Kasvun edellytykset -ohjelma Hallitusohjelmatavoitteet Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Finnish Venture Capital Association Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA) on pääomasijoittajien edunvalvoja ja pääomasijoitustoimialan yhteinen ääni Suomessa.
2 Pääomasijoittajien missio SUOMEEN LISÄÄ KASVUYRITYKSIÄ
3 FVCA:n työryhmä kasvun edellytysten selvittämiseksi Esko Torsti Martin Backman Petteri Koponen Ari Korhonen Tuomas Lang Juha Peltola Sami Lampinen Marika af Enehjelm
4 Miten Suomeen saadaan lisää kasvuyhtiöitä rasittamatta julkista taloutta? Suomella on perinteisten vahvuuksiensa, kuten yhteiskunnallisen ennakoitavuuden, matalien riskien, korkean koulutustason ja innovatiivisuuden takia mahdollisuus kehittyä yhdeksi maailman parhaista maista yrittää ja rakentaa kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa. Pääomasijoittajat työllistävät Suomessa yli 160 000 henkilöä. Kasvun rakentamisen ammattilaisina pääomasijoittajat esittävät kasvuyhtiöiden määrän lisäämiseksi tässä esityksessä kuvattuja käytännön toimenpiteitä, jotka eivät maksa valtiolle mitään. Lähtökohta: Kansainvälisestikin kilpailukykyisiä kasvuyrityksiä syntyy toimivilla ja vapailla markkinoilla. Valtio voi kannustaa ja tukea kasvua: 1. vahvistamalla kotimarkkinaa kansainvälistymisen pohjaksi 2. vapauttamalla työn tarjontaa ja kysyntää 3. mahdollistamalla osaavan, markkinaehtoisen kasvurahoituksen saatavuus Näillä toimilla pelkästään suomalaisten pääomasijoittajien yritykset loisivat yli 30 000 uutta työpaikkaa 10 vuodessa.
5 Suomalaiset pääomasijoittajat investoivat vuosittain n. 0,5 mrd. kasvun rakentamiseen aloittavissa ja kypsemmissä PK-yrityksissä Ulkomaiset eläkeyhtiöt, ym. (~30%) Suomalaiset eläkeyhtiöt, ym. (~70%) Suomalaiset eläkeyhtiöt, tuotot (Tela ry) Tuottoindeksi (2004 = 100) Pääomasijoitukset Noteeratut osakkeet Sijoitukset yhteensä Pääomasijoitusrahasto Ky Kasvuhalu Riskinottokyky Osaaminen Verkosto Pääoma Yritys 5-7 vuotta Työpaikkoja, investointeja, kasvua ja kansainvälistymistä Uusi omistaja Listautuminen Teollinen ostaja Uusi pääomasijoittaja
6 Pääomasijoittamisella tärkeä merkitys kasvun moottorina Pääomasijoittajat kasvun rakentamisen ammattilaisia 1 Yli 30 000 uutta työpaikkaa Keskimääräinen vuotuinen kasvu (CAGR), 3 vuotta ensisijoituksesta 2015 2025 Hallinnoidut pääomat, mrd. 5,5 11 Sijoitukset vuosittain, m 500 1000 23% 32% Kohdeyhtiöitä, kpl 650 1300 Uusia työpaikkoja / vuosi 1600 3200 9% 10% 0% 5% Vientikeskeisyys Työpaikat Liikevaihto Kontrolliyritykset Pääomasijoittajien kohdeyritykset 10 vuodessa 16000 32000 %-osuus 200 000 tavoitteesta 8 % 16 % 1. Alén, T. (2012). Pääomasijoitusten vaikuttavuus Suomessa. Aalto-yliopisto.
7 Mistä on uudet työpaikat tehty? Työn tarjonnan ja kysynnän vapauttaminen Tehdään työtä silloin, kun tuotteille ja palveluille on kysyntää! Loisi merkittävän määrän uusia työpaikkoja välittömästi. Osaava kasvurahoitus Kasvua ei synny pelkästään rahalla, tarvitaan myös riskinoton osaamista. Vahva kotimarkkina pohjana kansainvälistymiselle Avoin kilpailu vahvistaa kotimarkkinaa. Yrittämisen ja kasvun riskien madaltaminen ei maksa mitään! Lainsäädännön yritysmyönteisyys Verotuksen ennustettavuus Sääntelyn purku Kasvun avaimet ovat omissa käsissämme!
8 Näillä toimenpiteillä työpaikkoja syntyy eikä maksa valtiolle senttiäkään! 1. Vahvistetaan kotimarkkinaa kansainvälistymisen pohjaksi 2. Vapautetaan työn tarjonta ja kysyntä 3. Osaava markkinaehtoinen kasvurahoitus Huomioidaan yritysnäkökulma lainsäädäntö- ja verohankkeissa: - Tehdään vaikutusten arvioinnit yritysten kasvun näkökulmasta ml. EUsäännösten toimeenpano. - Verotusta muutettaessa arvioidaan yrityksille aiheutuvat riskit ja muutosten dynaamiset vaikutukset. Avataan kotimarkkinat kilpailulle: - Helpotetaan osallistumista valtion kilpailutuksiin. - Avataan julkisen sektorin palveluita kilpailulle. Vapautetaan mahdollisuus tarjota ja vastaanottaa työtä: - Rohkaistaan paikalliseen sopimiseen, esim. pyhälisät, ylityösäännökset. - Sovelletaan YT-rajoja joustavammin. - Pidennetään koeaikoja. - Vapautetaan aukioloaikoja. Houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen: - Poistetaan tarveharkinta työperäiseltä maahanmuutolta. - Annetaan luvat myös perheenjäsenille. - Houkutellaan ulkomaisia opiskelijoita Suomeen. Puretaan markkinaehtoisen rahoituksen esteet: - Tehdään suomalaisesta pääomarahastomallista kansainvälisesti kilpailukykyinen. - Lisätään sijoittajakunnan monimuotoisuutta ja helpotetaan omistajan vaihdoksia. Kehitetään valtion panosten kohdentamista: - Jatketaan rahastojen rahastoja (kuten Kasvurahastojen rahasto). - Suunnataan T&K rahoitusta korkeamman riskin projekteihin.
9 Liite: Yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset
10 1. Parannetaan yritysten toimintaympäristöä Ehdotus Konkreettisia toimenpiteitä Tarkennuksia Asetetaan kasvu etusijalle lainsäädäntö- ja verohankkeissa Tehdään vaikutusten arvioinnit yritysten toiminnan näkökulmasta. Painotetaan lain valmistelussa sen vaikutuksia yritysten kasvuun. Asetetaan yritysten toiminta etusijalle EU-säädösten toimeenpanossa. Verotusta muutettaessa arvioidaan muutoksista aiheutuvat riskit yrityksille sekä niiden aikaansaamat dynaamiset vaikutukset. Kuullaan yritysten edustajia yritysten toimintaan vaikuttavien lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa. Suomalaiset toimijat ovat eurooppalaisia toimijoita pienempiä, siksi EU-sääntely usein liian raskasta. Verotuksen ja sen tulkintojen jatkuva muuttaminen heikentää investointiympäristön ennustettavuutta. Avataan kotimarkkinat ja julkisen sektorin palveluita kilpailulle Kevennetään valtion kilpailutussäännöksiä Avataan julkisen sektorin palvelutuotantoa kilpailulle ja annetaan asiakkaille valinnanvapaus Poistetaan taserajat, jotta start-up yrityksilläkin mahdollisuus osallistua valtion hankkeisiin. Mennään ohjelmistohankinnoissa kohti open source pohjaista mallia. Annetaan asiakkaille valinnanvapaus esim. palveluseteleillä. Annetaan yksityisille toimijoille mahdollisuus kilpailla kunnallisten palveluntarjoajien kanssa, esim. Jyväskylän Palvelualoite.
11 2. Vapautetaan työn tarjontaa ja kysyntää Ehdotus Konkreettisia toimenpiteitä Tarkennuksia Vapautetaan yritysten mahdollisuus tarjota työtä ja kansalaisten ottaa sitä vastaan Puretaan työn tarjonnalle ja kysynnälle asetettuja keinotekoisia rajoja ja lisätään joustavuutta. Vapautetaan työn tarjontaa ja mahdollisuutta tehdä työtä sellaiseen aikaan ja sellaisessa paikassa, jossa tuotteille ja palveluille on kysyntää. Rohkaistaan paikalliseen sopimiseen esim. sunnuntai- ja arkipyhälisien, ja ylityösäännösten suhteen. Sovelletaan YT-rajoja joustavammin, jolloin yritysten helpompi laajentaa yli 20 henkeen. Pidennetään koeaikoja ja madalletaan pienen yrityksen rekrytointikynnystä. Vapautetaan kauppojen ja ravintoloiden aukioloaikoja. Houkutellaan kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen Poistetaan tarveharkinta työperäiseltä maahanmuutolta. Annetaan maahanmuuttoluvat myös työntekijöiden perheille. Houkutellaan ETA-alueen ulkopuolelta opiskelijoita yliopistoihin. Yrityksillä on ollut vaikeuksia rekrytoida ulkomailta, kun lupaprosessit kestävät liian kauan eikä perheenjäsenillä ole ollut takeita oleskeluluvista. Tarvitsemme myös lisää kansainvälisiä kouluja (vaikuttaa perheiden muuttopäätöksiin). Avataan mahdollisuus periä lukukausimaksua ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.
12 3. Vahvistetaan kasvurahoitusta markkinalähtöisesti purkamalla esteet. Ehdotus Konkreettisia toimenpiteitä Tarkennuksia Tehdään suomalaisesta pääomarahastomallista kansainvälisesti kilpailukykyinen Annetaan OM:ssä valmisteltu henkilöyhtiölain muutosehdotus eduskunnalle vielä 2015. Muutetaan tuloverolakia rinnastamalla ns. tietojenvaihtosopimusmaat verosopimusmaihin siten, että suomalaisiin pääomarahastoihin sijoittaminen ei muodosta kiinteää toimipaikkaa. Henkilöyhtiölain muuttaminen OM:n esityksen mukaan parantaisi rahastomallimme kilpailukykyä kansainvälisesti. Tuloverolain muutokset tiedonvaihtosopimusmaiden kohtelusta laajentaisivat merkittävästi kansainvälistä sijoittajapohjaa. Lisätään sijoittajakunnan monimuotoisuutta ja helpotetaan omistajan vaihdoksia Avataan säätiöille mahdollisuus sijoittaa pääomarahastoihin. Parannetaan yritysten eläkekassojen toimintaedellytyksiä. Kevennetään AIFM direktiivin sääntelyä. Tuetaan omistajan vaihdoksia. Muutetaan First North -listan yhtiöiden osinkoverotus samaksi kuin listaamattomilla. Muutetaan tuloverolakia: säätiöiden kymuotoisille rahastosijoituksille neutraali asema muihin sijoitusluokkiin verrattuna. Kehitetään eläkesäätiö- ja vakuutuskassalakia. Helpotetaan pienten rahastojen perustamista määrittelemällä perusmalli ja toimintaohjeet. Yritysten myynti ulkopuolisille neutraaliksi sukupolvenvaihdokseen verrattuna kasvuhaluisten omistajien varmistamiseksi.
13 3. ja suunnataan valtion kasvupanostukset markkinapuutteisiin Ehdotus Konkreettisia toimenpiteitä Tarkennuksia Kehitetään valtion kannustimia yksityiselle rahalle Tehostetaan valtion toimintaa kasvua tukevaksi Jatketaan rahastojen rahastoja (kuten Kasvurahastojen rahasto KRR). Kannustetaan yksityissijoittajia sijoittamaan kasvuyrityksiin. Kohdistetaan Tekes-rahoitusta vielä korkeamman riskin projekteihin. Jatketaan Team Finland työtä valtion eri toimijoiden kansainvälistymispalveluiden tehostamiseksi ja kohdentamiseksi kasvukykyisimpiin yrityksiin. KRR on houkutellut huomattavia määriä yksityistä rahaa suomalaisiin pääomarahastoihin. Mahdollisia yksityissijoittajien kannustimia: Perustetaan bisnesenkelirahasto tuplaamaan bisnesenkelien panostuksen, kynnyssijoittajana Tekes Pääomasijoitus Oy. Parannetaan bisnesenkelien verokannustimen toimivuutta. Valtion kansainvälistymispalvelut tulisi resursoida kansainväliselle huipputasolle. Palveluiden tuloksia tulisi mitata. Palvelut tulisi voida ostaa myös yksityisiltä.
14 Kiitos!