Puurakentamisen suomalais- venäläinen liiketoiminta Venäjällä -Vientikaupasta verkostoihin Juhani Marttila 7.5.2010 Muuttuva Venäjä -metsäseminaari, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Suomalaisen rakentamisen liiketoiminnan kansainvälistyminen Suomalaisen kiinteistö- ja rakentamisklusterin toiminta on kansainvälistynyt nopeasti 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Rakentamisen sopimussuhteet ovat kehittyneet ja palveluliitokset yleistyneet, mikä edellyttää uusia yhteistyösuhteita ja verkottumista rakennus- ja asennusyritysten ja vähittäiskaupan kanssa. 4.5.2010 2
Kulttuurin merkitys kansainvälistymisessä Liiketoiminnan kansainvälistyminen lisää tarvetta vientimaiden toimintakulttuurien ymmärtämiseen. Tilapäiseen tai muutoin vähämerkityksiseen etabloitumiseen uusille markkinoille riittää vähäinen kulttuuriosaaminen. Tuotannolliset investoinnit ulkomaille vaativat laajinta kulttuuriosaamista. Kulttuurierojen vaikutusten arvioinnista on tulossa vakiintunut osa strategiavalintasuunnittelua. 4.5.2010 3
Rakentamisen toimintaympäristön muutos Venäjällä Venäjä poikkeaa markkina-alueena Suomesta: standardoidun massatuotannon ja vertikaalisesti integroituneiden kombinaattien perinne rakentamisen suunnittelu aiemmin osa kansantalouden tavoitteellista suunnittelua. Taloudelliset muutokset Venäjällä johtivat 1990-luvulla kahteen otteeseen asuntorakentamisen lamaan. Neuvostoliiton aikaiset rakentamiskombinaatit ovat pilkkoutuneet alueellisiksi toimijoiksi, mutta tuotantoprosessien ja organisaatioiden muutos markkinatalousolosuhteisiin on ollut hidasta. 4.5.2010 4
Rakentamisen toimintaympäristön muutos Venäjällä Yksityistettyjen yritysten rinnalle syntynyt kokonaan uusia yrityksiä, jotka ovat pääosin muita tehokkaampia, pieniä ja erikoistuneita. Keskeisiä 2000-luvun kehityssuuntia rakentamisen huomattava lisääntyminen etenkin kaupunkiseuduilla, rakentamissegmenttien eriytyminen toisistaan ja ulkomaalaisten aktiviteetin lisääntyminen. Valtiollisena prioriteettina puurakentamisen edistäminen. 4.5.2010 5
Suomesta Venäjälle suuntautuvan rakentamisen puutuotteiden viennin arvon kehitys 4.5.2010 6
Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Yhteensä 12 suomalaisyritystä ja 15 haastattelua, pääosa vastaajista mukana Kymlenoasuntomessuhankkeessa. Haastatteluissa pääpaino kansainvälistymisprosessien etenemisen ja käytössä olevien yhteistyömallien selvittämisessä. Lisäksi toimintaympäristön selvittämiseksi haastateltiin 12 julkisen sektorin toimijaa, joista 5 suomalaisia ja 7 venäläisiä. Suomalaisyritysten osalta haastattelut kattoivat puurakentamisen arvoketjun keskeisten osien toimijat. 4.5.2010 7
Yhteistyö puurakentamisen arvoketjuissa Luotettava yritysyhteistyö avainasemassa Venäjällä toimittaessa. Täsmällisyys ja toimintavarmuus pitkäjänteisen yhteistyön tärkeimpiä tekijöitä. Luotettavan kumppanin löytäminen Venäjältä hankalaa ja riskialtista. Yhteistyön muodot vastaajayrityksissä: täydentävien rakennusosien hankinta alihankkijalta (yhteistyö arvoketjun ylävirtaan) toiminta asennuspalveluyrityksen kanssa (partnerius) toiminta paikalliskontekteja hoitavan yhteistyökumppanin kanssa (partnerius). Alihankinta ja tuotekehitys arvoketjun alavirran yrityksillä pääosin tiukasti omissa käsissä. Yhteistyö viranomaisten kanssa onnistuneen toiminnan edellytys 4.5.2010 8
Suomalaisen rakentamisen puutuoteteollisuuden Venäjän-strategiat Suomalaisen rakentamisen puutuoteteollisuuden yritykset voidaan jakaa ei-strategisiin etenijöihin, joille maa ei ole liiketoiminnan kannalta strateginen markkina sekä strategisiin etenijöihin, joille Venäjän merkitys yrityksen liiketoimintastrategiassa on suurempi. Ei-strategisten etenijöiden osuus Venäjän markkinoilta tulevasta liikevaihdosta on yleensä pieni, eivätkä ne tyypillisesti ole Venäjä-liiketoimintaan vahvasti sitoutuneita. Strategisten etenijöiden tavoitteina on kannattava kasvu ja toiminnan vakiinnuttaminen jalostusastetta nostamalla ja erikoistuotteisiin profiloitumalla. Strategiset etenijät voidaan jakaa edelleen Itämeristrategiaa käyttäviin ja erikoistuotestrategiaa käyttäviin. 4.5.2010 9
Yritysyhteistyömallit Venäjän oloissa Olennaisessa osassa Venäjän-toiminnassa ovat etabloitumisen tasoon ja yritysyhteistyöhön liittyvät päätökset. Kullakin yhteistoimintamuodolla on omat erityisongelmansa. Ongelmallisia aiheita ovat olleet muun muassa partnerivalinta, tavoitteiden yhteensovittaminen, tuotelaatu, logistiikka- ja tullikysymykset sekä yrityskulttuurien yhteensovittaminen. Aluerakentamishankkeissa arvoketjun toimivuutta pidettiin tärkeänä. 4.5.2010 10
Rakentamisen arvoketjun ongelmia Venäjällä 4.5.2010 11
Aluerakentamisen toteutusmuodot muuttuvat Venäläisten asiantuntijoiden näkemys: 0 5 vuotta 5 10 vuotta 1) Vertikaaliset integraatit Länsimaalaistyyppiset kilpailutukset 2) Developer-johtoiset hankkeet Developer-johtoiset hankkeet 3) Länsimaalaistyyppiset kilpailutukset Vertikaaliset integraatit Toteutuessaan muuttaa merkittävästi Venäjän rakennusteollisuuden yhteistyörakenteita. Lisää alihankkijoille kohdistettuja vaatimuksia ja korostaa luotettavuutta. 4.5.2010 12
Toimintavaihtoehtojen edullisuusarviointi alihankinta Alihankinta on tyypillinen yhteistyömuoto haastatelluissa yrityksissä. Alihankkijan tuottama heikko laatu on ollut tyypillinen syy allianssin purkautumiselle ensimmäisten toimituserien jälkeen. Puutaloteollisuuden ja rakennuspuusepänteollisuuden suomalaisyritysten on mahdollista saavuttaa kilpailuetuja yhteistyöllä venäläisyritysten kanssa arvoketjun ylävirrassa. Alihankinnan syvempänä muotona on sarjatoimitusten käyttäminen. 4.5.2010 13
Toimintavaihtoehtojen edullisuusarviointi partneriudet Partneriusmahdollisuus on esimerkiksi talojen viennissä, jossa paikallinen maahantuojayritys markkinoi suomalaisia taloja. Suunnitteluvastuu on tavallisesti kokonaisuudessaan toimittajalla. Vientiagentti toimii parhaiten, kun myyntivolyymit ovat pienet. 4.5.2010 14
Toimintavaihtoehtojen edullisuusarviointi vientirengasmalli Rakentamisen puutuoteteollisuuden pienyritysten itsenäinen etabloituminen Venäjän markkinoille on yleensä vaikeaa tai mahdotonta resurssien vähäisyydestä johtuen. Mahdollinen etenemismalli olisi rakentamisen vientirengas, jossa useat saman toimialan yritykset organisoivat logistiikan yhteisesti. Etabloituminen omalla yrityksellä on vientirengasta raskaampi ja kalliimpi vaihtoehto, mutta valintana perusteltu, mikäli se on johdonmukainen yrityksen strategisen linjauksen kanssa. Kulttuurisen osaamisen tarve on silloin edellisiä vaihtoehtoja suurempi. 4.5.2010 15
Miten aluerakentamisen kehittyminen vaikuttaa etabloitumiseen ja yritysyhteistyöhön? Suomalaisten puutuoteyritysten osallistuminen aluerakentamiskohteisiin Venäjällä on ollut toistaiseksi pienimuotoista ja kehittynyt vain harvoissa yrityksissä vakiintuneeksi liiketoiminnaksi. Lisääntyvä puun käyttö ja pyrkimys omakotitalojen lisäämiseen tarjoavat kuitenkin hyvän pohjan erillistalojen aluerakentamiskohteiden rakentamiselle. Innovatiivisiin ratkaisuihin on parhaat edellytykset korkean hintatason ja yksilöllisten tuotteiden kysyntäsegmenteissä. Suomalaisen rakentamisen puutuoteteollisuuden yritysten hyödynnettävissä olevia kilpailuetuja ovat laadukkuuden säilyttäminen ja toimitusvarmuus. Liiketoiminnan vakiintuessa ja kohteiden kasvaessa on oletettavaa, että tiiviimmät yhteistyömuodot yleistyvät. 4.5.2010 16
Lisätietoja Marttila, J. & Ollonqvist, P. 2010. Puurakentamisen suomalaisvenäläinen liiketoiminta Venäjällä vientikaupasta verkostoihin. Metlan työraportteja 151. 73 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp151.htm Marttila, J. & Ollonqvist, P. 2008. Pientalojen aluerakentamisen projektiliiketoiminta Venäjällä. Metlan työraportteja 91. 84 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp091.htm 4.5.2010 17