1 (14) Asianumero 2341/10.02.03/2015 Aluenumero 133000 Leppäsillanmäki 57. kaupunginosa, Karakallio Kortteli 57049 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä marraskuuta 2015 päivättyä ja 25. päivänä toukokuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6924. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Karakalliossa Turuntien, Rastaalantien ja Leppäsillantien rajaamalla alueella osoitteessa Leppäsillantie 3. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 12.8.2015. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Ross Snell (liikennesuunnittelu) sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 p. 046 8772772 p. 043 8255542
2 (14) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Yleiskaava... 4 2.1.2 Asemakaava... 5 2.1.3 Rakennusjärjestys... 6 2.1.4 Tonttijako... 6 2.1.5 Rakennuskiellot... 6 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset... 6 2.1.7 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 7 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.2.2 Maanomistus... 7 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 8 2.2.5 Suojelukohteet... 8 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 9 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 9 3.3 Osallisten tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 9 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne...10 4.3.1 Palvelut...10 4.3.2 Yhdyskuntatekninen huolto...10 4.3.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...10 4.4 Ympäristön häiriötekijät...10 4.5 Nimistö...10 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...11 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...11 5.2 Vaikutukset liikenteeseen...11 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...11 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...11 Täydennysrakentaminen kokoontumis- ja majoitustoimintoineen edistää alueen toimivuutta sekä tukee alueen palveluiden säilymistä ja kehittymistä....11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...11 6.1 Rakentamisaikataulu...11 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...11 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...11 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...12 7.3 Suunnittelu...12 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...12
3 (14) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Liikenteen tavoiteverkko Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava ja asemakaavan muutos (kartta) sekä selostus liitteineen.
4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue sijaitsee Turuntien pohjoispuolella, Rastaalantien - Turuntien risteyksen tuntumassa. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueella (YK), korttelin keskellä mäen huipulla, sijaitsee puiden ympäröimänä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon kirkkorakennus. Majoitusrakennus ja paikoitusalue sijaitsevat YK -korttelinosan itäreunalla. YK -korttelialueella sijaitsee lisäksi muuntamo- ja jätevesipumppaamorakennus. Länsipuoleinen liikerakennusten korttelialue (KL) on rakentamaton. Muu ympäröivä rakennuskanta koostuu lännessä ja pohjoisessa asuinpientaloista. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa rakentamaton liikerakennusten korttelialue (KL) kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Asemakaavassa on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeusluvut ja suurimmat sallitut kerrosluvut olemassa olevalle kirkolle (2500 k-m 2, I), kokoontumisrakennukselle (1400 k-m 2, I) ja majoitusrakennukselle (2500 k-m 2, II). Lisäksi korttelin alueella sijaitsevan pumppaamorakennuksen yhteyteen on osoitettu 400 k-m2 suuruinen rakennusala yksi kerroksiselle toimisto- ja huoltorakennukselle. Majoitusrakennuksen rakennusalaa on tarkoitus laajentaa eteläsuuntaan. Tavoitteena on seurakunnan kokoontumis-, toimisto- ja huoltorakennusten sijoittuminen kirkkorakennuksen kanssa samalle tontille. Lisäksi suunnitellaan katualueen asemakaava kapealle kaistaleelle korttelin 57049 ja Turuntie välille. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 44300 m 2, josta kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta on noin 42050 m 2 ja katualuetta noin 2250 m 2. Muutoksen hakijana on korttelialueen 57049 omistaja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 7.5.2015. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 1.6.2015 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on varattu yleiskaavassa kehitettäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T), jolle on mahdollista rakentaa myös suuria varasto- ja myyntitiloja vaativia alueelle soveltuvia kauppoja sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Suunnittelualueen sijainti, alueen toiminta, maanomistus, läheinen asutus ja liikenteen toimivuus puoltavat käyttötarkoituksen muuttamista kirkkojen ja seurakunnallisten toimintojen korttelialueeksi teollisuus- ja varastoalueen sijaan.
5 (14) Kuva: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (2015) Espoon kaupunki. 2.1.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Leppäsilta IV asemakaava ja Haukkakallio- Leppäsilta, asemakaavan muutos (lainvoimainen 22.1.2003). Kortteli 57049 on asemakaavassa osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK) ja liikerakennusten korttelialueeksi (KL). KL -korttelialueen rakennusoikeus määritellään kaavassa tehokkuusluvun e=0.20 mukaan suurimman sallitun kerrosluvun ollessa kaksi (II). Korttelin YK -alueella kaavakartassa on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeusluvut ja suurimmat sallitut kerrosluvut kirkkorakennukselle (2500 k-m2, I ) ja majoitusrakennukselle (2500 k-m2, II ). YK -alueelle on myös merkitty muuntamon ja pumppaamon rakennusalat, paikoitusalat, maanalaisia johtoja varten alueen osia sekä istutettavaa, puilla ja pensailla istutettavaa, luonnonvaraisen kaltaisena säilytettäviä alueen osia. Ajoliittymä on sallittu Leppäsillantieltä. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: YK -alueella autopaikkoja on rakennettava rakennusluvan yhteydessä annettavan selvityksen perusteella kuitenkin vähintään 1 ap 200 k-m 2 rakennusoikeutta kohti. KL -alueella autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka 50 k-m 2 liiketilaa kohti. 1 autopaikka 200 k-m 2 varastotilaa kohti. Autopaikat on jäsenneltävä ja ympäröitävä puu- ja pensasistutuksella. Alue on pidettävä huolitellussa, puistomaisessa kunnossa. Alue on laajaa kulttuuriaukiota, mikä on otettava huomioon alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Radonin esiintyminen maaperässä on selvitettävä ennen rakentamiseen ryhtymistä ja tarvittaessa huomioitava alapohjarakenteissa.
6 (14) 2.1.3 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.4 Tonttijako Asemakaava-alueella on laadittu YK -korttelin osalle tonttijako (57049_1), joka on hyväksytty 12.2.2003. KL -korttelinosalle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.5 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella KL -korttelinosan kiinteistöjä ei ole merkitty tonttina kiinteistörekisteriin ja kiinteistöillä on MRL 81 :n mukainen rakennuskielto. YK - korttelinosalla ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset Karakallion alueen asukasmäärä kasvaa nykyiseen kaupunkirakenteeseen sopeutuvalla täydennysrakentamisella. Turuntien ja Rastaalantien liittymän yleissuunnitelman yhteydessä on tutkittu myös Leppäsillantien ja Rastaalantien liittymä. Yleissuunnitelman mukaan Rastaalantien ja Pääskyskujan liittymää on siirretty nykyisestä paikastaan noin 30 metriä pohjoisemmaksi, mikä mahdollistaa Turuntien ja Rastaalantien liittymän paremman toimivuuden sekä tarvittaessa valo-ohjauksen rakentamisen Pääskyskujan liittymään. Lisäksi Pääskyskujan ja Leppäsillantien tasausta nostetaan ja siirretään Pääskyskujan ja Leppäsillantien liittymä idemmäksi. Kaupunkitekniikan keskuksen rakentamisohjelman mukaan Turuntien- Rastaalantien liittymän parantaminen suunnitellaan ensi vuoden (2017) aikana. Rakentamisaikataulusta ei vielä ole tarkempaa tietoa. Kuva: Ote Turuntien ja Rastaalantien liittymän katukartasta (Turuntien alustava yleissuunnitelma välillä Kilonkartanontie - Kehä II raportista). Suunnittelualueen itäpuolelle Leppävaaran urheilupuistoon on suunnitelmissa rakentaa urheiluhalli erilaisia liikuntatoimintoja varten. Leppävaaran urheilupuistoon on laadittu yleissuunnitelma ja asemakaavan laadinnan aloitus on kaupunkisuunnitteuyksikön työohjelmassa 2015. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
7 (14) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Alue sijaitsee Karakalliossa Leppäsillan alueella osoitteessa Leppäsillantie 3. Asemakaavan muutosalue käsittää koko korttelin 57049 sekä kapean asemakaavattoman alueen korttelin 57049 ja Turuntien välissä. Korttelissa sijaitsee Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon temppeli- ja majoitusrakennus. Alueella toimiva jätevesipumppaamo on säilytettävä. Korttelin 57049 kiinteistöt omistaa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Katualueeksi suunnitellun kapean alueen korttelin 57049 ja Turuntien välissä omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelin 57049 kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) on rakentunut vuonna 2006. YK -käyttötarkoitusalueella kaavan mukaisilla rakennusaloilla sijaitsevat kirkkorakennus (1684 k-m 2 ), majoitusrakennus (1854 k-m 2 ), muuntamo- ja pumppaamorakennus (150 k-m 2 ) sekä pihapaikoitusta noin 60 autolle. YK -tontille ajo tapahtuu Leppäsillantieltä. Piha-alue on puistomainen. Liikerakennusten korttelialue (KL) on rakentamaton. Alueella olleet puutavaraliikkeen rakennukset on purettu ja alueen maaperä on puhdistettu vuonna 2008. Muu ympäröivä rakennuskanta koostuu lännessä ja pohjoisessa asuinpientaloista. Korttelin itäpuolella on Leppävaaran urheilupuisto, jonne on suunnitelmissa rakentaa urheiluhalli erilaisille liikuntatoiminnoille. Suunnittelualueesta kaakkoissuuntaan Turuntien eteläpuolella sijaitsee kahden korttelin alueella liike-, toimisto-, varasto- ja pienteollisuusrakennusten alue. Väestö ja työpaikat Varsinaisella kaava-alueella on yksi pysyvässä käytössä oleva asunto ja noin kolmekymmentä huonetta tilapäiseen majoitukseen. Työpaikkoja alueella on noin 15. Kaava-alueen lähiympäristössä on asuinpientaloaluetta. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue rajoittuu etelässä Turuntiehen, lännessä Rastaalantiehen ja pohjoisessa Leppäsillantiehen. Itäpuolella on Leppävaaran urheilupuisto niittymäisine alueineen. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueella sijaitsevat kirkko- ja majoitusrakennukset muodostavat muusta ympäristöstä erottuvan kirkollisen kokonaisuuden. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tontilta on ajoyhteys Leppäsillantiehen, joka on päättyvä tonttikatu. Leppäsillantie yhtyy alueellisena kokoojakatuna toimivaan Rastaalantiehen, jonka liikennemäärä oli vuonna 2014 noin 12 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee päätienä toimiva Turuntie. Korttelin kohdassa Turuntien liikennemäärä oli vuonna 2014 noin 24 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2035 liikenne-ennusteen mukaan, jossa Kehä II:n jatke ei ole rakennettu, Rastaalantien liikennemäärä on noin 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa Turuntien liikennemäärä on noin 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
8 (14) Kevytliikenne Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Leppäsillantien pohjoispuolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Myös Rastaalantien molemmilla puolilla ja Turuntien pohjoispuolella kulkee yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä. Espoon pyöräilyn tavoiteverkon mukaan Turuntien pohjoispuolella kulkee pyöräilyn seutureitti välillä Leppävaara - Espoon keskus. Rastaalantiellä kulkee pyöräilyn pääreitti välillä Turuntie-Pitkäjärventie. Myös suunnittelualueesta pohjoiseen sijaitsevassa Leppäsillanpuistossa kulkee pyöräilyn pääreitti Leppävaaran urheliupuistoon. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Tontille ajetaan Leppäsillantien kautta ja paikoitus sijaitsee tontin puolella maantasossa. Julkinen liikenne Alueella on hyvät julkiset yhteydet. Lähimmät bussipysäkkiparit sijaitsevat noin 100 m etäisyydellä Rastaalantiellä ja Turuntiellä, josta kulkee suorat bussiyhteydet mm. Espoon keskukseen, Leppävaaraan, ja Helsinkiin. Kilon rautatieasema sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä tontista etelään. Palvelut Suunnittelualueen läheisyydessä kilometrin säteellä sijaitsee neljä päiväkotia ja 1,5 km etäisyydellä kolme peruskoulua. Lähimmät terveysasemat sijaitsevat Kilossa 1 km ja Leppävaarassa 2 km etäisyyksillä. Lähin päivittäistavara kauppa sijaitsee Rastaalantien varressa noin 300 m etäisyydellä ja laajemmat kaupalliset palvelut sijaitsevat Leppävaaran keskustassa. Leppävaaran urheilupuiston liikuntamahdollisuudet ovat alle kilometrin etäisyydellä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. Korttelialueen itäosassa kulkevat vesi- ja jätevesiviemäriputket. Alueella sijaitsee myös pumppaamo- ja muuntamorakennus. 2.2.4 Luonnonolosuhteet 2.2.5 Suojelukohteet 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Liito-oravahavaintoja on tehty suunnittelualueen ulkopuolella alueen läheisyydessä. Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkeva Turuntien ja länsipuolella kulkevan Rastaalantien liikenne aiheuttaa ilmanlaatu- ja liikennemeluongelmia.
9 (14) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Olemassa olevaa kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään ja kehittämään Leppävaaran urheilupuistoa. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on liikerakennusten korttelialueen (KL) muuttaminen kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Kyseisen KL -tontin sijainti ei ole sovelias teollisuus- ja varastoalueeksi eikä suurelle varasto- ja myyntitiloja vaativalle kaupalle. Kaavamuutoksen tavoitteena on siten seurakunnan kokoontumis-, toimisto- ja huoltorakennusten sijoittuminen kirkkorakennuksen kanssa samalle tontille, jolloin mahdollistetaan seurakunnan toimintojen keskittyminen. Suunnittelussa huomioidaan uuden rakentamisen sopeutuminen lähiympäristöön sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Kaavamuutoksen hakija esittää, että kortteli 57049 yhdistettäisiin yhdeksi tontiksi, jolle mahdollistuisi rakentaminen yksikerroksiselle kokoontumisrakennukselle (noin 1400 k-m 2 ) sekä yksikerroksiselle toimisto- ja huoltorakennukselle (noin 400 k-m 2 ). Lisäksi tavoitteena on olemassa olevan majoitusrakennuksen rakennusalan laajentaminen eteläsuuntaan noin 12 metriä. Asukasmielipiteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on seurakunnan toimintojen keskittämien yhdeksi kokonaisuudeksi muuttamalla toteutumattoman liikerakennusten korttelialue kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 4,4 ha. Kokonaiskerrosala on 6800 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1800 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Kortteli 57049 on kokonaisuudessaan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Asemakaavassa on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeusluvut ja suurimmat sallitut kerrosluvut kirkkorakennukselle (2500 k-m 2, I), kokoontumisrakennukselle (1400 k-m 2, I) ja majoitusrakennukselle (2500 k-m 2, II). Lisäksi korttelin alueella sijaitsevan pumppaamorakennuksen yhteyteen on osoitettu 400 k-m2 suuruinen rakennusala yksi kerroksiselle toimisto- ja huoltorakennukselle. Olemassa oleva kirkkorakennus tornineen sijaitsee korttelin keskellä, korkeimmalla kohdalla. Uusi kokoontumisrakennuksen rakennusala on osoitettu korttelin länsiosaan ja sen torni sijoittuu rakennuksen keskiosaan. Kokoontumisrakennuksen torni on korkeudeltaan maksimissaan kirkkorakennuksen kattokorkeuden tasolla. Kokoontumisrakennuksen rakennusalan etelän puoleiselle sivulle osoitetaan äänieristävyysmerkintä.korttelin koilliskulmassa sijaitsevan majoitusrakennuksen rakennusala laajenee eteläsuuntaan noin 12 metriä.
10 (14) Korttelissa oleva puistomainen metsä on säilytettävä ja puistomaista aluetta on laajennettava ja kehitettävä myös korttelin länsiosaan. Alueella oleville maanalaisille johdoille on kaavassa osoitettu alat. 4.3.2 Liikenne Katualue Turuntien katualue levenee korttelin 57049 kohdalla, kun kapealle kaistaleelle korttelin ja Turuntie välille osoitetaan katualueen asemakaava. Suunnittelu-alueen eteläpuolella on liittymäkieltoalue Turuntieltä. Liittymäkielto merkintä jatkuu myös Leppäsillantielle niin, ettei ajoliittymää sallita tontille Leppäsillantien ja Rastaalantien liittymän eikä Leppäsillantien ja Pääskyskujan liittymän läheisyydessä. Uusi kapea katualue (Turuntie) korttelin kohdalla mahdollistaa Turuntielle tehtävät muutokset tulevaisuudessa. Uusi ajoliittymä Leppäsillantieltä tehdään erillisenä temppelin liikenteestä, jolloin rakennusten käyttö ei sitoudu toistensa tapahtumiin. Uusi pysäköintialue sijoittuu tontille Leppäsillantien varteen. Olemassa oleva paikoitusalue majoitusrakennuksen eteläpuolella laajenee. Paikoitusalueet jäsennellään osiin sekä maisemoidaan istutuksin. Autopaikat ja polkupyöräpysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap kirkkorakennuksen kerrosalan 150 k-m² kohti - 1 ap majoitusrakennuksen kerrosalan 100 k-m² kohti - 1 ap kokoontumis-, toimisto- ja huoltorakennustilojen 70 k-m² kohti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 pp kokoontumis- ja majoitusrakennustilojen kerrosalan 200 k-m² kohti - 1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti Vähintään puolet pyöräpaikoista katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. 4.3.1 Palvelut 4.3.2 Yhdyskuntatekninen huolto 4.3.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.4 Ympäristön häiriötekijät Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon rakennusten keskittyminen samalle tontille palvelee paremmin seurakunnan toimintoja. Korttelialueella on valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka. Korttelin länsipuolella olleet puutavaraliikkeen rakennukset on purettu ja alueen maaperä on puhdistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen pilaantuneen alueen kunnostuksen loppuraportin mukaan vuonna 2008. Alueelle ei kaavoiteta asutusta tai herkkiä kohteita. Näin ollen Turuntien ja Rastaalantien liikenteen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia ei tarvitse huomioida. Kohde sijaitsee melualueella. Kortteliin tehtiin meluselvitys, jossa on tutkittu liikenteen aiheuttaman melun leviäminen. Selvityksen pohjalta kaavaan on laadittu melumääräys.rakenteiden ääneneristävyys tulee toteuttaa siten että kokoontumistiloille asetetut melun ohjearvot eivät ylity. 4.5 Nimistö Kaava-alueella nimistö ei muutu. Uuden asemakaava-alueen nimi on Leppäsillanmäki. Alue on vanhan Leppäsillan torpanpaikan ympärillä mäellä ja mäenrinteessä.
11 (14) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön 5.2 Vaikutukset liikenteeseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueen maankäyttö tehostuu ja kaupunkirakenne tiivistyy. Korttelialue eheytyy toiminnallisesti ja palvelee paremmin omistajan käyttötarpeita. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen mukainen rakentaminen soveltuu paremmin viereisiin asuinalueisiin kuin teollisuus-, varasto ja myyntitilat. Liikenne lisääntyy jonkin verran kokoontumisrakennuksen valmistumisen jälkeen lähinnä viikonloppuisin seurakunnan tapahtumien vuoksi. Vaikutus on kuitenkin pieni suhteessa alueen kokonaisliikennemäärään. Asemakaava muuttaa maisemaa rakennetummaksi ja hoidetummaksi. Pysäköintialueiden ilmettä hallitaan jäsentelemällä alue osiin ja maisemoimalla istutuksin. Asemakaavassa annetaan määräyksiä hulevesien käsittelystä, mikä tuo parannusta vesien hallintaan Monikonpuron valuma-alueella nykytilanteeseen verrattuna. Hankkeella ei ole vaikutusta liito-oravien latvusyhteyksiin. Liito-oravien reittiyhteydet suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella huomioidaan vireillä olevassa urheilupuiston asemakaavassa. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Täydennysrakentaminen kokoontumis- ja majoitustoimintoineen edistää alueen toimivuutta sekä tukee alueen palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Edistää seurakunnan palveluiden toimintaa ja kehittymistä Suomen ja naapurimaiden alueilla. Laajennuksen myötä majoitusrakennus tarjoaa paremmat vierailumahdollisuudet kauempaa tuleville seurakuntalaisille. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Tonttijaon muutos voidaan laatia asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen. Hanke saattaa toteutua vaiheittain. Rakentamisaikataulusta vastaavat maanomistajat. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan hakemuksesta 7.5.2015. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa.
12 (14) Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.3 Suunnittelu Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 17.8.-15.9.2015. Kaavoittajan tapaaminen järjestettiin Sellon kirjaston aulassa 9.9.2015. Noin kymmenen paikalla käynyttä vierailijaa suhtautuivat kaavahankkeeseen myönteisesti. Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä hakijan ja hakijan palkkaaman arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä. Suunnittelussa mukana on ollut liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Ross Snell. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 7.5.2015 Asemakaavan muutoshakemus. 1.6.2015 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). 12.8.2015 Kuulutus kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta. 17.8.-15.9.2015 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. 10.11.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti lisäyksin ja muutoksin. Lisäys koski liikennejärjestelyiden suunnitelmia ja muutos kirkko -sanan käyttöä temppeli -sanan sijaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä suunnitellaan Leppäsillantien, Rastaalantien ja Turuntien liikennejärjestelyihin tehtävät muutokset ja niiden toteuttamisvelvoitteet siten, että liikenne on sujuvaa myös tilanteessa, jossa ehdotuksen mukainen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan käytetty ja kun nyt käsittelyssä olevassa korttelissa järjestetään suuria automääriä aiheuttavia tapahtumia. 30.11.-31.12.2015 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana ehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa tai kannanottoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyysi lisäaikaa lausunnon antamiseen tammikuun 2016 loppuun. Yhtään muistutusta ei jätetty. Espoon tekninen keskus ilmoitti pilaantuneista maamaassoista, joita mahdollisesti joudutaan kuljettamaan pois. Caruna Espoo Oy:llä ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) lausunnon mukaan kaavan johtovarausalueet tulee tarkistaa vastaamaan verkoston todellsita sijantia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY) ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta.
13 (14) 11.5.2016 Asemakaavan muutosehdotuksen tarkistaminen Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty tarkistuksia nähtävilläolon jälkeen - maanalaisten johtovarausalojen sijantia on tarkistettu - kaavakarttaan kokoontumisrakennuksen ympärillä on istutettavaa alueenosaa pienennetty - meluselvityksen perusteella kaavakarttaan on lisätty melumääräys - kaavaselostuksessa on selvitetty kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämä liikennesuunnitelma (kohdassa 2.1.6) - asemakaavamuutoksessa temppeli -sanan sijaan käytetään kirkko - sanaa 25.5.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen lisäyksin Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että Pääskyskujan liittymän toteuttamista uusittavana olevien suunnitelmien mukaan tulisi kiirehtiä.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja