Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Nastolan kuntahaastattelu



Samankaltaiset tiedostot
Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut Heinolan kuntahaastattelu

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut Orimattilan kuntahaastattelu

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Kangasalan strateginen yleiskaava

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

- Via Baltica - Verkostoituminen (EU-hankkeet) Substanssirooli - tunnettu kapeilla alueilla

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Seminaarin tulokset

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat:

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat:

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Miten saada uusia asukkaita kylään?

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus 2013

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

Alueiden kilpailukyky 2011

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

LIITE 1a. Suunnittelu

Sijoitu Kempeleeseen

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Yleisötilaisuus Fellmannia

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus Rakennuslain 7 :n mukaisesti ilmoitetaan seuraavaa: 1. Voimassa olevat asemakaavat: 1.

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

Rakennesuunnitelma 2040

ASIKKALAN KUNTA Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

Kaavoituskatsaus 2014

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Asetu mukavasti. Kuortaneelle. Asumaan

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa asti.

3. LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Rakennukset. 3.1.

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Radanvarsi ja matkakeskus

ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA. Teollisuus- ja työpaikka-alueet

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

KALVOLA Asukaskyselyn tulosten yhteenveto ja Iittalan kaavarunkoluonnos Asukastilaisuus Sauvolakeskuksessa Kaavoitus, arkkitehti Johanna

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

KUUMA-johtokunta Liite 20c

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

Maisema-alueet maankäytössä

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Moottoritien liittymät yritysalueina?

LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI

Transkriptio:

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003 Nastolan kuntahaastattelu Muistio Muistiossa on esitetty kuntahaastattelun yhteydessä käydyn keskustelun pääkohdat. Lisäksi konsultille on toimitettu kirjallisia vastauksia, jotka on otettu huomioon muistion lopussa olevassa Kasvualueet ja kehityshankkeet -kappaleessa sekä lähtötietoraportissa (identiteetti, rooli, vetovoimatekijät). MAA JA VESI OY PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 Puh. (09) 682 661 Fax (09) 682 6600/6603 E-mail: sw@poyry.fi maajavesi.poyry.fi Päiväys 19.6.2003 Viite 67030062.YSK Sivu 1 (9) Yhteyshlö Juha Nurmi Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri Puh. (09) 682 6473, 040 837 7009 Faksi (09) 682 6600 juha.nurmi@poyry.fi 1. Miten määrittelisitte kuntanne identiteetin ja roolin Euroopan alueella - Muoviosaaminen, kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä Muovipoli Oy - Osaamiskeskus yritykset/yliopisto TTKK - Pajulahti, valmennus, aerobic, kestävyyslajit Valtakunnallisesti Maakunnallisesti - Teollisuus yli puolet elinkeinorakenteesta teollisuutta - Muovi - Puu - Metalli - Tekniikkapainotteinen lukio teollisuus järjestää osan kursseista - Kartanopitäjä - Hyvä logistinen sijainti - Loma-asutusta paljon - Salpausselkä pohjavesialuetta - Monimuotoinen luonto - Asuminen lähellä luontoa, väljyys - Erinomaiset liikuntaharrastusmahdollisuudet myös yli kuntarajojen - Teollisuuden työpaikat ja alihankkijat Lahden alueella - Metalli Raute Oy Lahden kaupunkiseudulla - Palvelut lähellä asutusta ei jonoja eikä ruuhkia - Nauhataajama hyvät toimivat liikenneyhteydet Lahteen, myös joukkoliikenne

2 2. Miten arvioitte kuntanne nykyistä alue- ja yhdyskuntarakennetta ja sen kehittämistavoitteita? Mitkä ovat kuntanne kasvualueet ja kehittävät alueet? Kasvualueet - uudet asuinja työpaikkaalueet Kehitettävät alueet ja uudet hankkeet - olemassa olevat muutosalueet (asuminen, työpaikkaalueet, palvelut, matkailu, virkistys jne...) Työpaikka-alueet - Ritomäki/Villähde 1000 työpaikkaa liittyy oikoratahankeohjelmasopimukseen. Tilaa vievä teollisuus parannetut yhteydet radan yli ja liittymä VT 12:lle. Alueellinen teollisuusalue. - Ersta - Varjola - Nastolan yrityspuisto ympäristöystävällistä tuotantotoimintaa ja tehtaanmyymälät - Tehtaanmyymälä liittymän itäpuolelle erikoistavarakauppaa - Pysäkin alue asumista ja työpaikkoja (paineet pääkaupunkiseudulta) - Mäkelän liittymä yritysalueeksi Lahti Vesi Oy:n kanssa sopimus - Uusikylä: uusi pysäkki taajamajunat pysähtymään tälle pysäkille - Pitkä tähtäin rautatien varsi ja VT 12 teollisuusvyöhykkeeksi Villähteen ja kirkonkylän välille maakunnallisesti merkittävä maisema Asuinalueet - Paineet Villähteellä - Kysyntää rannoilla - Muutospaineet Kymijärvi, Kärkjärvi, Alvojärvi - Nauhataajamarakenteen tiivistäminen - Kukkasten rantojen läheisyydet potentiaalisia - Tulevaisuudessa myös Uusikylä - Rakokiven kehittäminen lisää kerrostalo-, rivitalo- ja omakotiasumista - VT 4 Moottoritie Heinolaan strateginen hanke moottoritien varsi on tärkeä kehittämisalue - Rata (tavaraliikenne) - VT 12 parantaminen Uusikylästä Kouvolaan - Moottoritieksi Nastolaan - 3-kaistaisena Kausalaan (ohituskaistatie) - Kausala-Kouvola väli moottoritieksi - Liikenneturvallisuus - Matkailu ja virkistys Pajulahti kasvaa golfkenttä ja monitoimihalli 2

3 Mitä erityisiä vahvuuksia tai ongelmia kasvu- tai kehittämisalueisiin liittyy? Fyysiset edellytykset - Järvet - Asuminen - Luonnonympäristö - Hyvät palvelut (julkiset ja yksityiset) Koulut lähellä - Lapsiperheitä, ei iäkkäitä - Paljon työpaikkoja lisää tulossa - Pääkaupunkiseudun kasvu positiivinen - Hyvät liikenneyhteydet - Oikorata Rajoitukset - Teollisuus vs. pohjavesi uudet teollisuusalueet eivät sijoitu pohjavesialueelle - Vesien sietokyky ja rantojen arvot - Villähteen asutus kärsi Kujalan jäteaseman hajusta - Liikenteen melu VT 12 ja ratamelu häiriöt asutukselle, erityisesti Villähteessä 3. Onko kunnassanne tonttivarantoja? Jos kyllä, niin missä ja kuinka paljon? Asuminen tarjontaa on, mutta väärässä paikassa, muut alueet menevät kuin kuumille kiville. Yksityiset tontit paikkaavat niitä on tarjolla lähes 100, joista noin 50 % Villähteessä. Teollisuustontteja on riittävästi tämänhetkiseen tarpeeseen. + Yrityspuisto + 75 hehtaaria lisää. Liiketontit ovat vähissä. Mäkelän liittymästä saadaan lisää. 3

4 4. Minkälaista yhteistyötä tai yhteistyön tarpeita kunnallanne on nyt ja tulevaisuudessa? Kansainvälisesti - VT 12 ja junarata yhteydet Pietariin ja itäkuljetukset - Koulutus - Pajulahti ulkomaiset seurat Valtakunnallisesti - Junaliikenneyhteydet tulevat palvelemaan myös työssäkäyviä vuorot Helsinkiin/Helsingistä aamuisin ja iltaisin - Rautatiepysäkin siirto käynnistymässä - VT 12 parantaminen itään - Koulutus: Muovipoli ja Nastopoli Maakunnallisesti - Palvelut - Maakuntakaava: Mäkelän alueen mahdollisuudet ratkottava Kaupunkiseudulla - Yhteinen vesihuolto uusien alueiden rakentaminen, jätevesien käsittely - Jätehuolto Kariston biojäte - Mäkelän alue yhteistoimintaa Heinolan ja Lahden kanssa - Palvelujen järjestäminen Mäkelä, Karisto koulujen piirijaot ja päivähoidon järjestäminen (Karisto peruskoulupalvelut Villähteessä + päivähoito) - LSYK (Lahden seudun yrityskeskus) yritysten sijoittuminen, tilakysymykset, synergiaedut (voisi vielä kehittää) - Yhteinen tonttitarjonta ja -markkinointi asumisen puolelle (voisi vielä kehittää) 4

5 5. Miten määrittelisitte kuntanne kehittämisvisioita? Asuminen - Taajamat - Haja-asutus - Loma-asutus - Rantaasuminen - Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen nauhataajaman paksuntaminen järvialueelle - Pyhäntaka lapsiperheet Haja-asutus - Profiilin nosto, vaihtoehto taaja-asumiselle tuetaan kylien palveluja Loma-asutus - Ympärivuotinen asuminen, etätyöasuminen 1 500/1 200 loma-asuntoa kylien läheisyyteen Asutusta siinä määrin, että ala-asteen koulut säilyvät jatkossakin - Pyhäntaka, Mäkelä, Seesta paineita infran rakentamiselle kehittynyt luontevasti - Ruuhijärvi - Metsäkylä ei kysyntää - Tapiola - Kivijärvi (uusi koulu) ongelmana jätevesi, hoidetaan säiliöillä - Uusikylä haja-asutus Ranta-asuminen - Vaikeudet järjestää palveluja haja-asutusalueella - Kysyntää rantatonteista tavoitteena tarjota tontteja järvinäköalalla Elinkeinot, työpaikat - Ylläpidetään teollisuusimagoa muoviala tukipalveluineen - Uusia tontteja muovialan yrityksille - Kasvumahdollisuudet palvelualoille teollisuuden tukipalvelut - Kiinteistönhoito - Kuljetus - Rakentaminen 5

6 Palvelut - julkiset - kaupalliset Julkiset - nyt hyvät peruspalvelut - ylläpidetään - palvelut lähellä - ei parane - ei kouluja alas Kaupalliset - hyvä päivittäistavarakauppaverkosto - erikoistavarakauppa kohtuullinen Lahti syö osan - liikekeskus kehittyy erikoisliikkeiden osalta (Rakokivi) - Villähteellä tarpeita uusille palveluille nyt vain yksi kauppa - palvelut ovat lähellä asukkaita Infraverkosto ja liikennejärjestelmä - VT 12 Villähteen liittymä, Uusikylästä itään - Oikorata Nastolan pysäkki lähellä asutusta junayhteys Helsinkiin (nyt 4 junaa Uusikylään) - Harvakylään rakennetaan vesi ja viemäri Pajulahteen - Mäkelän alue yhteistyössä Lahden vesi - Lahden vesi seudullisesti Nastolan luoteisosat. Kunta tukee kylien/hajaasutusalueen vesiosuuskuntia. - Virkistysreitistö erämaa-alueella Ympäristö - Elinympäristö - Kulttuuriympäristö ja maisema - Luonto - Maisema - Vesistöt, pohjavedet - jne - Ei valtakunnallisia suojelutarpeita Paikallisia tarpeita - kylämaisemien hoito - maisemien säilyttäminen - tienvarsien hoito - vanhan rakennuskannan säilyttäminen - Kartanot Seesta, Sylvöjärvi, Arvajoki, Erstan kartano, Orrilanmäki, Toivonoja - Immilän mylly EU-hanke ja kyläyhdistys - Kurian mylly - Ruuhijärven arkeologiset kohteet Pohjavesi (Salpausselkä) - ei pohjavettä likaannuttavaa toimintaa 6

7 - vesiensuojeluhankkeet - pohjavedet harjulla monta veden ottamoa - vesiensuojelu alueelliset suojelurakenteet ja kalastuskuntien tukeminen Sosiaalinen ympäristö ml. arvostukset ja elämäntavat - Keskeinen kohderyhmä lapsiperheet - Hyvät palvelut ja liikenneyhteydet lähellä luontoa - Vanhukset muuttavat kerrostaloihin - Ehkäistään syrjäytymistä kaikki peruskoululaiset jatko-opintoihin - Turvallisuus 6. Miten markkinoisitte kuntaanne Yhdellä lauseella? Nastola - Perheasumisen helminauha Lahden kaupunkiseudulla. Hillittyä kasvua tuhat asukasta mahtuu hyvin lisää. Kuntanne vetovoimatekijöillä? - Kehittyvä elinkeinoympäristö - Luonto - Toimiva kunta hyvä yhteistyö kunnan sisällä - Sijainti Suomen kartalla 7

8 - Edulliset asumiskustannukset - Turvalliset koulut, kevyenliikenteenyhteydet, turvallisuus - Lahden läheisyys - Erinomaiset liikuntaharrastusmahdollisuudet Seuraavassa on kuvattu kuntahaastattelussa ilmi käyneet kasvualueet ja kehityshankkeet tiivistetyssä muodossa. Kasvualueet ja kehityshankkeet Asumisen kasvualueita ovat Villähde, kirkonkylä, Rakokivi ja Pyhäntaka-Mäkelä. Omakotitalotonttikysyntä on vilkkainta Villähteellä johtuen Lahden läheisyydestä. Ympäristöltään vetovoimainen asumisen kasvualue on nauhataajaman pohjoispuolinen järvien ympäristö. Lisäksi Pyhäntaan ja Mäkelän (vt 4/moottoritien liittymä) kyläalueet ovat suosittuja rakennuspaikkoja. Kunnalla on kaavoitettuna n. 100 vapaata omakotitonttia sekä 7 vapaata kerros- ja rivitalotonttia. Vuonna 2002 kunta luovutti 26 omakoti- ja 5 rivitalotonttia. Kasvualueet pyritään sijoittamaan taajamarakenteen sisälle tai sen välittömään läheisyyteen. Haja-asutus keskitetään kyliin, millä tuetaan kylien palvelujen säilymistä. Kylien elinkeinotoimintaa tuetaan suosimalla kylien omia kotipalveluyrityksiä. Ranta-alueilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia lisätä rakennuspaikkojen lukumäärää. Loma-asuntoja on mahdollista muuttaa pysyviksi asunnoiksi tietyin ehdoin (mm. huomioidaan tiestö ja palvelujen saatavuus). Työpaikkarakentamisen kasvualueita ovat Villähde/Ritomäki (n. 1000 uutta työpaikkaa), valtatien 12 liittymän lähialue, valtatien 4 Mäkelän liittymän lähialue, Uusikylä ja radanvarsi Nastolan keskustaajaman eteläpuolella. Vapaita teollisuustontteja on 19. Vuonna 2002 kunta luovutti yhden teollisuustontin. Teollisuusimagoa ylläpidetään, erityisosaamisalana Nastolassa on muoviteollisuus. Työpaikkojen kasvupotentiaalina nähdään teollisuutta tukevat palvelut, mm. kiinteistönhoito, kuljetus ja rakentaminen. Hyvä palvelutaso pyritään säilyttämään (esim. kyläkoulut). Puutteita on erikoiskaupan palveluissa, jotka haetaan osin Lahdesta. Rakokiven liikekeskukseen kaivataan lisää erikoisliikkeitä. Villähteellä tulee kehittää asutuksen lähipalveluja mm. päivittäistavarakauppaa. Valtatien 12 muuttaminen Lahdesta Heinolaan moottoritieksi ja parantaminen välillä Uusikylä- Kouvola on merkittävä kehityshanke. Valtatielle 12 rakennetaan uusi liittymä Villähteelle eteläpuolelle (valmistuu v. 2005). Rautatien nykyinen pysäkki siirretään kirkonkylän eteläpuolelle, pysäkin lähialuetta kehitetään asuinalueena ja toimitiloja käsittävänä alueena. Haravakylä on yksi uusista asutuksen laajenemissuunnista. Mäkelän liittymän seudun vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen tulisi tutkia kuntien välisenä yhteistyönä. Pajulahden kehittäminen (nyt suunniteltu golfkenttä, monitoimihalli) edelleen koetaan tärkeäksi. Lahti-Heinola-moottoritie rakennetaan Nastolan luoteisosan läpi, Mäkelän liittymä nähdään potentiaalisena työpaikkarakentamisen kasvualueena. Junaradan hyödyntäminen tavaraliikenteen osalta vaatii kehittämistä. Kasvun fyysisiä edellytyksiä ovat asumisen luonnonläheisyys (mm. järvet), hyvät palvelut, koulut, korkea työpaikkaomavaraisuus ja hyvät liikenneyhteydet (oikorata, vt 12, vt 4). Nastola on turvallinen paikka asua. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaikille peruskoulun päättäville on tarjolla mahdollisuus jatko-opintoihin Nastolassa. Rakentamista rajoittavia tekijöitä rantaviivan läheisyydessä ovat vesien sietokyky, Kujalan jäteaseman hajuongelmat Villähteellä sekä liikenteen melu (erityisesti 8

9 Villähteellä). Pohjavesialueet rajoittavat paikoin teollisuusrakentamista. Kyläalueilla kasvua hillitsee puuttuva vesi- ja viemäriverkosto. Kylämaisemien hoitoon sekä vanhan rakennuskannan ja peltomaisemien säilyttämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nastolassa on useita kartanoita, jotka ovat arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Ruuhijärvellä on runsaasti arkeologisia kohteita. 9