Koti, kuntoutus vai kuntouttava kotihoito?

Transkriptio

1 Koti, kuntoutus vai kuntouttava kotihoito? Perusteita ja menetelmiä uudenlaiseen työtapaan, IKKU-hanke Ikääntyneen toimintakyvyn ja arjen voimavarojen tukeminen Koulutus Pori Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulu IKKU-ESITYS VAPAASTI KATSOTTAVISSA:

2 Esityksen teemat IKKU-hankkeen tausta Ikääntynyt, asiakkuushistoria ja taidot Uusilla käsitteillä uudenlaiseen työhön? Esimerkkejä kotikäynneistä/kotiasumisen vahvistamisesta Kotikuntoutus vai arkikuntoutus, esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä Entäs sitten?

3

4 Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke Verkostokuntoutus-malli Pilottitutkimus 2000 (2001) 12 kuntoutuslaitosta 56 kuntaa n=543 yli 65-vuotiaat kuntoutujat IKÄ hanke Satunnaistettu interventiotutkimus Vaikuttavuus- ja prosessi- ja taloustutkimus (2001) (2007). 7 kuntoutuslaitosta 41 kuntaa n=741 yli 65-vuotiaat kuntoutujat Vaikutukset IKKU-hanke Kuntoutuksen vaikuttavuus, prosessit ja verkostot Tutkimus- ja kehittämishanke ( ) (2013) 5 kuntoutuslaitosta (6 yksikköä) 18 kuntaa n=369 yli 74-vuotiaat kuntoutujat Kelan kuntoutusstandardit: Työelämästä poissaolevien monisairaiden yli 65-vuotiaiden kuntoutus (2009) Työelämästä poissaolevien ikääntyneiden monisairaiden kuntoutus (2013)

5 IKKU -hanke Koordinoija ja rahoittaja Kela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vanhustyön keskusliitto Viisi kuntoutuslaitosta (kuusi yksikköä) 21 / 18 yhteistyökuntaa 369 noin 80-vuotiasta kuntoutujaa Pikkarainen A

6 IKKU- hanke kunnat (n=18) Yhteensä Suomessa 336 kuntaa Taukokangas Oy (laitosmalli): Oulainen, Kalajoki (Himanka, Merijärvi) ODL Kuntoutus Oy (avo- ja laitosmallit): Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Simo, Tyrnävä Härmän Kuntoutus Oy (avomalli): Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi Kruunupuisto Oy (laitosmalli): Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Savonlinna, Sulkava Kyyhkylä Oy (avomalli): Mikkeli, Juva Muokattu Pikkarainen : Lähteet: Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen, Kuntaliitto Pikkarainen A

7 Tutkimusosiot I-III TOIMINTA- TUTKIMUS (Pikkarainen) Gerontologisen kuntoutuksen nykytilan kartoitus ja kuvaus Mentorohjausta koskeva tutkimus VAIKUTTAVUUS- TUTKIMUS (Luoma, Vaara Röberg ym.) Gerontologisen kuntoutuksen vaikutukset elämänlaatuun ja toimintakykyyn KUNTOUTUKSEN YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU (Salmelainen & Mäki) Yhdyshenkilöiden verkostot Kuntoutujaa koskeva tieto ja sen välittyminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

8 2. ja 3 vaiheen analyysi 1. vaiheen analyysit 4. vaiheen analyysi ja teoriatietoon yhdistäminen Fokusryhmä I K2009 I pilottikurssi Fokusryhmä II S2009 I tutkimuskurssi Fokusryhmä III K2010 Fokusryhmä IV S2010 VIII Tutkimuskurssi Fokusryhmä V S2011 Työparien palautekeskustelut (A) Havainnointiaineisto (B) Fokusryhmäkeskusteluaineisto

9 Ikääntyneen asiakkaan kuntoutuspalvelun rakentuminen 3. Tavoitteita kohti työskentely verkottaa yhteen eri osapuolia, niin ihmisiä kuin organisaatioita, mutta ennen kaikkea luo itse iäkkäälle asiakkaalle vahvan alustan toimia omaehtoisesti ja aktiivisesti oman elämänsä hallitsijana. 2. Aidossa asiakaslähtöisessä suhteessa ikääntynyt asiakas kertoo todellisista, perimmäisistä tarpeistaan, joista yhdessä voidaan rakentaa tarkoituksenmukaisia ja yksilöllisiä tavoitteita. 1. Aito asiakaslähtöisyys rakentaa asiakkaan ja työntekijän keskinäistä luottamusta, vuorovaikutusta ja kumppanuutta. 3. Yhteistoiminta Ketä ja miksi tähän verkostoon tarvitaan? 2. Tavoitteellisuus Mitkä ovat hänen tarpeensa, toiveensa ja huolensa? 1. Asiakaslähtöisyys Kuka on tämä ihminen? Pikkarainen A

10 KOETTU KUNTOUTUS/KUNTOUTUMINEN: IKKU-HANKKEEN TULOKSIA A. Käynnistävä Esimerkiksi: Akuutti sairastuminen, vammautuminen, leskeytyminen, kuulon, näön tai nivel- ja lihastoiminnan ikämuutokset Kotikäyntien kohderyhmänä on tietyin kriteerein valitut riskiryhmät? 10

11 Esimerkiksi: Vanhan harrastuksen tai aikaisemman mieluisan liikuntamuodon uudelleen käynnistäminen, toteutumatta jääneen haaveen (toiminnan) toteuttaminen B. Löytävä (oivaltava) Kuntakyselyissä saatujen kartoitusten pohjalta rakennetut uudet palvelutuotteet? 11

12 Tietyn ikäryhmän haastatteluissa esiin tulleet yksilölliset ongelmat ja haasteet? Esimerkiksi: Siivouksen uudelleen toteuttaminen niin sisällöllisesti kuin määrällisesti, harrastusten tekeminen uudella, sovelletulla tavalla, liikkumisessa apuvälineiden käyttäminen. C. Uudistava 12

13 Tietyn ikäryhmän haastatteluissa esiin tulleet yksilölliset ongelmat ja haasteet? D. Luopuva / hyväksyvä Esimerkiksi: Ajokortista luopuminen ja autolla ajamisen lopettaminen, piha- ja puutarhatöiden lopettaminen, pyörällä ajamisen lopettaminen. 13

14 Ikääntynyt kuntoutuja näyttäisi kokevan gerontologisen kuntoutuksen Hoitona Suorituksina Palkkiona Mahdollisuutena Yllätyksenä Riskinä Kuka minä olen? Mitä minulle on tapahtunut? Millainen tulevaisuus minulla voisi olla? IKÄIDENTITEETTITYÖ, OMAN VANHUUDEN ELÄMÄN 14 VAIHEEN AKTIIVINEN SUUNNITTELU

15 YHTEENVETOA IKKU-TULOKSISTA

16 GERONTOLOGISEN KUNTOUTUMISEN PERUSTA: C. Koettu ja eletty gerontologinen kuntoutuminen yksilöllisten kuntoutumisorientaatioiden pohjalta B. Gerontologisessa kuntoutusprosessissa neuvottelevat ikäulottuudet niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa A. Sekundäärinen vanheneminen (kuntoutuksen sisäänottokriteerit) ja kuntoutujien esille tuoma primääri vanheneminen kietoutuvat toisiinsa. C. IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUJIEN KUNTOUTUMISORIENTAATIOT KÄYNNISTÄVÄ LÖYTÄVÄ UUDISTAVA LUOPUVA B. IKÄULOTTUVUUDET KRONOLOGINEN KEHOLLINEN SOSIAALINEN KOKEMUKSELLINEN TOIMINTAKYKYINEN A. PRIMÄÄRINEN JA SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN

17 Kuntamme kotihoidon tehtävänä on huolehtia kotona asuvista vanhuksista, että he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. VANHUSTYÖTÄ KYLLÄ Yhteinen tavoite ja toiminta? KUNTOUTUSTA EI KUNTOUTUSTA KYLLÄ Osastolla me teemme kuntoutustyötä, ja siihen meillä on vankka ja pitkäaikainen kokemus. Asiakkaat tulevat kuntoutukseen erilaisilla diagnooseilla, yksilöllisillä tarpeilla ja odotuksilla. VANHUSTYÖTÄ Ei

18 Moniammatillinen kuntoutus osastolla/yksikössä Terveydenhoito Sairaanhoito Lääketiede ja tutkimukset Fysioterapia Toimintaterapia Sosiaalityö Psykologia Liikunta Vapaa-ajan toiminnat Ravitsemus Mm. Lääkitys Hoito Kivut Uni Arkielämä Apuvälineet + Etuisuudet Turvallisuus Fyysinen kunto Mieliala Ihmissuhteet Harrastukset ja mielekäs tekeminen Kunnan kotihoito KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÄ + Oma lääkäri Kotisairaanhoito Omaiset, läheiset, naapurit 3. sektori

19 Eli näkökulman laajentaminen ikääntyneiden kuntoutukseen? Tunnista asiakkaan aikaisempi elämänkulku ja tapa toimia arjessa auta häntä itseään tunnistamaan se Suhteuta sairaus ja toimintakyvyn muutos aina tähän elämänkulun toimijuuteen Anna ikääntyneelle aikaa VALMISTAUTUMISEEN Muista oman toimintasi tempo ja rytmi Mieti ihmislähtöistä kuntoutumista, älä vain asiakaslähtöistä kuntoutusta Vuorovaikutus ja ajan antaminen on vaikuttava

20 Työntekijä Tarvitsee aikaa oman työnsä suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen Työparin ja tiimin tukea kehittämis- ja kasvamistyössä Monipuolista ja aikaa antavaa johtamista Ajankohtaista ja riittävää viestintää Ryhmäohjaustaitojen jatkuvaa kehittämistä Kohtaamisosaamisen kehittämistä Ymmärrysyhteyden luomiseen aikaa KUNTOUTUSTYÖN TEMPO JA RYTMI EI SAA OLLA EPÄRYTMISSÄ IKÄÄNTYNEEN ASIAKKAAN PROSESSIN KANSSA 20

21 Kuntoutuksessa ASIAKAS voi surra menetyksiään ja löytää tapoja sopeutua uuteen tilanteeseen = hyväksyminen (VERTAISTUKI) saa tehdä tiliä, yhteenvetoa menneestä elämästä voi suunnitella ja haaveilla tulevaisuuttaan saa olla hyväksytty kaikkineen saa tulla omaksi itsekseen eli kasvaa omaan mittaansa (tai ainakin aloittaa sen ) 21

22 Ikääntyneiden kuntoutus Perustuu nuorempien sukupolvien kuntoutusperinteeseen? Keskittyy ruumiin/kehon kuntoutukseen ensisijaisesti ja tarkasteltuna kuntoutusrakenteen ja lainsäädännön pohjalta? Tarkkaan kuvattu muoto määrineen korostuu sisällön kustannuksella? Tekninen palvelu häivyttää vuorovaikutuksen ja läsnäolon merkityksen osana asiakaslähtöistä kuntoutustyötä? Käsitteiden ja kuvauksen niukkuus? 22

23 MITÄ TAMA TARKOITTAISI KÄYTÄNNÖSSÄ KÄSITTEITÄ.

24 1. KÄSITE: Ikääntyneen ihmisen erityisyys Elämäkulun aikana syntyneet asiakkuushistoriat ja taidot (hoito- ja palvelutilanteisiin liittyvät odotukset, vaatimukset ja epävarmuustekijät). Koettu toimintakyky arviointi- ja seurantatilanteissa (prioriteettivaihtuvuus, tilannesidonnaisuus, aaltoilevuus, aikaisempi kokemus, muut ikääntyneet) Käsitys omasta aktiivisuudesta ja osallistumisesta tulee esille erilaisten toimintojen suorittamisena peräkkäin ketjuina (lauantaisiivous), samanaikaisina ryppäinä (jouluruokien valmistaminen kerralla) tai sarjoina (asioiden hoitaminen kaupungilla).

25 jatkoa Terveydentila: Ikääntyneellä ihmisellä on useita diagnooseja ja ilman diagnoosia olevia oireita ja sairauksia tai sairauksien esiasteita, joiden huomioimisen ja hoidon hän saattaa kokea ensisijaiseksi verrattuna virallisiin diagnooseihin (tieto?) Ikääntyneen ihmisen mahdollisuus erilaisten voimavarojensa tunnistamiseen ja käyttämiseen turvallisissa hoito- ja kuntoutustilanteissa niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa. Myös pelkojen, epävarmuuksien käsittelyyn? Hoito sekä kuntoutus ja kuntoutuminen oppimisprosessina: metakognitiivisten taitojen tunnistamine, hoito- ja kuntoutuspedagogiikka ja didaktiikka, ohjaava puhe, työntekijöiden lähestymistapojen läpinäkyvyys

26 2. KÄSITE: Primäärinen ja sekundäärinen vanheneminen PRIMÄÄRINEN VANHENEMINEN Luonnollinen, biologisten tekijöiden määrittämä, eri lajeille tyypillinen vanheneminen sisältäen mm. erilaisia fysiologisia ja fyysisiä elintoimintojen ja motorisen suorituskyvyn muutoksia sekä kognitiivisia tiedonkäsittelyn muutoksia. MIHIN KUNTOUTUS KESKITTYY? JA MIKSI? SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN Erilaisten ulkoisten tekijöiden kuten sairauksien, elämäntapojen ja elinolosuhteiden vaikutus vanhenemiseen edellä kuvatun primäärisen vanhenemisen rinnalla.

27 3. KÄSITE: MIKÄ TOIMINTAKYKY?

28 VASTAAVA TERVEYSLÄHTÖINEN TOIMINTAKYVYN VIITEKEHYS YLÖSALAISIN? Miksi ei näin? Yksilölliset tekijät Ympäristötekijät Osallistuminen SUORITUKSET Kehon/ruumiin rakenteet ja toiminnot TERVEYDENTILA

29 MONIAMMATILLINEN KUNTOUTUS = JOS KUNTOUTUS KEKSITTÄISIIN NYT MITÄ ERI ALOJA/TIETEEN ALOJA TARVITTAISIIN INDIVIDUAL FACTORS Clinical psychology Education CONTEXTUAL FACTORS Legislation Architecture/Building Transportion Servicies/facilities PARTICIPATION Rehabilitation counseling Vocational rehabilitation Social work ACTIVITY Medical rehabilitation Psychiatry Occupational therapy Community based HEALTH Pathology Patophysiology Medicine BODY STRUCTURE, BODY FUNCTIONS Physical medicine Medical Rehabilitation Physioterapy Sport science Soveltaen Stucki & Grimby 2007; Pikkarainen 2013

30 4. KÄSITE: Elämänkulun aikana syntynyt toimijuus (Hitlin & Elder 2007, Vähälakka-Ruoho 2014) Ihmisenä kehittyminen on jatkuvaa elämänmittaista toimintaa Ihmiset rakentavat elämänkulkuun tehden valintoja ja toimien historian ja yhteiskunnan luomien mahdollisuuksien ja rajojen puitteissa, tietoisesti ja tiedostamatta. Aika ja paikka vaikuttavat jokaisen elämänkulkuun Elämänkulun erilaiset tapahtumat (siirtymät) vaikuttavat koko elämään, riippuen mihin kohtaan se osuvat. Jokaisen elämä on kytkeytynyt monien muiden elämiin = linkitetyt elämät = emme hoida /kuntouta yksilöä vaan häntä ja hänen verkostostoaan

31 Elämäkulun toimijuus ilmenee: Kapasiteettina eli kykynä toimia omien arvojen ja yksilöllisten päämäärien suunnassa = looginen ja ymmärrettävä MINÄ = toimijuus identiteettisitoumuksena. Erilaisissa uusissa, vieraissa tai haastavissa tilanteissa vastustamalla = toimijuus vastarintana, puolustaa omaa minää, oikeutta olla yksilö Haasteellisissa, vaikeissa ja rankoissa tilanteissa, kykynä kyky tehdä valintoja elämän käännekohdissa = toimijuus muutoksena Hitlin & Elder 2007

32 millaista toimijuutta on löydetty? Dynaamiset sisäiset prosessit Haavoittunut ja kärsivä toimijuus Pieni, arkinen toimijuus Marginaalinen toimijuus Vastarintatoimijuus Tekemättä jättäminen toimijuus Vetäytymisen toimijuus Odottamaan jäämisen toimijuus Aktiivinen määritelmä Passiivinen toimijuuden määritelmä = on myös vahvaa toimijuutta IHMISEN TOIMINNALLA ON AINA LOGIIKKA, EIKÄ HÄN TOIMI OMAA LUONTOAAN VASTAAN?

33 IKÄÄNTYNYT IHMINEN OMASSA ELINYMPÄRISTÖSSÄÄN JA ELÄMÄNVAIHEESSAAN KUNTOUTUKSEN Palvelujen, hoidon TAVOITTEET ja kuntoutuksen tavoitteet PRIMÄÄRINEN VANHENEMINEN SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN Elämänkulku Toimijuus (Agency) Elämäntilanne Toimintakyky (Functional capacity) ITSENÄINEN JA AUTONOMINEN KOTONA ASUMINEN

34 D. OMAN IKÄPOLVEN YHTEIS- KUNNALLINEN TILANNE JA HISTORIALLINEN AJANKOHTA C. ELÄMÄNKULUN AIKAINEN TOIMIJUUS B. TOIMINTAKYKY (A) TERVEYDEN- TILA MILLÄ PAINOTUKSELLA TARKASTELEN VANHAA IHMISTÄ? MIHIN KUNTOUTUS JA SEN TOIMENPITEET PAINOTTUVAT?

35 ENTÄS SITTEN KOTONA ASUMINEN? MIHIN OIKEIN PERUSTUU AJATUS HYVÄSTÄ KOTONA ASUMISESTA?

36 Vanhuspolitiikka Palveluntuottajat Strategiset ohjelmat ja linjaukset Taloudelliset resurssit Palvelutarjonta Yksilöllisyys Kokemuksellisuus Maantieteellinen ja kulttuurinen asuinympäristö ja historia KÄSITE: Kotona asuminen - Asukkaan ikä - Asukkaan mitattu toimintakyky - Asukkaalle rajattu ympäristö rooleineen ja toimintoineen - Standardoitu asumistyyli- ja tapa - Asukkaalle määritelty palvelurepertuaari MITATTU, OBJEKTIIVINEN ASUMINEN KÄSITE: Kotiasuminen - Asukkaan kokema asuminen / elämä - Asukkaan kotihistoria ja elämäntapa - Asukkaan elämäntarina ja kotikertomus sen osana - Kotikokemukset ja niiden merkityksellisyys - Kotiasuminen osana ikäidentiteettiä KOETTU, KERROTTU SUBJEKTIIVINEN ASUMINEN

37 Yhdessä rakennettu kotiasumisen jatkuvuus ja tulevaisuus Kotikokemus Nykyinen kotikertomus Ikääntyneen asukkaan elämäntarina. Koti ja lähiympäristö Kotiasuminen = asukkaan käsite Kotona asuminen = työntekijän käsite

38 MITEN SATAKUNNAN ALUEELLA TUETAAN AIDOSTI IKÄÄNTYNEIDEN KOTONA ASUMISTA? ASUMINEN OMASSA KODISSA: Ikääntyneiden ihmisten asumisen keston myönteisiä piirteitä Kotona asumisen edistäminen? Missä vaiheessa ja missä paikassatehokas kuntoutus kannattaa loppujen lopuksi toteuttaa? 1. Pysyvyys 2. Ennustettavuus 3. Varmuus 4. Yksiselitteisyys 5. Järjestys 6. Jatkuvuus Ikääntynyt ihminen saa kokemuksen omasta pätevyydestään ja selviytymisestään, jolloin hänen kontrollin tunteensa elämästä lisääntyy ja toiminta arjessa jatkuu Soveltaen Rowland 2005

39 5. KÄSITE: KOTONA ASUMINEN: MITEN SATAKUNNAN ALUEELLA TUETAAN AIDOSTI IKÄÄNTYNEIDEN KOTONA ASUMISTA? Asukas ei käytä eikä tarvitse kaikkia tiloja; tai hän ei enää niihin pääse tai hänen ei anneta mennä näihin tiloihin Potentiaalinen asuminen = asumisen mahdollisuudet Ikääntyminen ja asuminen? Asukkaan yksilöllinen, todentuva asuminen KOMPENSAATIO: (A) RAKENTAMALLA? (B) PALVELUINA? (C) TEKNOLOGIALLA? (D) KUNTOUTUKSELLA (E) ERI YHDISTELMINÄ? Asukkaan tarpeet, jotka eivät todennu tässä asunnossa tai ympäristössä Mukaillen Jyrkämä 2007/Pikkarainen 2007

40 Yksilöllinen suhde kotiin Ulkoisesti näkyvä suhde kotiin

41 Keskustelu, haastattelu vai havainnointi = kaikkea yhdessä? Esitiedot ja kuntoutujan ajatukset ennen kotikäyntiä Kuntoutujan nimi: Koodi/numero hankkeessa: Kuntoutujan osoite: Puh. Syntymävuosi: Sukupuoli: Mies Nainen Siviilisääty: Asun yksin Asun yhdessä toisen henkilön kanssa, kenen: Oma kuvaukseni nykyisestä kodista/asuinpaikasta: Suurimmat ilonaiheeni nykyisessä kodissa ja sen lähiympäristössä: Suurimmat huolenaiheeni - asiat, jotka mietityttävät nykyisessä kodissa ja sen lähiympäristössä: Mitä asioita haluan kotikäynnillä erityisesti käydä läpi / tai haluan näyttää ja kertoa liittyen kuntoutukseeni: Omaisen/avustavan henkilön nimi, joka osallistuu kotikäynteihin ja avustamisen kuvaus: Sovitun kotikäynnin I ajankohta: Kotikäynnin II ajankohta: Päiväys ja allekirjoitukset (ketkä täyttivät lomakkeen esitiedot ennen kotikäyntiä): / 20 Allekirjoitus (nimen selvennys) Allekirjoitus (nimen selvennys) Ikääntynyt ihminen tarkastelee elämäänsä hyvin kokonaisvaltaisesti, eikä hän luokittele sitä meidän valitsemien keskusteluteemojen tai mittareiden mukaan.

42 Esimerkkejä asiakkuutta korostavista ja yhteistoimintaa rakentavista kysymyksistä

43 Miten nykyisestä paikasta tuli sinun kotisi? Oletko mielestäsi kotiutunut nykyiseen asuinpaikkaasi eli asuntoon ja lähiympäristöön? Asiat ja tavarat, joiden toivot pysyvän ennallaan tai ne, joista voit luopua, jos tilanteesi muuttuu? 43

44 Voitko pitää yllä tai jatkaa omaa elämäntapaasi /-tyyliäsi? Oma tapa esim. asua, sisustaa ja liikkua sekä käyttää palveluja (esim. vanhusten asuntojen koot ja sijainnit). Saa tehdä omalla tavalla, omaan aikaan ja omassa tahdissa itselle tärkeitä asioita. 44

45 Miten tyytyväinen olet kotisi kuntoon, varustetasoon ja rakenteisiin? Jos koti on ikäihmiselle merkityksellinen paikka, huonojenkin varustetasojen ja kunnon kanssa selviää. 45

46 Onko kotisi suunniteltu niin, että voit tavata siellä ystäviäsi, läheisiäsi tai muita henkilöitä? Kuten sukulaiset, ystävät, työ- ja harrastuskumppanit, Palvelujen tuottajat sekä heidän erilaiset roolinsa tehtävineen 46

47 Kotikäynnin jälkeen työntekijän tulisi kysyä itseltään: Lisäsikö suoritettu kotikäynti ikääntyneen asukkaan uskoa kotona asumiseensa? Vai onko se rutiinilla tehty työtehtävä tai tilastollinen kysely? Työntekijän oman työn esittelyä? Selvitätkö: asukkaan kodin syntymisprosessia, hänen muuttoprosessiaan vai uuteen paikkaan kotiutumisprosessia? KODITTAMINEN ON OSA ASIAKASLÄHTÖISTÄ JA VOIMAANNUTTAVAA KOTIHOITOTYÖTÄ

48 LOPUKSI: AJATUKSIA SATAKUNTAAN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Mitkä ovat työni perusteet? Uusinnanko vanhaa vai luonko uutta? Esimerkkejä: OTTAKAA heti käyttöön: 1) Työparitoiminta 2) Moniammatillinen työtapa

49 IKÄÄNTYNEIDEN MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEELLINEN TASO = MIHIN USKON TEHDESSÄNI OMAA TYÖTÄNI? Toimijuuden, osallisuuden, toimintakyvyn ja toiminnan teoriat Interventioteoriat Käyttöteoriat Soveltaen Järkikoski ym. 2015

50 Iäkkäiden asiakkaiden kuntoutuspolut/- verkostot OVATKO? nuorempien aikuisten toimintatapoihin perustuvia sattumanvaraisia vain tietyille asiakasryhmille rakennettuja katkonaisia liian lyhytkestoisia tai yksipuolisia merkityksettömiä kotona selviytymisen kannalta vähän tutkittuja eriarvoisia 50

51 Gerontologisen kuntoutuksen käsite? Potentiaalinen gerontologinen kuntoutus = kokonaisvaltainen, ajankohtaiseen tietoon ja tutkimukseen perustuva kuntoutus kaikkine menetelmineen ja mahdollisuuksineen. Aktuaalinen gerontologinen kuntoutus = todellisuudessa toteutuva, satunnainen kuntoutus, joka on riippuvaista lähetteistä, asenteista, resursseista ja myös ikääntyneen itsensä ilmaisemasta tarpeesta, hänen asuinpaikkakunnastaan ja häntä hoitavista ihmisistä. Kuntoutus kohdistuu myös johonkin erityisen ajankohtaiseen asiakasryhmään sen saaman huomion vuoksi. Rajoitettu gerontologinen kuntoutus = kuntoutusta tarjotaan yhteisesti sovituille, rajatuille asiakasryhmille tietyssä hoidon vaiheessa sekä tietyissä hoitoja kuntoutuskonteksteissa. Kaikilla ko. asiakkailla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada kuntoutusta johtuen heidän asuin- tai hoitopaikastaan. Osittainen gerontologinen kuntoutus = kuntoutus kohdistuu ensisijaisesti tiettyyn toimintakyvyn alueeseen ja /tai vain valituilla kuntoutusmenetelmillä ja tietyn ammattikunnan edustajien työnä Ikääntyneen ihmisen kokonaisvaltainen tilanne jää toisarvoiseksi tai siihen ei ole resursseja puuttua. Mitattu ja koettu gerontologinen kuntoutus = Objektiivisiin erilaisiin alku- ja seuruumittauksiin painottuva kuntoutusprosessin toteuttaminen ja kirjaaminen, mittaukset eivät vaikuta varsinaisiin yksilöllisiin kuntoutusprosesseihin. Prosessin kuvaaminen tapahtuu asiantuntijanäkemyksestä, jossa kuntoutujan koettu kuntoutuminen jää puuttumaan (kuntoutujan tarpeet, tavoitteet, kokemukset).

52 Gerontologisen kuntoutuksen Historiallinen kuntoutuksen lainsäädäntö ja käytäntö? Monialaisen ja tieteisen kuntoutuksen yhteisen kehittämistoiminnan puute? Kehittymätön kuntoutuksen teoriatausta ja käsitteet? Yhdenvertaisuuden puute? haasteet Aila Pikkarainen / IKKU-hanke

53 ESIM: Työparitoiminnan hyötyjä ikääntyneiden kuntoutuksessa (IKKU-hanke ) (Pikkarainen, Vaara & Salmelainen 2013) Tasavertainen, suunniteltu ja sisäistetty työparitoiminta lisäsi ryhmäinterventioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta erilaissa kuntoutujaryhmissä ja kuntoutusprosesseissa. Yksilöllisissä asiakastilanteet, joissa asiakas sai työparin asiantuntijuuden käyttöönsä, olivat antoisampia ja monipuolisempia kuin ne tilanteet, joissa asiakas kohtasi vain yhden työntekijän kerrallaan. Työparitoiminta vahvisti työntekijöiden ammatillista osaamista ja laajensi moniammatillista yhteistyötä sekä edisti työssä jaksamista uudistuvien työkäytäntöjen kautta.

54 hyötyjä Työpari voi toteuttaa monialaisia, kestoltaan eripituisia ryhmätilanteita vaihdellen keskinäistä ohjausvastuuta ja ryhmätilanteiden sisältöjä ryhmän tarpeiden mukaan. Ryhmätilanteiden sisällöt monipuolistuvat ja toimintatavat rikastuvat vertaistuen myötä. Työparilta erilaiset ryhmäläiset saavat tarvitsemaansa lisäohjausta, tukea ja huomiota. Työparin osapuolten erilaiset osaamiset ja asiantuntijuudet pääsevät esille täydentäen toisiaan ryhmäprosessin aikana. Ryhmäläiset näkevät työparin keskinäistä vuorovaikutusta, neuvottelua, ongelmanratkaisua ja sopimista.

55 Jatkoa.hyötyjä Työpari toimii erilaisten ryhmäroolien mallina. Ryhmäläisten oma osallistuminen voi vahvistua ja laajentua, kun he toimivat työparin rinnalla. Molempien työparin osapuolten asiantuntemus on koko ajan ryhmän käytössä. Parhaimmillaan työparin havainnot ryhmäläisistä muokkaavat toimintaa asiakaslähtöisemmiksi ja tehostavat siten ryhmien vaikuttavuutta. Työntekijät oppivat toisiltaan ryhmäprosessin hallintaa ja ryhmien erilaisia ohjaustaitoja sekä ryhmätilanteiden erilaisten ongelmien ratkaisutaitoja. Näin työssä jaksaminen paranee.

56 ASIAKASLÄHTÖISYYS OHJAAJA/TYÖNTEKIJÄ A. Vuorovaikutus TAVOITTEELLISUUS B. Ohjaus SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN Sairaudet, tapaturmat, elämäntilanteet (ICD10) C. Neuvonta PRIMÄÄRINEN VANHENEMINEN ELÄMÄNKULKU IÄKÄS KUNTOUTUJA TOIMIJUUS MONIAMMATILLISUUS TOIMINTAKYKY (ICF) NÄYTTÖÖN PERUSTUVA KÄYTÄNTÖ KÄYPÄHOITOSUOSITUKSET

57 Moniammatillisuus/-toimijuus / verkostomainen työ (Nummenmaa & Soini, 2011) Rakenne ja/tai toimintatapa oltava yhtenevät Toteutuuko täällä tänään? Tänään puhutaan sisäisestä moniammatillisuudesta eli organisaation sisällä tapahtuvasta toiminnasta, joka voi levitä ulkoiseksi moniammatillisuudeksi eli organisaatioiden väliseksi työtavaksi. Edellytyksiä moniammatillisuuden toteutumiseen: 1. Yhteinen tahotila toimia moniammatillisesti 2. Johdon taholta annettu oikeus toimia näin 3. Rakenteet ja resurssit antavat siihen mahdollisuuden 4. Toimintakulttuuri tukee tätä toimintatapaa erilaisia näkemyksiä, työtapoja ja koulutuksia arvostetaan 5. Tiedonkulku on toimivaa 6. Työssä oppimisen periaate (opitaan toisilta, monin eri tavoin oppiminen)

58 KIITOS Kuva; Google, kuvapalvelu.

59 julkaisut/julkaisuja/jamkjulkaisuja159-gerontologisen-kuntoutuksen-kasikirja--- Osa-I/ IKKU-HANKKEEN LOPPURAPORTTI SAATAVILLA: