PELATAAN ELÄMÄN PELIÄ Elämän pelin säännöt Seppo Koskinen Tommi Härkänen Pekka Jousilahti Kari Kuulasmaa Tuija Martelin Ari-Pekka Sihvonen Ninni Vanhalakka Useimmat meistä toivovat elävänsä pitkään ja terveenä. Yhä useam malle tämä on myös mahdollista. Sata vuotta sitten vastasyntyneen suomalaisen odotettavissa oleva elinaika oli vain vähän yli 40 vuotta mutta nykyisin lähes kaksinkertainen. Samalla ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa elämänsä pituuteen ovat olennaisesti kasvaneet. 1900-luvun alkuun saakka elämän pituuden määräsivät ennen kaikkea kulkutaudit, katovuodet ja niiden aiheuttama nälänhätä sekä monet muut ulkoiset tekijät, joille yksittäinen ihminen ei voinut juuri mitään. Toki myös yksilön omat valinnat vaikuttivat tuolloinkin hänen elämänsä pituuteen, mutta tiedot elintapojen terveysvaikutuksista olivat vähäiset. Nykyisin kehittyneiden maiden kansalaiset voivat omilla päätöksillään ja valinnoillaan vaikuttaa hyvin paljon terveyteensä ja elinaikaansa. Tutkimus on tuottanut runsaasti tietoa elinolojen, elintapojen ja terveyspalveluiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Useimmat meistä tietävätkin jo millaisia asioita karttamalla ja mitä suosimalla voimme parantaa mahdollisuuksiamme välttyä erilaisilta terveysongelmilta. Tietotulvan keskellä on kuitenkin vaikea erottaa, mitkä asiat ja valinnat ovat tärkeitä hyvää terveyttä tavoiteltaessa, mitkä puolestaan merkitykseltään vähäisiä. Uutiskynnyksen ylittävät helpoimmin aiempiin käsityksiin nähden ristiriidassa olevat uudet tulokset. Suurimmat otsikot eivät kuitenkaan usein koske tärkeimpiä ja varmimpia asioita. Miten elämän peliä pelataan? Elämä pelissä -testissä (www.yle.fi/elamapelissa) on sarja kysymyksiä, jotka koskevat pelaajan elinoloja, elintapoja, sosiaalisia suhteita ja kokemuksia elämän eri alueista. Kun kysymyksiin on vastattu, peli ennustaa, kuinka vanhaksi pelaaja elää. Lisäksi pelaajalle kerrotaan, kuinka todennäköisesti hän saavuttaa tavoitteeksi asettamansa eliniän. Hänelle tarjotaan myös mahdollisuutta kokeilla, miten paljon elintapojen ja muiden tekijöiden muuttaminen vaikuttaisi ennustettuun elinaikaan. Pelin tarkoitus on näyttää pelaajalle, kuinka paljon hän voi itse vaikuttaa terveyteensä muuttamalla esimerkiksi elintapojaan. Elämä pelissä pyrkii auttamaan oivalluksen ja ymmärryksen kautta pysyvään terveyttä edistävään elämäntapamuutokseen. p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 247
elinajanodote (vuotta) 90 85 naiset 80 miehet 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1760 1780 1800 1820 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Miksi peli ei ota huomioon kaikkia elämän pituuteen vaikuttavia tekijöitä? vuosi Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa vuosina 1751 2005 Elämä pelissä -testiin sisältyy 39 kysymystä, jotka koskevat tärkeimpiä terveyteen ja elämän pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi on monia muita tekijöitä, joiden tiedetään tai ainakin epäillään edistävän tai vaarantavan terveyttämme. On paljon harvinaisia yksittäisiä asioita, kuten esimerkiksi jotkut perinnölliset taudit ja altistuminen tietyille työ- tai asuinympäristön vaaratekijöille, jotka kohdalle sattuessaan voivat vaikuttaa paljonkin ihmisten elämän pituuteen. Perintötekijöiden suoraan aiheuttamia sairauksia on paljon, mutta ne ovat väestötasolla harvinaisia. Niiden kysyminen veisi liikaa aikaa eikä vastaaminen motivoisi Elämän pelin pelaajaa, joka ei ole useimpia näistä koskaan kuullut olevan olemassakaan. Lisäksi näiden tautien harvinaisuuden takia meillä on niukasti luotettavaa tietoa niiden vaikutuksista elinajan pituuteen. Perintötekijät voivat myös aiheuttaa alttiuden sairastua tautiin siten, että sairastumiseen tarvitaan lisäksi jokin ympäristö- tai elintapatekijä. Näidenkin vaikutuksesta elinajan pituuteen on rajallisesti tietoa, eikä Elämän pelin pelaaja useinkaan tiedä perintötekijöistään. Perintötekijöillä saattaa myös olla vaikutusta testissäkin mukana oleviin riskitekijöihin, jotka puolestaan vaikuttavat elinaikaan. Henkilöllä saattaa olla esimerkiksi perinnöllinen alttius korkeaan kolesteroliin. Tämän testi huomioi kolesterolin kautta, ja elinaikaa voi pidentää alentamalla kolesterolia ruokavalion ja tarvittaessa lääkehoidon avulla. Melko yleinen oletus on, että syöpä on vahvasti perinnöllinen tauti. Syöpä on kuitenkin kirjava ryhmä erilaisia tauteja, joista useimmat eivät ole perinnöllisiä ja perinnöllisistäkin jotkut ovat äärimmäisen harvinaisia. Yleisistä syöpämuodoista perinnöllisyyden merkitys on kiistaton muun muassa paksusuoli- ja rintasyövässä. Rintasyövän osalta on esitetty arvio, että siihen sairastuneista noin 20 %:lla on perinnöllinen alttius sairastua tautiin. Vastaavasti paksusuolisyövässä noin neljänneksellä potilaista on perinnöllinen alttius. Lukuisten syöpätapausten esiintyminen suvussa ei yleensä ole merkki perinnöllisestä syöpäalttiudesta vaan siitä, että syöpä on yleinen sairaus, kun kaikkia syöpämuotoja tarkastellaan yhdessä. Esimerkiksi 45 64-vuotiaista suomalaisista joka neljännen isä on joskus sairastunut syöpään. Lähes kaikissa syövissä elinympäristö ja elintavat vaikuttavat tautiriskiin paljon enemmän kuin perintötekijät. Toinen tärkeä Elämä pelissä -testin sisältöä rajaava tekijä on se, että kaikista terveyteen ja elinaikaan vaikuttavista tekijöistä ei saada luotettavaa tietoa kyselymenetelmän avulla. Esimerkiksi monet laboratorio- ja muut tutkimukset voivat ennakoida tulevaa terveyttä. Näistä on mukaan otettu ainoastaan verenpaine ja seerumin kolesterolipitoisuus, jotka useimmilta suomalaisilta on mitattu ja monet myös muistavat nämä tuloksensa. Joistakin elintavoista on vaikea saada pätevää tietoa kyselymenetelmällä. Hyvä esimerkki on suolansaanti, josta luotettavan tiedon saaminen edellyttäisi natriumin määrän mittaamista vähintään yhden vuorokauden aikana erittyneestä virtsasta. Niinpä sellaiset tekijät, joiden tiedetään olevan yhteydessä elämän pituuteen, mutta joista ei ihmisiltä kysymällä saa pätevää tietoa, on jouduttu jättämään pelistä pois. Kuinka tarkka ennuste on? Testi antaa tarkimmat elinajan ennusteet 25 74-vuotiaille, joilla ei ole todettu mitään vakavaa sairautta kuten syöpää tai sepelvaltimotautia. Muiden osalta ennuste on vähemmän tarkka, joskin elintapojen ja niiden muutosten vaikutus ennusteeseen on samansuuntainen. Elämä pelissä -testi laskee eliniän odotteen pelaajan iän, sukupuolen ja muiden annettujen vastausten mukaan. Ennuste on keskiarvoluku, joka perustuu tuhansien ihmisten terveyden seurantaan. Itse asiassa tulos tarkoittaa sitä, että jos meillä olisi suuri joukko henkilöitä, joilla olisi pelaajan kanssa täysin sama vastaus pelin kysymyksiin, heidän keskimääräinen elinikänsä olisi pelin antama eliniänodote. Yksilötasolla vaihtelu on kuitenkin suurta. Emme tiedä läheskään kaikkia terveyteen ja elinikään vaikuttavia tekijöitä, ja niistäkin tekijöistä, joista meillä on tietoa, peli sisältää vain osan. Lisäksi monet meistä riippumattomat tekijät ja sattuma vaikuttavat elämäämme ja terveyteemme. On mahdollista, että tupakoimatonkin henkilö sairastuu keuhkosyöpään, ja tiedämme myös tapauksia, joissa koko ikänsä tupakoinut henkilö on elänyt yli 100-vuotiaaksi. Jos kuitenkin otamme suuren joukon ihmisiä, joista puolet tupakoi ja puolet on tupakoimattomia, keuhkosyöpä on 10 15 kertaa yleisempi tupakoivien ryhmässä. Pidempi ikä vahemmän nautintoja? Eliniän pituus ja terveiden elinvuosien määrä kulkevat käsi kädessä. Suomalaisten elinaika on pidentynyt parissa vuosikymmenessä viitisen vuotta paljolti juuri elintapojen muutosten ansiosta ja kaikki nämä lisävuodet ovat olleet toimintakykyisiä elinvuosia. Nykyisten 60-vuotiaiden terveys ja toimintakyky on paljon parempi kuin saman ikäryhmän yhtä sukupolvea aikaisemmin. Terveet elintavat eivät ole myöskään tylsiä. Esimerkiksi 248 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 249
liikunta ja sosiaaliset suhteet sekä pidentävät elämää että parantavat sen laatua. Eikä välimeren ruokavalio ole pelkästään terveellistä, vaan myös maukasta! Voinko hankkia elämän pelin valttikortit? Elämän pelissä on oikeastaan monta eri peliä. Elämän peli on šakki jo ensimmäinen siirto voi vaikuttaa lopputulokseen. Elintapojen vaikutus terveyteemme ja elinaikaamme kertyy koko elämän kaaren ajan. Toisaalta, vaikka olisimme pelanneet alussa huonosti, voimme parantaa loppua kohden ja vielä voittaa. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa myös myöhemmällä iällä. Korttipelissä jotkut saavat paremmat kortit kuin toiset, mutta huonollakin kädellä voi voittaa, jos pelaa taitavasti. Jos suvussa on runsaasti vaikkapa syöpäsairauksia tai sydäntauteja, omaan sairastumisriskiinsä voi vaikuttaa merkittävästi omilla valinnoillaan. Valitettavasti elämän peliin kuuluu myös nopanheitto ja sattuma. Jotain yllättävää voi sattua, vaikka perimämme ja elintapamme olisivat erinomaiset. Elämän peli on lopulta myös joukkuepeli. Hyvät ystävät ja sosiaalinen aktiivisuus lisäävät todennäköisesti terveyttä jo sinänsä. Lisäksi aktiivisuus ja siihen liittyvät sosiaaliset verkostot ja tuki lisäävät tyytyväisyyttä elämään ja parantavat motivaatiota välttää epäterveellisiä asioita sekä auttavat löytämään ajoissa apua erilaisissa terveys- ja muissa ongelmissa. tietoja elämä pelissä -testistä Tilastokeskus raportoi vuosittain eri ikäisten suomalaisten miesten ja naisten elinajan odotteen. Mitä vanhempi henkilö on nyt, sitä vanhemmaksi hänen ennustetaan elävän. Kun ihminen elää yhden vuoden, hänen jäljellä olevan elinaikansa odote ei vähene täydellä vuodella, vaan hieman vähemmän. Tämä johtuu siitä, että hän on välttänyt aiempien elinvuosiensa riskit ja on yhä elossa. Nykyinen ikä vuosina naiset Eliniän odote miehet 0 82 76 20 83 76 40 83 77 60 85 80 80 89 87 100 102 102 (Lähde: Tilastokeskus. Taulukko eri ikäisten naisten ja miesten jäljellä olevan elinajan odotteesta on Tilastokeskuksen sivulla http://www.stat.fi/til//kuol/2005/kuol_2005_2006-10-06_tau_ 004.xls) Ennustetta voidaan parantaa merkittävästi, jos otetaan huomioon nykyisen iän ja sukupuolen lisäksi muitakin tunnettuja terveyteen ja elinikään vaikuttavia tekijöitä. Näin tehdään Elämä pelissä -testissä. Vastaa testin kysymyksiin, ja testi antaa sinulle henkilökohtaisen elinajan ennusteen. Tämän jälkeen voit tutkia elintapamuutosten vaikutuksia muuttamalla antamiasi tietoja. Jos et osaa vastata johonkin kysymykseen, jätä se tyhjäksi. Testi käyttää tällöin vastauksen väestökeskiarvoa, tai joidenkin kysymysten kohdalla ennustaa elinajan pelkästään muiden kysymysten perusteella. Testin kysymyksistä muun muassa tupakoinnilla ja runsaalla alkoholin käytöllä on jo yksinään suuri vaikutus elinajan odotteeseen. Testissä on myös suuri joukko tekijöitä, joilla yksittäisinä on pieni vaikutus, mutta jotka yhdessä voivat vaikuttaa elinajan odotteeseen useita vuosia. Jotkin tekijät vaikuttavat osin toistensa kautta. Esimerkiksi, liikunnalla voit vähentää ylipainoa. Lihavuus puolestaan vaikuttaa verenpaineeseen, ja tämä taas vaaraan sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. On myös tekijöitä, kuten vanhempiesi nuorena sairastama sepelvaltimotauti tai itselläsi diagnosoitu diabetes, joihin et voi vaikuttaa. Näiden tekijöiden elinaikaa lyhentävää vaikutusta voit kuitenkin kompensoida tehokkaasti omilla elintavoillasi. Testi antaa tarkimmat elinajan ennusteet 25 74-vuotiaille, joilla ei ole todettu vakavaa sairautta kuten syöpää tai sepelvaltimotautia. Muiden osalta ennuste on vähemmän tarkka, joskin elintapojen muutoksen vaikutus ennusteeseen on samansuuntainen. Elinajan odotteesi tarkoittaa keskimääräistä elinaikaa sellaisessa suuressa joukossa henkilöitä, jotka vastaavat testiin täsmälleen samalla tavoin kuin sinä. Todellinen elinaikasi voi poiketa tästä paljonkin. Syynä suureen vaihteluun ovat sattuma ja sellaisten tekijöiden vaikutus, joita testissä ei ole voitu ottaa huomioon. Testissä käytetään Kansanterveyslaitoksen kehittämää laskentakaavaa, joka perustuu Finriskitutkimuksiin ja alan kansainväliseen tieteelliseen asiantuntemukseen. Finriski-tutkimuksissa mitattiin terveyden riskitekijöitä väestöotoksista vuosina 1982, 1987, 1992 ja 1997, ja seurattiin tutkittujen elinaikaa kuolinsyyrekisteristä. Lisätietoja: FINRISKI-tutkimuksesta: www.ktl.fi/finriski elämä pelissä -testin kysymykset 1. Sukupuoli Kumpaa sukupuolta olet? mies nainen 2. Ikä Kuinka vanha olet? vuotta 3. Pituus Kuinka pitkä olet? cm 4. Paino Paljonko painat kevyissä vaatteissa punnittuna? kg 5. Koulutus Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt koulua tai opiskellut päätoimisesti? Kansa- ja peruskoulu lasketaan mukaan vuotta 6. Tulot Kuinka suuret olivat taloutesi (ruokakuntasi) kokonaistulot viime vuonna bruttona (veroja vähentämättä)? tuhatta euroa 7. Kotitalouden koko Taloudessani asuu itseni mukaan lukien aikuista alle 18-vuotiasta 250 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 251
8. Taloudellinen tilanne Onko taloudellinen tilanteesi nyt parempi vai huonompi kuin se on ollut aikaisemmin? paljon parempi hieman parempi suunnilleen samanlainen hieman huonompi paljon huonompi 9. Kolesteroli Mikä oli viimeisin kolesteroliarvosi? Mikäli et tiedä, voit jättää kentät tyhjiksi. kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l esim. 5,7) HDL-kolesteroliarvo (mmol/l esim. 1,4) 10. Verenpaine Mikä oli viimeisin verenpainearvosi? Mikäli et tiedä, voit jättää kentät tyhjiksi. yläpaine (systolinen) esim. 136 alapaine (diastolinen) esim. 82 11. Diabetes Onko lääkäri joskus todennut sinulla sokeritaudin (diabeteksen)? ei kyllä, hoitona on ruokavalio kyllä, hoitona on tabletti- tai insuliinihoito 12. Isän sepelvaltimotauti Onko isälläsi todettu sydäninfarkti (sydänveritulppa) tai angina pectoris alle 60-vuotiaana? kyllä ei 13. Äidin sepelvaltimotauti Onko äidilläsi todettu sydäninfarkti (sydänveritulppa) tai angina pectoris alle 60-vuotiaana? kyllä ei 14. Alkoholin käyttö Montako lasillista (tavallista ravintola-annosta) tai pullollista juot keskimäärin viikon aikana seuraavia? Ellet juo lainkaan, jätä kentät tyhjiksi tai merkitse 0. olutta (IVA tai III): pullollista (1/3 l) long drink -juomia: pullollista (1/3 l) väkevää alkoholia: ravintola-annosta (n. 4 cl) viiniä tai vastaavaa (alkoholia yli 5 %): lasillista (n. 12cl) siideriä tai kevytviiniä (alkoholia noin 5 %): lasillista (n. 12 cl) 15. Humalahakuisuus Kuinka usein juot alkoholijuomia niin, että tunnet itsesi päihtyneeksi? ainakin pari kertaa viikosssa ainakin kerran viikossa ainakin kerran kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa 16. Tuoreet kasvikset Kuinka usein keskimäärin syöt tuoreita vihanneksia tai juureksia? harvemmin kuin kerran viikossa 1 2 päivänä viikossa 3 5 päivänä viikossa päivittäin 17. Hedelmät ja marjat Kuinka usein keskimäärin syöt tuoreita hedelmiä tai marjoja? harvemmin kuin kerran viikossa 1 2 päivänä viikossa 3 5 päivänä viikossa päivittäin 18. Leipärasva Mitä rasvaa käytät enimmäkseen leivällä? voita, voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Enilett) tai talousmargariinia rasiamargariinia (esim. Flora, Keiju) tai kasvistanolia (esim. Benecol) kevytlevitettä (esim. Kevyt Keiju, Flora Kevyt, Becel 35 tai 60, Lätta, Kevyt Levi 40 tai 60) ei mitään rasvaa 19. Ruoanvalmistusrasva Mitä rasvaa kotonasi käytetään enimmäkseen ruoan valmistuksessa? kasviöljyä rasiamargariinia (esim. Flora, Keiju) tai kasvistanolia (esim. Benecol) voita, talousmargariinia (esim. Sunnuntai, Flora) tai voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Enilett) kevytlevitettä (esim. Kevyt Keiju, Flora Kevyt, Becel 35 tai 60, Lätta, Kevyt Levi 40 tai 60) tai ei mitään rasvaa 20. Maito Jos juot maitoa, käytätkö tavallisesti täysmaitoa (entinen kulutusmaito) kevytmaitoa ykkösmaitoa rasvatonta maitoa en juo maitoa 21. Tupakointi Oletko koskaan tupakoinut päivittäin ainakin vuoden ajan? en olen 22. Tupakointi nykyisin Tupakoitko nykyisin? (savukkeita, sikareita tai piippua) kyllä, päivittäin satunnaisesti en lainkaan 23. Savukkeiden määrä Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? savuketta 24. Liikunta vapaa-aikana Kuinka paljon keskimäärin liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Vapaa-aikanani luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti. Vapaa-aikanani kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa. Tähän lasketaan kalastus ja metsästys, kevyt puutarhatyö yms., mutta ei työmatkoja. Harrastan vapaa-aikanani varsinaista kuntoliikuntaa, kuten juoksemista, lenkkeilyä, hiihtoa, kuntovoimistelua, uintia, pallopelejä tai teen rasittavia puutarhatöitä tai muuta vastaavaa keskimäärin vähintään 3 tuntia viikossa. Harjoittelen vapaa-aikanani kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa juoksua, suunnistusta, hiihtoa, uintia, pallopelejä tai muita rasittavia urheilumuotoja. 25. Turvavyön käyttö Käytätkö turvavyötä ajaessasi tai matkustaessasi henkilö- tai pakettiautolla? kyllä en 26. Nukkuminen Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa? tuntia 27. Seura- ja yhdistystoiminta Kuinka usein osallistut seura- tai yhdistystoimintaan (mukaan luettuna yhteiskunnalliset luottamustehtävät)? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 28. Teatteri, elokuvat ym. Kuinka usein käyt teatterissa, elokuvissa, konserteissa, taidenäyttelyissä, urheilukilpailuissa tms.? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 29. Uskonnolliset tilaisuudet Kuinka usein käyt kirkossa tai muissa uskonnollisissa tilaisuuksissa? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 30. Lukeminen ja musiikki Kuinka usein luet kirjallisuutta tai kuuntelet musiikkia? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 31. Harrastukset Kuinka usein harrastat käsitöitä, askartelua, soittamista, laulamista, valokuvausta, maalaamista, keräilyä tms.? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 32. Puoliso Onko sinulla vaikeuksia tulla toimeen puolisosi kanssa? en ole parisuhteessa melkein koko ajan joskus ei koskaan 33. Lapset Onko lapsistasi aiheutunut sinulle erityisiä vaikeuksia? melkein koko ajan aika usein joskus harvoin ei koskaan minulla ei ole lapsia 34. Stressi Oletko tuntenut itsesi jännittyneeksi, stressaantuneeksi tai kovan paineen alaiseksi viimeksi kuluneen kuukauden aikana? kyllä, elämäntilanteeni on miltei sietämätön kyllä, melkoisesti enemmän kuin ihmiset yleensä kyllä, jonkin verran, mutta en enempää kuin ihmiset yleensä en ollenkaan 252 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 253
35. Tyytyväisyys Kuinka tyytyväinen olet siihen, mitä olet saavuttanut elämässäsi? erittäin tyytyväinen tyytyväinen jokseenkin tyytyväinen tyytymätön tai erittäin tyytymätön 36. Työn ja opiskelun rasittavuus Miten usein sinua kiusaa se, että joudut pinnistämään voimasi äärimmilleen pystyäksesi selviytymään nykyisestä työstäsi tai työmäärästäsi? en ole ansiotyössä, enkä opiskele päätoimisesti melkein koko ajan aika usein joskus harvoin tai ei koskaan 37. Mitä mieltä olet väitteestä? Minusta tuntuu mahdottomalta saavuttaa niitä tavoitteita, joihin haluaisin pyrkiä. ehdottomasti samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa hiukan eri mieltä ehdottomasti eri mieltä 38. Mitä mieltä olet väitteestä? Minusta tuntuu, ettei minulla ole yhtään kunnon ystävää. samaa mieltä eri mieltä 39. Tavoiteikä Minkä ikäiseksi haluaisit elää? -vuotiaaksi elämä pelissä -testin kysymyskohtaiset lisätietotekstit, jotka pelaaja saa nähdäkseen käytyään testin kertaalleen läpi. 1. Sukupuoli Naiset elävät tällä hetkellä lähes seitsemän vuotta pitempään kuin miehet. Ero johtuu osaksi biologisista tekijöistä ja osaksi eroista elintavoissa. Naiset tupakoivat edelleen miehiä vähemmän, juovat itsensä harvemmin humalaan ja huolehtivat muutenkin terveydestään miehiä paremmin. 2. Ikä Sinun ikäisesi nainen/mies elää nykyisen kuolleisuustason mukaan keskimäärin xyz-vuotiaaksi (testi antaa syöttämiesi tietojen perusteella ennusteen vuosina). 3. Pituus Pitkät ihmiset elävät hieman pitempään kuin lyhyet, mutta ero on niin pieni, että käytännössä sillä ei ole merkitystä. Tietoa pituudesta tarvitaan, kun arvioidaan suhteellista painoa. Painoindeksilaskuri: www.terveysportti.fi Syötä hakusana: lihavuus 4. Paino Huomattava lihavuus lisää lukuisien sairauksien vaaraa ja sen vuoksi lyhentää elinaikaa. Elämä pelissä -testin mukaan painoindeksi 40 (liikapainoa vähintään 45 kiloa) lyhentää 40-vuotiaan keskivertomiehen elämää 5,5 vuotta. Lievempikin lihavuus on haitallista etenkin, jos rasvakudos on kertynyt suurimmaksi osaksi vyötärölle. Lihavuuden haittavaikutukset johtuvat suureksi osaksi sen aiheuttamista sairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta, kohonneesta verenpaineesta ja veren rasva-arvojen häiriöistä. Ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen terveellisemmiksi (esimerkiksi rasvan käytön vähentäminen, kasvisten ja hedelmien lisääminen) auttavat painonhallinnassa ja edistävät terveyttä myös monella muulla tavalla. www.terveyskirjasto.fi Syötä hakusana: lihavuus 5. Koulutus Paljon koulutusta saaneet ovat yleensä terveempiä ja elävät pitempään kuin vähän koulutusta saaneet. Koulutus muokkaa mm. terveyteen liittyviä tietoja ja arvoja sekä ammattiuraa ja vaikuttaa ansioihin. Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa ja sitä kautta mm. hänen kulutusmahdollisuuksiinsa sekä asuinoloihinsa. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat terveyden kannalta olennaisiin ympäristötekijöihin ja elintapoihin. Vähän koulutetut syövät keskimäärin epäterveellisemmin, liikkuvat vähemmän, tupakoivat enemmän ja käyttävät alkoholia runsaammin. Paljon koulutusta saaneet hankkivat ja saavat enemmän tietoa terveydestä ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja heillä on enemmän taitoja ja paremmat mahdollisuudet elää terveellisesti kuin vähän koulutusta saaneilla. 6. Tulot Suurituloiset elävät keskimäärin pidempään kuin pienituloiset. Tulojen yhteys elinajan pituuteen johtuu monista syistä. Suuret tulot suovat mahdollisuuden tehdä terveellisiä valintoja niiden kustannuksista riippumatta. Hyvätuloiset ihmiset ovat usein myös opiskelleet keskimääräistä enemmän ja heidän työhönsä ei yleensä liity yhtä paljon terveyttä vaarantavia piirteitä kuin niihin ammatteihin, joissa ansiotaso on pieni. Lisäksi sairastumisen seurauksena tulot usein pienenevät. Monet pienituloisetkin ihmiset elävät kuitenkin pitkään ja terveinä. Tupakoimattomuus, liikunta ja muut terveyden kannalta edulliset elintavat suojaavat niin suuri- kuin pienituloistenkin terveyttä. 7. Kotitalouden koko Tiedon avulla tulot suhteutetaan kotitalouden henkilömäärän mukaan. suhteellinen kuolleisuus 2,5 naiset 2,0 1,5 1,0 0,5 miehet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 suurituloisin pienituloisin tulokymmenykset Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4 -kertainen verrattuna suurituloisiin, naisilla 1,7 -kertainen. Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:1397 1405 8. Taloudellinen tilanne Hyvä taloudellinen tilanne vähentää stressiä ja tekee helpommaksi omaksua terveelliset elämäntavat (ks. kuva). 9. Kolesteroli Suurentunut veren kokonaiskolesteroli (ja LDLkolesteroli) lisäävät huomattavasti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli) vastaavasti vähentää sairastumisriskiä. Sydän ja verisuonitautien ehkäisysuositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/ l. Sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavilla 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (1). Luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu. sydän- ja verisuonitautien vaara on tavallista suurempi, minkä vuoksi heillä pyritään tehokkaampaan kolesterolin alentamiseen (kokonaiskolesterolin tavoite alle 4,5 mmol/l). HDL-kolesteroli tulisi olla yli 1 mmol/l. Kokonaiskolesterolia voidaan vähentää välttämällä kovien (tyydyttyneiden) rasvojen käyttöä ja korvaamalla ne pehmeillä rasvoilla ja kasvisöljyllä. Liikunta ja ylipainoisilla painon pudotus nostavat HDL-kolesterolia. www.terveyskirjasto.fi Syötä hakusana: Kolesteroli ja veren sokerit www.sydanliitto.fi. Valitse: Kaikki sydämestä / kolesteroli www.pienipaatospaivassa.net. Valitse: Terveys / lääketieteelliset tavoitearvot 10. Verenpaine Verenpaine on kolesterolin ohella toinen tärkeä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Korkea verenpaine lisää erityisesti aivohalvauksen vaaraa. Normaalina verenpainetta pidetään silloin, kun yläpaine on alle 135 ja alapaine alle 85 mmhg. Verenpainetta alentavat suolan käytön rajoittaminen, laihduttaminen, runsaan alkoholin käytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen. Tarvittaessa verenpainetta alennetaan lääkkeillä. www.terveyskirjasto.fi. Syötä hakusana: Kohonnut verenpaine www.sydanliitto.fi. Valitse: Kaikki sydämestä / verenpaine www.pienipaatospaivassa.net. Valitse: Terveys / lääketieteelliset tavoitearvot 11. Diabetes Diabetes lisää voimakkaasti sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. Yleisin diabetestyyppi on tyypin 2 diabetes ( aikuistyypin diabetes ), jossa sairauksia aiheuttava valtimoiden kovettumatauti voi ilmetä jo taudin alussa. Tyypin 2 diabeteksen riskiä voidaan pienentää laihduttamalla ja liikunnalla sekä hoitamalla kohonnutta verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Myös tyypin 1 diabetes ( nuoruustyypin diabetes) lisää sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta vasta myöhemmin, kymmenien sairastamisvuosien jälkeen. www.terveyskirjasto.fi. Syötä hakusana: Diabetes 12 13. Vanhempien sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttaa myös perinnöllinen alttius, jota kuvastaa vanhempien sairastumisikä. Lapsilla on keskimääräistä suurempi riski, jos isä on sairastunut sepelvaltimotautiin 254 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 255
tavallista nuoremmalla iällä. Naisilla sepelvaltimotauti ilmenee keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehillä. Siksi sydäninfarkti äidillä ennen 60 vuoden ikää merkitsee, että vaara sairastua sepelvaltimotautiin on suurempi kuin isän sairastuessa samassa iässä. Sukurasitus selittää kuitenkin vain pienen osan sepelvaltimotautiriskistä. Myös ne, joilla on voimakas sepelvaltimotaudin sukurasitus voivat vähentää sairastumisriskiään huomattavasti valitsemalla sydänystävälliset elintavat. 14. Alkoholin käyttö Kohtuullinen alkoholin käyttö ei lyhennä elinikää, jos juominen ei ole humalahakuista. Kohtuullisen alkoholinkäytön raja on 7 14 ravintola-annosta viikossa; naisilla raja on lähempänä seitsemää ja miehillä lähempänä neljäätoista. Sairastumis- ja kuolemanvaara suurenee nopeasti, kun alkoholin käyttö kasvaa kohtuukäyttöä suuremmaksi. Alkoholin käytön testi: www.paihdelinkki.fi/testaa/audit Alkoholin riippuvuustesti: www.paihdelinkki.fi/ testaa/sadd. 15. Humalahakuisuus Humalajuominen lisää sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja todennäköisesti myös dementoitumisen vaaraa. Onnettomuus- ja tapaturmariski moninkertaistuvat. Humalajuominen aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia. 16 17. Tuoreet kasvikset ja hedelmät ja marjat Runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö vähentää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Syitä on monia, joita kaikkia ei edes tunneta. Kasvikset ja hedelmät sisältävät suojaravinteita ja muita yhdisteitä, jotka ehkäisevät syöpää. www.sydanliitto.fi. Valitse: Kaikki sydämestä / ravinto / kasviksia runsaasti ja ravinto / kasvikset 18 20. Rasvat Kovat (tyydyttyneet) rasvat, joita on runsaasti mm. voissa, juustoissa ja muissa rasvaa sisältävissä maitotuotteissa sekä rasvaisissa lihatuotteissa, kohottavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Pehmeät kasvirasvat sisältävät pehmeitä (tyydyttymättömiä) rasvoja, jotka vähentävät sydänsairauksien vaaraa. Maidon rasvattomassa osassa on runsaasti ravinteita, mm. B-ryhmän vitamiineja ja kalsiumia, joista on hyötyä terveydelle. www.sydanliitto.fi Valitse: Kaikki sydämestä / ravinto / rasvan määrä ja laatu www.pienipaatospaivassa.net Valitse: ravinto / rasvat 21. Tupakointi Tupakointi lisää huomattavasti sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja keuhkoahtaumataudin vaaraa. Se lyhentää elinaikaa, vanhentaa ihoa, aiheuttaa impotenssia ja vanhentaa lähes kaikkia elintoimintoja. Nuorena aloitettu jatkuva tupakointi lyhentää keskimääräistä elinaikaa 5 10 vuotta. Joka toinen tupakoitsija kuolee johonkin tupakoinnin aiheuttamaan sairauteen. Myös passiivinen tupakointi (toistuva oleskelu tupakansavuisissa tiloissa) lisää sepelvaltimotaudin ja sydänkuoleman vaaraa sekä keuhkosyövän ja muiden keuhkosairauksien riskiä. Keuhkosyöpä: http://www.cancer.fi Valitse: tietoa keuhkosyövästä/syöpätaudit/keuhkosyöpä Keuhkoahtaumatauti: http://www.heli.fi Valitse: hengityssairaudet / keuhkoahtaumatauti Tupakointi: www.ryppy.net 22. Tupakointi nykyisin Tupakoinnin lopettamisen jälkeen sairastumisvaara pienenee nopeasti. Jo muutaman vuoden kuluttua sepelvaltimotaudin vaara on lähes tupakoimattomien tasolla. Syövän vaara pienenee hitaammin, mutta 10 15 vuoden kuluttua sekin palaa lähes normaaliksi. Tupakoinnin lopettaminen 30-vuotiaana lisää odotettavissa olevaa elinaikaa jopa 10 vuodella. Mutta vielä 60 vuoden iässäkin elinajan odote kasvaa kolmella vuodella. Tupakoinnin lopettamisen muut terveysvaikutukset voidaan huomata nopeasti. Muutaman vuorokauden kuluttua hengittäminen tulee helpommaksi, keuhkoputkien supistustila lakkaa ja energisyys lisääntyy. Myös ihon ja hiusten kunto paranee nopeasti. Koskaan ei ole liian myöhäistä lopettaa tupakointia. Tietoa nikotiiniriippuvuudesta: www.terveyskirjasto.fi Syötä hakusana: Nikotiiniriippuvuus Nikotiiniriippuvuustesti: www.stumppi.fi Valitse: testaa tupakointitapojasi Tietoa tupasta vieroittamisesta: www.terveyskirjasto.fi Syötä hakusana: Tupakastavieroitus Apua tupakoinnin lopettamiseen: www.stumppi.fi 23. Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? Jo muutama savuke päivässä lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Mitä enemmän ihminen polttaa, sen suurempi on keuhkoahtaumataudin, keuhkosyövän, verisuonisairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaara. 24. Liikunta vapaa-aikana Liikunta auttaa painon hallinnassa ja vähentää monien sairauksien vaaraa. Liikunta vähentää erityisesti tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin vaaraa. Lisäksi liikunta parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja kohentaa mielialaa. Terveysliikunta tarkoittaa liikkumista vähintään puoli tuntia päivässä useimpina päivinä viikossa, esimerkiksi reippaasti kävellen. Liikunnan voi toteuttaa 10 minuutin jaksoissa. Liikunta päivän askareiden yhteydessä, kuten portaiden käyttö hissin sijasta ja kaupassa käynti jalan, on hyvä keino lisätä liikkumista vapaa-ajan liikunnan ohella. Tietoa liikunnasta: http://www.ukkinstituutti.fi 25. Turvavyön käyttö Turvavyön käyttö pienentää kolarissa vammautumisen ja kuoleman riskiä hyvin tehokkaasti. Turvavyöstä on yhtä paljon hyötyä sekä etu- että takapenkillä. Koska liikennekuolemia tapahtuu melko vähän ja osa niistä sattuu jalankulkijoille, turvavyön käyttö vaikuttaa suhteellisen vähän koko väestön keskimääräiseen elinikään. Silloin kun onnettomuus sattuu kohdalle, turvavyön vaikutus on hyvin suuri. 26. Nukkuminen Riittävä ja virkistävä uni on tärkeä terveyden ja elämänlaadun kannalta. Sekä keskimääräistä pitempi että lyhyempi uni näyttävät heikentävän terveyttä. Keskimäärin 7 8 tuntia nukkuvat näyttävät olevan terveimpiä, mutta unen tarve vaihtelee yksilöiden välillä. Liian vähän nukkuvilla on muita enemmän vyötärölihavuutta, kohonnutta verenpainetta ja mielialan ongelmia. 27 31. Harrastukset Mitä aktiivisempi ihminen on ja mitä enemmän hänellä on ystäviä ja harrastuksia, sen terveempi hän on ja sen pitempään hän todennäköisesti elää. Syitä on monia. Muiden auttaminen ja muilta saatu tuki auttavat elämään terveenä pitkään. Väestötutkimuksissa elinikä on tavallista pitempi henkilöillä, jotka harrastavat runsaasti erilaisia kulttuuritapahtumia. Monipuoliset harrastukset kuvastanevat yleistä aktiivisuutta ja myönteistä elämän asennetta, jotka molemmat edistävät täysipainoista ja pitkää elämää. Ihminen voi olla aktiivinen monilla eri tavoilla, ja on ehkä eduksi että aktiivisuus ei kohdistu vain yhteen elämänalueeseen. Toisaalta pitkän eliniän saavuttamiseksi ei ole suinkaan välttämätöntä toimia kaikilla mahdollisilla elämänalueilla. 32. Puoliso Parisuhteessa eläminen lisää yleensä terveyttä ja pidentää elämää. Huono parisuhde voi kuitenkin haitata terveyttä ja joillekin yksin eläminen sopii. Mies kärsii yksin elämisestä enemmän kuin nainen. 33. Lapset Kaikilla vanhemmilla on joskus lastensa kanssa vaikeuksia, mikä on normaalia. Jatkuvat vaikeat ongelmat perheessä aiheuttavat kroonista stressiä ja voivat tätä kautta aiheuttaa myös terveysongelmia. 34. Stressi Stressi kuuluu elämään. Kohtuullisena se ei haittaa terveyttä ja saattaa olla jopa hyväksi. Jatkuva kovassa paineessa eläminen näyttää lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa, lihottavan ja heikentävän mielenterveyttä ja elämänlaatua. 35. Tyytyväisyys Ihmiset, joilla on vahva itsetunto ja jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä, ovat tavallista terveempiä ja pitkäikäisempiä. 36. Työn ja opiskelun rasittavuus Jatkuva omat voimavarat ylittävä ponnistelu heikentää terveyttä. 37. Mitä mieltä olet väitteestä Minusta tuntuu mahdottomalta saavuttaa niitä tavoitteita, joihin haluaisin pyrkiä.? Tyytyväisyys omaan elämään ja omaan elämäntilanteeseen ja vahva itsetunto edistävät terveyttä ja tekevät helpommaksi elää terveellisesti. 38. Mitä mieltä olet väitteestä Minusta tuntuu, ettei minulla ole yhtään kunnon ystävää.? Hyvät ystävät edistävät terveyttä ja pidentävät elämää. 256 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 257
CARpE DiEm nauti Elämästä Elä KOHtUUDEllA Jouko Tuomisto Kun pääkaupungin tilastonikkarit tiedustelivat, kuinka suuri kuolleisuus mahtaa olla Savossa, vastaus kuului: No, yks nokkoo kohe. Tämä on biologinen totuus, josta on vaikea pyristellä eroon muuallakaan. Ei pidä kuitenkaan masentua, sillä paljon voidaan vaikuttaa siihen, mitä on syntymän ja kuoleman välissä. On sanottu, että kivikauden metsästäjät olivat paljon terveempiä kuin myöhemmän maatalousyhteiskunnan yksipuolista ravintoa otsansa hiessä syövät raatajat. Tämä on totta, mutta mekanismi ei ehkä meitä ilahduta. Jos katsotaan antilooppilaumaa, jota leijonat seuraavat, se pysyy terveenä, koska leijonat nappaavat laumasta helpoimman saaliin: loukkaantuneet, sairaat, hitaat ja suuren osan kasvavista ja honteloista vasikoista. Antilooppilauman sosiaaliset ja terveyteen liittyvät kysymykset on ratkaistu yksinkertaisesti joka ei pärjää ja pysy mukana, se kierrätetään luonnon uusiokäyttöön. Tämä oli keräily-metsästystaloudessa myös ihmisen elämän reunaehto. Työuupumusta ei kestänyt kauan. Ihmisen ikuinen kysymys kuuluu, kumpi on tärkeämpää, elämän laatu vai määrä, vai voiko jollakin ihmeellisellä tempulla saada molemmat. Jos tiukalle joutuu, jokainen näyttää takertuvan viimeiseen asti elämään, vaikka sen laatu ei enää muiden mielestä olisi kummoinen. Siihen on myös yhteiskunta päätynyt, sen mukaan elämän kunnioitus viimeiseen asti on demokratian keskeisimpiä arvoja. Ja tätä harva uskaltaa ääneen kiistää ei poliitikko ainakaan. Tosin muutamat sanovat, että parempi elää täysillä vaikka lyhemmänkin ajan, mutta toden tullen harva uskoo mielipidettä vilpittömäksi. Miksi kohtuus tahmoo? Nautinnoissa on se ongelma, että niistä on ihmisen koko kehityshistorian ajan ollut niukkuutta. Ne ovat kuin sokeri ja rasva, aina kun niitä sai, kannatti ahtaa itseensä niin paljon kuin mahdollista. Koskaan ei tiennyt, milloin tulisi seuraava kerta, saisiko niitä samana vuonna enää ollenkaan. Sitä paitsi naapuri saattoi kahmia enemmän, jos ei pitänyt puoliaan. Kuidusta ei ollut mitään huolta, sitä kyllä riitti. Epävarmuus seuraavasta ateriasta kannusti vähän lihomaan, koska sitten saattoi selvitä hengissä parin viikon niukkuudesta. Ongelmalihomisesta ei ollut kuitenkaan pelkoa, kun jokaisen ate- 258 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 259
rian perässä piti juosta ja liikkua siksi paljon, että fanaattisinkaan liikuntaprofessori ei sitä rohkenisi suositella. Muutamat lajit, kuten karhu ja siili, ovat kehittäneet varautumisen taiteeksi, loppukesällä ne lihovat ja talvella kuluttavat. Elleivät ne liho, seuraava talvi on ankea, jopa hengenvaarallinen. Keväällä nahka roikkuu ja mieli on äreä niin, että seksuaalinen vetovoima ei ole parhaimmillaan, mutta väliäkö sillä, kun lemmenleikeille on varattu ihan oma aikansa vuodesta, ja siihen mennessä kerkiää taas somasti pyöristyä ja mieli virkistyä. Virtuaalionni Ihminen on pahaksi onnekseen keksinyt myös virtuaalionnea tuottavia mekanismeja. Keskushermostossa on erityinen mielihyväkeskus, joka yhdistelee biologisista perusvieteistä ja motivaatiosta sekä ajankohtaisista positiivisista tapahtumista tulevat impulssit palkitsevaksi mielihyväksi. Tämän tarkoituksena on tietenkin edistää juuri sellaisia toimintoja, jotka ovat ihmisen selviämiselle ja lajin säilymiselle tärkeitä. Eli kun nälkäisenä syö, se tuntuu hyvältä. Samoin iloinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ja seksi tuntuvat hauskalta. Eikä raskaan ponnistelun jälkeen mikään tunnu niin hyvältä kuin oikaista raukeana levolle lämpimään ja pehmeään paikkaan. Aivojen toiminnan kannalta mielihyvä on kuitenkin pelkkää kemiaa, se on dopamiinia ja endorfiineja tuottavien hermosolujen yhteistoimintaa keskiaivojen tumakkeissa. Niinpä sama mielihyvä voidaan tuottaa keinotekoisesti vaikka morfiinilla, joka vaikuttaa hermosoluihin samalla tavalla kuin endorfiinit. Myös alkoholi ja nikotiini vaikuttavat välillisesti samoihin soluihin. Siten ihminen voi saada itsensä alkoholilla onnelliseksi, vaikka ei ymmärräkään, miksi. Vielä vähemmän ymmärtävät sivusta seuraavat, mitä hauskaa humalassa olevalla oikein on. Ihmisen tragedia mielihyvän tavoittelussa on sama kuin rasvan ja sokerin syönnissäkin. Motivaatio on voimakas yhteen suuntaan, mutta tehokkaita jarruja ei ole kehittynyt. Siten enemmistö ei pysty pitämään virtuaalihauskuutta sillä tasolla, että esimerkiksi alkoholi vain kohtuullisesti lisäisi sitä iloa, mitä muutenkin hyvässä seurassa kokee. Ihmisen rakenne on sellainen, että syntyy kuvitelma vielä paremmasta, kun lisätään määrää. Samalla hyvän seuran tuoma ilo kääntyy päinvastaiseksi, juhlija alkaa hauskuuttaa vain itseään virtuaalisesti. Toisaalta, toisaalta Kaksi vuosituhatta sitten meitä kehotettiin tulemaan lasten kaltaisiksi. Lapsi on luottavainen, liikkuva, iloinen ja seurallinen. Mistäkö sen näkee? Kun viet lapsen aivan uuteen ympäristöön, vaikka kesähäihin maalle, ensin tuijotellaan, sitten vähän näytetään, kuinka meillä päin narua hypätään, ja seurataan syrjäsilmin, tulevatko muut mukaan. Tunnin kuluttua kuuluu mekastus ja kikatus, kuin kaikki uudet kaverit olisi tunnettu synnytyslaitokselta saakka. Ilot lähtevät pienistä aihioista ja lapset yllyttävät toisiaan. Kun alkaa väsyttää, tulee riitakin, mutta pienen lepäämisen jälkeen ollaan kuin ei olisi ikinä riidelty. Olisi aikuisella oppimista. Ei lapsi silti pääse geeneistään. Valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau väitti 1700-luvulla, että lapsi on syntyessään hyvä ja että hänen pitää antaa kasvaa mahdollisimman vapaasti. Tämä vaikutti olennaisesti Johann Heinrich Pestalozzin ajatuksiin oikeasta koulukasvatuksesta, joka perustui enemmän porkkanaan kuin keppiin. Se vaikutti myös Summerhill-utopiaan, ettei koulussa tarvita kuria, vaan lapsi itse oppii omasta halustaan ja aloitteestaan kaiken tarpeellisen. Äärimuodossaan se näyttää johtaneen yhtä lailla umpikujaan kuin Rousseaun toinenkin ajatus tietynlaisesta esisosialistisesta utopiayhteiskunnasta. Toinen käsityksien ääripää on biologi Richard Dawkinsin ajatus itsekkäistä geeneistä. Kehitystä ei aja eteenpäin enempää yhteiskunta kuin yksilökään, vaan geeni, joka pyrkii kaikin keinoin lisääntymään ja säilymään. Geenillä ei ole mitään tarvetta tehdä kantajaansa onnelliseksi tai kenellekään hyödylliseksi, kunhan tämä vain vie geeniä tehokkaasti eteenpäin ja kopioi sitä mahdollisuuksiensa mukaan. Geeni siis haluaa täyttää maan. Tämä inhorealistinen kuvaus on luonnollisesti myös yksinkertaistus, mutta se valaisee tärkeää näkökohtaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että evoluutio olisi kehittänyt ihmiselle enempää kuin muillekaan lajeille erityisiä haluja tai taipumuksia ottaa muita huomioon ja olla inhimillinen, paitsi jos siitä on omien geenien leviämiselle jotakin hyötyä. On tosin viitteitä siitä, että ihmisellä olisi altruismigeenejä. Max Planck -Instituutin työryhmä vertasi Science-lehdessä vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa simpanssia ja ihmislasta. Simpanssi voitiin opettaa yhteistoimintaan toisen kanssa, jos siitä oli sille itselleen hyötyä. Sen sijaan jo kolmen viiden vuoden ikäinen ihmislapsi auttoi toista, vaikka siitä ei ollut hyötyä hänelle itselleen. Tämän epäitsekkään käyttäytymisen on ehdotettu olevan yksi syy ihmissuvun poikkeukselliseen menestymiseen ja leviämiseen, koska se sallii pitemmälle menevän yhteistyön kuin muilla lajeilla. Ihmisen muutaman sadantuhannen vuoden historian osalta on muistettava, millaiseen yhteiskuntaan geenit ovat mukautuneet. Fysiologi ja kehitysbiologi Jared Diamond kertoo, että Uudessa-Guineassa paikalliset ihmiset kertoivat kauhukertomuksia seuraavasta, vuorenharjanteen takana olevasta kylästä, jonne hänen ei pitänyt mennä, koska siellä hänet ilman muuta tapettaisiin. Joka kylässä kyläläisten kertomukset omista naapureistaan olivat samanlaisia. Eli suurin yhteisö, joka ihmisen kehityshistorian aikana on koettu omaksi väeksi ja oikeiksi ihmisiksi, on oma kylä muutamista kymmenistä muutamiin satoihin asukkaisiin. Sellaista yhteisöä varten ihmisen mielikin on kehittynyt. Omiin suhtaudutaan kuin omaan sukuun, kaikki muut ovat vihollisia. Suhtautuminen toisiin ihmisiin on tullut erityisen polttavaksi kysymykseksi nyt, kun kyläyhteisömme ei olekaan muutaman kymmenen ihmisen yhteisö, vaan maailmankylä, jossa on miljardeja ihmisiä. Ihminen ei luonnostaan kehity ystävälliseksi, avaramieliseksi ja sosiaaliseksi yksilöksi, vaan siihen pitää oppia. Luonnostaan kasvanut ihminen on itsekeskeinen, nurkkapatrioottinen, epäluuloinen ja julma. Ihmisen geeniperintö ei yksinkertaisesti ole kehittynyt sitä ympäristöä varten, jossa nykyisin elämme. On jotenkin tragikoomista, että yhteiskunnallisesti val- 260 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 261
veutuneiden 1970-luvun vapaiden kasvattajien sukupolven lapsista on tullut itselleen pikavoittoja hakevien pörssipelurien sukupolvi. Olisikohan tuo sattuma? Harrasta ja liiku, niin pysyt terveenä Vanhastaan tiedetään, että yksin eläminen on vaarallista. Etenkin naimattomat miehet kuolevat keskimäärin useita vuosia nuorempina kuin naimisissa olevat. Tähän vaikuttavat elintavat: vaimon ansiosta mies saa terveellistä ruokaa, ehkä vähentää tupakointia tai lopettaa sen, eikä naimisissa oleva mies kehtaa tulla kotiin iltaisin kovin huonossa kunnossa. Mutta osansa lienee myös sosiaalisella elämällä ja harrastuksilla. Sosiaaliset harrastukset lisäävät elinvuosia. Mini-Suomi-terveystutkimuksen mukaan kuoleman riski 20 vuoden aikana oli passiivisimmilla 30 59-vuotiailla yli kolminkertainen verrattuna aktiivisiin. Se päihittää useimmat paljon pelätyt elämän vaarat. Harrastukset ovatkin tärkeä osa sosiaalista pääomaamme. Yksi hyvistä harrastuksista on liikunta. Kaikkein vähimmällä vaivalla liikuntaa saa luonnollisena osana päivittäistä elämää, niin sanottuna arki- eli hyötyliikuntana. Se voi olla töihin kävelemistä tai pyöräilyä autolla ajamisen sijasta. Se voi olla päivittäisten asioiden hoitamista hyvässä seurassa ja ilman autoa, pyörällisiä ostoskärryjä vetäen tai työntäen. Se voi olla myös pelejä, urheilua, koiran ulkoiluttamista ja muuta harrastustoimintaa. Aivan uutena virtuaalionnen tuottajana on television ja mikrotietokoneiden edessä vietetty aika. Se on yhtä petollista kuin muukin virtuaalionni. Se on oivallinen lisä tiedon saamiseen, jännityksen kokemiseen, jopa yhteisöllisyyteen, mutta vain sopivasti annosteltuna. Liiallisena siitä seuraa samantapaisia ongelmia kuin muistakin virtuaalionnen lähteistä. Television ja mikrotietokoneen kanssa seurustelemiseen voitaisiin laatia hyvä sääntö. Niiden edessä saa istua enintään saman ajan, jonka käyttää liikuntaan. Jos liikkuu tunnin, saa istua ruudun edessä tunnin. Jos liikkuu kaksi tuntia, saa viettää aikaa myös ruudun kanssa kaksi tuntia. Sillä tavalla pysyy terve sielu terveessä ruumiissa. opi kohtuus nauti elämästä Ihmisellä on geeneissään kivikauden toispuolinen perintö. Aina kun saa ruokaa, pitää syödä, mitä parempaa, sitä enemmän. Aina, kun voi levätä, pitää levätä. Aina kun voi juhlia, pitää juhlia, koska tilaisuuksia on vähän. Ja suvun säilyminenkin kannattaa varmistaa aina, kun harvinainen sopiva partneri kävelee vastaan. Nykyihmisen ongelma on, ettei niukkuuden talvea tulekaan. Vaikka vastakkaisiakin geenejä toki on niin että jonkin rajan jälkeen rasvainen alkaa ällöttää, sohvalla makoilu pitkästyttää, juhlat maistua puulta tai partnerilta alkaa odottaa muutakin kuin seksiä painopiste on lievästi, mutta selvästi, kohtuuttomuuden puolella. Tätä epäsuhtaa ovat yrittäneet tasapainottaa uskonto, tapakulttuuri ja tiede, kukin omalta osaltaan. Uskonto kehottaa elämään vaatimattomasti ja jakamaan toisillekin. Kohtuus on kaikissa asioissa paras, sanoo jo roomalainen sananlasku. Tiede on osoittanut rotilla tietenkin että pienessä nälässä eläminen pidentää ikää jopa kolmanneksella. Ihmisen alun on opittava kohtuullisuus, luonnostaan hän ottaa kaiken, mitä vain saa. Ihmisen alun on opittava demokraattisuus, luonnostaan hän alistaa kaikki, jotka vain kykenee. Ihmisen alun on opittava huomaavaisuus, luonnostaan hän vie leivänkin toisen suusta. Ilman ympäristöstä omaksuttuja malleja ja kasvatusta ihminen ampuu omaan jalkaansa, käyttäytyy juuri niin, kuin hänen oman onnensa takia ei pitäisi. Suuri maailmankylä edellyttää aivan erilaista sosiaalisuutta ja toisten ihmisten ymmärtämistä kuin kivikauden kylä myös niiden hyväksymistä, jotka asuvat vuorenharjanteen takana. Yhteiskunnan pitää huolehtia ympäristön terveellisyydestä ja viihtyisyydestä ja siitä, että liikkuminen on mahdollista ja helppoa. Yhteiskunnan pitäisi itse asiassa huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on turvallinen matka kouluun kevyen liikenteen väylillä, kävellen tai pyöräillen. Ei ihminen ole mikään postipaketti, joka tarvitsee ovelta ovelle -kuljetusta, vaan aktiivinen ja liikkumaan tarkoitettu olento. Suurin vaikuttaja on ihminen itse. Siihen tarvitaan hyviä esikuvia. Esikuvat auttavat oivaltamaan, että liikunta on siistii. Lapsille vanhemmat ja opettajat ovat tärkeimmät esikuvat, joten heillä on suuri vastuu. Kukahan olisi esikuvana vanhemmille? Syö, juo ja iloitse, mutta arkipäivänä iloitse vain kohtuullisesta arkiruoasta ja kokoa herkut pöytään jouluna ja juhlana. kuvaluettelo elokuvakuvitus Suomen elokuva-arkisto: Kuvat sivuilla, 35, 37, 46, 62, 78, 79, 94, 100, 101, 108, 109, 122, 123, 129, 190, 203, 207, 217, ja 261 Elokuvasta Käpy selän alla (Ohj. Mikko Niskanen, FJ-Filmi 1966). Kuvat sivuilla 85, 135, 138, 139, 152, 153, 164, 167, 176, 177, 180 ja 216 Elokuvasta Työmiehen päiväkirja (Ohj. Risto Jarva, Filminor 1967). Kuvat sivuilla 49, 68, 120, 146, 147, 148, 229, 237 ja 241 Elokuvasta Vihreä leski (Ohj. Jaakko Pakkasvirta, Filminor 1968). Kuvat sivuilla 43, 115, 134, 155, 162, 168, 187, 194, 204 ja 227 Elokuvasta Jäniksen vuosi (Ohj. Risto Jarva, Filminor 1977). Elokuvakuvien kuvatoimitus sekä kuvatekstit Anna Emilia Kervinen muut valokuvat Kaikki valokuvat Jari Koski / Khora Oy, paitsi kuva sivulla 141 Anna Emilia Kervinen Kuvasuunnittelu Anna Emilia Kervinen ja Jari Koski Kuvausavustaja Kanerva Koski 262 e l ä m ä pe l i s s ä