PUDASJÄRVEN KAUPUNKI NAAMANGAN KYLÄ SÄRKIVAARAN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUU- TOS EHDOTUS 19.12.2014 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 21.5.2015 23
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 12 3.2. Suunnittelutilanne... 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1. Osalliset... 17 4.3.2. Vireilletulo... 17 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 17 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 19 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 19 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet... 21 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 21 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi... 21 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet... 21 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 21 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 25 5.1. Kaavan rakenne... 25 5.1.1. Mitoitus... 25 5.1.2 Palvelut... 26 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 27 5.3. Aluevaraukset... 27 5.3.1. Korttelialueet... 27 5.3.2. Muut alueet... 28 5.4. Kaavan vaikutukset... 28 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 28 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 29 Vaikutukset talouteen... 30 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 30 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 31 Vaikutukset kulttuuriin... 31 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 31 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 31 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 31 5.7. Nimistö... 31 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 32 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 32 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 33 6.3. Toteutuksen seuranta... 34 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 35
KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: - PUDASJÄRVEN KAUPUNKI (615) - NAAMANGAN KYLÄ (408) TILA REK.NUM. OMISTAJA OLOS 2:104 KARI JA ANITTA AHOLA REPOHARJU 2:124 TAUNO ja SEIJA PARVIAINEN KUKKULA 2:172 Alpo Parviainen VASIKKALAMPI 2:174 TAUNO PARVIAINEN HARJU 2:171 Alpo Parviainen SÄRKIVAARAN RANTA-ASEMAKAAVAN (nro 106) OSITTAINEN MUUTOS. RAKENNUSOIKEUDEN JA RAKENNUSPAIKKOJEN LISÄÄMINEN ALUEEN TULLESSA VIEMÄRÖINNIN PIIRIIN KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS 21.7.2014 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 23.7.2014 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 23.7.-25.8.2014 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 19.1.-20.2.2015 - PUDASJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN 21.5.2015 23 Kuvat: Kimmo Mustonen 24.6.2009, 8.9.2014
Kuva 1 Alueen sijainti Kuva 2 Alueen sijainti satelliittikuvalla
2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen ja laajennus on lähtenyt liikkeelle alueelle eräiden maanomistajien aloitteesta v. 2009 keväällä. Kaikille kaavan maanomistajille tehtiin kysely kiinnostuksesta liittyä muutokseen. Lähes koko kaava-alue tuli aluksi hankkeeseen mukaan. Myöhemmin osa tiloista jäi pois kaavan muutoksesta. Kesällä 2009 tehtiin luonto- ja muinaismuistoselvitykset ja tutustuminen alueeseen. Selvitykset tehtiin koko kaava-alueesta. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2010 alussa. Kaavan vireilletuloilmoitus on julkaistu 21.7.2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 23.7.2014 alkaen ja kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 23.7.-25.8.2014 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 19.1.-20.2.2015. Pudasjärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 21.5.2015 23. Päätöksellä jätettiin hyväksymättä rantasaunat sa6/2 ja sa4,5,7-10, korttelin 4 rakennuspaikat 2 ja 3 sekä lisättiin kaavamääräys rakennusten keskinäisestä etäisyydestä. 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan rakenne muuttuu rakentamisen tehostumisen myötä. Tiestö säilyy pääosin ennallaan. Nykyisen kaavan rakennuspaikoista noin puolet on toteutunut. Kaavanmuutoksella otetaan huomioon tapahtuneet teiden, rakennusten, vesihuollon yms. rakentamiset ja muut tarpeet. Tiet muutetaan ohjeellisiksi. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Fortum Sähkönsiirto Oy vastaa sähköhuollosta ja Syötteen vesi- ja viemärilaitos vesi- ja viemärihuollosta. Alueella on osittain jo viemäriverkosto. Kaava on puoliksi jo toteutunut ja jatkototeutus tapahtuu varsin pian kaavan tultua hyväksytyksi. Kuva 3 Alueen nykyistä rakennuskantaa V -alueella
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa, metsäistä lammen rantamaastoa. Alue on Syötteen matkailukeskuksen läheisyydessä ja perinteistä loma- ja matkailurakentamisaluetta. Muutosalue sijoittuu Syötekeskuksen itäpuolelle ja ladut kulkevat lähellä lammen pohjoispuolella. Alue on pääteiden melualueiden ulkopuolella. Alueen sijainti ja ympäristön kiinteistöjaotus on osoitettu ohessa. Kuva 4 Alueen sijainti Kovalammen eteläpuolella 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääosiltaan mäntyvaltaista, kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Puusto on pääasiassa täysikasvuista. Mäntyjen seassa on jonkin verran kuusta ja rannoilla myös lehtipuuta. Kovalammen ranta on muutosalueen osalta rakentamiskelpoista, hyvää kangasmaastoa. Korkeustaso on alimmillaan alueen eteläosan lampien alueella n. 232.1 m tasolla. Kovalampi on n. 239.7 m tasolla ja korkeimmat alueet n. 267 m tasolla eli korkeuseroa muutosalueelle on n. 35 m. Alue on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa suppa- ja rinnemaastoa. Avokallioita ei alueella ole. Koko alkuperäisen kaavan ja siihen liittyvien alueiden korkeusvyöhykkeet on esitetty liitekartalla.
Kuva 5 Korkeustasot muutosalueella ja sen ympäristössä Kuva 6 Tyypillistä alueen maastoa korttelissa 7 Kovalammen vedenlaatu on kohtalainen. Lammen pinta-ala on n. 15 ha. Lammen ns. muunnetun rantaviivan pituus on n. 1400 m, josta muutosalueeseen kuuluu n. 160 m. Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. Aiemman rantakaavan laatimisen ja Syötteen osayleiskaavoituksen yhteydessä on alueen luonnonympäristö, geomorfologia, suojelukohteet, muut rakentamista rajoittavat tekijät ja kasvillisuuden kulutuskestävyys tutkittu. Ekotoni ky on laatinut erillisenä liitteenä olevan luontoselvityksen kaava-alueesta.
Alueella on muutamia lähde-, lampi- ja suppakohtia sekä hieman erityisarvoa omaava geomorfologinen muodostuma. Alue ei kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta tärkeisiin kallioalueisiin, arvokkaisiin maisema-alueisiin, perinnemaisema-alueisiin eikä sieltä aiemmin ole löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tarkemmat luonto- ja maisemaselvitys sekä muinaismuistoselvitys on tehty kesällä 2009 ja raporttia on tarkennettu 2014. Luontoselvitys on liitteenä ja muinaismuistoselvitys ohessa. Tutkimuskohde: Pudasjärvi, Särkivaara Tutkimuksen tilaaja: Kimmo-Kaava T:mi Kenttätutkimuksen ajankohta: Heinäkuu 2009 Tarkistus: Kesä 2014 Tutkimuksen tarkoitus: muinaisjäännösten määrän, sijainnin, tyyppien ja laajuuden selvittäminen kaavasuunnittelua varten Inventoija: FT Samuel Vaneeckhout Särkivaaran arkeologisen maastoinventoinnin tarkoitus oli muinaisjäännösten määrän, sijainnin, tyyppien ja laajuuden selvittäminen kaavasuunnittelua varten. Inventointi tulee olemaan perusselvitysaineistona ja pohjana laadittaessa alueen ranta-asemakaavaa. Maastotyöskentelyssä inventoitiin ranta-alueet, kartoitettiin ja kuvattiin muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriympäristöön kuuluvia kohteita. Uusien lomarakennusten suunnittelualueilla tehtiin jonkin verran koekuoppia. Apuna maastossa käytettiin käsi-gps -laitetta, maakairaa, lapiota ja lastaa, kameraa ja mittanauhaa. Kenttätyöskentelyyn käytettiin noin 2 tuntia. Jo olevien asuinrakennuksien lähiympäristössä ei tehty koekuoppia kotirauhan rikkomisen välttämiseksi. Muinaisjäännösrekisteristä ei löydy Särkivaaran kaava-alueella sijaitsevia muinaisjäännöksiä. Aiemmin tehdyssä perusinventoinnissa tai osayleiskaavoituksen inventoinneissa ei ole myöskään havaittu muinaisjäännöksiä. Alkuperäisessä allekirjoittaneen inventoinnissa havaittiin yksi mahdollinen asuinpainanne, joka silloin merkittiin muinaisjäännökseksi kartalla. Tutkimuksen aikana ei ollut merkkejä että painanne olisi moderni tai luonnon ilmiö. Täydennysinventoinnissa 2014 ei enää löydetty kyseistä painannetta, vaan alueella on luonnollista metsän pintamaan vaihtelua. Tarkistuksen aikana käytiin aluetta uudelleen läpi eikä näiltä paikoilta mitään painannetta löydetty normaalin metsän epätasaisuuden ohella. Tiestöltä tai metsäkoneurista ei havaittu mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa. Alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Oulu, 12/09/2014 FT Samuel Vaneeckhout Huurrekuja 1 M 1, 90630 Oulu samuelvaneeckhout@gmail.com 040-7438849 Yleissijainti tutkimusalueesta
Tutkimusalueen kartta Kuva 7 Paikkatietoikkunan Natura- ja muinaismuistokohteet 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on noin puoliksi rakennettu, mutta rakentaminen on erittäin harvaa. Pohjakartta on saatettu ajantasalle rakentamisen ja kiinteistöjaotuksen osalta. Alueella on vesi- ja viemäriverkosto ja sähköverkosto kulkee alueen läpi. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen
muutos ja laajennus oli vesihuoltolain mukaisesti julkisesti nähtävänä 20.1.-21.2.2014 Pudasjärven kaupungintalolla teknisessä toimistossa oheisen kartan mukaisesti. Kuva 8 Esitys viemärilaitoksen toiminta-alueeksi Kuva 9 Alueen lähistön rakentamistilanne. Kaikki asuin-, loma-, talous- yms. rakennukset on esitetty
Kuva 10 Rakennuksia korttelissa 6 (ei muutoksessa) Kuva 11 Korttelin 1 rakennukset Kuva 12 Korttelin 4 rakennukset Alueen lähellä Kovalammen pohjoispuolella on hiihtolatuja ja kelkkareittejä, mutta ei kuitenkaan aivan alueen sisällä. Reitit on osoitettu liitekartoilla.
Kuva 13 Lähialueen ladut Kuva 14 Lähialueen kelkkareitit 3.1.4 Maanomistus Muutosalueen ja sen lähimpien tilojen maanomistus on seuraava: TILA REK.NUM. OMISTAJA OSOITE OLOS 2:104 KARI JA ANITTA AHOLA KUUSAANTIE 13 85800 HAAPAJÄRVI REPOHARJU 2:124 TAUNO ja SEIJA PARVIAINEN ARVONTIE 2 95410 KIVIRANTA KUNNAS 2:170 Aarne Parviainen Oksanperäntie 104 93280 SYÖTE HARJU 2:171 Alpo Parviainen Kehäkuru 3 93280 SYÖTE KUKKULA 2:172 Alpo Parviainen HARJULA 2:173 MARKO PARVIAINEN MALPAKANTIE 10 33470 YLÖJÄRVI VASIKKALAMPI 2:174 TAUNO PARVIAINEN KOVALAMMINRANTA 2:269 JAANA PUURUNEN TIKANKONTTITIE 24 B 4 90630 OULU
3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Siinä alue on Loma- ja matkailualuetta (R). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa lomaasumiselle ja matkailua palveleville toiminnoille rakentamisalueita niihin kuuluvine liikenne-, virkistys- yms. alueineen. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön lomaasunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. Lisäksi alue kuuluu Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue -merkinnän Syötteen alue (mv-2) sisälle. Sillä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Syötteen alueen kehittämisperiaatteena on Alueen kehittäminen perustuu matkailukeskuksen palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja retkeilyyn liittyviin virkistystoimintoihin. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Kuva 15 Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavan uudistaminen on lähtenyt liikkeelle syksyllä 2010. Alustavan valmistelun ja käynnissä olevien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta, joita ovat ainakin Oulun seudun yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan sekä Himangan alueen sovittaminen Pohjois-Pohjanmaan kaavaan. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Aluetta ei koske erityiset merkinnät.
Kuva 16 Ote vaihemaakuntakaavasta Pudasjärven kunnanvaltuusto on 25.6.1990 hyväksynyt Syötteen osayleiskaavan. Se oli ns. I asteen osayleiskaava. Syötteen yleiskaava on muutettu 30.6.2009 46 tehdyllä valtuuston päätöksellä. Yleiskaavassa lammen ranta-alue on lomarakennusten aluetta (RA-2) ja sisämaa osittain loma-asutuksen reservialuetta (RA-res). Niiden ulkopuoliset alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (MU-1 ja M). Alue on pohjavesialuetta. Ote osayleiskaavasta tärkeimpine merkintöineen ja määräyksineen on ohessa.
Kuva 17 Ote Syötteen osayleiskaavasta merkintöineen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 27.12.1995 vahvistanut alueen rantakaavan, jonka kunnanvaltuusto oli hyväksynyt 26.10.1995 48. Vahvistettu alkuperäinen kaava on ohessa. Kuva 18 Alkuperäinen ranta-asemakaava pienennettynä
Kuva 19 Syötteen kaavatilannetta Pudasjärven kaupunginvaltuusto on 13.12.2012 55 hyväksynyt rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan 1.1.2013. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty alun perin 21.6.1993. Kartta on täydennetty uusien kiinteistörajojen, rakennusten, teiden jne osalta kesällä 2010 käyttäen apuna uusia ortokuvia, maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriä ja uusia Gps menetelmän täydennysmittauksia. Pohjakartan täydennyksen on maankäyttöinsinööri Markku Mattinen hyväksynyt 20.7.2011 13. 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna lähes kaksikymmentä vuotta eikä se kaikilta osiltaan ole tämän hetken tarpeita vastaava. Alue on tullut yleisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin, mikä mahdollistaa rakentamisen tehostamisen. Aiemmassa kaavassa jätevedet tuli johtaa umpisäiliöön. Suurimmalla osalla rakennuspaikoista rakennusoikeus on vain 80 k-m2, mikä ei vastaa nykyisen ympärivuotisen lomarakentamisen vaatimuksia. Kaavamääräykset laitetaan muutenkin ajan tasalle ja sitovilla rajauksilla olleet kaavatiet muutetaan ohjeellisiksi. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2009 keväällä. Sen jälkeen kyseltiin koko kaava-alueen maanomistajien kiinnostus muutokseen ja tehtiin luonto-, maasto- muinaismuisto- yms. selvitykset. Maanomistuskiistojen vuoksi kaavoitus oli ajoittain keskeytyksissä. Vireilletulosta tiedotettiin 21.7.2014 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.7.2014 alkaen. Samalla oli kaavan valmisteluaineisto = kaavaluonnos nähtävillä 23.7.-25.8.2014.
Kuva 20 Alueella on tieverkosto valmiina, joskin se vaatii paikoin parantamista. Kuva Kehäkurulta kohti Kovalampea. Oikealla V alueen rakennuksia 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Caruna Oy (ent. Fortum Sähkönsiirto Oy) Syötteen vesi- ja viemärilaitos - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto (Museovirasto) Pohjois-Pohjanmaan museo - pudasjärviset seurat ja yhdistykset 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alunperin 3.9.2010 ja se on nähtävillä 23.7.2014 alkaen. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn aikana. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - ennen kaavan virallista liikkeellelähtöä ovat maanomistajat ja kaavoittaja käyneet keskusteluja kaupungin viranomaisten kanssa - kaavoittajan puhelinkeskustelut kaupungin maankäyttöinsinööri Markku Mattisen kanssa maaliskuussa 2009 ja sähköpostien vaihdot heinäkuussa 2010 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja:
Viranomaisneuvottelu on pidetty videoneuvotteluna 19.3.2014. Sen muistio on ohessa: *********************************************** PUDASJÄRVEN SÄRKIVAARAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIRANOMAISNEUVOTTELU 19.3.2014 KLO 10.00-10.30 VIDEONEUVOTTELU POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / PUDASJÄRVEN KAUPUNKI 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Markku Siira P-P ELY keskus Markku Mattinen Pudasjärven kaupunki 2 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - kaavanmuutos ei ole vielä virallisesti vireillä eikä aineisto ollut nähtävillä. Kaavaluonnos, selostus ja luontoselvitys on toimitettu osallisille kokouskutsun yhteydessä ja se on myös kaavoittajan nettisivuilla koko prosessin ajan. - alueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto, mikä Syötteen osayleiskaavan ohella mahdollistaa alueen rakentamisen tehostamisen - koko kaavan maanomistajien kiinnostusta muutokseen on tiedusteltu, mutta vain luonnoksen mukaiset maanomistajat lähtivät mukaan. - muutosalueen pinta-ala on 9,6345 ha. Nykyinen rakennusoikeus on 531 k-m2 ja luonnoksen mukainen 2090 k-m2. Aluetehokkuus on ea=0.0022. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on ennen muutosta 80-100 k-m2 ja luonnoksessa 120 k-m2. 3 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus Antti Huttunen - tässä muodossa kaavaa ei kannata viedä eteenpäin, koska ELY keskus tulisi siitä valittamaan. Jo aiemmassa kaavassa rantaviiva on käytetty varsin tarkoin ja nyt rantapaikkoja on vielä lisätty. Uutta RA paikkaa eikä saunoja (R-1) voi esittää. Sisämaassa on lisäksi huomattavasti rakennusoikeutta. Kaavaluonnos on tehokkaampi kuin lammen vastarannan kaavat, joissa rantaa ei ole näin paljon rakennettu ja kaavat ovat matkailutarkoituksiin laadittuja - korttelissa 4 on lomarakennus ja talousrakennus voimassa olevan kaavan korttelin ulkopuolella. Samoin rannassa oleva sauna on rakennusalan ulkopuolella. Kaupungin on selvitettävä, onko näihin luvat myönnetty - kaavassa voisi olla n. 1 rakennuspaikka / hehtaari. Karsinnassa on luontoarvot huomioitava. Rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta voi kasvattaa - tiet olisi hyvä olla sitovilla rajoilla esitettyinä, koska teitä on tullut aika paljon Pudasjärven kaupunki Markku Mattinen - kaavaa ei ole käsitelty virallisesti kaupungissa eikä em. lupatilannetta ole selvitetty - maanomistajien kesken on ollut kiistoja eri asioista - alue on yleiskaavassa RA-2 aluetta ja sinne on vesi- ja viemäriverkosto tehty, joten kaavan tehostaminen on sen puolesta mahdollista. Rakennettuja vesi- ja viemärilinjoja on vastoin ohjeita otettu tiekäyttöön. Kaupunki toimittaa mitattujen linjojen paikat kaavoittajalle. Korttelissa 7 on maastonmuodot ja luontoselvitys otettava huomioon 4 TYÖN JATKOKÄSITTELY Pohjakartan rakennustilanne sekä vesi- ja viemäriverkostot ajan tasalle. Kaava vireille. Vaikka hanke ei ole virallisesti vireillä, tätä neuvottelua voidaan pitää viranomaisneuvotteluna. Myöhemmin on syytä pitää työneuvottelu(ja). MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen sihteeri JAKELU. - osanottajat ja muut osalliset sähköpostilla *********************************************** Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen pidettiin kaavaneuvottelu osittain videoneuvotteluna 13.11.2014. Muistio on ohessa. *********************************************** PUDASJÄRVEN SÄRKIVAARAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAISEN MUUTOKSEN KAAVANEUVOTTELU
13.11.2014 KLO 10.00-11.00 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Antti Huttunen P-P ely -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Markku Siira P-P ely -keskus Tauno Parviainen maanomistaja Markku Mattinen Pudasjärven kaupunki, videoyhteydellä 2 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - 10.6.2014 päivätty ranta-asemakaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 23.7.-25.8.2014. Aineisto on toimitettu osallisille lausuntopyynnön yhteydessä ja se on myös kaavoittajan nettisivuilla koko prosessin ajan. Mielipiteistä ja lausunnoista laadittu vastine on toimitettu kokouskutsun yhteydessä - kaupungin, maanomistajien ja kaavoittajan kesken on pidetty neuvottelu 8.9.2014, jossa todettiin tärkeäksi saada myös ely keskuksen tarkempi kanta kaavoituksen jatkamiseen 3 MAANOMISTAJIEN ESITYS PALAUTTEEN HUOMIOIMISESTA - Tauno Parviainen ilmoitti, että alkuperäisistä luonnoksista on käytyjen neuvottelujen perusteella jo karsittu 3 rakennuspaikkaa ja täten aluetehokkuus laskenut mm. alle lammen pohjoispuoleisen kaavan. Nähtävillä olleesta luonnoksesta voidaan poistaa korttelin 1 rakennuspaikka 2, mikä vähentää rannan lähellä olevaa rakennusoikeutta ja pienentää aluetehokkuutta. Kaikki naapuritilojen rakennukset eivät ole liittyneet vesi- ja viemäriverkostoon. Kaikki hänen rakentamisensa on verkostoon liitetty ja uudet rakennukset liitetään myös. Aiemmassa kaavassa on ennen yhteisellä alueella ollut sauna (nykyinen Jaana Puurusen alue) määrätty purettavaksi, mutta sitä ei ole tapahtunut. Rannan lähellä ollut lähde (luo-1) on usean vuoden ajan ollut kuivana. Saunojen rakentaminen ei ole estänyt eikä tule estämään muiden kulkua rannalla. Rantaan johtaa myös useita teitä, jotka turvaavat sinne pääsyn. Kaavaan merkityt tiet ovat olemassa olevien rasitteiden mukaisia. 4 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET - Antti Huttunen totesi, että korttelin 4 rakentaminen on toteutunut aiemmasta kaavasta poikkeavalla tavalla, mikä entisestään sulkee viheryhteyttä rantaan. (Tauno Parviainen totesi, että tämä on tapahtunut rakennustarkastajan luvalla ja ympäristön piirteet huomioiden.) Rannan lähettyville ei kaavan kokonaisuus huomioiden tulisi sallia enää uusia rakennuspaikkoja eli uudet saunojen rakennusalat ja korttelin 4 uudet rakennuspaikat tulee poistaa. Sisämaassa rakennuspaikkoja voidaan lisätä, kunhan luontoselvitys on huomioitu ja mahdolliset perustelut lisätty. Rakennuspaikat voivat olla myös RM merkinnällä, mutta sillä ei em. asioihin ole vaikutusta. - Markku Mattinen katsoi, että tarvitaan luontoselvittäjän lausunto, kaavan mitoitus on liian korkea ja rantarakentamista on liikaa 5 TYÖN JATKOKÄSITTELY - kaupunginhallituksen käsittely, johon tarvitaan maanomistajien kaavaesitys luonnosvaiheen palautteen ja tämän neuvottelun huomioimisesta - maanomistajalla on oikeus esittää em. asioista poikkeava kaavaehdotus, joka on pidettävä nähtävillä. Kaupungilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta sitä hyväksyä ja aikanaan tehtävästä päätöksestä on valitusmahdollisuus maanomistajalla, ely keskuksella, naapureilla jne MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: - osanottajat sähköpostilla 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaava-alue on olemassa olevan Syötteen matkailukeskuksen sisällä, joten lisärakentaminen tukee aluerakennetta ja tavoitetta edistetään Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta Syötteen alueen monipuolisten matkailu- ym. palveluja. Tulvalla ei ole vaikutusta rakentamisalueilla. Lähistöllä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa matkailukeskuksen eri toiminnoista tulevia ääniä lukuunottamatta. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Mahdolliset muinaismuistot on inventoitu ja otettu huomioon. Syötteen ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta merkittävää lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan liittymällä viemäriverkostoon, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään. Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Tavoitteeseen ei ole suurta vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä Maakuntakaavassa alue on osoitettu lomarakentamista ja matkailua palvelevaan toimintaan. Syötteen osayleiskaavassa alue on pääasiassa loma-asuntoalueeksi varattu. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita neuvotteluissa ja keskusteluissa esille tullutta lukuunottamatta. Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi ja taloudellisesti kannattava mm. vesi- ja viemäriverkostoinvestointien kannalta. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä alueen talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kauttakulkukohteena. Palveluja alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa, vaan ne ovat lähellä Syötteen eri puolilla. Rakennusoikeudet korjataan siten, että ne vastaavat tämän hetken rakentamismääriä ja -tarpeita. Kaavan aluetehokkuus vastaa suunnilleen Kovalammen pohjoisrannalle tehtyjen kaavanmuutosten määriä.
4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on uusia tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Aiemman rantakaavan laatimisen yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja ja mitoituksia sekä vertailtu niiden vaikutuksia, joten tässä yhteydessä ei vaihtoehtoja ole laadittu. Olemassa oleva kiinteistöjaotus estää merkittävästi toisistaan poikkeavien vaihtoehtojen laatimisen. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Koko kaava-alueen osalta on tehty luontoselvitys, jossa on todettu, ettei esteitä rakentamiselle ole. Alueen suurmuotoihin kuuluva glasifluviaalinen muodostuma otetaan huomioon siten, ettei sen kautta ja etenkään rinteitä pirstoten tehdä uusia teitä eikä rakentamisella pilata maastonmuotoja. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 23.7.2014 alkaen ja kaavaluonnos oli nähtävillä 23.7.-25.8.2014. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavanlaatijan vastineella täydennettynä: - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos 24.7.2014 toteaa, että rakennuspaikkojen takaosissa ja päädyissä on sp alue, jolle ei saa rakentaa. Se tulisi olla rakennuspaikkojen rajoilla, jotta eri rakennuspaikkojen rakennusten etäisyydeksi tulisi vähintään 8 m. Rakentaminen tätä lähemmäksi aiheuttaa paloteknisiä vaatimuksia rakennusten ulkoseinille ja ikkunoille o kaavassa rakennuspaikkojen rajat ovat ohjeellisia, mutta sp alueen raja on sitova viivatyyppi. Täten rakennuspaikkojen välirajoilla ei ole syytä käyttää sp aluetta. Kaupungin rakennusjärjestys määrää joka tapauksessa, että rakennuksen etäisyyden naapurin rajasta ilman tämän suostumusta on oltava vähintään 4 m. - Pohjois-Pohjanmaan ely keskus 12.8.2014 lausuu, että voimassa olevassa kaavassa muutosalueella on kuusi rakennuspaikkaa ja yksi yhteiskäyttöön tarkoitettu sauna. Luonnoksessa on lisätty yhdeksän uutta rakennuspaikkaa sekä kaksi saunan paikkaa. Ely keskuksen mielestä uuden rakentamisen määrä on liian suuri ja käyttää olemassa olevan nykyisinkin jo vähäisen vapaan rantaviivan kokonaan. Uuden rakentamisen sijoittamista arvokkaalle luontokohteelle ei ole perusteltu. Luonnos ei täytä MRL 73 sisältövaatimuksia eikä esitetyssä muodossa kaavatyön jatkamiselle ole edellytyksiä o rannan läheltä ja muutenkin rakentamista vähennetään, rakennuspaikkoja pienennetään ja siirretään kauemmaksi rantaviivasta, luontokohteen käytön perusteluja lisätään. Ely keskuksen ja kaupungin kanssa on pidetty neuvottelu työn jatkamisen edellytyksistä, jolloin maanomistajat ovat perustelleet esityksiään. Tauno Parviaisen perustelut ovat liitteenä - Caruna Oy 14.8.2014 toteaa, että tulevaisuudessa on rakennettava uutta jakeluverkkoa, minkä vuoksi he esittävät varattavaksi uuden ohjeellisen muuntamopaikan o muuntamo lisätään kaavaehdotukseen - Museovirasto 28.8.2014 lausuu, että Pudasjärven perusinventointi on tehty 1998 ja on täten pahoin vanhentunut. Muinaisjäännösrekisterin mukaan alueelta ei tunneta jäännöksiä. Museovirasto pitää ilahduttavana, että kaava-alueella on tehty arkeologinen perusselvitys. Selvityksen tulisi olla kaavaselostuksen liiteasiakirja kuten luontoselvitys. Inventoinnista tulee jättää päivätty ja allekirjoitettu raportti Museoviraston arkistoon. Sen perusteella arvioidaan, mille havaitulle rakenteelle annetaan muinaisjäännös status. Inventoinnissa on havaittu painanne, mutta sitä ei ole kaavaan merkitty. Alueella tulisi suorittaa täydennysinventointi, josta toimitetaan suositusten mukainen raportti Museovirastoon ennen kaavaehdotusvaihetta o inventointia, sen raportointia ja huomioimista kaavassa tarkennetaan - Pudasjärven viranomaislautakunta 28.8.2014 77 toteaa, että liittyminen Syötteen vesi- ja viemärilaitokseen on mahdollista, mutta toiminta-aluetta ei olla toistaiseksi laajentamassa tälle alueelle. Korttelien merkinnät tulisi vastata kaavaselosteen tekstejä, rakennuspaikkojen lisääminen kortteleihin tulisi tarkastella uudelleen, virkistysalueet tulisi esittää kaavassa herkän luonnon vuoksi, jätevesien käsittely tulisi esittää vähintään yhtä hyvin kuin aiemmassa kaavassa, umpisäiliöiden tyhjennys tulisi osoittaa Syötteen puhdistamolle, kulkuväylien rakentamiseen tulisi kiinnittää huomiota eikä Kovalammen kuormitusta tule lisätä o koska alueelle on jo kattavasti rakennettu vesi- ja viemäriverkosto tulisi liittyminen siihen olla ehdoton kaavassa oleva määräys, joten sitä ei ole syytä muuttaa. Kaavan MU-1 alueilla on sama kaavamääräys ja metsien käsittelyohje kuin mm. lammen pohjoispuolen kaavan VL alueilla. Täten merkinnällä ei olennaista merkitystä ole. Alueella on hyvin paljon eriaikoina ja eri tilojen käyttöön rakennettuja tieyhteyksiä. Niiden määrää on vähennetty ja pyritty järkeistämään. Tiet on merkitty ohjeellisina, jotta tulevat muutostarpeet voidaan ottaa helpommin huomioon. Merkinnät ja selostus tarkistetaan
- Aarne Parviainen 27.7.2014 katsoo, että yhdelle maanomistajalle tulee niin paljon rakennusoikeutta, etteivät muut saa jatkossa rakennuslupia ja muiden alueet jäävät näiden virkistyskäyttöön. Kaavaan on merkitty teitä mm. muistuttajan (2:170) ja Jaana Puurusen (2:269) maille Tauno Parviaisen rakennuspaikkoja varten. Ne tulisi merkitä kaavaa laativan maille. Teitä ei tulisi merkitä alueille, jotka eivät ole muutoksessa. Syötteen alueella on jo tarpeeksi rakentamattomia tontteja o kaavanmuutos supistui alkuperäisistä suunnitelmista osan maanomistajista jäätyä pois muutoksesta. Tarkoitus on laatia kaava, jota vastaavaa rakennusoikeutta (=aluetehokkuutta) myös muut maanomistajat voivat omilla alueillaan kaavanmuutoksilla noudattaa. Kaikki kaavaluonnokseen merkityt tiet ovat kohdissa, joissa on maanmittaustoimituksessa perustettu rasitetie tai ne koskevat siinä mukana olevien maanomistajien maita. Selvyyden vuoksi tiet on merkitty ohjeellisilla merkinnöillä myös muutoksen ulkopuolelle jäävien tilojen osalta. Ne eivät anna uusia tieoikeuksia mutta eivät myöskään poista olemassa olevia rasitteita. Muilla Syötteen alueilla olevilla rakentamattomilla rakennuspaikoilla ei muutoksen suhteen ole mitään merkitystä - Maija-Liisa Kuivala sähköpostilla 28.7.2014 Kuuselan tilalta 75:3 katsoo, että alue ja ranta tulee liian tiheästi rakennetuksi huomioiden Kovalammen nykyisen rakennuskannan ja mahdolliset kauempana olevat rakennushankkeet. Rakentamista ei tulisi sallia alle 5000 m2 tonteille o rakennusoikeuden määrää tarkennetaan edellä todetun mukaisesti. Kaavassa tällä alueella 5000 m2 on liian suuri rakennuspaikkakoko - Raili Kokko 30.7.2014 viittaa Syötteen osayleiskaavasta OTK Kristian Danielsonin 1.12.2006 laatimaan mielipiteeseen. Siinä vastustetaan Kokon maiden merkitsemistä VR alueiksi. Se palvelisi vain muita lammen rannan maanomistajia. Kokko vastustaa rantakaavan muutosta, koska Kovalampi on pieni ja sen ranta on jo täynnä mökkejä. Lisärakentaminen tuo lisää virkistyspaineita muistuttajien alueille o tässä yhteydessä ei voida ottaa kantaa Syötteen osayleiskaavan sisältöön ja sen aluevarauksiin. Ne ovat kuitenkin pohjana sille, että ranta-asemakaavan muutokseen on yleensäkin voitu ryhtyä. Kuten edellä on todettu, niin kaavanmuutoksen rakentamismäärää vielä tarkennetaan. Jo nyt on muutosalueen eteläosa jäänyt kokonaan rakentamisen ulkopuolelle, mikä osaltaan mahdollistaa uusien rakennuspaikkojen lähivirkistysmahdollisuudet - Jaana Puurunen 1.8.2014 viittaa Lapin käräjäoikeuden päätökseen, jolla yhteisen alueen jaossa hänet on tuomittu maksamaan korvauksia siitä, ettei Tauno ja Alpo Parviaisella ole eikä tule olemaan rakennusoikeutta. Jos sitä tulee, niin korvaukset tulisi maksaa takaisin. Muutoksessa Tauno Parviaiselle tulisi niin paljon rakennusoikeutta, etteivät muut tulisi rakennuslupia saamaan ja naapurien alueet jäisivät virkistysalueiksi ja arvottomiksi. Teiden osalta todetaan samaa kuin edellä Aarne Parviaisen mielipiteessä o kaavanmuutosta pyrittiin tekemään jo ennen mainitun yhteisen alueen jakamista ja osoittamaan kaikille kolmelle omistajalle rakennusoikeutta. Muutosta ei maanomistajien riitaisuuden vuoksi silloin saatu vietyä eteenpäin. Sittemmin osa maanomistajista jäi muutoksesta pois. Kuten edellä on todettu, niin muutos on tarkoitus tehdä siten, että samoilla perusteilla samanlaisille alueille muutos voidaan myöhemmin tehdä. Suoraan rakennusluvilla ei kenellekään varmaan kaavasta poikkeavia lupia tulla saamaan vaan se vaatii kaavanmuutoksen. Korvausten mahdollinen palauttaminen ei kuulu kaavassa käsiteltäviin asioihin. Teiden osalta viittaan Aarne Parviaisen mielipiteen vastineeseen - Jaana ja Petri Lalli sähköpostilla 25.8.2014 toteavat, että suunniteltu rantarakentaminen ja sen lisääminen ei ole tarpeellista ja on jo liiallista rantojen käyttöä, joten sitä vastustetaan o rakennusoikeuden määrää etenkin rannan lähellä tullaan vähentämään edellä todetun mukaisesti - Leena-Maria Pohjola, Riitta Neitola, Jouni Kannisto ja Katri Vääräniemi sähköpostilla 25.8.2014 Saivon tilalta 2:19 huomauttavat kaavanmuutoksessa olevan tilansa tieyhteydestä. Nykyinen tieyhteys kulkee RA-3 korttelin keskeltä suoraan loma-asunnon pihaan päätyen Saivonkujalle. Ehdotettu uusi tieyhteys on huonossa kunnossa, mutkikas ja hankalakulkuinen mm. talviaurauksen suhteen. Muuta huomautettavaa ei ole. Jouni Kannisto on lisäksi puhelimessa esittänyt muutoksia kaavan tiestön nimistöön. o muutoksessa on useita RA-3 kortteleita, mutta muistuttajat tarkoittavat ilmeisesti korttelin 4 rakennuspaikan 1 eteläpuolella olevaa tieuraa, jolle nyt ei ole merkitty ohjeellista tieyhteyttä. Siitä on suoraan kuljettu Saivon tilalle lähelle Kovalammin rantaa. Korttelin 4 rakennuspaikan 1 eteläpuolelle ei missään toimituksessa ole perustettu rasitteita, joten sitä ei kaavassa ole merkitty. Saivon tilalle on tieoikeus Kovalammin yksityistiellä, mikä on ilmeisesti muistuttajien mainitsema mutkainen, hankala tieyhteys. Se tulee kaavaluonnoksessa Kehäkuru nimistä tietä pitkin ja jatkuu tilan etelärajan suuntaisesti Nurmilammentie nimisenä tieyhteytenä. Kaavassa ei voida ottaa kantaa kaavanmuutoksen tai koko kaavan ulkopuolella olevien kiinteistöjen tieyhteyksiin. Mitään olemassa olevaa kulkuyhteyttä ei ole poistettu tai estetty. Kaikille kaavassa mukana oleville rakennuspaikoille tai rakennusaloille on ohjeellinen tieyhteys kuitenkin merkitty, vaikka osa teistä on muutoksen ulkopuolella. Kaikkiin kohtiin on virallinen rasite- tai yksityistieoikeus niillä kiinteistöillä, joiden käyttöön ne on merkitty. Teiden nimet tarkennetaan käytössä olevan tilanteen mukaisesti. Pudasjärven kaupunginhallitus päätti 16.12.2014 434 esittää, että ehdotusta muutetaan ennen jatkokäsittelyä seuraavasti: 1. Uudet rantasaunat (2 kpl) poistetaan 2. korttelin 4 rakennuspaikat 2 ja 3 poistetaan 3. luo-2 alueella olevat rakennuspaikat muotoillaan niin, ettei rakentaminen uhkaa geomorfologista muodostumaa 4. ranta-asemakaavateiden ohjeelliset merkinnät kaavamuutosalueen ulkopuolella poistetaan.
Maanomistajat ovat katsoneet, ettei ole perusteita poistaa kohdissa 1 jä 2 esitettyja rakennusaloja tai rakennuspaikkoja. Muutosalueen ulkopuoliset ohjeelliset merkinnät poistetaan kaavaehdotuksesta. Luontoselvittäjä on antanut lausunnon kaavan tekeillä olleesta vaiheesta, jonka mukaan nyt sijoitellut rakennuspaikat eivät vaaranna geomorfologisen muodostelman tärkeimpiä suppa- ym. kohtia. Kortteleita on jonkin verran tarkennettu ja rajauksia selvennetty. Jari Hietarannan lausunto on ohessa. Georfologinen muodostumaa ei ole sisällytetty valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan. Lopullisen kaavanmuutoksen ulkopuolella ja alueen itäpuolella olevat Iso Nurmilampi sekä Vasikkalampi ovat lakikohteita ja luonnonarvoiltaan muuta harjualuetta arvokkaammat. Tämäntyyppiset suppalammet ovat erittäin alttiita ihmistoiminnan vaikutuksille. Harjumuodostumien yhteyteen syntyy usein deltamuodostumia, jotka kuvastavat muinaisen jääjärven tasoja. Myös erilaiset jääjärven rantamuodostuvat ovat helposti erotettavissa. Muodostumat sinällään eivät siis ole erityisen harvinaisia. Tosin on todettava, että geomorfologisten kohteiden seikkaperäinen ja yksityiskohtainen luokitus ja arvottaminen on vielä alkutaipaleella. Alueen maisemakuva ei myöskään ole erityisen vaihtelevaa eivätkä muodostuman loivat piirteet helposti tule huomioiduksi. Lampien ympäristössä sen sijaan topografia on jo vaihtelevampaa. Suunnittelualueen geomorfologia on entuudestaan jonkin verran kärsinyt lukuisten tieurien ja loma-asutuksen rakentamisesta. Alueen kasvillisuus sen sijaan on ollut voimakkaan ihmistoiminnan vaikutuksen kohteena, etenkin länsiosan deltalla. Osittain siihen on syynä olleet myrskyt, jotka ovat puustoa kaataneet. Mitoitukseltaan kohtuullinen rakentaminen, jota ohjataan maanpinnan ja morfologian isot, laaja-alaiset muutokset ja muuttamiset kieltävillä määräyksillä, riittää turvaamaan paikallisen muodostuman erityispiirteet. Harjukompleksin länsiosan delta-alueelle rakentaminen soveltuu paremmin kuin mainittujen suppalampien ympäristön jyrkemmän topografian alueille, jotka eivät siis kuulu lopulliseen kaavanmuutokseen. Luonto-olojen puolesta ei täten ole esteitä 5.12.2014 päivätyn kaavanmuutoksen hyväksymiselle määräyksineen. Sauvossa, 10.12.2014 Jari Hietaranta EKOTONI KY, Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO jari.hietaranta@pp.inet.fi, 0400 479 740 Kaavaehdotus oli nähtävillä 19.1.-20.2.2015. Annettujen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta kaavoittaja totesi vastineena seuraavaa: - Pohjois-Pohjanmaan ely keskus 10.2.2015 viittaa 19.3.2014 pidettyyn viranomaisneuvotteluun, luonnoksesta 12.8.2014 annettuun lausuntoon ja 13.11.2014 pidettyyn kaavaneuvotteluun. Luontoselvityksen laatijan Ekotoni Ky:n 10.12.2014 antaman lausunnon mukaan luonto-olojen puolesta ei ole esteitä kaavanmuutoksen hyväksymiselle, joten kortteleiden 5, 7, 8 ja 9 hyväksymiselle ei ole esteitä. Ely keskuksen kannanottoja ei ole otettu huomioon mm. ranta-alueiden rakentamisessa ja tältä osin kaavaehdotus ei täytä MRL 73 sisältövaatimuksia o Tauno Parviainen on ilmoittanut, että yksi saunan rakennusala (sa 4,5,7-10) voidaan poistaa. Itäisempi Alpo Parviaisen maalla oleva saunan rakennusalaa (sa 6/2) voidaan siirtää kauemmaksi kohtaan, joka sallii rakentamisen n. 35 m päähän rannasta. Sauna liittyy sisämaassa olevaan rakennuspaikkaan. Kortteliin 4 tuleva uudisrakentaminen tulee vähintään 110 m päähän rannasta ja sijoittuu korttelin 1, tilan 2:254 ja jo toteutuneen saunan (sa 4/1) rakennusalan taakse toiseen riviin. Korkeuseroa lammen pinnan tasoon tulee n. 12 m, joten rakentaminen ei millään tavalla vaikuta rantanäkymiin, vapaan rantaviivan määrään eikä muutoinkaan rannan käyttöön. Tältä osin kaava tulisi hyväksyä nähtävillä olleessa muodossa. Tauno Parviainen on näkemystään muuttanut ja on ilmoittanut, ettei saunaa (sa 4,5,7-10) poisteta tasapuolisuuden vuoksi, koska yhteisen alueen jaossa Alpo Parviaseille tulleen alueen sauna (sa 6/2) on esitetty säilytettäväksi. Tauno Parviaisen saunaa voidaan siirtää n. 35 m päähän rantaviivasta. Tällä muutoksella kaavaa esitetään hyväksyttäväksi. - Caruna Oy 5.2.2015 toteaa, että luonnosvaiheessa esitetyt varaukset on huomioitu asianmukaisesti, joten ei ole huomautettavaa o ei vaikutusta hyväksymiseen - Pudasjärven viranomaislautakunta 4.2.2015 7 toteaa, että ranta-asemakaavamääräykset ovat osittain kohtuuttomat sillä Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-aluetta ei olla toistaiseksi laajentamassa kaikille kaavan osoittamille rakennuspaikoille. Luonnosvaiheessa edellytettyä rakennuspaikkojen uudelleen tarkastelua ei ole riittävästi tehty. Virkistysalueet puuttuvat edelleen eikä MU-1 alue niitä korvaa kokonaan. Kovalammen kuormitusta ei saa lisätä eikä jätteiden keräilyaluetta löydy kaavasta. o koska alueelle on jo kattavasti rakennettu vesi- ja viemäriverkosto tulisi liittyminen siihen olla ehdoton kaavassa oleva määräys, joten sitä ei ole syytä muuttaa. Viemärivesien johtaminen olemassa oleviin verkostoihin onnistuu helposti viettoviemäröinnillä. Kovalammen vedenlaadun kannalta on viemäriin liittymisvelvoite ensiarvoisen tärkeää. Kaavan MU-1 alueilla on sama kaavamääräys ja metsien käsittelyohje kuin mm. lammen pohjoispuolen kaavan VL alueilla. Täten merkinnällä ei olennaista merkitystä ole. Jätteiden keräilyalue on kieltämättä hieman huonosti erottuva, mutta se on osoitettu korttelien 5 ja 9 länsipuolelle aivan kaava-alueen rajalle. Lausunto ei anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen - Oulunkaaren ympäristöpalvelut 24.2.2015 toteaa alueen olevan paikallisesti merkittävän glasifluviaalimuodostuman alueella. Geomorfologia on kärsinyt aiemman rakentamisen ja tiestön vuoksi verrattain paljon. Lisärakentamisessa jäljellä olevien muodostumien erityispiirteet tulisi säilyttää. Suppalampien, lähteiden ja metsälain mu-
kaisten kohteiden ympärille tulee rajata riittävä suojavyöhyke. Liikkuminen tulee ohjata olemassa oleville teille ja poluille ja välttää uusien teiden rakentamista. Vapaan rantaviivan vähäisyyden vuoksi tulee rakentamista ohjata kauemmaksi vesistöstä. Vesi- ja viemäriverkkoon liittyminen tulee olla kaavamääräyksenä o pienet lammet ovat jääneet kaavanmuutoksen ulkopuolelle, lähde on pitkään ollut kuivillaan eikä luontoselvittäjä ole katsonut olevan esteitä rakennuspaikkojen lisäämiselle eikä se pilaa luontoarvoja. Rannan lähelle oli ehdotuksessa kaksi uutta rantasaunaa esitetty, joista toinen poistuu ja toista siirretään kauemmaksi rannasta. Muutoin lisärakentaminen tulee kauas rannasta. Teiden käyttöä on järkeistetty. Liittyminen vesi- ja viemäriverkostoon on kaavamääräyksessä otettu huomioon vaikkakin Pudasjärven viranomaislautakunta on sitä kritisoinut. Lausunto ei anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos 25.2.2015 esittää, että kaavassa määrätään eri tonteilla olevien rakennusten väliseksi etäisyydeksi vähintään 8 m riittävän paloturvallisuuden takaamiseksi. Koska kaavassa ei ole rajoituksia lämmitysmuodolle tulisi pohjavesialueen vuoksi lisätä yleinen ympäristönsuojelumääräys, jonka mukaan alueelle ja rantavyöhykkeelle ei saa sijoittaa vaarallisten nestemäisten kemikaalien säiliöitä kuten esim. maanalaisia lämmitysöljysäiliöitä o em. etäisyysmääräys voidaan kaavaan lisätä eikä se edellytä ehdotuksen uutta nähtävilläpitoa. Kaavamääräysten kohdassa 4 on todettu alueen olevan tärkeää pohjavesialuetta, jolla ei saa suorittaa pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Tämä kattaa myös vaarallisten kemikaalien sijoituskiellon - Pohjois-Pohjanmaan museo 27.2.2015 toteaa, että alueella on tehty arkeologista selvitystä 2009 ja 2014 eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä ole löytynyt. Museolla ei ole huomauttamista o ei vaikutusta hyväksymiseen - Jaana Puurunen ja Aarne Parviainen asiamiehenään OTM Jenni Hiltunen 20.2.2015 vastustavat kaavan muutosta kokonaisuudessaan ja erityisesti ranta-alueiden rakentamisen osalta. Kaavaehdotuksessa ei heidän mielestään ole selvitetty täyttääkö ehdotus MRL 39 2 mom, 54 2 mom ja 73.1 1 mom asetetut vaatimukset. Lisäksi ehdotuksessa ei ole selvitetty, miten muutos vaikuttaa heidän omistamiin aivan muutosalueen rajoilla oleviin kiinteistöihin. Useat tahot ovat vedonneet ranta-alueen jo tiheään rakentamiseen. Ehdotuksessa ei saunarakennuksia ole siirretty kauemmaksi rannasta eikä rantarakennusten kokoja juuri ole muutettu. Tauno Parviaisen rakennusten luvanvaraisuutta on kaavaneuvottelussa pyydetty selvitettävän. Jaana Puurusen saunaa ei ole määrätty purettavaksi kuten Tauno Parviainen on väittänyt, vaan sille on rakennuslupa. Maaoikeuden lainvoimaisessa tuomiossa 9.12.2012 yhteisen alueen jaosta ei Tauno Parviaisen ja Alpo Parviaisen maalle tullut rakennusoikeutta, minkä vuoksi Jaana Puurunen velvoitettiin maksamaan muille osakkaille 2500 euroa kummallekin. Muutosta ei ole laadittu siten, että myös muiden maanomistajien oikeudet olisi turvattu eikä alueelle todennäköisesti tulla myöntämään lisää rakennusoikeutta. Ehdotuksessa ei ole otettu kantaa, miten rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja naapureiden maankäytön järjestämiseen. Lisäksi rakentamisen vaikutusta pohjavesiin ei ole selvitetty. luo alueiden säilyttämiseen ei ole otettu kantaa ehdotuksessa. Myöskään vesi- ja viemäriverkoston järjestämiseen ei ole otettu kantaa eikä jätevesien käsittelyyn tai umpisäiliöiden tyhjentämiseen. Suunnitelmia lomakylän rakentamisen aikataulusta, rahoituksesta, tasosta, käyttöajoista jne ei ole esitetty. Maanomistajien iän on katsottu aiheuttavan sen, etteivät he ryhdy lomakylän yrittäjinä suunnittelemaan, rakentamaan ja kehittämään sitä. Rantasaunojen saaminen jokaiselle maanomistajalle on muistuttajien mielestä ainoa syy kaavanmuutokselle. o kaavanmuutos täyttää muistutuksessa mainitut MRL:n vaatimukset ja ne on selostuksessa liitteineen tuotu esille ja perusteltu useassa kohdassa. Riittävät kaavamääräykset alueen olojen huomioimisesta on annettu. Muiden kiinteistöjen osalta on muutos mahdollista samalla aluetehokkuudella, joten oikeudet eivät vaarannu. Tosin siitä ei kukaan voi mitään takeita antaa vaan asian selvittäminen vaatii rantaasemakaavan muuttamiseen. Sen laatiminen on maanomistajien tehtävä eikä muutoksesta poisjäämisen vuoksi voida spekuloida saadaanko muille alueille tai ei saada vastaavaa muutosta tehtyä. Luonnokseen nähden on rannan läheltä poistettu kokonaan korttelin 1 rakennuspaikka 2. Jäljelle jääneen korttelin 1 aluetta on supistettu, mikä estää rakentamisen leviämisen laajemmalle. Saunan rakennusala (sa 6/2) on siirretty n. 10 kauemmaksi rannasta ja ehdotuksen jälkeen sitä siirretään vielä kauemmaksi. Saunan rakennusala (sa 4,5,7-10) poistetaan kaavasta. Tauno Parviaisen rakennuksille on luvat myönnetty ja niiden paikat on rakennusvalvonta merkinnyt. Aiemmassa Pudasjärven kunnanvaltuuston 26.10.1995 48 hyväksymässä ja Oulun lääninhallituksen 27.12.1995 vahvistamassa Särkivaaran rantakaavassa on Jaana Puurusen sauna osoitettu merkinnällä Poistettava rakennus alueen ollessa Uimaranta-aluetta (VV). Tätä voitaneen pitää purkamista tarkoittavana merkintänä, minkä Tauno Parviainen on todennut. Maaoikeus ei ole kaavoitusta ohjaava tai valvova viranomainen. Tuomio korvauksineen on tehty sen tekohetkellä vallinneiden kaavaolojen perusteella. Tuomio ei sido tulevaa kaavoitusta. Pinta- ja pohjavesien pilaantuminen pyritään estämään määräyksellä rakentamisen liittämisestä vesi- ja viemäriverkostoon ja muilla asemakaavamääräyksillä. Luontoselvittäjä on todennut, ettei kaavanmuutos vaaranna luontoselvityksessä esitettyjen alueiden ja luonnon piirteiden säilymistä. Vesi- ja viemärilinjojen suunnittelu ja toteuttaminen on Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen asia ja linjojen sijoitteluun vaikuttaa myös tämän kaavan ulkopuolisen alueen mahdollinen liittyminen verkostoihin, joten kaavoitusvaiheessa ei tarkempia suunnitelmia ole syytä laatia. Kaavamääräyksen mukaan jätevesien johtaminen maaperään tai umpisäiliöön ei ole mahdollista, joten niitä koskevia määräyksiä on aivan turha liittää enää tälle alueelle mukaan. Kaavassa rakennuspaikat on merkitty lomaasuntojen rakennuspaikoiksi (RA-3) eli yksittäisten lomarakennusten paikoiksi. Mitään lomakylää ei ole tarkoitus toteuttaa. Maanomistajien ikään vetoaminen ei millään tavalla liity kaavaratkaisuun - Maija-Liisa Kuivala sähköpostilla 12.1.2015 Kuuselan tilalta 75:3 katsoo, että alue ja ranta tulevat liian tiheästi rakennetuksi huomioiden Kovalammen nykyisen rakennuskannan ja mahdolliset kauempana olevat rakennushankkeet. Rantarakentaminen on jo nyt liian tiheää. Rakentamista ei tulisi sallia alle 5000 m2 tonteille