KYLÄTALOUDEN HALLINTA KYLÄYHDISTYS TOIMIJANA 25.11.2009
YHDISTYKSEN TALOUSPROSESSI 25.11.2009 Paula Pylkkänen 2
Yhdistys hankkii tuloja, jotka se uhraa menoina tuottaakseen suoritteita, joiden laatu riippuu toiminnan tarkoituksesta ja päämääristä. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on tuottaa suoritteita, joilla toteutetaan niitä tarpeita ja päämääriä, joita varten yhdistys on perustettu. Yhdistyksen on hankittava tuloja, joilla se maksaa toiminnan aiheuttamat menot ja siten aikaansaa suoritteita 25.11.2009 Paula Pylkkänen 3
Sijoitusluonteisen omaisuuden ostot ja myynnit Sijoitusmarkkinat Omaisuudesta johtuvat tuotot ja kulut Varainhankinta Saadut tuotot Pääoman sijoitukset ja palautukset Yhdistyksen talous prosessi Rahoitusmarkkinat Kulut suorite tuotannosta Tuotot suoritteista Kulut varainhankinnasta Rahoitustuotot ja -kulut Aatteellinen toiminta Lähde:H.Nurminen: JärjestJ rjestöjen jen uusi tiliopas 25.11.2009 Paula Pylkkänen 4
YHDISTYKSEN TALOUDEN SUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA RAPORTOINTI 25.11.2009 Paula Pylkkänen 5
TALOUDEN SUUNNITTELU 1. Laskentajärjestelmä 2. Toimintasuunnitelma 25.11.2009 Paula Pylkkänen 6
1. Laskentajärjestelm rjestelmä Talouden suunnittelun perustaksi laskentajärjestelmä Tehtävänä on koota tietoa toiminnasta ja taloudesta sekä tuottaa erilaisia suunnittelu-, tarkkailu- ja informaatiolaskelmia. Eri laskelmat rakenteeltaan ja sisällöltään samanlaisia. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 7
Suunnittelulaskelmia mm: Pitkän aikavälin suunnitelmat Talousarvio l. budjetti Kustannusarviot, hinnoittelulaskelmat 25.11.2009 Paula Pylkkänen 8
Toteutuslaskelmat Kirjanpito Seurantalaskelmat mm. Tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma Budjetin toteutumisen seuranta Muut, esim. hinnoittelun oikeellisuuden seuranta ja kustannusarvioiden paikkansapitävyys 25.11.2009 Paula Pylkkänen 9
2. Toimintasuunnitelma Sääntöjen tarkoituspykälä pohjana. Toimintasuunnitelma perustuu yhdistyksen toiminta-ajatukselle. Sanallisen toimintasuunnitelman tulisi olla lyhyt ja ytimekäs, mukana muutama avainalue. Voidaan tehdä pitkälle ajanjaksolle (3-5 vuotta) sekä vuositasolla. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 10
Tekovaiheessa hyvä miettiä toimintaympäristöä ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä arvioida tulevaa kehitystä. Suunnitelmaa tehtäessä tarvitaan laskentajärjestelmän tuottamaa taloudellista informaatiota. Ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi tekee yhdistyksen hallitus. Toimintasuunnitelma käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen sääntöjen määräämässä kokouksessa. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 11
SWOT Vahvuudet - Heikkoudet - Mahdollisuudet - Uhkat - 25.11.2009 Paula Pylkkänen 12
Pitkän tähtäimen suunnitelmat summittaisia ja suuntaa antavia rullaavia, ei pakollisia, tuo jatkuvuutta toimintaan Vuositason toimintasuunnitelma esimerkiksi toiminnanaloittain ja tuloslaskelman kaavaan perustuen Yleensä säännöissä määrätty = pakollinen 25.11.2009 Paula Pylkkänen 25.11.2009 Paula Pylkkänen 13
BUDJETOINTI 1. Talousarvio l. tulosbudjetti 2. Rahoitusbudjetti l. rahoitusarvio 3. Maksuvalmiusbudjetti 4. Muita budjetteja 25.11.2009 Paula Pylkkänen 14
1. Talousarvio l. tulosbudjetti Pitkän aikavälin talousarvio (3-5 vuotta) Summittainen, suuntaa-antava Lyhyen aikavälin talousarvio Tilikausittain, tarkka Sääntöjen määräämä = pakollinen Tulosbudjettien (talousarvioiden) perustuttava toimintasuunnitelmiin 25.11.2009 Paula Pylkkänen 15
Tilikauden tulosbudjetti arvio tilikauden tuotoista ja kuluista Samalla taloudenhoidon suunnitelma ja ohje toimihenkilöille Laaditaan vastuu/toiminta-aloittain tuloslaskelman eriä noudattaen Kannattaa tehdä julkaistavaa tuloslaskelmaa yksityiskohtaisemmin (tileittäin) Yhdistyksen sääntöjen määräämä kokous hyväksyy 25.11.2009 Paula Pylkkänen 16
Budjetoinnin tueksi kustannus- ja investointilaskelmia Hallituksen pystyttävä perustelemaan budjettiehdotuksensa Palveluiden hinnoittelulaskelmat Isot investoinnit saattavat tarvita jäsenistön hyväksymisen (vrt. säännöt) 25.11.2009 Paula Pylkkänen 17
Palvelun hinnoittelu esim: P alvelun hinnoittelu K ok onais m enot/a P alk at 10 000,00 M uut henk ilös töm enot 5 000,00 V uok rat 2 000,00 Tarvik k eet 2 000,00 M atk at 1 000,00 20 000,00 Las k utettava m äärä/a P äivän k ok onais k us tannus 200,00 100,00 päivää Y leis k us tannuk s is ta k atettava 1 000,00 Y leis k us tannus /päivä 10,00 P alvelun m inim ihinta 210,00 Ty öllis täm is tuk i 10 200,00 Ty öllis täm is tuk i/pv. 102,00 V oittolis ä 10 % M enot/pv 200,00 + Y leis k us tannus lis ä 10,00 - Tuk i/pv 102,00 + V oittolis ä 10,80 = P a lve lun hinta 118,80 a lv 0 % + A LV 26,14 22 % = P a lve lun hinta 144,94 a lv 22 % 25.11.2009 Paula Pylkkänen 18
Koneen vuokraushinta esim. = käyttömenot + voittolisä (+alv) = vuokraushinta Käyttömenoja mm. poistot koneesta sitoutuneen pääoman korkokustannus juoksevat käyttömenot (huolto, korjaus, vakuutukset jne. Poisto voidaan laskea tasapoistoina pitoajalle koneen jäännösarvo huomioiden. Korko keskikorkona koko investointiajalle = keskimäärin sitoutunut pääoma x korkovaatimus = korko/vuosi 25.11.2009 Paula Pylkkänen 19
Investointien kannattavuuslaskentamenetelmiä: Nykyarvomenetelmä Annuiteettimenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Takaisinmaksuajan menetelmä 25.11.2009 Paula Pylkkänen 20
TULOSBUDJETIN RAKENNE Varsinainen toiminta = sääntöjen tarkoituspykälän määrittelemä toiminta Tuottoina Toiminnasta saadut tulot Erityisavustukset varsinaiseen toimintaan Kuluina mm. Henkilöstömenot Poistot käyttöomaisuudesta Materiaalit Muut kulut 25.11.2009 Paula Pylkkänen 21
Varsinainen toiminta voidaan jakaa eri toiminnanaloihin tarpeen vaatiessa esim. sisäistä laskentaa ja suunnittelua helpottamaan Yleiskuluja voidaan jakaa jo budjetointivaiheessa 25.11.2009 Paula Pylkkänen 22
Varainhankinnan tuottoihin budjetoidaan keräyksistä, myyjäisistä, arpajaisista, jäsenmaksuista ja lahjoituksista saatavat tulot varainhankinnasta aiheutuvat menot 25.11.2009 Paula Pylkkänen 23
Sijoitus- ja rahoitustoiminta kiinteistöt, osakkeet tai muu sellainen omaisuus, joka on hankittu sijoitustarkoituksessa, eikä niitä käytetä varsinaisessa toiminnassa. Korkotulot pankkitileiltä Osinkotulot Vuokratulo osakehuoneistosta Korkomenot pankkilainoista 25.11.2009 Paula Pylkkänen 24
Satunnaiset erät Tuottoihin ja kuluihin voidaan budjetoida jo suunnitteluvaiheessa tiedossa olevat seuraavan tilikauden käyttöomaisuuden myyntivoitot tai tappiot Yleisavustukset Budjetointi varovaisuutta noudattaen mieluummin alakanttiin Rahastosiirrot Jos päätetty, että tietty summa vuodessa rahastoidaan 25.11.2009 Paula Pylkkänen 25
Tilikauden tulos = pääkohtien kumulatiivinen summa Selvitettävä rahoitusjäämä tarvitaan suunnittelussa tilikauden tuloksesta eliminoidaan budjetoitujen poistojen vaikutus (poistoja ei makseta rahassa) 25.11.2009 Paula Pylkkänen 26
2. Rahoitusbudjetti l. rahoitusarvio Esittää rahavarojen kehityksen ja riittävyyden Otetaan huomioon investoinnit sekä saamisten ja velkojen muutokset Oltava aina tasapainoinen Voidaan tehdä vuositasolla rahoituslaskelman muotoon 25.11.2009 Paula Pylkkänen 27
3. Maksuvalmiusbudjetti lyhyelle aikavälille Kk- tai neljännesvuositasolla tarpeen mukaan Käytettävissä oleviin rahavaroihin lisätään ennakoidut kassaanmaksut ja vähennetään ennakoidut kassastamaksut Erotus = käytettävissä olevat rahavarat kauden lopussa Käytettävissä olevat varat = käteiskassa+pankkitililtä heti nostettavissa olevat varat 25.11.2009 Paula Pylkkänen 28
Maksuvalmiusbudjetti Yhdistys ry:n rahoitusbudjetti 1.1. - 31.3.2008 Yhdistyksen tuotot Varsinainen toiminta Toiminta A 5 000,00 Toiminta B 2 000,00 Varainhankinta Jäsenmaksutulot 500,00 Muut tuotot Korko sijoituksesta 100,00 Yhteensä 7 600,00 25.11.2009 Paula Pylkkänen 29
Yhdistyksen kulut Varsinainen toiminta Toiminta A 3 000,00 Toiminta B 2 500,00 Palkat 2 000,00 Sosiaaliturvamaksut 60,00 Toimistokulut 100,00 Posti, puhelin, pankki 100,00 Yhteensä 7 760,00 Kauden rahoitustulos -160,00 Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa 1 000,00 Rahoitustulos -160,00 Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa 840,00 25.11.2009 Paula Pylkkänen 30
4. Muita budjetteja Tarvittaessa voidaan laatia erikseen osabudjetteja, mm. Investointibudjetti Henkilöstöbudjetti Elinkeinotoiminnan budjetti Tasebudjetti Kassabudjetti esim. viikkotasolla 25.11.2009 Paula Pylkkänen 31
Varainhankintaan sisältyvälle liiketoiminnalle erilliset budjetit liikekaavan mukaiselle tuloslaskelmapohjalle Tarvittaessa budjetit esim. kk- tai neljännesvuositasolla Seuranta Ennakointi reagointi muutoksiin ajoissa 25.11.2009 Paula Pylkkänen 32
KIRJANPIDON RAPORTOINTI 1. Sisäinen raportointi 2. Ulkoinen raportointi 25.11.2009 Paula Pylkkänen 33
1. Sisäinen inen raportointi Raportointijärjestelmä luotava sellaiseksi, että hallitus pystyy saamaan kokonaiskuvan toteutuneesta toiminnasta, tuloksesta ja rahoitusasemasta. Raportointijakso 3 4 kk. Seuranta-analyysit toteutumien ja suunnitelmien eroista ja toiminnan tuloksellisuudesta. Viimeistään seuranta-analyysi tehtävä tilinpäätösvaiheessa vuosikertomusta laadittaessa. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 34
Kirjanpidosta saatavat raportit Tuloslaskelma Tase Toteutuman ja budjetin erotus Toteutumat kustannuspaikoittain Tulosennuste Tulostus kirjanpito-ohjelmasta tai laaditaan taulukkolaskennassa. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 35
Kirjanpitojärjestelmä suunniteltava niin, että helposti saadaan eriteltyä ja kohdistettua eri toiminnanalojen kustannukset: Kustannuspaikkalaskenta Projektilaskenta Yleiskustannusten jakoperusteet eri toiminnanaloille/palveluille Tilikartassa omat tilit toiminnoille/palveluille 25.11.2009 Paula Pylkkänen 36
Esim. kylätalot Kiinteistö omana kokonaisuutena budjeteissa ja tuloslaskelmissa Kustannusten ja tuottojen jako verottomaan ja veronalaiseen, jos taloa käytetään itse yleishyödylliseen toimintaan, vuokrataan yleishyödylliseen toimintaan, vuokrataan yksityiselle, tai käytetään liiketoiminnassa Jakoperuste aika tai pinta-ala Käyttöpäiväkirja apuna Osakehuoneiston vuokra sijoitustoiminnan tuloa 25.11.2009 Paula Pylkkänen 37
Henkilöstökustannukset osattava kohdistaa liiketoiminnalle ja yleishyödylliselle toiminnalle Erottelu tuntikirjanpidon mukaan Laskutetut tunnit/kokonaistunnit Kohdistus tärkeää verotuksellisten seikkojen takia 25.11.2009 Paula Pylkkänen 38
2. Ulkoinen raportointi Ulkoisen raportoinnin kohteet: Jäsenistö Toiminnan rahoittajat Rahoittajilla usein myös omia raportointivaatimuksia (valtion tuet, RAY, Leader jne.) Tilanteesta riippuen voi olla myös muita sidosryhmiä (verottaja) 25.11.2009 Paula Pylkkänen 39
Lakisääteinen tilinpäätös ja toimintakertomus tärkein ulkoisen raportoinnin muoto Tilinpäätöksen sisältö: Tuloslaskelma (kuvaa tuloksen muodostumista tilikaudella) Tase (tilinpäätöshetken taloudellinen asema) 25.11.2009 Paula Pylkkänen 40
Rahoituslaskelma (selvitys rahavarojen hankinnasta ja käytöstä, yhdistyksillä ja säätiöillä ei lakisääteistä) Tilinpäätöksen liitetiedot Pienillä kirjanpitovelvollisilla lyhennetyt liitetietovaatimukset Yhdistyslaissa ei liitetietovaatimuksia KPL ja KPA 25.11.2009 Paula Pylkkänen 41
Kirjanpitolain tarkoittama toimintakertomus pakollinen vain suurilla yhdistyksillä ja säätiöillä Ei sama asia kuin sääntöjen määräämä toimintakertomus Pienten kirjanpitovelvollisten ei kannata tehdä vapaaehtoisesti KPL:n mukaista toimintakertomusta 25.11.2009 Paula Pylkkänen 42
Sidosryhmille kertomus toiminnasta, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Sääntöjen määräämä vuosikertomus Muoto ei virallisesti määritelty Muistettava jäsenten ja rahoittajien tarpeet Läpinäkyvyys Uskottavuus (mahd. rahoittajat) Yleishyödyllisen toiminnan kuvaus tärkeä 25.11.2009 Paula Pylkkänen 43
Vuosikertomuksen laadinnan ohjenuoria, mm: (Samuli Perälä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus) Kuvaa toiminta ja tavoitteet selkeästi Kerro toiminnan rahoituksesta (toimintaajatus/luvut) Esitä taloudellinen asema selkeästi Raportoi johtamisesta ja valvonnasta Pyri selkeään ja yksinkertaiseen raportointiin 25.11.2009 Paula Pylkkänen 44
Hallituksen vastuu taloudenhoidosta Suositeltavaa laatia taloussääntö, jossa vahvistetaan taloushallintoon liittyvät sisäiset toimintaohjeet. Yhdistyksen hallitus, toimielimet ja toimihenkilöt hoitavat tehtävänsä huolellisesti. Ohjeena toimivat yhdistyksen kokouksen vahvistamat toimintasuunnitelma ja talousarvio. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 45
Hallituksen on seurattava talousarvion toteutumista tilikauden aikana. Yhdistyksen hallitus huolehtii yhdistyksen omaisuuden vakuuttamisesta. Hallitus edustaa yhdistystä ulkopuolisiin velkojiin nähden. Hallitus voi delegoida taloushallinnon tehtäviä harkintansa mukaan eri toimielimille. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 46
YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS 25.11.2009 Paula Pylkkänen 47
Yleishyödyllisyys TVL 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin; se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 48
Yleishyödyllisyys Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaaajantoimintaa edistävää yhdistystä, 25.11.2009 Paula Pylkkänen 49
Yleishyödyllisyys puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Luettelo on esimerkinomainen, ja monet muutkin yhdistykset voivat täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit. Tuloverolaki ei rajoita yleishyödyllisyyttä tiettyihin yhteisömuotoihin. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 50
Verovelvollisuus Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta (TVL 22.1 ). Jos yleishyödyllisyysstatus menetetty, verovelvollisuus kaikista tuloista Voidaan menettää, jos liiketoiminta liian suurta yleishyödylliseen toimintaan nähden 25.11.2009 Paula Pylkkänen 51
Elinkeinotoiminta Yhdistyslain 5 mukaisesti yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 52
Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminta = yhdistyksen harjoittama ammatti- ja liiketoiminta. Elinkeinotoiminnan arvioimiseksi seuraavia kriteereitä: voitontavoittelu, vieraan pääoman käyttö, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, säännöllisyys, 25.11.2009 Paula Pylkkänen 53
Elinkeinotoiminta jatkuvuus, taloudellisen riskin olemassaolo, toimiminen kilpailutilanteessa, toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin suuntautuminen ulospäin rajoittamattomaan tai ainakin laajahkoon rajattuun henkilöjoukkoon. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 54
Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminta ei saa olla yhdistyksen pääasiallista toimintaa, mutta vähäinen elinkeinotoiminta sallitaan yleishyödyllisyyttä menettämättä, jos elinkeinotoiminnan tarkoituksena on saada varoja yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen. Toiminnan tosiasiallinen luonne on ratkaisevaa silloin, kun arvioidaan yhdistyksen yleishyödyllisyyttä. Toimintakertomus yhtenä arviointiperusteena 25.11.2009 Paula Pylkkänen 55
Elinkeinotoiminta Rekisteröimätön yhdistys ei ole verolainsäädännön mukainen yhteisö, eikä se siksi voi myöskään verotuksessa olla TVL 22 :n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään yhtymänä, ja sen saama tulo verotetaan osakkailta. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 56
Tuloverotus Yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulona ei pidetä: yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 25.11.2009 Paula Pylkkänen 57
Tuloverotus adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelutai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; bingopelin pitämisestä saatua tuloa 25.11.2009 Paula Pylkkänen 58
Tuloverotus Jäsenlehdet ja julkaisut Julkaisuista osa voi kuulua yleishyödylliseen toimintaan ja osa elinkeinotoimintaan Jäsenlehdestä ja muista yleishyödyllistä toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatu tulo verovapaata 25.11.2009 Paula Pylkkänen 59
Verotuksen erityiskysymyksiä Messu- ja näyttelytoiminta Ei elinkeinotoimintaa jos Ei kiinteätä organisaatiota Ei palkattua henkilökuntaa Ei järjestetä säännöllisesti Vaikka säännöllistä, mutta pienimuotoista ja talkoovoimin järjestettyä, tulo ei elinkeinotuloa Kilpailutilanne, suunnitelmallisuus, rajoittamaton asiakaskunta, ansiotarkoitus = elinkeinotuloa, vaikka järjestetty talkoilla Huom. messujen liittyminen yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen 25.11.2009 Paula Pylkkänen 60
Verotuksen erityiskysymyksiä Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut Palveluja tarjoavat yhdistykset tuotteistaneet palvelunsa Hinnoittelu käypään arvoon Suuri sitoutunut pääoma Toimintaan palkattu henkilökunta Kilpailuolosuhteet Elinkeinotoimintaa 25.11.2009 Paula Pylkkänen 61
Verotuksen erityiskysymyksiä Kahvilat, ravintolat ja kioskit Lähtökohtaisesti elinkeinotuloa Asiakkaina muutkin kuin jäsenet Toiminta jatkuvaa Kilpailuolosuhteet Ulospäin suuntautuneisuus Poikkeuksena varojenkeräystarkoituksessa järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä pidetyt kahvilat, kioskit ja ravintolat ja niiden myynti 25.11.2009 Paula Pylkkänen 62
Verotuksen erityiskysymyksiä Koulutustoiminta Veronalaisuus ratkeaa elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttymisen perusteella Ansiotarkoitus Jatkuvuus Rajoittamaton henkilöpiiri Verovapaata, kun kohdistuu vain yhdistyksen omiin jäseniin Verovapaa, jos tilaisuus kertaluontoinen 25.11.2009 Paula Pylkkänen 63
Verotuksen erityiskysymyksiä Kulutushyödykkeiden myynti Elintarvikkeet, vaatteet Rajoittamaton asiakaspiiri Ansiotarkoitus Pysyvä liiketoimipakka Kilpailuolosuhteet Jatkuvuus Lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa 25.11.2009 Paula Pylkkänen 64
Verotuksen erityiskysymyksiä Kirpputoritoiminta Elinkeinotuloa ei ole varainhankintana tehdystä tavarankeräyksestä saatu tulo Jos tavarat saatu lahjoituksena, yleishyödyllisen yhdistyksen kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa Kirpputorimyyntipöytien vuokraaminen toisille veronalaista elinkeinotoimintaa 25.11.2009 Paula Pylkkänen 65
Arvonlisäverotus verotus Yleishyödyllinen yhdistys on arvonlisäverovelvollinen vain silloin, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotulona. ALV-velvollisuuden alaraja 8.500 liikevaihto/vuosi. Alarajahuojennus 8.500-22.500 välillä olevan liikevaihdon perusteella. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 66
Arvonlisäverotus verotus Yhdistys voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, jos harjoittaa liiketoimintaa Arvonlisäverovelvollisuutta ei voi rajata vain osaan liiketoiminnasta Kannattavaa, jos palveluja ja tavaroita myydään toisille arvonlisäverovelvollisille Ostoihin sisältyvän veron vähennysmahdollisuus Ylimenevän osuuden takaisinhakumahdollisuus veronpalautuksena 25.11.2009 Paula Pylkkänen 67
Kiinteistöverotus Yhdistys maksaa omistamastaan kiinteistöstä kiinteistöveroa Vero vähennyskelpoinen, kun kiinteistöä käytetään tulonhankinnassa Eräät kunnat vapauttaneet yleishyödylliset yhdistykset kiinteistöverosta 25.11.2009 Paula Pylkkänen 68
Talkootyön n verotus Perinteinen talkootyö määritellään yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtäväksi työksi, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä, joten työn vaativuus ei rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Vapaaehtoista Talkootyössä ei muodostu työsuhdetta 25.11.2009 Paula Pylkkänen 69
Talkootyön n verotus Verotonta talkootyötä voi olla vain perinteinen talkootyö sekä tietyin edellytyksin rekisteröidyn yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehty työ. Varat käytetään yleishyödyllisten päämäärien tukemiseen. Työn teettäjä ei nimeä työn tekijöitä. Työ on yleensä tilapäistä. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 70
Talkootyön n verotus Pelkästään työn suorittajat eivät saa hyötyä korvauksesta silloinkaan, kun kaikki jäsenet eivät ole osallistuneet talkootyöhön Etu katsojaan saajan veronalaiseksi tuloksi, josta yhdistyksen on suoritettava ennakonpidätys silloin, kun vain työn suorittajat hyötyvät talkootyöstä. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 71
Verovapaat korvaukset Työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus eivät ole veronalaista tuloa saajalleen. Yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus rinnastetaan tällaiseen korvaukseen silloinkin, kun kyse ei ole työsuhteesta tai työstä, johon matka liittyy, eikä matkaan liittyvästä työstä makseta palkkaa päiväraha enintään 20 vuorokaudelta kalenterivuodessa majoittumiskorvaus ja matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 72
Verovapaat korvaukset Verovapaa korvaus muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta voi olla enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta Matkakorvaus on verovapaata tuloa yhteisössä vapaaehtoisesti ja vastikkeetta toimivalle henkilölle. Matka tulee tehdä yleishyödyllisen yhdistyksen toimeksiannosta ja siitä on päätettävä asianmukaisesti etukäteen. Huom! Yhdistyksen maksama ateriakorvaus ei ole verovapaata tuloa. Majoittumiskorvaukset ja julkisella kulkuneuvolla tehdyt matkat ovat tositetta vastaan rajoituksetta korvattavissa. 25.11.2009 Paula Pylkkänen 73
Verovapaat korvaukset Rajat saajakohtaisia, pidettävä itse huoli, ettei ylity, jos korvausten maksajana useampi yhdistys Verohallitus vahvistaa vuosittain päivärahojen ja kilometrikorvausten enimmäismäärät ja aikarajoitukset (kilometrikorvaus 2009 0,45 /km) Verovapaat korvaukset muistettava ilmoittaa vuosi-ilmoituksella verottajalle 25.11.2009 Paula Pylkkänen 74
Verotiliuudistus Verotilimenettelyyn mm. arvonlisävero, työnantajasuoritukset ja arpajaisvero Liikevaihdoltaan pienet neljännesvuosi- tai kalenterivuosimenettelyssä (50.000 /25.000 ) Jos vain työnantajamaksuja, aina kuukausimenettelyssä = ilmoitus ja maksu kautta seuraavan kk:n 12 päivään mennessä Verottajalta verotiliviite Kaikki verolajit ilmoitetaan samalla kausiveroilmoituksella Paperi-ilmoitukset oltava perillä verohallinnossa 7. päivä ja sähköiset ilmoitukset 12. päivä 25.11.2009
Ilmoitusten myöhästymisestä myöhästymismaksu min. 5 verolajilta Kaikki kausi-ilmoituksella ilmoitettavat verot maksetaan yhtenä suorituksena Voi maksaa erissä, mutta ei kohdennu tietylle verolle Tilille voi maksaa ennakkoa, maksetaan hyvityskorkoa Ensimmäinen ilmoitus ja maksu verotilille 12.2. 2010 tammikuun työnantajamaksut Seuraava 12.3.2010 tammikuun alv ja helmikuun tamaksut Hyvä hankkia Katso-tunnisteet sähköistä ilmoittamista varten 25.11.2009
Vaikutus kirjanpitoon lyhyesti: Lyhytaikaisiin velkoihin Verotili-niminen tili Tili Verot perinnässä, jos rästejä Alv, ennakonpidätykset ja sotu omille tileilleen Vastakirjaus Verotilille, kun kausi-ilmoitus tehty Viivästysseuraamukset kulutileille ja Verotilin kreditiin Hyvityskorko Verotilin debetiin ja korkotuottoihin 25.11.2009