Kohti yhtenäistä toista astetta Lukiokoulutuksen järjestäminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella
Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Toisen asteen koulutuksen toimintaympäristön muutos 4 3. Lukiokoulutuksen nykytila 8 3.1. Lukiokoulutus Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella 10 4. Ammatillisen koulutuksen nykytila 16 5. Toisen asteen yhteistyö 19 5.1. Yhteistyön perusteet 20 5.2. Yhteistyön toteutuminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnissa 22 6. Vaihtoehtoisia malleja lukiokoulutuksen järjestämisessä 24 6.1. Tiivistyvät toiminnalliset verkostot yhteistyötä ilman hallinnollisia muutoksia 25 6.2. Isäntäkuntamallit 26 6.2.1. Isäntäkuntamalli alueellinen lukiokoulutuksen hallintomalli 26 6.2.2. Isäntäkuntamalli alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjämalli 26 6.2.3. Isäntäkuntamalleilla toteuttavan yhteistyön vaikutukset 26 6.3. Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä (filiaalimalli) 28 6.4. Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä Kuntayhtymä, osakeyhtiö tai säätiö 28 6.5. Esimerkkejä yhteistyön toteutuksesta 29 6.5.1. Kainuun malli 29 6.5.2. Jyväskylän malli 30 7. Eri mallien soveltuvuus Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella 31 7.1. Järjestämistapojen soveltamisessa huomioon otettavaa 32 Pienenevät lukiot tarvitsevat yhteistyötä 32 Asiakas, toiminta, hallinto 32 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö 32 Yksilölliset opintopolut 33 Muutokset eivät ole sidoksissa mahdollisiin kuntaliitoksiin 33 Pienten lukioiden yksikköhinnan korotuksella suuri merkitys 33 Tiheästä lukioverkosta tiheään lukiokoulutuksen toimipisteverkkoon 33 Muutokset vaiheittain vai kerralla 33 7.2. Vaihtoehtoiset mallit lukiokoulutuksen järjestämiseksi Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella 34 I Alueellinen lukiokoulutuksen hallintomalli toiminnallinen verkosto 34 II Alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä 34 III Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä 34 IV Nykyisellä toimintamallilla jatkaminen 35 8. Johtopäätökset 37 9. Kirjallisuus ja muu materiaali 40 10. Liitteet 42 Taitto SATAEDU/Nakkilan yksikkö - Elina Vaahensalo
1. Johdanto Satakuntaliiton hankkeen Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi tavoitteena on monipuolisen, laadukkaan ja tasa-arvoisesti saavutettavan perusopetuksen jälkeisen opetustarjonnan turvaaminen alueen nuorille. Hanke käynnistyi vuoden 2008 lopulla, sen rahoitus on varmistettu kuluvan vuoden loppuun. Hankkeelle suunnitellaan jatkoa vuoteen 2013 asti. Hanke liittyy hyvin olennaisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelleen työryhmän ehdotuksien toteuttamiseen. Ikäluokkien pieneneminen ja toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen liittyvät linjaukset asettavat paineita oppilaitosverkoston ja yhteistoiminnan tarkasteluun. Ammatillisen koulutuksen osalta merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja on jo tehty ja Satakunnassa toimii kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää Länsi-Rannikon Koulutus Oy ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä. Lukioita alueella on 15 kunnan alueella yhteensä 23. Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi -hankkeessa syntyi ajatus laatia selvitys Kohti yhtenäistä toista astetta. Selvityksessä pääpaino on Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivan lukioverkon toimintaedellytysten selvittämisessä. Selvityksen tavoitteena on tuottaa suunnittelun ja linjauksen välineitä toisen asteen yhteistyön kehittämiselle. Selvitys konkretisoi kehittämisen vaihtoehtoja ja niihin liittyviä toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja. Työ tuottaa näin taustamateriaalia päätöksenteolle. Yhteistyötä voidaan toteuttaa erilaisilla malleilla. Niiden vertailuun ja vaikutusten arviointiin sisältyy aina kuitenkin paljon tulkintaa. Olennaista on se tahtotila, jolla yhteistyötä toteutetaan. Selvitystyöllä on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtajana kuntayhtymän johtaja Matti Isokallio Satakunnan koulutuskuntayhtymästä, rehtori Mika Ruuhiala Säkylän lukiosta, apulaisrehtori Pekka Simberg Kankaanpään lukiosta, rehtori Tia Kemppainen Harjavallan keskustan koulusta ja selvitystyön kirjoittaja Kristiina Salmi Satakunnan koulutuskuntayhtymästä. Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi -hankkeen hankevalmistelija Risto Aalto on ollut myös merkittävällä panoksella mukana selvitystyössä. 3
2. Toisen asteen koulutuksen toimintaympäristön muutos
Vuosi Euroa/ asukas Muutos Muutos % 2004 590,75 10,16 1,7 % Kuva 1. Kunnan opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaisen rahoitusosuuden kehitys vuosina 2004-2010 Lähde Opetushallitus 2005 607,42 16,67 2,8 % 2006 620,86 13,44 2,2 % 2007 634,81 13,95 2,2 % 2008 769,32 134,51 21,2 % 2009 795,53 26,21 3,4 % 2010 342,89-452,64 Tässä kappaleessa selvitellään toisen asteen koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia yleisellä tasolla koko Satakunnassa. Kuntakohtaisia tilanteita ei tarkastella yksilöiden. Kuntien välillä on eroja esimerkiksi väestökehitykseen liittyen, mutta muutokset heijastuvat silti pääosin hyvin samanlaisina kaikkiin kuntiin. Toisen asteen koulutuksen toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Maamme sisällä tapahtuvan muuttoliikkeen seurauksena väestöä siirtyy maaseudulta taajamiin ja kaupunkeihin ja ikäluokkien määrissä tapahtuu suuria muutoksia. Näiden muutosten seurauksena toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten määrä vähenee Satakunnan alueella merkittävästi. Pienevien ikäluokkien saaminen kokonaisuudessaan koulutukseen ja työuralle on selkeä tavoite. Siitä huolimatta koulutustarve vähenee. Toisen asteen koulutukseen hakeutuvien ikäluokan pieneneminen on erityisen voimakasta vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Vuonna 2015 ikäluokka on 326 nuorta pienempi verrattuna vuoteen 2010. Sen jälkeen väheneminen tasaantuu, mutta odotettavissa ei väestötilastojen valossa ole tilannetta, jossa ikäluokan määrä kääntyisi nousuun. Nuorten määrän näin voimakkaan absoluuttisen vähenemisen vaikutus kertaantuu oppilaitoksiin. Kestäähän toisen asteen koulutus yleensä kolme vuotta. Aiemmassa Seppo Laakkosen tekemässä selvitystyössä on Satakunta haettu hakeutumisalueisiin: pohjoinen, läntinen, kaakkoinen ja eteläinen hakeutumisalue. Opiskelijamäärän väheneminen on erityisen voimakasta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tarkasteltuna läntisellä hakeutumis-alueella: 16-vuotiaiden ikäluokka pienenee verrattuna vuotta 2010 vuoteen 2015 198 nuorta, 14,7 %. Tähän hakeutumisalueeseen kuuluvat Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2010 vuoteen 2030 tarkasteltuna vähenee eniten pohjoisen hakeutumisaleen 16-vuotiaiden ikäluokka 16,1 %. Liite 1. Kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt väestö- ja talouskehityksen seurauksena. Kuntien taloudelliset toimintamahdollisuudet kapenevat. Tämä heijastuu kuntien mahdollisuuksiin järjestää koulutusta. Valtion heikentynyt taloustilanne vaikuttaa valtionosuuspolitiikkaan ja kuntien talouteen. Myös koulutuskuntayhtymän taloudellisiin toimintaedellytyksiin saattaa tulla heikennyksiä lähivuosien talouskehityksen suunnasta riippuen. Valtion kunnilta perimä opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtainen rahoitusosuus on kasvanut viime vuosina samassa suhteessa kuin lukiokoulutuksen yksikköhinta. Vuonna 2008 rahoitusosuus kasvoi kuitenkin voimakkaasti, 21,75 % edelliseen vuoteen nähden. Tämä kavensi kuntien rahoituksellisia edellytyksiä järjestää koulutusta. Valtionosuusjärjestelmässä vuonna 2010 tapahtuneiden merkittävien muutosten myötä rahoitusosuuden kehityksen vertailua ei pysty enää vuodesta 2010 eteenpäin tekemään. Ko. rahoitusosuus kattaa enää lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulut. Esi- ja perusopetus, kirjastot, kuntien yleinen kulttuuritoiminta ja asukaskohtaisesti rahoitettu taiteen perusopetus siirtyivät valtionvarainministeriön hallinnonalalle. Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämä ns. Paras-hanke kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi velvoittaa kunnat tarkastelemaan tapoja tehostaa palvelutarjontaa ja vahvistaa toiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeen myötä satakuntalaiset kunnat joutuvat tarkastelemaan muun muassa kuntarakenteen uudistamista. Tähän asti Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella on toteutettu yksi kuntaliitos: Euran ja Kiukaisten yhdistyminen 1.1.2009 alkaen. Sen myötä Kiukaisten lukio toimii Euran kunnan lukiona lukuvuoden 2010-2011 loppuun ja sen jälkeen sen toiminta lakkaa. Pohjois-Satakunnassa on parhaillaan menossa selvitysvaihe Kankaanpää, Jämijärvi ja Par- 5
Koulutusasteet Vain perusaste Keskiaste, pl. yotutkinto Keskiaste, vain yo-tutkinto Koko maa Porin seutukunta Pohjois- Satakunta Rauman seutukunta 17,20 % 17,80 % 21,70 % 19,40 % 37,80 % 43,70 % 47,50 % 42,90 % 8,40 % 5,50 % 4,00 % 5,70 % Kuva 2. Työllisten jakauma koulutusasteen mukaan koko maassa ja Satakunnassa v. 2009 Lähde Satamittari Alin korkea-aste 14,80 % 15,70 % 14,30 % 15,60 % Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 10,60 % 10,40 % 7,10 % 10,00 % 10,20 % 6,50 % 5,30 % 6,10 % Tutkijakoulutusaste 1,10 % 0,40 % 0,10 % 0,30 % 6 kano kuntaliitoksesta. Kuntarakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat lukioiden toimintaan ja hallintoon. Yhteiskunta- ja elinkeinoelämän kehitys asettaa kasvavia vaatimuksia kansalaisten osaamiselle, ammattitaitovaatimuksille ja niiden kehittämiselle. Pysyminen työmarkkinoilla ja ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää hyviä elinikäisen oppimisen valmiuksia. Yhteiskunnassa asetetut osaamisvaatimukset ovat entistä monimuotoisempia ja yksilöllisempiä. Näihin tarpeisiin vastataan yksilöllistämällä koulutuksen toteuttamista ja lisäämällä valinnaisuutta. Toisen asteen koulutuksen tarkat rajat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä ovat madaltumassa, koska perinteiset rajat myös työelämän ammattitaitovaatimuksissa ovat madaltumassa. Koulutuksen tulee vastata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiksi koettuihin tavoitteisiin. Koulutukselle annetaan entistä suurempi merkitys tarkasteltaessa aluekehitystä ja kilpailukykyä. Koulutustaso on Satakunnassa jonkin verran maan keskitasoa alhaisempaa (kuva 2). Koulutustason nostaminen nähdään maakuntastrategiassa keskeisenä vaikuttamiskeinona maakunnan positiivisen kehittymisen vauhdittamisessa. Parastaikaa toteutetaan valtakunnallista työvoima- ja koulutustarpeen ennakointiprosessia KESU 2015. Sen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää arvioitaessa maakunnan kehittämistarpeita erityisesti koulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Omassa kunnassa sijaitsevaa koulutusyksikköä pidetään erittäin tärkeänä kunnan vetovoimaisuuden kannalta. Toisaalta koulutusmahdollisuuksia tarkastellaan entistä enemmän alueelliselta tasolta. Rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat olleet paljon esillä keskusteltaessa koulutuksen tulevaisuudesta. Asioita pitää kuitenkin entistä enemmän tarkastella toiminnan kehittämisen ja asiakkaan, satakuntalaisen nuoren tai aikuisen, näkökulmasta. Kehittämistyötä tarvitaan, jotta koulutuksen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan kehittää ja ylläpitää. Nuorten syrjäytymisen ongelmaan liittyy nuorten työttömyys ja koulutuksen keskeyttäminen. Koulutuksella nähdään olevan entistä suurempi merkitys yksilölle. Satakunnassa koulutuksen keskeyttämisluvut vastaavat valtakunnallisia lukuja (kuva 3). Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämistä on pyritty voimakkaasti vähentämään opinto-ohjausta ja opiskelijahuoltoa kehittämällä. Koulutuksen järjestäjiltä odotetaan kehittämistyötä myös opiskelijan ohjaukseen, tukitoimiin ja yhteisöllisyyteen liittyen. Toisen asteen koulutusta koskevat koulutuspoliittiset linjaukset ovat jatkuvan kehittämisen alla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä sai marraskuussa 2010 valmiiksi muistionsa lukiokoulutuksen kehittämisehdotuksista. Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä ehdottaa, että laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi lukiokoulutuksen järjestäjien tulee verkostoitua ja tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset. Työryhmän ehdotusten mukaan opiskelijoille tulee turvata riittävät opiskelun tukitoimet. Lukiokoulutuksessa lisätään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Lukion tuntijakoa uudistettaessa pakollisten kurssien määrää vähennetään ja valinnaisuutta lisätään. Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan. Yleissivistävällä ja ammatillisella koulutuksella on kummallakin vahvat perinteet. Koulutusväylät ovat olleet erillään. Toimintaympäristön kehitys ja yhteistyövelvoitteet ovat madaltaneet lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen henkistä ja fyysistä raja-aitaa. Koulutuksen arviointineuvosto ehdottaa raportissaan, että ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyö tulisi vakiinnuttaa osaksi toisen asteen kokonaisuutta (Koulutuksen arviointineuvosto 2007). Se parantaa koulutustilannetta opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna. Muutosta edistämään tarvitaan kansallisen tason ratkaisuja, mutta myös vahvaa kehittämistyötä alueellisella tasolla koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.
14 12 % 2000/2001 2001/2002 2002/2003 2003/2004 2004/2005 2005/2006 2006/2007 2007/2008 10 8 6 4 2 0 Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Kuva 3. Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2000/2001-2007/2008 Lähde Tilastokeskus/Koulutustilastot
3. Lukiokoulutuksen nykytila
Lukiokoulutuksen lähtökohtana on taata tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut kaikille lukio-opiskelijoille. Nuorille annettavat lukio-opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Ylioppilastutkinnossa neljästä pakollisesta kokeesta vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintoonsa kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, reaaliaineen (psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantiede, fysiikka, kemia, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto) koe ja matematiikan koe. Kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Lukiolaissa (629/1998) säädetään lukiokoulutuksen järjestämisestä. Nuorille ja aikuisille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako säädetään asetuksella (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 955/2002, 7 ). Nuorten lukiokoulutuksessa suoritettavien kurssien vähimmäismäärä on 75. (liite 2. Lukio-opintojen rakenne ja kurssien vähimmäismäärät) Lukiokoulutuksen lähtökohtana on taata tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut kaikille lukio-opiskelijoille. Opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus kaikkiin maamme lukioihin riippumatta asuinpaikasta. Lukiokoulutus on luonteeltaan alueellinen palvelu, toisin kuin perusopetus, joka on säädetty kuntien vastuulla olevaksi lähipalveluksi. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus vapaasti päättää tarjoamiensa opiskelijapaikkojen määrästä eikä lukiokoulutuksen aloituspaikkoja säännellä valtakunnallisesti. Opetusministeriön asettama työryhmä on valmistellut kehittämisehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työskentelyn lähtökohtana on ollut yleissivistyksen vahvistaminen. (Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:14) Lukiokoulutustyöryhmä määrittelee yleissivistyksen suhteessa yhteiskuntaan. Elämme osaamisen yhteiskunnassa, joka korostaa laajaa osaamisperustaa välttämättömänä edellytyksenä täysipainoiseen elämään, ja toisaalta kansakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn ehdottomana edellytyksenä. Yleissivistys ja yksilöllinen erikoistuminen sulautuvat entistä enemmän toisiinsa. Kasvava elinikäisen oppimisen vaade vaikuttaa myös koulutuksen toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan ammatillisesta yleissivistyksestä ja elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Lukiokoulutustyöryhmän mukaan pienenevät nuoret ikäluokat ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu ovat kääntäneet lukiokoulutukseen hakeutuvien määrät laskuun. Lukiokoulutuksen määrällinen tarjonta on jäänyt kuitenkin aikaisempien vuosikymmenten tasolle. Kuntien lukiokoulutukseen saama valtionosuus laskee opiskelijamäärän pienetessä, mutta kunnan maksama asukaskohtainen rahoitusosuus ei pienene samassa suhteessa, koska sen perustana on kunnan koko asukasmäärä. Valtionosuuden pienenemisen vaikutuksia kompensoi pienten lukioiden yksikköhinta, joka korottuu opiskelijamäärän pienetessä. Kunnan maksama asukaskohtainen rahoitusosuus on taas säilytetty samansuuruisena kunnasta riippumatta. Niin sanottu pienten lukioiden valtionosuus on merkittävä pienten lukioiden talouden kannalta. Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta turvaa pienten kuntien lukioiden yksikköhinnan korotuksen hallinnollisissa muutostilanteissa, mikäli kyseiset muutokset toteutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä (1766/2009). Tämän jälkeen tapahtuvia hallinnollisia yhdistymisiä ei rahoituksellisesti tueta. Tällä tuetaan Paras-hankkeen etenemistä. Satakunnassa on lukiokoulutuksen järjestäjiä yhteensä 14: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Rauma, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Säkylä. Sen lisäksi on yksityisiä lukiokoulutuksen järjestäjiä kaksi: Björneborgs svenska samskolans aktiebolag ja Porin seudun steinerkoulun kouluyhdistys ry. Lukioita on yhteensä 23: Björneborgs svenska samskola, Pori, Eurajoen lukio, Euran lukio (toimipaikka Kiukaisissa lukuvuoden 2010-2011 loppuun), Harjavallan lukio, Honkajoen lukio, Kankaanpään yhteislyseo (toimipaikka myös Honkajoella), Kiukaisten lukio, Kokemäen lukio, Lauttakylän lukio, Huittinen, Lavian lukio, Länsi-Porin lukio, Meri-Porin lukio, Merikarvian lukio, Nakkilan lukio, Pomarkun lukio, Porin aikuislukio, Porin lyseon lukio, Porin seudun steinerkoulu, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio, Rauman lukio, Rauman aikuislukio, Säkylän seudun lukio ja Ulvilan lukio. Lukio-opiskelijoiden määrä on vähentynyt voimakkaasti Satakunnassa. Opiskelijamäärä on pienentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2009 27,6 %. Tähän on vaikuttanut sekä ikäluokkien pieneneminen että ammatillisen koulutuksen suosion kasvu. Kehitys heijastuu koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksiin rahoittaa lukioiden toimintaa ja ylläpitää riittävän laajaa opetustarjontaa (kuva 4). 9
7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Lukioopiskelijat 16-vuotiaat 0 2000 2003 2005 2008 2009 Kuva 4. 16-vuotiaiden ikäluokka, lukio-opiskelijoiden ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä Satakunnassa vuosina 2000-2009 Lähde 16-vuotiaat: Tilastokeskus/Väestörakennetilasto, opiskelijat: OPH-Wera 3.1. Lukiokoulutus Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella Selvitystä varten Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimiville lukioille osoitettiin kysely, jolla selvitettiin lukioiden tämän hetkistä tilannetta mm. opiskelijamäärien, opetuksen, henkilöstön ja tilojen osalta. Kyselyyn eivät vastanneet Kiukaisten, Merikarvian, Pomarkun lukiot. Kiukaisten lukion toiminta lakkaa tämän lukuvuoden lopussa. Eurajoki ei ole Satakunnan koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, mutta kysely lähetettiin myös Eurajoen lukiolle; se ei kuitenkaan siihen vastannut. Kyselyn tavoitteena oli saada selville lukioiden tämän hetkinen tilanne niiden itsensä kuvaamana. Tietoja voidaan toivottavasti hyödyntää myös jatkossa yhteistyötä edelleen rakennettaessa. Tässä kappaleessa esitetyt tiedot perustuvat pääasiassa kyselyn tietoihin. Joiltain osin tietoja on täydennetty Opetushallituksen Wera-tietokannan ja Tilastokeskuksen koulutustilastojen avulla. Kyselyssä tiedusteltiin myös lukioiden omaa kantaa yhteistyön järjestämisestä. Satakunnan toisen asteen kehittäminen ja koordinointi hankkeen hankevalmistelija Risto Aalto on keskustellut kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa niiden näkemyksistä lukiokoulutuksen tulevaisuuden suhteen. Näitä tietoja on myös hyödynnetty. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella olevat lukiot ovat pieniä lukioita: alle 100 opiskelijan lukioita ovat Harjavallan, Lavian, Merikarvian, Nakkilan ja Pomarkun lukiot. Euran, Kankaanpään, Kokemäen, Lauttakylän ja Säkylän lukioissa on 100 200 opiskelijaa. Vain Ulvilan lukiossa on opiskelijoita yli 200 (kuva 5). Opiskelijamäärissä on tapahtunut suhteellisen voimakasta laskua. Lasku on ollut vähäisintä Euran ja Ulvilan lukioissa. Euran lukion opiskelijamäärä tulee kasvamaan ensi lukuvuonna, kun Kiukaisten lukion toiminta lakkaa. Väestöennusteiden valossa lasku tulee jatkumaan 2011-2015 välisenä aikana, jonka jälkeen lasku tasaantuu. Ilman maakunnan vetovoiman oleellista kasvua tai lisääntyvää maahanmuuttoa opiskelijamäärät eivät käänny nousuun. Lukioiden opiskelijamäärään vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärissä tapahtuvat muutokset. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Opiskelija voi hakeutua vapaasti lukio-opintoihin asuinpaikasta riippumatta. Ulvilan, Lauttakylän, Säkylän seudun ja Kankaanpään lukioissa on muilta paikkakunnilta kotoisin olevia opiskelijoita. Nuoret hakeutuvat jonkun verran myös opiskelemaan myös muiden kuntien lukioihin. Lukioiden väliseen keskinäiseen kilpailuun ei kannata käyttää resursseja (kuva 6). 10 Opiskelijamäärä
400 350 300 250 200 150 100 50 2000 2003 2005 2008 2010 0 Euran lukio Harjavallan lukio Kankaanpään yhteislyseo Kiukaisten lukio Kokemäen lukio Lauttakylän lukio Lavian lukio Merikarvian lukio Nakkilan lukio Pomarkun lukio Säkylän lukio Ulvilan lukio Kuva 5. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden opiskelijamäärät vuosina 2000-2010 90 80 70 60 50 40 30 20 10 2000 2003 2005 2008 2010 0 Euran lukio Harjavallan lukio Kankaanpään yhteislyseo Kokemäen lukio Lauttakylän lukio Lavian lukio Nakkilan lukio Säkylän lukio Ulvilan lukio Kuva 6. Muista kunnista tulevien opiskelijoiden määrä Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivissa lukioissa vuosina 2000 2010. 11
Lukio Kurssien lukumäärä yhteensä Kurssia/opiskelija Kuva 7. Lukioiden kurssitarjonta lukuvuonna 2010 2011. Euran lukio 285,52 1,70 Harjavallan lukio 203,44 2,54 Kankaanpään yhteislyseo 365 1,90 Kokemäen lukio 243 2,2 Lauttakylän lukio 300 1,50 Lavian lukio 122,50 2 Nakkilan lukio 190 1,80 Säkylän seudun lukio 259 2,14 Ulvilan lukio 421,30 1,42 12 Kurssitarjonta Alueen lukioissa ylläpidetään hyvää kurssitarjontaa (kuva 7). Verkko-, etä- ja video-opetuksen järjestäminen on ollut keskeinen lukioiden välisen toiminnallisen yhteistyön alue. Lukioiden rehtoreiden mielestä etä- ja monimuoto-opetus tulee lisääntymään. Se nähdään keskeisenä keinona ylläpitää kurssitarjontaa opiskelijamäärien vähetessä. Verkko-opetuksen avulla pystytään laajentamaan soveltavien ja syventävien kurssien tarjontaa. Erityisesti Harjavallan, Kankaanpään, Nakkilan ja Säkylän lukiot ovat olleet aktiivisesti mukana video-opetusta toteuttamassa. Niiden kokemukset ovat myös hyvin myönteisiä. Nämä lukiot ovat pystyneet olennaisesti laajentamaan kurssitarjontaansa tämän yhteistyön avulla. Esimerkiksi Säkylän seudun lukio on järjestänyt lukuvuoden 2009-2010 aikana 17 video-opetuksena toteutettua kurssia, joille on osallistunut yhteensä 213 opiskelijaa, joista 103 on tullut muista satakuntalaisista lukioista. Säkylän seudun lukion 53 opiskelijaa on suorittanut muiden lukioiden järjestämiä verkko-opintoja. Harjavallan lukion kurssitarjonnasta 14 16 % toteutetaan video-opetuksena. Video-opetuksena on tarjottu erityisesti kemian, fysiikan ja kielten opintoja. Tarjontaa voisi laajentaa kattamaan paremmin myös reaaliaineiden tarjontaa (kuva 8). Lukiot suhtautuvat myönteisesti verkko- ja videoopetustarjonnan lisäämiseen. Opetus on toteutettu lähinnä video-opetuksena, jolloin sama kurssi tarjotaan samanaikaisesti useammassa lukiossa. Kaikki opiskelijat pääsevät seuraamaan opetusta tietoliikenneverkon välityksellä. Lukioiden rehtorien mielestä teknisiä ja virtuaalipedagogisia valmiuksia tulee edelleen kehittää. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä kiinnittää myös paljon huomiota tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Satakuntalaisilla lukioilla on hyvät mahdollisuudet kehittää edelleen virtuaalisia oppimisympäristöjä ja verkkopedagogiikkaa. Video-opetusta toteuttamalla on jo herätetty kasvavaa kiinnostusta uudenlaisia oppimisympäristöjä kohtaan ja lukioilla on myös käytettävissään Moodle-oppimisalustalle rakennettu oppimisympäristö. Rahoitus Lukiokoulutuksen keskimääräiset kustannukset Suomessa olivat vuonna 2009 6258 euroa. Keskimäärin lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena käytetty yksikköhinta kattoi 95 % kustannuksista. Huittisissa ja Ulvilassa keskimääräiset kustannukset jäivät tätä pienemmiksi. Vos-kate vaihtelee 78-110 %. Kustannusten vertailua saattaa vaikeuttaa, että erityisesti niissä kunnissa, joissa perusopetus ja lukiot ovat tiiviissä yhteistyössä, kirjanpitoteknisillä keinoilla voidaan vaikuttaa kustannusten jakautumiseen (kuva 9). Henkilöstö Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueen lukioissa opetuksesta vastaavat pääosin virkasuhteessa työskentelevät lehtorit (kuva 10). Useimmat lukiot tekevät tiivistä yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Erityisen tiivistä tämä yhteistyö on Harjavallassa, Laviassa, Nakkilassa. Lukioista jää eläkkeelle vakituista henkilöstöä seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 16 henkilöä (kuva 11). Lukioiden rehtoreiden mukaan uuden henkilöstön rekrytointi on ollut helppoa. Lukioissa avoinna olevat tehtävät ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja hakijoita on ollut jopa runsaasti.
Kuva 8. Verkko-opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Lukio Lukion järjestämään verkko-opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Muiden lukioiden verkko-opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Euran lukio 0 3 Harjavallan lukio 63 25 Kankaanpään yhteislyseo 82 60 Kokemäen lukio - 10 Kuva 9. Lukioiden valtionosuuden yksikköhinta/ opiskelija, käyttökustannukset/opiskelija ja saadun valtionosuuden kattavuus vuoden 2008 tilastojen mukaan. Lähde: OPH:n rahoitus- ja kustannustietopalvelut Lauttakylän lukio 5 0 Lavian lukio - 4 Nakkilan lukio 20 20 Säkylän seudun lukio 213 53 Ulvilan lukio 36 0 Yhteensä 337 105 Koulutuksen järjestäjä Kustannukset/ opiskelija Yksikköhinta VOS-kate Euran kunnanhallitus 6 734 6 176 92 Harjavallan kaupunginhallitus Huittisten kaupunginhallitus Kankaanpään kaupunginhallitus Kiukaisten kaupunginhallitus Kokemäen kaupunginhallitus Lavian kunnanhallitus Merikarvian kunnanhallitus Nakkilan kunnanhallitus Pomarkun kunnanhallitus Säkylän kunnanhallitus Ulvilan kaupunginhallitus 8 304 7 306 88 5 987 5 234 87 6 856 5 359 78 8 991 8 143 91 6 673 605 91 7 144 7 892 110 7 778 7 683 99 7 419 7 306 98 7 317 7 808 107 7 712 6 636 86 5 388 5 234 97 13
Lukio Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat joista päteviä Sivutoimiset tuntiopettajat joista päteviä Opettajista perusopetuksessa työskentelee Muu henkilöstö joista omassa ta:ssa Euran lukio 12 4 1 1 Harjavallan lukio Kankaanpään yhteislyseo Kokemäen lukio Lauttakylän lukio 8 5 16 1 1 1 4 4 4 10 3 0,5 0.5 13 2 1 3 6 5 Lavian lukio 14 3 14 2 Nakkilan lukio Säkylän seudun lukio 9 6 5 8 9 0 15 2 2 8 15 9 Ulvilan lukio 13 3 3 3 6 1 1 Lukio Eläköityvät opettajat yllä Kuva 10. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden henkilöstö Euran lukio 2 Harjavallan lukio 1 Kankaanpään yhteislyseo Kokemäen lukio 1 2 vasemmalla Kuva 11. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden henkilöstön eläköityminen seuraavan viiden vuoden aikana Lauttakylän lukio 2 Lavian lukio 3 Nakkilan lukio 1 Säkylän seudun lukio 2 Ulvilan lukio 2 Yhteensä 16 14
Koulutuksen järjestäjä Lukion toiminnan tulee jatkua omalla paikkakunnalla Haluaa toimia itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä Avoin uusille koulutuksen järjestämismalleille Eura x x Harjavalta x x Huittinen x x Kankaanpää x x x Kokemäki x x Lavia x x Merikarvia x x Nakkila x x Pomarkku x x Säkylä x x Ulvila x x Kuva 12. Satakunnan koulutuskuntayhtymän lukiokoulutusta järjestävien kuntien kannanotot lukiokoulutuksen järjestämiseen. Tilat Kaikki Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueen lukiot toimivat omissa tiloissa. Vastaajien mielestä tilat ovat hyvässä kunnossa. Säkylän ja Euran lukioiden kunnostushankkeet ovat käynnissä. Lauttakylän lukion remontti alkaa olla valmis. Missään lukiossa ei ole uusia kunnostushankkeita suunnitteilla. Tilaa on myös riittävästi. Arviot opetustilojen käyttöasteesta (käyttöaste on 100 %, jos se on käytössä 30 tuntia viikossa) vaihtelevat 80 60 % välillä. Tilojen käyttöaste on näin ollen osin alhainen. Tilat ovat opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisia ja varustelu asianmukaista. Joidenkin aineiden opetuksessa tehdään yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Koulutuksen järjestäjien kannanotot Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet varovasti kantaa koulutuksen järjestäjäkysymykseen. Seuraavassa hyödynnetään tätä selvitystä varten toteutetun kyselyn lisäksi hankekoordinaattori Risto Aallon kuntakierroksella kokoamia kannanottoja. Satakunnan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat pitävät lukiokoulutusta omalla paikkakunnalla erittäin tärkeänä. Lukiot tekevät yhteistyötä toisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyön intensiteetissä on eroja. Koulutuksen järjestäjät suhtautuvat myönteisesti yhteistyön lisäämiseen. Myönteisemmin suhtaudutaan lukioiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Myös ammatillisen koulutuksen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Siihen, miten yhteistyö pitäisi toteuttaa, ei juuri oteta kantaa. Koulutuksen järjestämisluvissa tapahtuviin muutoksiin suhtaudutaan varovaisesti. Suhtautuminen maakunnallisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäratkaisuun on hyvin varauksellista eikä sitä pidetä ainakaan vielä ajankohtaisena. Seuraavaan kuvaan on tiivistetty koulutuksen järjestäjien kannanottoja. Kannanotot ovat varovaisia ja odottavia. Eura, Huittinen ja Kankaanpää ilmoittavat, että haluavat toimia jatkossakin itsenäisinä koulutuksen järjestäjinä ja ovat valmiita kantamaan laajempaakin alueellista vastuuta. Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Säkylä ja Ulvila ovat valmiita tutkimaan myös alueellisia ja maakunnallisia malleja (kuva 12). 15
4. Ammatillisen koulutuksen nykytila
Ammatillisia perustutkintoja on yhteensä 53. Kunkin perustutkinnon sisällä on yksi tai useampi koulutusohjelma, jotka kouluttavat yhteen tai useampaan tutkintonimikkeeseen. Koulutusohjelmia on noin 120. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. (liite 3 Ammatillisen perustutkinnon rakenne) Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa kahdeksalla koulutusalalla: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammatillisen koulutuksen kehittämisen keskeiset linjaukset on kirjattu ammattiopistostrategiaan. Sen mukaan kehittämisen periaatteena on taata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta ammatillisen koulutuksen järjestämiselle ja palvelukyvylle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Tavoitteena on työelämän tarvitseman osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden tarvitseman koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen Ammattiopistostrategian ja siihen liittyvän vuosille 2007-2012 vahvistetun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tarkoituksena on tehostaa toimia, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä. Tavoitteisiin pyritään muodostamalla alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut ja opetusyksiköt. Tässä yhteydessä turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisen ammattiopistostrategian toimeenpanoon liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena oli edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja järjestäjäverkon kokoamista. Parashankkeen myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjille asetettiin 50 0000 asukkaan väestöpohjavaatimus, kun koulutuksen järjestäjänä on kunta tai kuntayhtymä. Vaatimus ei koske rekisteröityä yhteisöä, säätiötä eikä osakeyhtiötä. Näiden kehittämislinjausten pohjalta Satakunnan alueen ammatillinen koulutus on uudelleen organisoitu siten, että Satakunnassa toimii kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Länsi-Rannikon koulutus Oy, Win- Nova ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä, SATAEDU. Ne molemmat aloittivat toimintansa 1.1.2010. Länsi-Rannikon Koulutus Oy toimii Porissa, Raumalla ja Laitilassa. WinNovassa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukaisia aloituspaikkoja on 4000. Henkilöstön määrä on noin 800. WinNova järjestää ammatillista koulutusta nuorille kuudella koulutusalalla: luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala WinNova tarjoaa koulutusta 24 ammatilliseen perustutkintoon. Satakunnan koulutuskuntayhtymän yksiköt ovat Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa ja Ulvilassa. Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on jäsenkuntia yhteensä 17. Jäsenkunnat ovat Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Sataedun ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen paikkamäärä on 1810. Henkilöstön määrä on noin 400. Sataedu järjestää nuorten ammatillista koulutusta kuudella koulutusalalla: kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sataedu järjestää nuorille koulutusta 17 ammatilliseen perustutkintoon. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien osuus peruskoulutuksen päättäneistä nuorista on kasvanut. Ammatillisen koulutuksen paikkamäärä on koko Suomea tarkasteltuna kasvanut ja koulutuspaikat käytetään entistä tehokkaammin hyödyksi. Satakunnassa ammatillisen koulutuksen paikkamäärä näyttäisi vähentyneen 2000-luvulla. Pääasiallinen syy tähän vähenemiseen on tilastollinen: Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston opiskelijapaikat siirtyivät Pirkanmaan tilastoihin, kun Huittisten kaupunki luopui koulutuksen järjestämisestä ja opiskelijapaikat siirtyivät Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Satakunta on saanut lisää opiskelijapaikkoja parin viime vuoden aikana noin 200 (kuva 13). Satakunnassa hakeudutaan keskimääräistä enemmän ammatilliseen koulutukseen. Koulutustarjonta 17
Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien mukaiset opiskelijamäärät 2000 2005 2009 Kuva 13. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys Lähde: Opetusministeriö: Ammatillisen koulutuksen tilastot Koko maa 123 690 135 796 143 938 Satakunta 6 055 6 245 5 805 Ammatillisen koulutuksen VOS-opiskelijamäärät Koko maa 116 820 133 331 143 923 Satakunta 5 501 6 072 5 935 2001 2005 2007 lukio % amm. koulutus % Ei jatko-op./ töihin % lukio % amm. koulutus % Ei jatko-op./ töihin % lukio % amm. koulutus % Ei jatko-op./ töihin % Koko maa 54,2 36,3 9,5 53,2 39,4 7,4 50,8 40,7 8,5 Satakunta 53,6 37,9 8,5 51,4 45,5 3,1 49,2 47,4 3,4 Kuva 14. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Lähde: Tilastokeskus: Koulutustilastot 18 kattaa suhteellisen hyvin kysynnän, koulutuksen ulkopuolelle jää vain vähän nuoria. Kuvassa 14 ei jatko-opintoihin hakeutuneiden -ryhmä sisältää myös 10-luokalle siirtyneet. Käsitys ammatillisesta osaamisesta on muuttunut. Ammatillisen koulutuksen kehittämistä leimaa työelämälähtöisen osaamisen turvaaminen, ammatillisen jatko-opintokelpoisuuden ja elinikäisen oppimisen varmistaminen ja valinnaisuuden lisääntyminen. Ammatillisten perustutkintojen edellyttämä osaaminen varmistetaan pääasiassa työelämässä toteutettavalla työssäoppimisella ja ammattiosaamisen näytöillä. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 20 opintoviikon laajuudelta ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Näistä pakollisia ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto ja taide ja kulttuuri. Sen lisäksi opiskelija sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia ja valintansa mukaan 10 opintoviikkoa muita valinnaisia tutkinnon osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ja muut valinnaiset tutkinnon osat voivat olla joko ammatillisia tai ns. yleissivistäviä opintoja esimerkiksi lukiosta. Tämä valinnaisuus mahdollistaa entistä paremmin opiskelijan yksilölliset valinnat ja esimerkiksi ns. yhdistelmäopintojen suorittamisen. Näiden valintojen kautta opiskelija vahvistaa myös valmiuksiaan jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja ammatillisen koulutuksen laatu mahdollistavat laajenevassa määrin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden hakeutumisen korkeakouluopintoihin. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen opintoihin hakeutuu kasvavassa määrin opiskelijoita, joiden pohjakoulutuksena on ammatillinen perustutkinto. Vuonna 2005 ammatillinen perustutkinto oli 23,4 % aloittaneista opinnoista, kun vuonna 2009 luku oli 28,4 % (OKM Ammattikorkeakoulutusta koskevat tilastot). Koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen on edennyt hyvin ja tuloksellisesti. Ammatillisen koulutuksen määrällinen ja laadullinen kehittäminen on ollut keskeinen keino nuorten syrjäytymistä ehkäistäessä. Ammatillinen koulutus on kehittänyt erityisesti opiskelijoiden yksilöllisen tukemisen, ohjaamisen ja opettamisen välineitä. Ammatillinen koulutus haluaa kehittää toiminnallista, opetuksellista ja jatko-opintoihin valmentavaa yhteistyötä perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Satakuntalainen ammatillinen koulutus on menestynyt hyvin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta mitattaessa. Ammatillisen koulutuksen organisaatiot tekevät hyvää yhteistyötä.
5. Toisen asteen yhteistyö
20 5.1. Yhteistyön perusteet Lainsäädäntö mahdollistaa ja velvoittaa oppilaitoksia yhteistyöhön. Lukiolain mukaan (629/1998 5 ) lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 10 ) vastaavasti velvoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteistyöhön alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyövelvoitetta on perusteltu opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksien lisäämisellä ja opetusohjelmien yksilöllisellä muodostamisella. Yhteistyövelvoite asetetaan nimenomaan koulutuksen järjestäjille. Perinteisesti oppilaitosyksiköt ovat tehneet yhteistyötä: lukiot toisten lukioiden kanssa; ammatilliset oppilaitokset toisten ammatillisten oppilaitosten kanssa. Vasta viime vuosina yhteistyö on alkanut laajentua. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset toteuttavat yhteistyötä erityisesti ns. yhdistelmäopintoja järjestettäessä. Myös kansanopistot täydentävät toisen asteen opetustarjontaa. Tulevaisuuden yhteistyökumppaneita lienevät esimerkiksi ammattikorkeakoulut. Erilaisella hanke-rahoituksella on edistetty yhteistyön laajenemista. Erittäin merkittävä yhteistyökumppani lukiokoulutukselle on perusopetus. Samat opettajat työskentelevät erityisesti pienillä paikkakunnilla sekä lukiossa ja perusopetuksessa. Tämän yhteyden nähdään jopa vaikeuttavan muiden koulutusmuotojen kanssa tehtävää yhteistyötä: jos toisen asteen yhteistyö tiivistyy, perusopetuksen opettajatilanne vaikeutuu. Tämän takia merkityksellistä on, miten perusopetuksen yhtenäistäminen etenee. Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteistyöhön, niin sanottuihin yhdistelmäopintoihin, on kehitetty erilaisia toteutusmalleja, joista keskeisimpiä ovat: kahden tutkinnon samanaikainen suorittaminen; tavoitteena on suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto ja mahdollisesti lisäksi myös lukion oppimäärä lukio-opinnot osana ammatillista perustutkintoa ammatilliset opinnot osana lukion oppimäärän suorittamista. Toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksi lukea ammatillisessa perustutkinnossa ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin, muihin valinnaisiin tutkinnon osiin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sekä lukio-opinnoissa pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Näin useamman tutkinnon opinnoista tavallaan muodostuu yhteinen osa, mitä havainnollistetaan kuvassa 15. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna lukio-opintoja suoritetaan erilaisin tavoittein. Ne voidaan ryhmitellä: 1. ammatillisen tutkinnon vahvistaminen 2. jatko-opintovalmiuksien parantaminen 3. ylioppilastutkinnon suorittaminen ammatillisten opintojen yhteydessä. Kun ammatillisen koulutuksen opiskelijan tavoitteena on suorittaa kaksi tutkintoa: ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto, hän valitsee yhteistyölukion/lukioiden tarjonnasta kursseja, jotka tukevat osallistumista opiskelijan valitsemien ylioppilastutkintoaineiden kokeisiin. Kahden tutkinnon opinnot kestävät yleensä 3-4 vuotta. Lukiolain (629/1998, 18 a ) mukaan ammatillisen tutkinnon suorittanut tai sitä vielä opiskeleva voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin ilman lisäopintoja. Käytännössä opiskelijat suorittavat noin 25-40 lukiokurssia. Ammatillisen koulutuksen opiskelija voi valita lukio-opintoja myös parantaakseen jatko-opintovalmiuksiaan. Suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa joustavan etenemisen. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut hakeutuu myöhemmin jatko-opintoihin. Elinikäinen oppiminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen on koulutuspoliittinen linjaus, johon valtiovalta koulutuksen järjestäjiä ohjaa. Ohjauskeinona on esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus-rahoitus, jonka yhtenä arviointikriteerinä on opiskelijoiden hakeutuminen jatko-opintoihin. Kasvava osa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvista nuorista suunnittelee myöhemmin jatkavansa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Näin ollen esimerkiksi tekniikan alan jatko-opintoja suunnittelevan kannattaa valita matematiikan ja fysiikan kursseja lukiosta. Ammatillisen koulutuksen opiskelija voi suorittaa lukio-opintoja tavoitteenaan vahvistaa ammattitaitoaan. Esimerkiksi kansainvälistyminen asettaa lisääntyviä kielitaitovaatimuksia lähes kaikissa ammateissa. Tässä tilanteessa esimerkiksi hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon suorittava valitsee kieliopintoja lukiosta. Ammatillisten opintojen tarjonta lukiossa lisää opintojen työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden työelämätietoutta. Lukiokoulutuksen kehittämisryhmä kiinnittää huomiota työelämätietoisuuden kehittämiseen lukiokoulutuksessa. Seudullisena tai alueellisena yhteistyönä ammatillisten oppilaitosten kanssa toteutettu kurssitarjotin on lukioille mahdollisuus laajentaa soveltavien ja oppilaitoskohtaisten syventävien kurssien tarjontaa ammatillisilla opinnoilla. Tällöin lukiot voivat keskittyä omassa kurssitarjonnassaan vahvuusalueisiinsa sulkematta pois laaja-alaista, myös ammatillisia opintoja sisältävää kurssitarjontaa. Esimerkiksi taito- ja taideaineissa ammatillinen peruskoulutus tarjoaa monia mahdollisuuksia. Opiskelijan kannalta ammatilliset opinnot lisäävät opetustarjonnan monipuolisuutta ja yksilöllisyyttä, jolloin omia harrastuksia ja lahjakkuuksia voi helpommin hyödyntää. (Opas amma-
tillisen ja lukiokoulutuksen väliseen yhteistyöhön, OPH 2009) Lukioiden opetustarjontaa hyödyntävien ammatillisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Useimmiten opiskelijoiden tavoitteena on suorittaa ammatillisen tutkinnon rinnalla ylioppilastutkinto. Sataedun alueella toimivien lukioiden opiskelijat ovat vain vähäisessä määrin hyödyntäneet ammattiopiston tarjontaa. On tärkeää kehittää toimintamalleja, joilla edistetään joko ammatillisten perustutkinto-opintojen tai lukion kurssien suorittamista opiskelijoiden omien tulevaisuustavoitteiden pohjalta ilman, että tavoitteena välttämättä on kaksoistutkinto. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön toteutuksen kannalta keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä ovat: yhteisen opetustarjonnan käytännön toteutus opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto opiskelija-arviointi ja opintojen hyväksilukeminen taloudelliset resurssit Yhteisen opetustarjonnan käytännön toteutus on erityisesti opiskelijoiden kannalta erittäin merkityksellinen tekijä: miten joustavasti ja helposti opiskelija voi suorittaa opintoja lukiosta/ammatillisesta oppilaitoksesta. Yhteinen kurssitarjotin, yhteistoiminta-aika, yhteinen jaksotus ja vaihtojaksot tukevat yhteistyötä ja mahdollistavat mielekkään ja toimivan lukujärjestyksen rakentamista yhdistelmäopiskelijoille. Myös välimatkoilla on merkitystä opiskelun sujuvuuden kannalta. Opettajien liikkuminen on usein helpompaa kuin opiskelijoiden. Käytännön järjestelyt helpottuvat yksiköiden koon ja yhteistoiminnan määrän kasvaessa. Tällöin mahdollistuu esimerkiksi se, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat suorittavat yhtenäisenä ryhmänä lukio-opintoja. Mitä enemmän lukiossa on opiskelijoita, sitä helpompi sen kurssitarjonnasta on valita esimerkiksi pakollisia kursseja. Käytännön järjestelyjä helpottavat myös opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa opintoja itsenäisesti tai verkko-opetuksena. Lukiolaiset ovat toistaiseksi valinneet hyvin vähän opintoja ammatillisista oppilaitoksista. Käytännön järjestelyt ovat ilmeisesti heidän kannaltaan vielä vaikeammin toteutettavia. Lukiolaisten osallistumiselle ammatillisille kursseille esteitä saattavat asettaa myös työsali/työvälinetilat, jotka on suunniteltu rajatuille opiskelijamäärille eivätkä työsuojelumääräykset salli opiskelijamäärän lisäämistä. Opiskelijoiden tekemiin valintoihin vaikuttaa merkitsevästi heidän saamansa ohjaus. Perinteisesti ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus ovat toimineet erillään. Ohjaus yhteisen opintotarjonnan hyödyntämiseen edellyttää opinto-ohjaajilta ja opettajilta myönteistä asennetta, tietämystä eri oppilaitosmuotojen koulutustarjonnasta ja aika-resurssia. Yksilöllisen, henkilökohtaisen opinto-ohjauksen tarve on kasvanut sekä lukioissa että ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon pääsääntö on, että jokainen oppilaitos hoitaa omat opiskelijansa ja että sen lisäksi tehdään yhteistyötä. Opiskelijan arvioinnin ja hyväksi lukemisen periaatteet ovat yhdistelmäopintojen kannalta määritelty tutkintojen perusteissa ja opetussuunnitelman perusteissa. Ammatillisen koulutuksen uusissa tutkintojen perusteissa määritellään, mitkä lukion kurssit voidaan tunnustaa ammatillisen koulutuksen ammattitaitoa täydentäviin opintoihin. Ammatillisten opintojen ammattitaitoa täydentävien opintojen vastaavuuksia ei ole samalla tavalla määritelty lukiokursseihin nähden. Opetussuunnitelmiin liittyvä yhteistyö edistäisi muutenkin yhteistyökulttuuria. Arviointiin liittyviä hankaluuksia aiheuttavat viiveet ja katkokset tiedonkulussa tilanteessa, jossa ei ole yhteistä opiskelijahallintaohjelmaa. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen välisessä yhteistyössä syntyvien kustannusten jakamisessa voi olla monenlaisia käytänteitä. Kun siirtyvät opiskelijamäärät ovat pieniä, voidaan katsoa, että taloudellinen tasapaino eri oppilaitosten välillä säilyy eikä rahaa liikutella ollenkaan. Yleisin käytäntö kuitenkin on, että kukin oppilaitosyksikkö vastaa omien opiskelijoidensa kustannuksista maksamalla opetuksen sopimusten ja niihin perustuvan laskutuksen mukaan. Lähiopetukselle/opiskelija lasketaan hinta, joka perustuu kurssista syntyville kustannuksille /opiskelijamäärälle. Itsenäisesti/verkkoopetuksena suoritettavalle kurssille määritellään myös hinta. Koulutuksen arviointineuvosto on arvioinut laajasti lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä opetuksen järjestämisessä (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 23, 2007). Yhteistyö on rakentunut suhteellisen hitaasti. Esimerkiksi lukuvuonna 2005-2006 toisen asteen oppilaitoksista lain edellyttämää yhteistoimintaa muiden koulutuksen järjestäjien kanssa harjoitti ammatillisista oppilaitoksista 63 prosenttia ja lukioista 83 prosenttia. Kaupunkimaisissa kunnissa yhteistyötä on ollut enemmän kuin maaseudulla. Alueellisten yhteistyöverkostojen välillä on suhteellisen suuria eroja yhteistyön laajuudessa ja yhteistyön toteuttamisen tavoissa. Joillakin alueilla on painotettu yhteisen kurssitarjottimen kehittämistä, toisilla verkko-opetusta ja pienten lukioiden turvaamista. Useissa verkostoissa lukio-opinnoilla on ammatillisia opintoja voimakkaampi asema yhteistyössä, mikä heijastaa ammattiin opiskelijoiden suurempaa kiinnostusta lukion opintoihin sekä lukioiden vähäisempää kiinnostusta oman oppilaitoksen ulkopuolelta saatavien opintojen hyödyntämiseen. (Koulutuksen arviointi-neuvoston julkaisuja 23, 2007). Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on olennainen vaikutus yhteistyön onnistumiselle. Yhteistyöaloitteen tekee useimmiten ammatillisen koulutuksen järjestäjä tai yksittäinen ammatillinen oppilaitos. Yhteistyö on myös sitä parempaa, mitä suurempi ammatillinen oppilaitos yhteistyössä on mukana. Suurena esteenä yhteistyölle arvioinnissa nähdään oppilaitosten torjuva asenne yhteistyöhön sekä tietämättömyys toisen koulutusmuodon sisällöistä ja rakenteesta. Lukioiden asenne yhteistyöhön näyttää olevan ammatillisia oppilaitoksia torjuvampi, mikä heijastuu myös siinä, että lukiolaiset suorittavat ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita vähemmän opintoja oppilaitosrajan yli. (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 23, 2007). 21