Joutsan kunnanhallitus 7 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 5 27.01.2014 JOUTSAN KUNNAN LAUSUNTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA Joutsan kunnanhallitus 20.01.2014 7 Valtiovarainministeriö on määrännyt kuntarakennelain 15 :n perustella toimitettavaksi Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvittäjien tehtävänä on suorittaa kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitystyö on alkanut 1.8.2013 ja päättyy 31.3.2014. Selvittäjät ovat antaneet väliraportin 18.12.2013, johon kunnat voivat antaa lausuntonsa. Kuntajakoa muutetaan jos se parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä, parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, parantaa elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Rakennelain selvitysvelvoiteperusteita ovat väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus ja työssäkäynti. Joutsan kunnan osalta selvitysvelvoiteperusteena on väestöpohja. Erityisen selvitysalueen kunnilla on runsaasti yhteistyötä. Joutsan kunta on yhteistyössä mukana Keski-Suomen liitossa, Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksessa, ympäristöterveydenhuollossa, maaseutuhallinnossa, Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä, Keski kirjastossa, Puulan seutuopistossa, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa, Työterveys Aalto liikelaitoksessa sekä lukuisissa sosiaalipalveluissa. Elinkeinotoimen Joutsan kunta on hoitanut itsenäisesti. Aikaisemmilla kuntaliitoksilla on Jyväskylän vetovoimaa lisätty, kaavoitus- ja yhdyskuntarakennetta kehitetty, tietohallinnossa on saatu merkittäviä säästöjä ja osallistumisella on löydetty uusia muotoja. Päällekkäistä hallintoa on purettu. Puutteina on nähty elinkeinopolitiikan terävyys, maaseutualueiden elinvoimaisuus, terveyspalvelut, talous, erilaiset toimintakulttuurit ja johtamisen vaativuus. Joutsan kunnan kannalta on tärkeää arvioida, miten elinkeinot kehittyisivät ja miten maaseutualueiden elinvoimaisuudesta huolehditaan. Terveyspalvelut ovat nykyisellään
hyvät, eikä niitä voida heikentää. Väliraportti sisältää runsaasti hyödyllistä aineistoa kunnan nykytilan ja tulevaisuuden arvioimiseen. Raportin parasta aineistoa ovat odotekustannusten selvitykset ja säästöpotentiaalit eri hallinnonaloilla. Väliraportin mukaan Joutsan kunnan elinvoima ja kilpailukyky heikkenee vuoteen 2030 mennessä. Työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 1990 lähtien 37 %, työpaikkaomavaraisuus 7,8 %. Työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin selvitysalueen toiseksi paras (86,2 %). Myös työpaikkojen vähennys on selkeästi taittunut. Työpaikkojen vähennyksessä näkyy selkeästi julkisten työpaikkojen, erityisesti valtionhallinnon työpaikkojen vähennys. Selvitysalueella on kokonaisuutena hyvä vetovoima ja mahdollisuus saada koulutettua työvoimaa. Väliraportissa on selvitetty maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Selvitysalueella väestömäärä keskittyy varsin pienelle alueelle, yli 170 000 asukasta asuu alle 40 minuutin ajomatkan päässä Jyväskylän keskustasta. Joutsan kunnasta tähän aikavyöhykkeeseen mahtuu vain osa Rutalahdesta. Joutsan kaukainen sijainti kaupungin keskustasta ei tue maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta kuntajaon muuttamista. Myös työpaikkaomavaraisuuden perusteella Joutsa on itsenäinen ja merkittävä pendelöinti tapahtuu Joutsan ja Luhangan välillä. Palvelutarpeen kehityksen osalta selvitysalueella tapahtuu kasvua kaikilla osa-alueilla, erityisesti vanhustyössä, erikoissairaanhoidossa ja perusopetuksessa. Joutsan kunnassa päivähoitotarve vähenee merkittävästi ja vanhuspalvelut lisääntyvät. Henkilöstön osalta suurimmat rekrytointitarpeet liittyvät hoitoalaan. Joutsassa on ollut kohtuullisen helppo saada osaavaa työvoimaa. Kuntatalouden tilanne on vaikea kaikissa kunnissa. Joutsan kunnassa valtionosuudet ovat suuremmat kuin verotulot. Valtionosuusuudistuksen mukaan Joutsan valtionosuudet kasvavat n. 200 000 euroa vuodessa. Käyttötalousmenot ovat yli 5000 euroa/asukas. Investointien osalta Joutsan kunta on valmis. Mittavimmat investoinnit on tehty. Äskettäin on rakennettu mm. koulukeskus, liikuntahalli ja peruskorjattu kirjasto. Kriisikuntakriteereistä Joutsan kunta täyttää viisi, mutta kunnassa on tehty paljon työtä talouden tervehdyttämiseksi, eikä kriisikuntakriteeristö kokonaan täyttyne lähivuosina. Kuntajaon muuttamiseen vaikuttaa koko selvitysalueen talouden kehitys, eikä Jyväskylän tilanne näytä erityisen vakuuttavalta. Demokratian osalta suuri kuntaliitos on huono; joutsalaisten mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen ja palveluihin heikkenee merkittävästi. Kuntarakennevaihtoehdoista seutukaupunki ei ole toivottava. Aluekeskukset taantuvat, elinkeinojen kehittäminen reuna-alueilla
loppuu ja palvelujen järjestämistä uhkaa supistuminen. Maankäyttö, asuminen ja elinvoima eivät parane seutukaupungin myötä, joten Joutsassa on vaikea nähdä seutukaupungin hyötyjä sille itselleen, eikä Jyväskylälle. Merkittävimmät edut voisivat liittyä hallinto- ja tukipalveluihin ja henkilöstöasioihin, mutta näissä asioissa itsenäinen Joutsan kunta voi tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Ydinkaupunki-, MAL- ja työssäkäyntikaupunki- ja maaseutukaupunkivaihtoehtoihin Joutsan kunta ei ota kantaa. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta mallit vaikuttavat ongelmallisilta. Palvelut sijoittuvat epätasaisesti ja joillakin alueilla heikkenevät. Näiden vaihtoehtojen toteutuessa Joutsan kunnan on sijaintinsa vuoksi vaikea nähdä mahdollisuuksia merkittäviin kuntaliitoksiin myöskään selvitysalueen ulkopuolisten kaupunkiseutujen (Mikkeli, Heinola) kanssa. Sen sijaan Joutsan kunta voi neuvotella kuntayhteistyöstä selvitysalueen ulkopuolisten naapurikuntien, erityisesti Kangasniemen ja Hartolan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa Joutsan kunta on kannattanut maakunnallista mallia ja se tukeutuisi siihen ydinkaupunki-, MAL- ja työssäkäyntikaupunki- ja maaseutukaupunkivaihtoehdoissa (ja muutenkin). Joutsan kunnan kannalta maaseutukunta on mahdollinen. Joutsa ja Luhanka muodostavat nykyisellään toimivan kokonaisuuden ja oman seudun. Kunnilla on paljon yhteistoimintaa. Putkilahti Oittilan liittäminen maaseutukuntaan voisi olla hankalaa viime vuosina Korpilahdella tehdyn kuntaliitoksen vuoksi. Lisäksi ko. alueen asukkaiden luontainen asiointisuunta on Jyväskylään. Rutalahden kylä on kolmen kunnan: Joutsan, Toivakan ja Jyväskylän alueella. Kylän yhdistäminen yhden kunnan alueelle voisi olla toimivaa palvelujen järjestämisen kannalta. Maaseutukunnan vahvistaminen Toivakalla toisi kuntaan elinvoimaa ja kunnat täydentäisivät toisiaan nelostien strategisen aseman vuoksi. Toivakan asiointisuunta on kuitenkin Jyväskylään. Maaseutukunta pystyisi nykyresursseilla järjestämään tarvittavat palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa se tukeutuisi maakunnalliseen malliin. Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ja elinkeinojen kehittäminen nykyiselläänkin vahvaa. Joutsa on oman alueensa kaupallinen palvelukeskus, jossa asioi yli 10 000 asiakasta. Joutsan kunnan strategisena painopistealueena ovat nelostiehen tukeutuvien palvelujen kehittäminen, asuminen ja uudet käytännöt perusturvassa. Maaseutumaisten kuntien toimintakulttuurit ovat yhtenäiset ja yhteistyö kuntien välillä on ollut luontevaa. Joutsan kunnan mielestä erityinen kuntajakoselvitys on ollut tarpeellinen ja se on antanut arvokasta tietoa kunnan toiminnasta ja kehittämistarpeista. Selvitystyötä on tehty asiantuntemuksella. Väliraportti sisältää useita eri vaihtoehtoja, jotka tiivistyvät palautteen ja selvitystyön edetessä yhdeksi vaihtoehdoksi selvitysalueella.
Tässä vaiheessa on ollut hyvä esittää useita vaihtoehtoisia malleja. Joutsan kunta on kunnanvaltuuston päätöksellä asettanut ensisijaiseksi vaihtoehdoksi toimia itsenäisenä kuntana. Kunta haluaa kehittää omaa elinvoimaansa, yrittäjyyttä ja kunnallisia palveluja sekä toimia maakunnallisessa yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Väliraportissa esitetyistä vaihtoehdoista Joutsan kunta tukee omalta osaltaan maaseutukunta mallia. (Asian valmistelija kunnanjohtaja Harri Nissinen p. 050-65435) Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa em. lausunnon Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen väliraportista. Päätös: Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto 5 Päätös: Asiasta käytettiin ryhmäpuheenvuorot, joissa todettiin mm. seuraavaa: Niilo Peltonen totesi keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että väliraportti sisältää runsaasti hyödyllistä, vertailevaa aineistoa kunnan nykytilan ja tulevaisuuden arvioimiseksi. Mikään väliraportissa esitetty kaupunkiliitosmalli ei ole Joutsalle hyvä. Kunnanvaltuuston itsenäisyyspäätös edellyttää kunnalta merkittävää panostusta, henkilökunnan ja luottamushenkilöiden vahvaa sitoutumista talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden uudelleen järjestämiseksi. Keijo Suomalainen totesi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, että kunnan talous on saatava kuntoon, muuten ei voida säilyä itsenäisenä. Esko Osmio totesi KOK:n ryhmäpuheenvuorossa, että nykytilaan on jouduttu valtiovallan päätösten seurauksena. Sami Heino totesi lausunnon olevan hyvin tehty. Arto Hölttä (Kristilliset) totesi, että lausunto on hyvä, mutta koko prosessissa on toivomisen varaa. Sote ja paikallisdemokratia ovat edelleen ratkaisematta. Kai Vaaralahti (Perussuomalaiset) totesi, että Joutsan Perussuomalaiset haluavat Joutsan kunnan jatkavan itsenäisenä kuntana, kehittäen kunnallisia toimiaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja toteuttaen joutsalaista kuntanäkemystä itse asettamien tavoitteiden ja toteutustapojen mukaan.
Iiris Ilmonen (Joule) totesi, että tavoite on säilyä itsenäisenä, mutta pitää myös varautua tilanteeseen, jossa Joutsa ei pysty säilyttämään itsenäisyyttä. Eero Peltoniemi totesi väliraportin sisältävän arvokasta tietoa ja, että eri vaihtoehtoja on yhä analysoitava. Puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen laatiman lausunnon Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen väliraportista.