Venäjän n raakapuun ja sahatavaran vienti ja vaikutukset markkinoiden kilpailuun

Transkriptio

1 Venäjän n raakapuun ja sahatavaran vienti ja vaikutukset markkinoiden kilpailuun Anne Toppinen, Jari Viitanen, Antti Mutanen, Riitta Hänninen, H Ritva Toivonen, Erno Järvinen J & Alexander Moiseyev Metsäntutkimuslaitos Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Euroopan metsäinstituutti Kohti edistyvää metsäsektoria sektoria Luoteis-Ven Venäjällä -loppuseminaari , Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Rahoitus Maa- ja metsätalousministeriö yht v Metsämiesten säätiö ja Suomen Metsätieteellinen Seura yht v Osallistuvat tutkimuslaitokset. Yhteensä tutkijatyökuukausia n. 18 kk/v

3 Sisällys 1. Hankkeen tutkimustavoitteet 2. Raakapuun vienti Venäjältä 3. Venäläinen raakapuu Suomessa 4. Venäjän sahatavaran vienti 5. Venäjän raakapuun ja sahatavaran viennin skenaariot 6. Venäläisten puutuotealan yritysten kilpailuasema 7. Johtopäätelmät

4 Hankkeen tutkimustavoitteet Tavoite: Tutkimus valaisee taloustieteen keinoin venäläisen raakapuun ja sahatavaran viennin määräytymistä ja vaikutuksia keskeisimmillä eurooppalaisilla markkinoilla. Tutkimuskysymyksiä: Venäläisen raakapuun viennin kehitys Raakapuun viennin vaikutukset puun kysyntään ja hinnan muodostukseen kohdemarkkinoilla (ensisijaisesti Suomen puumarkkinat). Venäläisen sahatavaran vienti Länsi-Eurooppaan ja sen vaikutus suomalaisten ja ruotsalaisten sahatavaran viejien markkinaosuuksiin (Saksan sahatavaramarkkinat). Puutuotealan yritysten markkinointistrategiat ja toimintaympäristö Luoteis- Venäjällä. Venäjän metsäsektorin viennin kehitysnäkymät

5 Raakapuun vienti Venäjält ltä Raakapuun vienti Venäjältä on 1990-luvun alun jälkeen viisinkertaistunut. Ylivoimaisesti eniten puuta viedään Kiinaan. Suomen osuus viennistä supistunut erityisesti vuoden 1998 jälkeen. Vuonna 1998 Suomen osuus Venäjän raakapuun viennistä oli yli 40 %. Vuonna 2006 enää noin 25 %. Raakapuun vienti Venäjältä milj. m 3 (u.b.) Raakapuun vienti Venäjältä Raakapuun vienti Venäjältä Suomeen Lä ht eet : Faost at, Met sänt ut kimuslait os, Tullihallit us

6 Raakapuun vienti Venäjält ltä Havu- ja lehtipuun vientimäärien jakautuminen maittain: Havupuun vienti Venäjältä, 2004 Lehtipuun vienti Venäjältä, % 17% 15% 4% 15% 5% 45% Suomi Kiina Ruotsi Japani Etelä-Korea Muut 2% 9% 21% 53% Suomi Kiina Ruotsi Japani Muut Lähde: Faostat Lähde: Faostat Suomen osuudet Venäjän raakapuun viennistä Eurooppaan ovat 60 % (havupuu) ja 75 % (lehtipuu)

7 Venäläinen raakapuu Suomessa Venäläisen raakapuun tuonti Suomeen on noin 3,5-kertaistunut sitten 1990-luvun alun. Raakapuun kokonaistuonnista Venäjän osuus on hieman alle 80 %. Tuonnin kasvu on perustunut ensisijaisesti havupuutavaralajien tuontimäärien kasvuun. Vuonna 2006 venäläisen puun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä oli 18 % (21 %, 2005) ja puutavaralajeittain: Mäntytukki 11 % Kuusitukki 13 % Koivutukki 43 % Mäntykuitupuu 7 % Kuusikuitupuu 13 % Koivukuitupuu 42 % m Puun tuoni Venäjältä Suomeen puutavaralajeittain Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, T ullihallitus 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Puutavaralajien suhteelliset puun tuonnissa Venäjältä Suomeen Lähteet: M etsäntutkimuslaitos, Tullihallitus Hake Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu raakapuu (lähinnä haapaa) Hake Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu raakapuu (lähinnä haapaa)

8 Venäläinen raakapuu Suomessa Tutkimusten mukaan venäläinen koivukuitupuu on täydentänyt kotimaista koivukuitupuuta teollisuuden puun hankinnassa. Mäntykuitupuu puolestaan on pikemminkin korvannut kotimaista puuta. Venäläinen puu on selvästi menettänyt hintakilpailukykyään suhteessa kotimaiseen puuhun jo ennen vientitullikorotuksia. Joidenkin puutavaralajien, kuten kuusitukin, tapauksessa venäläisen puun hinta on kiinteästi seurannut kotimaisen puun hintakehitystä. Toisten puutavaralajien, kuten koivukuitupuun, tapauksessa hintakehitykset ovat eriytyneet /m /m Kuusitukki Koivukuitupuu Hankintahinta Rajahinta Hankintahinta Rajahinta

9 Venäläinen raakapuu Suomessa Koivutukki /m Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu /m 3 /m Hankintahinta Rajahinta 2007 /m 3 Mäntytukki Hankintahinta Rajahinta Hankintahinta Rajahinta 20 Hankintahinta Rajahinta

10 Venäjän n sahatavaran vienti Venäjän sahatavaran vienti on noin kolmikertaistunut vuoden 1998 jälkeen. Nykyisin se on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin sahatavaran viejä. Tärkeimmät yksittäiset vientimaat ovat Japani (12 % viennistä) ja Kiina (10 %). Länsi-Eurooppa on kuitenkin tärkein vientimarkkina-alue. Vanhojen EU-maiden (EU15) osuus viennistä on noin 40 %. Eräiden maiden havusahatavaran vienti milj. m³ Venäjä Suomi Ruotsi

11 Venäjän n sahatavaran vienti Venäläinen sahatavara on voittanut markkinaosuuksia esimerkiksi Saksassa samalla kun Suomen ja Ruotsin markkinaosuudet ovat pienentyneet. Eri maista Saksaan viedyn sahatavaran hintojen ja markkinaosuuksien kehitysten analyysin perusteella suomalainen ja ruotsalainen sahatavara eivät kuitenkaan ole korvautuneet nimenomaan venäläisellä sahatavaralla. Suomalaisen sahatavaran havaittiin olevan hinnan suhteen markkinajohtaja Saksan sahatavaramarkkinoilla: ruotsalaisen ja venäläisen sahatavaran hinnat seurasivat suomalaisen sahatavaran hinnan vaihteluita. Eräänä syynä tulokseen on suomalaisten ja ruotsalaisten sahatavaran viejien tietoinen suuntautuminen Saksan kiivaasti kilpailuilta markkinoiden asemesta esimerkiksi Japaniin. Osuus kokonaisvolyymistä 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Markkinaosuudet havusahatavaran viennissä Saksaan Venäläinen sahatavara Ruotsalainen sahatavara Suomalainen sahatavara

12 Venäjän n raakapuun ja sahatavaran viennin skenaariot EFI-GTM mallilla tutkittiin vientitullien vaikutusta hakkuumääriin, vientiin, sahatavaran tuotantoon ja puun hintaan Venäjällä eri skenaariota: Baseline, ei 4,5 /m 3 korkeampia vientitulleja Havupuun vientitullit 15 /m 3 Raakapuun vientitullit 15 /m 3 Raakapuun vientitullit 15 /m 3, vuoden 2009 alusta 50 /m 3 Edellinen yhdistettynä investointi-ilmapiirin paranemiseen Venäjällä

13 Venäjän n raakapuun hakkuiden ja viennin skenaariot 190 % 180 % 170 % 160 % 150 % 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % BASE II III IV V Raakapuun hakkuut: Tullien kohotessa hakkuut jäävät nykytason mukaista kehitystä alemmalle tasolle Venäjän metsätalouden ja metsien käytön tehostamiseen vientitullit eivät riitä 90 % 80 % % BASE 180 % II III 160 % IV V 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Raakapuun vienti: Tullien kohotessa 50 /m 3 tasolle vienti käytännössä loppuu Vaikutukset kansainvälisille raakapuumarkkinoille Venäjän viennin supistuessa jopa 50 milj. m 3 Mitä tapahtuu laittomasti hakatun puun viennille? 0 %

14 Venäjän n sahatavaran viennin skenaariot 200 % BASE 190 % 180 % II III IV V 170 % 160 % 150 % 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % Investointi-ilmapiirin parantuminen lisää tulleja tehokkaammin Venäjän sahatavaran tuotantoa ja vientiä Samansuuntainen tulos saatiin myös sellun tuotannolle

15 Venäläisten puutuotealan yritysten kilpailuasema Haastateltiin 18 puutuotealan yritysjohtajaa Leningradin ja Vologdan alueilla. Tärkeimmiksi kilpailueduiksi koettiin yrityksen yleinen luotettavuus, hyvä maine sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Odotusten vastaisesti halpaa ja runsasta raaka-ainetta ja edullista työvoimaa ei pidetty yrityksille kilpailuetua tuovina tekijöinä. Venäjän kotimarkkinoita ei pidetty houkuttelevina vaan yritykset etsivät tulevaisuudessa kasvua Euroopan vientimarkkinoilta -> kilpailu kiristyy

16 Johtopää äätelmät Venäläisen raakapuun vienti on kasvanut erityisesti Aasiassa. Viennistä Euroopan unioniin Suomen osuus v oli 70 %, joten viennin ja sen muutosten vaikutukset heijastuvat Suomeen EU-alueen voimakkaimmin. Venäläinen raakapuu menetti hintakilpailukykyään jo ennen vientitullikorotuksia. Vienti Suomeen supistui esim. tammi-elokuussa %. Venäläiset sahatavaran tuottajat ovat pystyneet voittamaan markkinaosuuksia Euroopassa, mutta eivät ole saavuttaneet määräävää markkina-asemaa. Vientitullit supistavat hakkuita ja raakapuun vientiä Venäjältä. Sahatavaran tuotanto sen sijaan kasvaa. Venäläiset puutuotealan yritykset tavoittelevat kasvua erityisesti Euroopassa, mikä kiristää alueen kilpailua entisestään. Toimintaympäristön edelleen muuttuessa jatkotutkimusta tarvitaan tarkemman kuvan saamiseksi tuontipuun vaikutuksista raakapuumarkkinoihin ja Suomessa toimivan metsäteollisuuden kilpailukykyyn