja aikaa sitovampaa mestaruusluokan turnauksia. (Korpela 207, 242.) Runsaaseen verkkopelaamiseen liittyy myös haittoja. Pelaamisessa jää sosiaaliset kontaktit vähäiseksi tai puuttumaan kokonaan. Paljon pelaavilla sosiaalinen vuorovaikutus keskittyy vaan pelaamiseen liittyviin asioihin. Lisäksi pelaaminen voi aiheuttaa riippuvuutta. 3.3 Web 2.0 Internetin palveluntarjontaan ja kehitykseen on vaikuttanut Web 2.0- konsepti. Se kokoaa uusia ja jo olemassa olevia, hyväksi havaittuja liiketoimintamalleja yhteen.

19 Voidaan sanoa, että Web 2.0 on kokonaan uudenlainen tapa ajatella ja kehittää liiketoimintaa internetissä. Se on eräänlainen kooste kaikesta siitä, mitä on jo internetissä tehty ja miten tehtyä voidaan hyödyntää parhaiten uusien nopeampien internetyhteyksien avulla. Tähän koosteeseen on kerätty paljon erilaisia internetin kehityssuuntauksia, jotka eivät välttämättä edes liity toisiinsa mitenkään. (Hintikka 2007,8.) Googlen tuleminen markkinoille antoi alkusysäyksen Web 2.0-konseptille. Sitä ovat seuranneet monet muut yritykset, jotka ovat osanneet kääntää haasteet voitokseen muuttuvilla markkinoilla. Nämä yritykset ovat ottaneet käyttöön uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ottaneet käyttäjiä mukaan sisällöntuotantoon. Yrityksistä on luotu eräänlaisia yhteisöjä. Tämän mahdollistavat entistä nopeammat yhteydet ja suuremmat tallennustilat palvelimilla. Lisäksi tietokonesovellukset ovat muuttuneet www-alustaisiksi ja pääteriippumattomiksi palveluiksi. Käyttäjien on mahdollista ladata verkkoon kuvia ja uutisia, jotka päivittyvät muiden internetin käyttäjien koneille muutamassa minuutissa. (Hintikka 2007, 6 7.) Web 2.0:sta voivat kaikki toimijat internetissä hyötyä. Konseptista voi poimia yksittäisiä piirteitä ja sovelluksia ja sovittaa niitä omaan toimintaansa. Organisaation täytyy käydä läpi ensin omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja vasta sen jälkeen arvioida, mitä Web 2.0:sta kannattaa soveltaa omaan toimintaan. Paras tapa on yhdistellä eri tapoja monipuolisesti, eikä tukeutua yhteen tai kahteen piirteeseen. (Hintikka 2007, 11 12.) Web 2.0:sta käytetään myös nimitystä sosiaalinen media. Tällä viitataan juuri vuorovaikutteisuuden nopeuteen. Uudessa vaiheessa internetin käyttäjistä on tullut sisällöntuottajia. Käyttäjät ovat merkittävässä asemassa rikastuttaessaan verkkosivujen sisältöjä ja monipuolistaessaan verkosta saatavia palveluita, kuten kirjaarvioita. (Nuorisotutkimus 2007, 89.)

20 4 MEDIAKULTTUURI Media tulee latinan sanasta medium, joka tarkoittaa ilmaisun tapaa ja sosiaalista yhteyttä, jolla ilmaisu on tuotettu. Media tarkoittaa tiedotus-, mainos-, tai muuta välinettä, jolla viestitään. Se voi olla kuvaa, tekstiä tai ääntä. Median muotoja ovat printtimedia, audiovisuaalinen media ja multimedia. Printtimediaan kuuluvat lehdet, kirjat ja muu painettu sana tai kuva. Televisio, elokuva ja radio ovat taas esimerkkejä audiovisuaalisesta mediasta. Multimedia on näiden edellisten yhdistelmä, kuten esimerkiksi äänen, kuvan ja tekstin yhdistävät www-sivut. Puhuttaessa uudesta mediasta tarkoitetaan internetiä. Uuden ja perinteisen median ero on vuorovaikutuksessa. Perinteisessä mediassa viestintä on ollut pääosin yksisuuntaista, kun taas uudessa mediassa viestintä on vuorovaikutteista. (Mustonen 2001, 8.) Media on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Huippunopeiden yhteyksien haltiana media on lisännyt kansainvälistymistä ja yhdistänyt ihmisiä eri maista. Se on muuttanut maailmaa ja ihmisten elämää. Medioiden kautta tiedämme melkein reaaliaikaisesti mitä maapallolla tapahtuu. Myös ihmisten lisääntynyt vapaa-aika on edesauttanut mediakulttuurin syntymistä. Samalla kun elämä on muuttunut helpommaksi, se on muuttunut myös tylsemmäksi. Mediat ovat kehittyneet varsin mainioiksi viihdepaikoiksi, jotka vastaavat ihmisten ajanviettotarpeisiin. Medioilla on tänä päivänä niin merkittävä osa ihmisten elämässä, että voidaan puhua erityisestä mediakulttuurista. (Mustonen 2001, 16 17.) Mediakulttuuri tarkoittaa aikamme kulttuuria, jossa medioilla on keskeinen rooli. Mediakulttuuri on jo arkipäivää, ihmiset seurustelevat median kanssa ja sen välityksellä ja ovat median tavoitettavissa lähes joka paikassa, niin kotona, työpaikalla kuin kesämökilläkin. Mediakulttuurista on muodostunut aivan uudenlainen kult-

21 tuuriympäristö, jossa perinteiset kulttuuriesteet, kuten poliittisuus ole rajoittamassa ihmisten välistä sosiaalisuutta. (Mäkelä 2008.) 4.1 Internet mediana Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa medioiden parissa. Tyypillisesti media on nähty yksisuuntaisena massavaikuttajana. Internet on mullistanut tämän käsityksen ja tuonut ihan uudenlaisen median ihmisten ulottuville. Toisin kuin muut perinteiset mediat, internet on rikkonut median viestinnän yksisuuntaisuuden. Internetiin on myös sulautunut muita medioita. Internet on sopiva media yksilöllisyyttä korostavana aikakautena. Yksilö ei ole enää vain passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija. Uuden median ominaispiirteitä vuorovaikutteisuuden lisäksi ovat päivitettävyys, globaalisuus, verkottuminen, monisuuntaisuus, samanaikaisuus ja se, että käyttäjät voivat suodattaa tietomääriä henkilökohtaisen kiinnostuksen perusteella. (Mustonen 2001, 154 156.) Mediasisältöjen käyttötavat herättävät jatkuvasti keskusteluja, etenkin nuorten osalta. Se ei ole ihme, koska media on kiinteä osa suomalaisen nuoren arkea. Keskustelu koskee erityisesti internetin käyttöä, liittyen internetissä pelattaviin peleihin. Huolenaiheena on pelien vaikutus nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen, sekä kuinka internetissä surffailu vaikuttaa nuorten ajankäyttöön. (Nuorisotutkimus 2007, 93.) Vuoden 2007 alussa internetiä käytti 79 % 15 74-vuotiaista suomalaisista. Suurin osa käyttäjistä kävi internetissä vähintään kerran viikossa. Alle 40-vuotiaista internetiä käytti lähes jokainen, mutta siitä vanhempien käyttäjien osuus alkoi vähetä. Yli 60-vuotiaista selaili internetiä vain neljä kymmenestä. Sukupuolten välillä ei ollut nuorten keskuudessa eroja, mutta vanhemmissa ikäluokissa miehet olivat

22 selvästi aktiivisempia internetin käyttäjiä. Suomalaiset käyttävät internetiä pääasiassa sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen, tuotteen tai palvelun tietojen etsimiseen, pankkiasioiden hoitoon sekä matka- ja majoituspalveluiden selaamiseen. Yleistä on myös verkkolehtien lukeminen sekä ravitsemukseen ja terveyteen liittyvä tiedonhaku. (Tilastokeskus 2007.) Taloustutkimuksen vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan 9 15 21- vuotiaista suomalaisista nuorista käyttää internetiä noin kymmenen tuntia viikossa. Suurin osa internetiä käyttävistä nuorista pitää internetiä pääasiallisena mediana tiedon hankinnassa. Myös tylsistyessään nuoret kääntyvät internetin puoleen. (Nuorisotutkimus 2007, 88.) 4.2 Nuorten suhde mediaan Ihminen voi olla suhteessa mediaan vastaanottaja, käyttäjä, tunteiden kokija, merkityksenantaja, tulkitseva, esittäytyvä ja esittävä ilmaisija, keskustelija tai luova tekijä. Nämä roolit eivät sulje pois toisiaan ja ne aktivoituvat tilannekohtaisesti. (Nuorisotutkimus 2007, 96.) Se, miten eri mediat vaikuttavat nuorten kulutustottumuksiin ja elämänarvoihin on ristiriitainen. Nuori asemoituu mediaan sekä vaikutusten kohteena että aktiivisena merkityksenrakentajana. Nuorisotutkimuksen (2007, 96) mukaan nuoret kokivat enemmän itse olevan median vaikutuksen alaisia kuin aktiivisia toimijoita. Tutkimukseen vastanneet nuoret kertoivat mainosten vaikuttavan kulutusvalintoihin sekä television vaikututtavan omiin mielipiteisiin ja tyyliin. Muina vaikuttajina nähtiin koulu, ystävät, perhe ja harrastukset. (Nuorisotutkimus 2007, 96.)

23 Media tuo esille vahvoja brändejä, jotka vaikuttavat kaikkiin kuluttajiin, mutta etenkin nuoriin, voimakkaasti. Yleensä vaikutuksen koetaan olevan negatiivinen ja etenkin brändien yliseksuaalisuudesta on oltu huolissaan. Toisaalta aktiiviset nuoret ovat myös avainsana vastabrändien rakentamiselle. Tosin nuorten oma kuva aktiivisena toimijana on hieman erilainen. Tämä käy ilmi Nuorisotutkimuksesta (2007, 96), jossa vastanneet nuoret kertoivat omin sanoin toiminnastaan mediakulttuurissa. Nuorilla oli mahdollisuus vaikuttaa kodin medialaitteiden hankintaan sekä siihen, kuinka kauan sai kotona käyttää tietokonetta tai pelikonsolia. (Nuorisotutkimus 2007, 93.)

24 5 NUORISOKULTTUURI Nuorisoa ei oikeastaan yhdistä mikään muu tekijä kuin se, että he edustavat ikäluokaltaan nuoria. Nuoriin kuitenkin suhtaudutaan tietyllä tavalla, joten voidaan puhua nuorisosta omana sosiaalisena ryhmänään. Ryhmässä on paljon erottavia tekijöitä, kuten sukupuoli, etnisyys ja kotitausta sieltä saatavine kulttuuri-, sosiaalisine-, ja taloudellisine pääomineen. Erottavien tekijöiden määrä on siis huomattava verrattuna yhdistävään tekijään, joka on siis se, että henkilö vastaa ikäluokaltaan nuorisoa. Kaikkien nuorten kohdalla nuoruuteen liittyy kuitenkin keskeisiä kehitystehtäviä, joita ovat yksilöityminen ja aikuiseksi kasvaminen. (Lähteenmaa 2000, 48 49.) 5.1 2000-luvun nuorisokulttuuri Kun puhutaan jonkin tietyn aikakauden nuorisokulttuurista, pyritään hahmottamaan aikakauden piirteitä, jotka ovat erityisen relevantteja nuorten kannalta. Puhuttaessa 2000-luvun nuorisokulttuurista erityisen vahvana korostuu nuorten individuaalisuus ja nuorten identiteettityö. Nuorten keskuudessa vallitsee ajatus: olen kuka haluan ja teen mitä haluan. Yksilöllisyys ja erilaisuus eivät ole enää pelkästään hyväksyttäviä vaan jopa vaadittavia ominaisuuksia. (Lähteenmaa 2000, 50.) Nuorisokulttuuriin liittyvien alakulttuurien pirstaloituminen tukee myös tätä yksilöllistä kehityssuuntaa. Enää ei ole voimakkaita aateliikkeitä, vaan nuorten yksilölliset valinnat korostuvat. On mahdollista, että alakulttuurien yhtenäisyyden murtuessa myös niihin liittyvät traditiot ja tavat ovat saaneet uusia merkityksiä.

25 Enää esimerkiksi reggae ja teknomusiikki eivät kytkeydy nuorten mielestä huumeiden käyttöön. (Poutiainen 2007.) 5.2 Nuoret ja verkkokulttuuri Vielä 1990-luvulla mielikuva tietokonetta käyttävästä nuoresta oli epäsosiaalinen nörtti. Nykyään nuorten verkonkäyttöä kuvaa sosiaalisuus. Suurin osa verkon viehätyksestä perustuu juuri sen sosiaalisuuteen. Nuoret toimivat verkossa verkkoyhteisöissä, joihin aikuiset eivät välttämättä osaa tulla. Siellä he saavat vapauden auktoriteeteista, koska voivat toimia ilman aikuisen valvovaa silmää. Lisäksi verkkoyhteisöissä suosio ei ole sidottu perinteisiin rooleihin vaan jokainen voi luoda oman digitaalisen minänsä. Näihin asioihin liittyy myös negatiivisia puolia. Nuorilla voi olla osittain vajavainen käsitys oikeasta ja väärästä, moraalista ja siitä missä menee raja, jotta yksityisyys olisi turvattua verkon ulkopuolella. Nuoren luoma verkkoidentiteetti voi myös saada paljon ystäviä internet-yhteisössä ja mikäli oikeassa elämässä sosiaalinen elämä on heikompaa, on suuri mahdollisuus tulla riippuvaiseksi internetin käytöstä. Aikuisen valvovaa silmää usein kaivattaisiin, niin yhteisöissä, kuin muuallakin internetin sosiaalisissa ympäristöissä. (Nuorisotutkimus 2007, 89.) Verkossa sosiaaliset roolit, kuten ikä, asuinpaikka, sukupuoli ja sosioekonominen asema eivät ole niin merkityksellisiä kuin reaalimaailmassa. Verkon käyttäjät hakevat yhteisöistä ja keskustelupalstoilta vertaistukea ja neuvoja uusissa elämäntilanteissa. Verkosta saadut ystävät ovat yhtä tärkeitä kuin koulu- tai työkaverit. Voi olla niinkin, että virtuaalisesti läsnä olevat ystävät ja kuuntelijat ovat jopa tärkeämpiä kuin koulutoverit tai muut maantieteellisesti lähempänä olevat ystävät. (Poutiainen 2007.)

26 Internetissä suuri suosio ruokkii itseään, varsinkin nuorten keskuudessa. Ajatustapana on usein: Jos kaikki ovat Irc-galleriassa, niin myös minun täytyy olla siellä. Trendikkään nuoren on syytä olla perillä tärkeimmistä verkkopalveluista, kuten Irc-galleriasta ja MySpacesta. Myös palveluntarjoajat ovat huomanneet suosion merkityksen. Useimmiten nuorille suunnatut palvelut ovat ilmaisia, jotta niihin on helppo houkutella lisää jäseniä. Suosituilla sivustoilla on tarjolla maksullisia palveluita, joilla käyttäjä voi personoida omaa tilaansa. Vaikka lähes kaikki nuoret käyttävät internetiä, käyttömäärät ja -tarkoitukset vaihtelevat suuresti. Erot eivät johdu pelkästään erilaisista kiinnostuksista vaan myös erilaisista mahdollisuuksista. Käyttöä rajoittavat vanhemmat ja tietokoneen sijainti. Kaikilla ei ole omaa konetta kotonaan, jolla on mahdollisuus surffailla. (Nuorisotutkimus 2007, 90 91.)

27 6 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista on Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijoiden internetin käyttäminen. Tutkimuksen avulla haluttiin muun muassa löytää ne sivut, jotka kiinnostavat Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijoita. Luvussa 1.2 kerrottiin tutkimukselle asetettu pääongelma ja alaongelmat. Alaongelmat on määritelty siten, että ne kattavat internetin hyödyntämisen opiskeluissa ja sähköisessä asioinnissa sekä internetin viihdekäytön. Asetettujen alaongelmien avulla haluttiin selvittää, kuinka Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijat hyödyntävät internetiä opiskelussaan ja sähköisessä asioinnissaan, millaista opiskelijoiden asioiminen on verkkokaupoissa ja kuinka he viettävät aikaa internetissä. 6.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kenttätutkimuksena. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä. Menetelmäksi valittiin sähköinen kysely, koska siten oli koko perusjoukko helpoiten tavoitettavissa. Perusjoukko oli suuri, joten kyselyn lähettäminen kirjeitse olisi tullut kalliiksi. Koska tutkimuksen aihe koski internetin käyttämistä, oli luonnollista valita menetelmäksi sähköinen kysely. Sähköinen kysely oli kokonaistutkimus, joka kohdistettiin kaikille Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijoille vuosiluokkaan tai ikään katsomatta. Kysely lähetettiin Oulun Eteläisen alueen 2. asteen oppilaitoksille, joiden yhteystiedot saatiin internetistä. Tarkoituksena oli, että oppilaitosten yhteyshenkilöt olisivat välittä-

28 neet kyselyt opiskelijoille. Yhteyshenkilöinä toimivat koulujen rehtorit, opintoohjaajat tai atk-opettajat. Kysely lähetettiin yhteensä 12 lukioon, seitsemään ammattiopistoon, kahteen kristilliseen opistoon sekä yhteen käsi- ja taideteollisuusopistoon. Kohdejoukkoon kuului yhteensä 4920 henkilöä. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 418 kpl. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 8,5. Aluksi näytti siltä, että vastausprosentti jäisi huomattavasti toteutunutta alhaisemmaksi. Tilannetta korjattiin antamalla kyselyyn vastaamiseen lisäaikaa ja muistuttaa koulujen yhteyshenkilöitä kyselystä puhelinsoitoilla. Kaikkia yhteyshenkilöitä ei kuitenkaan tavoitettu eivätkä kaikki järjestäneet aikaa oppilaille vastata tutkimukseen muistutussoiton jälkeenkään. 6.2 Kyselylomakkeen rakenne Sähköinen kyselylomake sisältää 68 kysymystä. Osa kysymyksistä on laadittu siten, että niihin voi vastata joko kyllä tai ei, esim. käyttääkö jotakin tiettyä internetin palvelua. Vastauksesta riippuen vastaaja joko vastaa lisäkysymyksiin tai siirtyy seuraavaan aihealueeseen. Lomakkeen kahdella ensimmäisellä sivulla esitetään taustakysymyksiä mm. opiskelupaikasta ja internetin käyttämisestä yleensä. Varsinaiset tutkimuskysymykset on muodostettu niin, että kysymykset on jaoteltu alaongelmien mukaan aihealueisiin, jotka ovat jaettu edelleen eri osatekijöihin. Näitä osatekijöitä vastaaja arvioi Likertin asteikolla. Lomakkeessa on lueteltu palveluntarjoajia internetissä ja vastaaja arvioi kuinka paljon hän käyttää ko. sivuja. Yleisin asteikko lomakkeessa on seuraava: 1 = en lainkaan 2 = harvemmin 3 = muutaman kerran kuukaudessa 4 = muutaman kerran viikossa 5 = päivittäin.

29 Jokaisen kysymyksen kohdalla on myös avoin tekstikenttä, jonne vastaaja voi lisätä käyttämänsä sivun kyseisestä aihealueesta, mikäli se puuttuu vaihtoehdoista. Lomakkeessa on myös käytetty asteikkoa: 1 = en lainkaan 2= jonkin verran 3= kohtalaisesti 4 = paljon 5 = erittäin paljon. Varsinaisissa tutkimuskysymyksissä on käsitelty internetin palveluntarjoajia, viihdesivuja, internetin hyödyntämistä opiskelussa ja vastaajien asiointia ja ostoja verkkokaupoissa. Lomakkeen lopussa on vielä avoin kysymys, johon vastaaja voi laittaa kolme internetsivua, jossa vierailee eniten. Lisäksi lomakkeen lopussa on kysymyksiä siitä, aikooko vastaaja jatkaa opiskeluja ja mistä koulutusaloista hän on kiinnostunut. Kyselylomake saatteineen on liitteenä 1. 6.3 Tilastollinen analysointi Tilastollisessa analysoinnissa käytettiin samaa Webropol-ohjelmaa, jolla kysely toteutettiinkin. Lisäksi käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Sähköisen kyselyn vastaukset analysoitiin esittämällä frekvenssit. Frekvenssit kertovat arvojen lukumäärän eli kuinka moni vastanneista on minkäkin vaihtoehdon valinnut. Keskeisemmät tulokset esitetään taulukkomuodossa selkeyden vuoksi. Frekvenssit on haluttu esittää siksi, että kaikkien vastaajien mielipiteet tulisivat esille.