Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry.

Transkriptio

1 Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry. Liikuntapalveluiden tuotteistaminen yhdistyksessä sekä vapaaehtoistoiminta niiden tuottamisessa Liikuntakoordinaattori Sampo Hulkkonen

2 Puotinkylän Valtti Vuonna 1946 perustettu Itähelsinkiläinen urheiluseura. Jäsenmäärä n.1000, joista lapsia 600. Toimintaa jalkapallossa (750), salibandyssä (100), kuntoliikunnassa (50) sekä Veteraaneissa (20). Loput jäsenet toimivat emoseuran toiminnassa. Päätoimisia työntekijöitä 3, osa-aikaisia 10. Vapaaehtoistoimijoita on seurassa n.120, koostuen lähinnä lasten vanhemmista sekä ohjaamisesta kiinnostuneista valmentajista. Seuraorganisaatio muodostuu emoseurasta ja sen johtokunnasta sekä lajijaostoista, joilla on omat johtokuntansa. Päätoimisista työntekijöistä 1 on emoseuran työntekijä ja kaksi Jalkapallojaoston palkkaamia. Osa-aikaiset ovat valmentajia.

3 Toiminta Ydintoimintana on lajijaostojen toteuttama kilpa- ja harrastetoiminta, joka perustuu joukkueiden toteuttamaan toimintaan. Joukkueiden toimintaa ohjaa yleensä vanhempien tekemät päätökset. Päätösten tukena on seuran toimintalinjat ja vakinaiset työntekijät. Seuran ydintoiminnan tukena on erilaisia toimintamalleja, joilla pyritään saamaan suoraa taloudellista tukea toimintaan tai muita epäsuoria hyötyjä ydintoiminnalle. Epäsuorista hyödyistä mainittakoon tunnettavuuden lisääntyminen, jäsenmärän kasvu ja vaikkapa parempien olosuhteiden saaminen toiminnalle.

4 Toiminnan muodot - Ydintoiminta = perus joukkue- ja harrastustoiminta V/P - Futisliikkarit, temppukoulut (varainhankinta, jäsenistön kasvu) P - IItapäiväkerhot (varainhankinta, jäsenistön kasvu, tunnettavuus) P - Liikuntaviraston kanssa yhteistoimintaryhmät (olosuhteet, tunnettavuus)p - Palloliiton toimijana (varainhankinta, olosuhteet, tunnettavuus) P/V - Suomen Liikunta ja Urheilu SLU hankkeet (tunnettavuus, varainhankinta)p - Euroopan Sosiaalirahasto ESR (toiminnan kehittäminen) P - Päiväkoti ja koulutapahtumat (tunnettavuus) P - Yritysten liikuntatapahtumia (tunnettavuus, varainhankinta) P Oman alueen vahva ja ammattitaitoinen toimija lastenliikunnan parissa = YLEISHYÖDYLLINEN P/V

5 Toimijat - pelaajat, harrastajat - Vapaaehtoiset valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat (oma lapsi) - OTO = oman toimen ohella, mm. palkatut valmentajat h/kk - Päätoimiset työntekijät (tukitoiminnot): toiminnanjohtaja, liikuntakoordinaattori / valmennuspäällikkö, liikunnanohjaaja (pitkä IP-kerho, lasten ryhmiä)) - Johtoryhmät (intohimona Valtti) - Kannatusjäsenet (ex Valttilaiset perinteen vaalijat) - Talkooväki (projektitekijät) - Palveluiden ostajat (välillisesti toiminnassa olevat / rahoittajat)

6 Vahvuudet ja Haasteet Vahvuutena vakiintunut ja toimiva ydintoiminta (liikuntalaki, veikkaus) Tuotteet / Tuotteistaminen ydintoiminnan rinnalla - helppoa (mielikuvat, vakioitu sisältö, vertailu) - hinnoiteltavissa (kustannukset nähtävissä) - työvoimalle selkeää (työnkuva) - markkinointi suunnattavissa (täsmällistä) - yhdistys saa yleensä kunnallista tukea (etua) - kilpailu kaupallisten toimijoiden kanssa (vääristyminen) - kustannusten voimakas nousu (vs. perinteinen halpa seura) - missä elinkeinotoiminnan rajat (epäselvyys, alv, jäsenyys) - ammattitaitovaatimus (vapaaehtoistoiminta? vrt. työharjoittelu) - luottamusmies johtokunta (hidasta, kuka tekee päätökset) SOPIIKO PANOS <=>TUOTTO AJATTELU YHDISTYSTOIMINTAAN

7 Urheiluseura palveluiden tuottajana Toiminta - sama lainsäädäntö kuin yrityksillä vastuun ja työteon osalla - yleishyödyllisyyden käsite on etuna, mutta - voiton tuottamattomuus tai tulouttaminen ydintoimintaan - verotuksen epäselvyydet (toimintamallit puuttuvat) - kilpailu kaupallisten toimijoiden kanssa (saako kilpailla) - ammattitaitovaatimus (eikö vapaaehtoistoimintaa) - luottamusmies johtokunta (työnjohto, päätökset) Kolmannen sektorin käyttäminen palveluiden tuottamisessa perustuu yleishyödyllisyyden käsitteeseen. Eikö kuntakin ole yleishyödyllinen yhdistys?

8 Vapaaehtoinen = työntekijä Työntekijänä vapaaehtoinen - sama lainsäädäntö kuin yrityksillä - tuotto rajoitetulle ryhmälle (motivaatio, sitoutuminen) - vastuu (luottamusmies johtokunnalla) - työturvallisuus, työnjohto (ei ole yrittäjä) - verotuksen epäselvyydet (toimintamallit puuttuvat) - palkan käsite (tehty työ ja siitä saatu korvaus) - kilpailu kaupallisten toimijoiden kanssa (palkka) - ammattitaitovaatimus olemassa Voiko nyky-yhteiskunnassa toiminta olla ammattimaista ja silti perustua yhdistysrakenteeseen ja/tai vapaaehtoistoimintaan? Yhdistyksen hallitus on vastuussa henkilökohtaisesti. Kuka yhdistyksen hallituksessa haluaa osallistua elinkeinotoimintaan?

9 Yleishyödyllisyys Tuloverolain (TVL) 22.1 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos - se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä - sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin - se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena, taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Kaikkien TVL 22 :ssä lueteltujen edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä. Vuosittain arvioitava asia eli epäselvä ja epävarma tilanne.

10 Verollisuus ei ole este MIKÄ TOIMINTA ON VEROLLISTA (TVL 23 )? Verolliseen elinkeinotuloon ja sen seurauksena arvonlisäverovelvollisuuteen viittaavat tulojen hankkimisessa mm. seuraavat tunnusmerkit: - voiton tavoittelu ja ansiotarkoitus - taloudellinen riski - jatkuvuus - toiminnan harjoittamisen muoto - laajuus tai suurehko liikevaihto - kilpailutilanteessa toimiminen - palkattu henkilökunta

11 KIITOS