Ikääntyneiden kuntoutuksen hyviä käytäntöjä Vaikuttavuutta uudistuviin vanhuspalveluihin 3.4.2014 RAI seminaari, Helsinki Lehtori, THM, KM, tutkija Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Kela Esityksen teemat Taustaa väestömuutoksista Kelan IKKU hanke (2009 2013 ja sen keskeisiä tuloksia Ikääntyneiden kuntoutujien erityisyys Kuntoutuksen tietoperusta ja hyvät käytännöt Tulevaisuus? Loppuraportti saatavilla: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42029 tilaajan käyttöön, kiitos. 1
Valtaosa iäkkäistä ihmisistä ei käytä säännöllisesti palveluja N=1 132 493 (+63 vuotiaat) 8 % 91318 5% 52136 Säännölliset kotiin annettavat palvelut Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 989039 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät) 87 % Lähde : laatusuositus Lähde Minna-Liisa Luoma /THL IKKU hanke, 2009-2013 Koordinoija ja rahoittaja Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vanhustyön keskusliitto Viisi kuntoutuslaitosta (kuusi yksikköä) 21 / 18 yhteistyökuntaa 369 noin 80 vuotiasta kuntoutujaa, selkeät sisäänottokriteerit Pikkarainen A 21.11.2013 tilaajan käyttöön, kiitos. 2
Tutkimusosiot I-III TOIMINTA- TUTKIMUS (Pikkarainen) Gerontologisen kuntoutuksen nykytilan kartoitus ja kuvaus Mentorohjausta koskeva tutkimus VAIKUTTAVUUS- TUTKIMUS (Luoma, Vaara Röberg ym.) Gerontologisen kuntoutuksen vaikutukset elämänlaatuun ja toimintakykyyn KUNTOUTUKSEN YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU (Salmelainen & Mäki) Yhdyshenkilöiden verkostot Kuntoutujaa koskeva tieto ja sen välittyminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Ikääntyneen ihmisen erityisyys Elämäkulun aikana syntyneet asiakkuushistoriat ja taidot (hoito ja palvelutilanteisiin liittyvät odotukset, vaatimukset ja epävarmuustekijät). Koettu toimintakyky arviointi ja seurantatilanteissa (prioriteettivaihtuvuus, tilannesidonnaisuus, aaltoilevuus, aikaisempi kokemus, muut ikääntyneet) Käsitys omasta aktiivisuudesta ja osallistumisesta tulee esille erilaisten toimintojen suorittamisena peräkkäin ketjuina (lauantaisiivous), samanaikaisina ryppäinä (jouluruokien valmistaminen kerralla) tai sarjoina (asioiden hoitaminen kaupungilla). tilaajan käyttöön, kiitos. 3
jatkoa Terveydentila: Ikääntyneellä ihmisellä on useita diagnooseja ja ilman diagnoosia olevia oireita ja sairauksia tai sairauksien esiasteita, joiden huomioimisen ja hoidon hän saattaa kokea ensisijaiseksi verrattuna virallisiin diagnooseihin (tieto?) Ikääntyneen ihmisen mahdollisuus erilaisten voimavarojensa tunnistamiseen ja käyttämiseen turvallisissa hoito ja kuntoutustilanteissa niin yksilö kuin ryhmätilanteissa. Myös pelkojen, epävarmuuksien käsittelyyn? Hoito sekä kuntoutus ja kuntoutuminen oppimisprosessina: metakognitiivisten taitojen tunnistamine, hoito ja kuntoutuspedagogiikka ja didaktiikka, ohjaava puhe, työntekijöiden lähestymistapojen läpinäkyvyys Hyvät käytännöt: rakenne, sisällöt ja toimintatavat tarvitsevat muutosta Riittävän pitkä ja monipuolinen prosessi: valmistautuminen, oppiminen ja siirtäminen koti ja lähiympäristöön Työparitoiminta koko kuntoutuksen ajan Tiivis yhteistyö kuntoutujan, hänen läheistensä ja kotikunnan kanssa kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa Vastuu tiedonkulusta jokaisella työntekijällä, myös asiakkaalla itsellään Infopäivä, etukäteistieto, kotikäynnit oleellinen osa vaikuttavaa kuntoutusprosessia tilaajan käyttöön, kiitos. 4
Hyvät käytännöt: rakenne, sisällöt ja toimintatavat tarvitsevat muutosta Aitojen ryhmäprosessien vahvistaminen ja kehittäminen (8 hlön ryhmä/2 ohj.) = psykososiaalinen kuntoutus! Kuntoutujien vertaistuki on oli oleellinen osa vaikuttavaa kuntoutusta Asiakaskehittäjät koko ajan mukana arvioimassa ja kehittämässä sekä tuomassa ajatuksia kuntoutusmenetelmien valintaan, käyttöön ja kehittämiseen Pitkät terapiasessiot, 2 4 tuntia mikrotaukoineen Työntekijät liikkuvat sinne missä kuntoutujat ovat ja mitä kuntoutujat tarvitsevat Asiakirjat ovat asiakaslähtöisiä vrt. kuntoutusseloste vahvistaa kuntoutujan omaehtoista toimintaa, ei luettele työntekijöiden töitä Ikääntyneiden kuntoutus on vaikuttavaa (Luoma, Vaara & Röberg 2013) Kuntoutuminen ei ole iästä kiinni: kaiken ikäisten tulokset paranivat. Kuntoutus paransi ikääntyneiden elämänlaatua (fyysinen, psyykkinen ja ympäristöulottuvuus / WHOQOL Bref, koettu elämänlaatu) ja toimintakykyä ja erityisesti naisten. Naisten kokema kipu väheni. Suoriutuminen kodin arkiaskareista parani sekä miehillä että naisilla, voimat lisääntyivät ja liikkuminen parani niin ulkona kuin sisällä, niin talvella kuin kesällä. Asiointi kodin ulkopuolella edistyi. Luottamus omiin kykyihin vahvistui, ja avun tarve väheni Tutkivat löysivät erilaisia konkreettisia tapoja jatkaa harjoituksia kotiympäristössä. Hallinnan tunne omasta elämästä ja luottamus omiin kykyihin paranivat, turvattomuuden ja ahdistuneisuuden tunteet vähenivät, erityisesti pelko joutua muista riippuvaiseksi väheni. Kuntoutus piristi mielialaa. Oppiminen/uuden tiedon omaksuminen parani ja naiset kokivat keskittymiskykynsä parantuneen. tilaajan käyttöön, kiitos. 5
Ikääntyneiden kuntoutus on vaikuttavaa jatkoa Naisten kokemat masennusoireet lievenivät, vaikka useilla oli merkittäviä elämäntapahtumia kuntoutusvuoden aikana 1/5 tapahtui sosiaalisissa suhteissa suuria muutoksia (leskeytyminen, läheisten kuolemat) yhteydet sukulaisiin säilyi ennallaan Kuntoutuksen aikana saatiin uusia ystäviä, mutta yksinäisyyden tunne säilyi. Kulttuuritapahtumiin osallistuminen lisääntyi, eritysesti miehet suuntautuivat kodin ulkopuoliseen toimintaan Enemmän kuin 1/3 oli löytänyt uuden harrastuksen (HUOM. kuljetuspalvelujen puutteet estivät osallistumisen). Läheiset (56 %) saivat rohkeutta ja neuvoja läheisensä tukemiseen. Tiedon kulku kunnan ja kuntoutuslaitoksen välillä (Salmelainen 2013) Tiedon suunta ja kohde Tiedon sisältö Lääkärin B lausuntojen sisältö toimintakyvystä ja kuntoutuksen tarpeesta oli niukka. Kuntaan palautettu kuntoutusseloste ei antanut riittävää kuvausta kuntoutujan omista kuntoutuskokemuksista tai tavoitteista. Kunnassa kaivattiin tiivistä yhteenvetoa ja selkeitä jatkosuosituksia. Palautuneet kuntoutusselosteet eivät siirtyneet ikääntyneen kuntoutujan hoidosta vastaaville tahoille (osa meni suoraan arkistoon). KUKA KOORDINOI KUNTOUTUSTA KUNNISSA? tilaajan käyttöön, kiitos. 6
Mitä tulokset osoittavat ja mitä tulevaisuudessa tulisi ottaa huomioon kehitettäessä ikääntyneiden kansalaisten kuntoutuspalveluita? Suurimmat haasteet kuntoutuksen kannalta Varhaisvaiheen, ennakoiva kuntoutus puuttuu ikääntyneiltä kansalaisilta kokonaan = 65 75 vuotiaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja ennakoivassa toiminnassa palveluaukko? +80 vuotiaat nopeimmin kasvava vanhuuden ikävaiheen yksittäinen ryhmä? Ikääntyneiden miesten palvelujen kehittäminen? Naisistunut kuntoutus ja terveydenhuolto? Kuntoutuksen tilastointi kunnissa on koordinoimatta? Hoitamatta? Ikääntyneiden kansalaisten kuntoutukseen ohjautuminen / kuntoutuspolun koordinointi? Ikääntyneiden kuntoutuksessa vaikuttavat asenteet, ennakkoluulot ja tietämättömyys? tilaajan käyttöön, kiitos. 7
Ikääntyneiden kuntoutus Perustuu nuorempien sukupolvien kuntoutusperinteeseen? Gerontologinen tieto ei ole käytössä (edes tiedossa?) Keskittyy ruumiin/kehon kuntoutukseen ensisijaisesti ja tarkasteltuna kuntoutusrakenteen ja lainsäädännön pohjalta? Tarkkaan kuvattu muoto määrineen korostuu sisällön kustannuksella? Tekninen palvelu häivyttää vuorovaikutuksen ja läsnäolon merkityksen osana asiakaslähtöistä kuntoutustyötä? Käsitteiden ja kuvauksen niukkuus? 15 UUDISTAMISEN NÄKÖKULMA A. PRIMÄÄRINEN JA SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN OVAT OSA KUNTOUTUMISPROSESSIA B. TOIMINTAKYKY VAI TOIMIJUUS? C. VUOROVAIKUTUS ON TILASTOITAVA OSA INTERVENTIOTA tilaajan käyttöön, kiitos. 8
Primäärinen ja sekundäärinen vanheneminen PRIMÄÄRINEN VANHENEMINEN Luonnollinen, biologisten tekijöiden määrittämä, eri lajeille tyypillinen vanheneminen sisältäen mm. erilaisia fysiologisia ja fyysisiä elintoimintojen ja motorisen suorituskyvyn muutoksia sekä kognitiivisia tiedonkäsittelyn muutoksia. Mitkä tekijät käynnistävät kuntoutuksen? Mihin toimintakyvyn arviointi ja kuntoutustoimenpiteet kohdistuvat tai painottuvat ja miksi? SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN Erilaisten ulkoisten tekijöiden kuten sairauksien, elämäntapojen ja elinolosuhteiden vaikutus vanhenemiseen edellä kuvatun primäärisen vanhenemisen rinnalla. ICF viitekehyksen vaihtoehtoinen luku ja tulkintasuunta Ympäristötekijät Yksilötekijät Osallisuus Suoritukset Kehon rakenne / toiminta Terveydentila Toiminnallinen terveydentila, WHO 2003 tilaajan käyttöön, kiitos. 9
Yleiset ja yksilölliset vanhenemismuutokset, primäärinen ja sekundäärinen vanheneminen tietyssä historiallisessa ajassa sekä kohorttilähtöisyys = APC vaikutus ELÄMÄNKULUN AIKAINEN TOIMIJUUS ulkoinen ja sisäinen ulottuvuus rakenteissa ja eri ympäristöissä esille tuleva, mahdollistuva temporaalinen eli ajallinen ulottuvuus potentiaalinen, optimaalinen kapasiteetti, joka todentuu aktuaalisesti eri tilanteissa valtasuhteet: toimija versus rakenne TOIMINTAKYKY terveys tai sairauslähtöinen, mitattu, operationaalistettu osa toimijuudesta pilkottu, staattinen, pysähtynyt kuvaus dynaamisesta ilmiöstä, normisto ja viitearvo ICF viitekehyksen vaihtoehtoinen luku ja tulkintasuunta Ympäristötekijät Yksilötekijät Osallisuus Suoritukset Kehon rakenne / toiminta Terveydentila tilaajan käyttöön, kiitos. 10
IKÄÄNTYNEIDEN KANSALAISTEN ITSENÄINEN KOTONA ASUMINEN TOIMIJUUS (KOETTU), AGENCY = AUTONOMISUUS = ELÄMÄNKULUN AIKAINA RAKENTUNUT = PRIMÄÄRINEN JA SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN = KONTEKSTI JA KULTTUURISIDONNAINEN TOIMINTAKYKY (MITATTU) = ITSENÄISYYS, OMATOIMISUUS = TURVALLISUUS, = ESTEETTÖMYYS GERONTOLOGINEN KUNTOUTUS Lopuksi: monialaisen kuntoutuksen visio (muuttuvat ikäkohortit) Kuntoutusohjaus on kunnissa, lähellä potentiaalisia kuntoutusasiakkaita = kansalaisten yhdenvertaisuus? Ikääntyneiden kuntoutus (yleensä kuntoutus) tilastoidaan kunnissa asianmukaisesti Kuntoutusasiakkuus syntyy luontevasti osana erilaisia palvelurakenteita = uudistuvat lähetekäytännöt? Kuntoutukseen varataan aina valmistautumis ja valmennusjakso ennen se varsinaista käynnistymistä Kuntoutuksen tempo ja rytmi sekä kesto muotoutuvat joustavasti asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan Kuntoutuksen massiivinen arviointi ja mittaamiskulttuuri on eettisesti kestävää ja edistää aidosti yksilöllisiä kuntoutusprosesseja Kuntoutus siirtyy seinistä, välineistä ja tiloista kotiin, kouluun, työpaikoille jne. Kuntoutustyö toteutuu aina (pääsääntöisesti) työpareittain Kuntoutuksen laaja alaisuus (moniammatillisuus) siirtyy lääketieteellisestä käynnistymisvaiheesta holistisempaan suuntaan (vrt. toimintakyvyn kuvaaminen). Kuntoutuksen etiikka, filosofia ja viestintä ovat osa vaikuttavaa kuntoutusta. tilaajan käyttöön, kiitos. 11
KIITOS! http://www.jamk.fi/fi/tutkimus ja kehitys/jamkin julkaisut/julkaisuja/jamkjulkaisuja159 Gerontologisen kuntoutuksen kasikirja Osa I/ tilaajan käyttöön, kiitos. 12