Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2009 12.3.2010 Käsitelty 9.3.2010 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa
Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2009... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa... 3 Rekrytointi ja vaihtuvuus... 3 Hyvinvointi... 4 Palkitseminen... 4 Johtaminen... 5 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 6 Tahti-järjestelmä käyttöön... 6 Tahti kuvaa koko henkilöstöä... 6 Tulevia uudistuksia... 6 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET... 7 1. Henkilöstömäärä... 7 2. Henkilöstörakenne... 8 Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus... 8 Tehtävätasot... 9 Ikärakenne... 11 Koulutusrakenne... 12 3. Työajan käyttö... 14 Työajankäyttö päivinä... 14 Ylityöt... 14 Pitkät virkavapaudet... 14 4. Työvoimakustannukset... 15 Henkilöstökulut rahoituslähteittäin... 15 Palkkauskustannukset poissaoloittain... 15 Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat... 16 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO... 17 5. Työtyytyväisyys... 17 6. Sairastavuus ja työtapaturmat... 18 7. Vaihtuvuus... 19 Henkilöstöpoistuma... 19 Ulkoinen rekrytointi... 20 Sisäinen liikkuvuus... 20 Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä")... 21 8. Pätevyys... 22 Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat... 22 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 22 9. Koulutus- ja kehittämismenot... 22 10. Työhyvinvointi... 23 D. KANNUSTAVA PALKINTA... 24 11. Palkkaus ja palkitseminen... 24 E. TULOKSET... 24 12. Asiakastyytyväisyys... 24
2 I H E N KILÖ STÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2009 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Ohjelmaa seurataan viraston ja tulosyksiköiden ohjauskorteissa olevilla strategisilla mittareilla. Henkilöstö 2010 -ohjelman uudistaminen henkilöstöstrategiaksi käynnistettiin keväällä VM:n ja HAUS:n Strateginen henkilöstöjohtaminen valtionhallinnossa -hankkeen yhteydessä. Uudistaminen Tilastokeskuksessa jatkuu vuonna 2010. Toiminta kotimaisissa yhteistyöverkostoissa on tiivistynyt ja niiden merkitys on korostunut valtionhallinnon yhteisten hankkeiden vuoksi. Hankkeet koskevat mm. rekrytoinnin, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen toimintatapoja. Osallistuminen Valtiokonttorin talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmähankkeeseen mahdollisti vaikuttamisen valtion yhtenäisten prosessien ja työroolien kehittämiseen sekä valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän sisällön määrittämiseen. Kieku otetaan käyttöön valtionhallinnossa vaiheittain vuosina 2010-2014. Henkilöstöhallinnon toimintojen tehostamiseksi siirrettiin palkanlaskenta-, poissaolo- ja vuosilomaprosessit niitä tukevine tietojärjestelmineen suunnitelman mukaisesti 1.2.2009 Valtiokonttorin Palvelukeskukseen. Lisäksi joitakin henkilöstöhallinnon toimintoja keskitettiin tulosyksiköistä Hallintopalveluihin. Myös taloushallinnosta siirrettiin syyskuussa lisää toimintoja (laskujen käsittely, maksuliike, kirjanpidon tehtävät ja taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjätehtävät) palvelukeskukseen. Henkilöstömäärän väheneminen, töiden ja tehtävien uudelleenorganisointi ja toiminnan tehostamistavoitteet edellyttivät suunnittelemaan ja käyttämään aikaisempaa enemmän ulkoisia palveluja. Tämä vaikutti hankinta- ja kilpailutustoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa mm. siten, että palvelukokonaisuuksia pyrittiin laajentamaan. Valtiovarainministeriön asettama Tilastotoimen selvityshanke koskien tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamismahdollisuuksia jatkui vuonna 2009. Hankkeen kulusta ja alatyöryhmien kokouksista informoitiin säännöllisesti Mestassa ja mm yhteistyötoimikunnassa. Selvityshanke edellytti huomattavaa työpanosta Tilastokeskukselta. Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. ehrminfo-järjestelmän mukaan vuoden 2009 lopussa oli 1020, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja Tahti-järjestelmän mukainen henkilöstömäärä oli 959 1. Naisten osuus 2 henkilöstöstä (65,7 %) pysyi suunnilleen ennallaan. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni edelleen: määräaikaisia oli 3,4 % (33 henkilöä), kun heitä edellisenä vuotena oli 3,9 % (39 henkilöä). Henkilöstöstä 64,5 %:lla oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto. Edellisenä vuonna vas- 1 Tahti-järjestelmän tiedot poikkeavat ehrminfo-järjestelmän tiedoista siten, että palkattomilla virkavapailla olevat henkilöt eivät ole mukana henkilöstön määrätiedoissa. Tästä syystä Tahtista saatava henkilöstömäärä on noin 60 henkilöä vähemmän kuin ehrminfosta saatava tieto. 2 Tahti-tiedoissa ovat mukana aiemmasta käytännöstä poiketen myös haastattelijat, jotka ryhmänä poikkeavat kuukausipalkkaisen henkilöstön rakenteesta (naisvaltaisuus ja alempi koulutustaso).
taava osuus oli 65,9 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi (5,2) ei muuttunut edellisvuodesta. Haastattelijoiden mukaan ottaminen laskee koulutustasoindeksiä 0,4:llä. Henkilöstön keski-ikä oli noussut 48,1:stä 49,0 vuoteen. Henkilötyövuosien määrä laski 926:stä 876:een. Kuukausipalkkaisen henkilöstön työpanos väheni 33 htv ja tuntipalkkaisten haastattelijoiden 9 htv, koska eläköityneiden ja poislähteneiden tilalle ei pääsääntöisesti rekrytoitu viraston ulkopuolelta. Loput 8 htv väheni haastattelijoiden henkilötyövuosien laskennallisesta vähennyksestä 3 johtuen. 3 Osaaminen Kehittyminen oppivana organisaationa Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuoden 2008 lopulla alkaneen henkilöstösuunnittelukierroksen yhteenveto valmistui vuoden 2009 alkupuolella. Henkilöstöresurssien ja osaamisen ennakointi koettiin haasteelliseksi palvelukyvyn parantamis- ja tuottavuustavoitteiden, henkilöstön ikääntymisen, lisääntyvän eläköitymisen ja tiukentuvan taloudellisen tilanteen vuoksi. Urajohtamisen ja urasuunnittelun kehittäminen jatkui. Vuoden 2009 vaihteessa päättyi Tilastokeskuksen urapolkujen kehittäminen -projekti. Jatkoprojektina toteutettiin ammattitehtävissä toimivien urapolkuprojekti. Helmikuussa käynnistyi urasuunnittelun käytännön toteuttamista koskeva VAU! Vauhtia asiantuntijoiden uralle-projekti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja se jatkuu vuoden 2010 loppuun. Urahankkeiden toimenpide-ehdotusten toteuttaminen jatkuu vuonna 2010. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman laatimiseksi perustettu TIKO-projekti päättyi tammikuussa 2009 ja projektin ehdottamat jatkotoimenpiteet käynnistyivät helmikuussa. TIKOn syventävien opintojen pilottikoulutus saatiin päätökseen toukokuussa. Pilotista saatujen kokemusten pohjalta valmisteltiin TIKOn opetussuunnitelma vuosille 2009-2011. Ensimmäisen syventävien opintojen vuosikurssin aloitti 14 henkilöä marraskuussa 2009. Kaiken kaikkiaan TIKOn syventävien opintojen kursseille vuonna 2009 osallistui 89 henkilöä. TIKOn perusosan koulutusohjelma järjestettiin kaksi kertaa ja sen suoritti 23 henkilöä. Perusosan käyminen asetettiin yhdeksi edellytykseksi henkilökiertoon pääsemiseksi. TIKO-koulutuksen yhteydessä kehitettiin standardoitu menettelytapa pitkien koulutusohjelmien vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kertomusvuonna tarjottiin koko henkilöstölle runsaasti tietotekniikkakoulutusta liittyen Office2007-siirtymään sekä Word-, Excel- ja PowerPoint2007 -versioihin. Lisäksi järjestettiin mm. kouluttajavalmennusta, viestintä-, esiintymistaito- ja kielikoulutusta, esimiesvalmennusta, laatu- ja prosessijohtamiseen liittyvää koulutusta sekä koulutusta hyvinvoinnin teemoista. Muilta oppimista jatkettiin tekemällä tutustumisvierailuja sekä muiden maiden tilastovirastoihin että kotimaassa muihin virastoihin ja tutustumalla niiden käytäntöihin. Projektityön tukena toimi projektitoimisto. Rekrytointien kokonaismäärä laski vuonna 2009 kahteen edellisvuoteen verrattuna selvästi. Rekrytoinnissa painotettiin henkilöstön sisäistä liikkuvuutta, koska valtionhallinnon tuottavuustavoitteet merkitsivät Tilastokeskukselle henkilötyövuosien 3 Haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu niin, että vuosityöjakajana käytetään Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaista 1935 tuntia. Aiemmin vuosityöjakajana oli 1827, joka on vertailukelpoinen virastotyöaikaa tekevien kuukausipalkkaisten kanssa. Muutoksen vaikutus on 8 htv/v.
vähentämistarvetta. Tämä korostui erityisesti loppuvuodesta talousarvioleikkausten tultua tietoon. Osaamisresurssien käytön, henkilöstön sisäisen liikkuvuuden ja henkilöstövoimavarojen tehostamiseksi laadittiin ohjeet sisäisistä työmarkkinoista ja päivitettiin henkilökierto-ohje. Avoimet tehtävät täytettiin ensisijaisesti viraston sisäisillä työmarkkinoilla. Hyvää työnantajakuvaa ylläpidettiin osallistumalla rekrytointimessuille ja edistämällä oppilaitosyhteistyötä kutsumalla oppilaitoksia ja ainejärjestöjä vierailulle sekä tuottamalla työnantajakuvaa edistävää materiaalia. Harjoittelijoihin panostettiin lisäämällä perehdytystä ja yhteistä toimintaa kesän 2009 aikana. 4 Hyvinvointi Tammikuussa 2009 toteutettiin uudistettu henkilöstökysely. Tulokset käsiteltiin yksiköittäin ns. purkumallilla, joka oli kehitetty tulosyksiköiden työhyvinvointiryhmien kanssa. Tilastokeskuksen jokaisessa tulosyksikössä toimii työhyvinvointiryhmä. Työhyvinvointiverkoston asiantuntijoilta sai tarvittaessa tukea kyselyn tulosten purkamisessa ja analysoimisessa. Edellisvuonna käyttöön otettua puheeksiottamisen menettelytapaa tuettiin vuoden aikana yksikkökohtaisilla konsultoinneilla, joihin sisältyi työhyvinvoinnin ja juridiikan asiantuntemusta. Diacor Työterveyspalveluiden kanssa toteutettiin alkoholin käyttöä koskeva kysely ja siihen liittyvät kaksi koulutustilaisuutta. Lisäksi yhdessä yksikössä pilotoitiin työpaikkaselvitysmallia, jonka tarkoituksena on yhdistää tulosyksikön henkilöstökyselyn, esimiespalautteen ja työterveyden tutkimuksen tulokset työyhteisötasoiseen kehittämiseen. Mallia pyritään hyödyntämään jatkossa koko talossa. Syksyn tapahtumiin kuului perinteinen Terveystori-tapahtuma, jonka teemana oli aivojen hyvinvointi. Myös kausi-influenssarokotuspäivä järjestettiin jälleen. Sikainfluenssapandemiasta tiedotettiin Mestassa säännöllisesti sekä laadittiin menettelytapaohjeistus H1N1-influenssasta johtuvia sairauspoissaoloja varten. Työsuojelutoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. henkilöstö- ja tasa-arvokyselyiden tuloksia. Tasa-arvoasioiden tiedonkulun parantamiseksi nimettiin tasa-arvoyhteyshenkilöt. Epäasiallisesta kohtelusta työpaikalla järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta. Työsuojelun edistämiseksi Tilastotalossa luovuttiin tupakkakopeista yhtä tupakointitilaa lukuun ottamatta. Loppuvuonna pidettiin työsuojeluvaalit, joissa valittiin työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet toimikaudelle 1.1.2010-31.12.2011. Palkitseminen Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilöstökyselyn mukaan tyytyväisyys palkkaukseen säilyi edellisvuoden tasolla (2,92). Viraston palkkausjärjestelmän kannustavuutta ja ulkoista palkkakilpailukykyä kehitettiin ves/tes-ratkaisun yhteydessä kohdentamalla käytettävissä olevat erät tehtäväkohtaisen palkanosan kehittämiseen, kokemuslisän poistamiseen vaativuustasoilta 9-16 ja kokemuslisän yhtenäistämiseen vaativuustasoilla 1-8. Sisäisessä laatupalkintokilpailussa palkitaan sekä viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita että hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Vuoden 2008 palkinnot jaettiin maaliskuussa 2009. Kilpailuhakemuksia oli tullut 26. Palkinto (yhteensä 20 000 euroa) jaettiin seuraaville hankkeille: Teollisuuden energiankäytön tilastoinnin uudistamisprojekti, Työvoimatutkimuksen tieto- ja jakelujärjestelmien uudistus sekä niiden juurruttaminen tuotan-
toon, Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen tuotantojärjestelmän määrittely- ja suunnittelu, Tilastojen läpivalaisutoiminnan käyttöönotto ja toteutus sekä Tilastokeskuksen liikunnanohjaustyö. Tasavallan presidentti myönsi virka-ansiomerkin kolmelle ja kunniamerkin 21 tilastokeskuslaiselle. 5 Johtaminen Viraston johtoryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana 24 kertaa käsitellen strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan lisäksi mm. virkojen perustamiset ja lakkauttamiset, relevanssihanke, palvelukeskushanke, TIKO-koulutus ja urapolut, sisäisten työmarkkinoiden tehostaminen, henkilöstökysely, senioriselvitys, Green Office, henkilöstölehti Statisti sekä Tilastokeskuksen palveluperiaatteet. Toimikunnan asialistalla oli koko vuoden vakioaiheena viraston taloudellinen tilanne ja tilastotoimen selvityshanke. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettiin järjestämällä kolme johtajien ja esimiesten yhteistapaamista ja 10 esimiesten aamukahvitilaisuutta. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. sisäistä liikkuvuutta, esimiespalautetta, urasuunnittelua ja muutosjohtamista. Lisäksi johtajille ja esimiehille järjestettiin työnohjausta. Johto- ja esimiestehtävissä toimivista 56 % oli ollut vuoden aikana johtamis- tai esimieskoulutuksessa vähintään 40 tuntia. Esimiestyötä arvioitiin keräämällä palautetta henkilöstöltä.
6 I I HENKILÖ STÖTILINPÄÄTÖS Tahti-järjestelmä käyttöön Tahti kuvaa koko henkilöstöä Tulevia uudistuksia Tilastokeskuksen henkilöstöraportointia on uudistettu. Raportointimuutoksiin ovat vaikuttaneet pääasiassa henkilöstöhallinnon järjestelmämuutokset (Primajärjestelmän siirto palvelukeskukseen, Tahti-järjestelmän käyttöönotto sekä ehrminfo-järjestelmästä luopuminen vähitellen). Tietojen poiminta- ja laskentaperusteet ovat osin muuttuneet, joten aikasarjat ovat toistaiseksi lyhyet. Henkilöstötietojen pääasiallisena tietolähteenä ja raportoinnin työkaluna käytetään Tahti- eli Työnantajan henkilöstötietojärjestelmää, joka sisältää henkilöstö-, palkka- ja työvoimakustannustietoja. Tahti on Valtiokonttorin ylläpitämä järjestelmäpalvelu, jota hallinnonalat ja virastot hyödyntävät raportoinnin lisäksi työmarkkinaneuvottelutoiminnan, budjetoinnin, toiminnan suunnittelun ja henkilöstöjohtamisen tukena. Valtiokonttori käyttää Tahti-tietoja myös Netra-raportoinnissa. Tässä henkilöstötilinpäätöksessä hyödynnetään pääasiassa Tahtiin kertynyttä henkilöstötietoa vuosilta 2007-2009. Tiedot kuvaavat aikaisemmasta käytännöstä poiketen koko henkilöstöä, mukaan lukien haastattelijat, harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistämismäärärahoin palkatut. Tietoa on myös organisaatio- ja henkilöstöryhmittäin sekä sukupuolen mukaan. Tahti-tiedoissa ei ole mukana palkattomilla virkavapailla olevia henkilöitä. Näin ollen Tahtista ja muista lähteistä (Prima, ehrminfo) olevat lukumäärätiedot eivät ole vertailukelpoisia. Tilastokeskuksen haastattelijoiden henkilötyövuosilaskentaa on uudistettu osittain Tahti-järjestelmän käyttöönotosta johtuen. Vuoteen 2009 asti henkilöstöraportoinnissa käytetään pääosin viraston taloushallinnon tarkistamia htv-lukuja, ja vuodesta 2010 alkaen tullaan käyttämään Tahti-järjestelmästä saatavia lukuja. Ero henkilötyövuosissa on koskenut haastattelijoiden henkilötyövuosia. Aiemmin tuotetut htv-luvut ovat olleet suurempia kuin Tahtin tuottamat. Ero johtuu siitä, että haastattelijoiden vuosityöaikajakaja ja vuosiloma- ja sairausaikatietojen poimintaperuste ovat muuttuneet. Haastattelijoiden vuosiloma- ja sairausaikatiedot ovat poimiutuneet Prima-järjestelmästä (josta tiedot välittyvät Tahtiin) päivinä, vaikka tietojen olisi pitänyt olla tunteina. Tilastokeskuksen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmät tulevat muuttumaan. Uusi Kieku-järjestelmä valtion yhteinen ratkaisu - otetaan käyttöön Valtiovarainministeriön hallinnonalalla todennäköisesti vuonna 2012. Tilastokeskuksen ja VM:n hallinnonalan strategiaperustan muutokset, kuten henkilöstöstrategian uudistaminen, otetaan luonnollisesti huomioon myös raportointitarpeissa.
7 A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2009 lopussa oli 1020 sisältäen virkavapaalla olevat (2008: 1059) ja 959 (2008: 999) ilman virkavapaalla olevia. Muissa kuin haastattelutehtävissä toimivan henkilöstön määrä oli kertomusvuoden lopussa virkavapaalla olevat mukaan lukien 808 (2008: 846) ja virkavapaalla olevat pois lukien 762 (2008: 803). Haastattelijoiden vastaavat lukumäärät olivat kertomusvuonna 212 (2008: 213; ml. virkavapaat) ja 197 (2008: 196; pl. virkavapaat). Henkilöstön lukumäärä oli haastattelijoita lukuun ottamatta laskenut. Taulukko 1: Henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä 31.12., koko henkilöstö (ehrminfo) 4 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset, työllistetyt Haastattelijat Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat 876 (79,9 %) 788 71 17 221 (20,1 %) 158 22 41 Koko henkilöstö yhteensä 1097 (100,0 %) 855 (78,7 %) 786 58 11 232 (21,3 %) 158 21 53 1087 (100,0 %) 857 (78,8 %) 794 55 8 230 (21,2 %) 172 22 36 1087 (100,0 %) 846 (79,9 %) 795 44 7 213 (20,1 %) 155 19 39 1059 (100,0 %) 808 (79,2 %) 768 30 10 212 (20,8 %) 161 13 38 1020 (100,0 %) Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä 31.12. henkilöstöryhmittäin (pl. palkattomilla virkavapailla olevat) (Tahti) 5 2007 2008 2009 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat työllistetyt Haastattelijat 817 (79,5 %) 771 39 7 0 211 (20,5 %) 208 vakinaiset määräaikaiset 3 Yhteensä 1028 (100,0 %) 803 (80,4 %) 767 30 6 0 196 (19,6 %) 193 3 999 (100,0 %) 762 (79,5 %) 731 23 8 0 197 (20,5 %) 195 2 959 (100,0 %) 4 Sisältää kaikki palvelussuhteet, myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 5 Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia.
Taulukko 3: Henkilötyövuodet Henkilöstön määrän väheneminen näkyi myös henkilötyövuosina (htv) laskettuna. Henkilötyövuosien kokonaismäärä laski 876:een (2008: 926), josta haastattelijoiden osuus 121 htv (2008: 138) ja muiden 755 (2008: 788). Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Yhteensä 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Toimintamenot 640 647 615 82 88 83 722 735 698 Ulkopuolinen rahoitus 59 47 52 13 12 14 72 59 66 Maksullinen toiminta 94 94 88 25 38 24 119 132 112 Yhteensä 6 793 788 755 120 138 121 913 926 876 Tahti-htv 7 793 788 755 113 130 121 906 918 876 8 Kuva 1. Henkilöstön lukumäärä tulosyksiköittäin, koko henkilöstö (Tahti) 2. Henkilöstörakenne Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus Vuonna 2009 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä oli noin kaksi kolmasosaa (65,7 %) ja miesten osuus noin kolmannes (34,3 %). Noin 97 % henkilöstöstä työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisia oli pääosin muissa kuin haastattelutehtävissä ja harjoittelijoina. Miesten osuus määräaikaisista oli 42,4 % (2008: 48,7 %) ja naisten 57,6 % (2008: 51,3 %). Kokoaikaisia oli 678 henkilöä (70,7 %), joista naisia oli 391 (57,7 %). Noin 56 % henkilöstöstä oli virkasuhteisia ja 44 % työsopimussuhteisia. Muun muassa kaikki haastattelijat työskentelevät työsopimussuhteessa. Muiden kuin haastattelutehtävissä toimivien pääpalvelussuhde on virkasuhde. 6 Haastattelijoiden htv-laskentaa on muutettu niin, että vuosityöjakajana käytetään Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaista 1935 tuntia. Aiemmin vuosityöjakajana oli 1827, joka on vertailukelpoinen virastotyöaikaa tekevien kuukausipalkkaisten kanssa. Tämä muutos on tehty htvtietoihin vuodelta 2009. Muutoksen vaikutus on 8 htv/v. 7 Henkilötyövuosia laskettaessa Tahtissa on ollut virheellinen poimintamäärittely. Haastattelijoiden vuosiloma- ja sairausaikatiedot on poimittu päivinä, vaikka oikea yksikkö on tunti. Tästä syystä henkilötyövuosien määrä Tahtissa on noin 20 htv/v liian pieni. Tässä taulukossa Tahtin tiedot on korjattu.
9 Taulukko 4. Vakinaiset ja määräaikaiset, koko henkilöstö (Tahti) Vakinaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Määräaikaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Harjoittelijat Työllisyysvaroin palkatut 2007 2008 2009 979 (95,2 %) 771 208 49 (4,8 %) 39 3 7 0 TK yhteensä 1028 (100,0 %) 960 (96,1 %) 767 193 39 (3,9 %) 30 3 6 0 999 (100,0 %) 926 (96,6 %) 731 195 33 (3,4 %) 23 2 8 0 959 (100,0 %) Taulukko 5. Palvelussuhteen laatu, koko henkilöstö (Tahti) 2007 2008 2009 lkm % lkm % lkm % Virkasuhteiset 565 55,0 566 56,7 536 55,9 vakinaisia määräaikaisia harjoittelijoita 489 71 5 47,6 6,9 0,5 Työsopimussuhteiset vakinaisia määräaikaisia harjoittelijoita 463 461 0 2 45,0 44,8 0,0 0,2 433 432 0 1 43,3 43,2 0,0 0,1 423 421 2 0 44,1 43,9 0,2 0,0 TK yhteensä 1028 100,0 999 100,0 959 100,0 499 62 5 49,9 6,2 0,5 503 25 8 52,5 2,6 0,8 Taulukko 6. Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) 2007 2008 2009 Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Kokoaikainen 314 419 733 309 419 728 287 391 678 Osa-aikainen väh. 20 t/vko alle 20 t/vko 46 249 295 8 TK yhteensä 360 668 1028 348 651 999 329 630 959 Miehet/ naiset, % 35,0 65,0 100,0 % 34,8 % 65,2 % 100,0 % 34,3 % 65,7 % 100,0 % 39 35 4 232 228 4 271 263 8 42 40 2 239 231 8 281 271 10 Tehtävätasot Palkkausjärjestelmäpohjaisen VPL-luokituksen 9 mukaan 45,7 % tilastokeskuslaisista työskenteli asiantuntijatehtävissä (huippu-, erityis- ja asiantuntijatehtävät) ja 41,3 % toimeenpanevissa tehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissä oli 8,8 % henkilöstöstä. Tehtävien vaativuudenarvioinnin mukainen pisteytys vaikuttaa siihen, miten tehtävät sijoittuvat taulukossa 7 oleville tehtävätasoille. Tästä syystä 8 Tietoa osa-aikaisten tuntimääristä vuonna 2007 ei ole saatavilla Tahtissa. 9 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. Työt luokitellaan työn sisällön mukaan tilastoperheisiin ja työn vaikeusasteluokkaan tilastoperheen sisällä. Lisäksi VPL sisältää tehtävätasoluokituksen, josta ilmenee työn esimies- /johtamistehtäväluonne sekä määrittelyn mille organisaatiotasolle työ virastossa sijoittuu.
VPL-luokituksen mukaiset johtamistyötä sekä esimies- ja työnjohtotöitä tekevien lukumäärät (yht. 84 henkilöä) eroavat Tilastokeskuksen esimieslistan mukaisesta määrästä (yht. 72 henkilöä, taulukko 8). VPL-luokituksen mukaiset esimies- ja työnjohtotyöt saattavat sisältää myös tiiminvetäjiä, joita ei lueta Tilastokeskuksessa esimiesasemassa oleviin. 10 Taulukko 7. Henkilöstö tehtävätasoittain 10, koko henkilöstö (Tahti). 2007 2008 2009 Miehet Naiset Yht. % Miehet Naiset Yht. % Miehet Naiset Yht. % Johtotason työt 9 8 17 11 1,7 9 6 15 1,5 7 5 12 1,3 Esimies- ja työnjohtotyöt 38 33 71 6,9 39 36 75 7,5 36 36 72 7,5 Huippuasiantuntijatyöt 1 1 2 0,2 1 1 2 0,2 1 2 3 0,3 Erityisasiantuntijatyöt 42 17 59 5,7 45 22 67 6,7 46 20 66 6,9 Asiantuntijatyöt 173 204 377 36,7 179 208 387 38,7 168 201 369 38,5 Toimeenpanevat työt 76 391 467 45,5 66 369 435 43,5 63 333 396 41,3 Ei luokiteltu 21 14 35 3,4 9 9 18 1,8 8 33 41 4,3 TK yhteensä 360 688 1027 100,0 348 651 999 100,0 329 630 959 100,0 Kuva 2. Henkilöstö tehtävätasoittain, koko henkilöstö (Tahti) Tilastokeskuksen esimieslistan mukaan vuoden 2009 lopussa virastossa oli 13 johtajaa (pääjohtaja, tulosyksiköiden johtajat ja muut johtajat) eli kaksi johtajaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä oli laskenut neljällä edellisvuoteen nähden (2009: 59; 2008: 63). Mies- ja naisesimiehiä oli miltei yhtä monta (29 miestä ja 30 naista). Johto- ja esimiesasemassa työskenteli 72 henkilöä (2008: 78), joista naisia oli 51,4 % ja miehiä 48,6 %. 10 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. 11 Vuoden 2007 luku ei johtotason töiden osalta vastaa Tilastokeskuksen johtajien lukumäärätietoja.
11 Taulukko 8. Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen esimieslista) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat i12 (%) 7 (46,7) 8 (53,3) 15 7 (46,7) 8 (53,3) 15 8 (53,3) 7 (46,7) 15 8 (53,3) 7 (46,7) 15 7 (53,8) 6 (46,2) 13 (Valtio; naisia (%) (32,7) (29,1) (29,9) (31,0) (33,9) johdosta 13 ) Muut esimiehet 14 37 35 72 33 32 65 32 32 64 33 30 63 30 29 59 (%) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (52,4) (47,6) (50,8) (49,2) (Valtio; naisia (%) (38,3) (23,6) (23,9) (25,3) (27,3) esimiehistä) Yhteensä 44 43 87 40 40 80 40 39 79 41 37 78 37 35 72 (%) (50,6) (49,4) (50) (50) (50,6) (49,4) (52,6) (47,4) (51,4) (48,6) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,4 1,4 1,4 1,4 1,3 (Valtio; johdon %-osuus (5,1) (2,1) (2,3) (2,3) (1,8) henkilöstöstä) Ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä Tilastokeskuksessa oli 49 vuotta (TK 2008: 48). Suurin ikäryhmä vuoden 2009 lopussa oli 55-64-vuotiaat, joita oli 39,0 % (2008: 35,5 %). Yli 65-vuotiaita oli 1,0 % (2008: 1,2 %). Alle 35-vuotiaiden osuus laski 14,1 %:iin (2008: 17,6 %). Vähintään 45-vuotiaita oli kaksi kolmannesta henkilöstöstä (2009: 67,7 %, 2008: 65,5 %). Naisten ja miesten osuudet vaihtelevat eri ikäryhmissä. Osuudet ovat tasan yli 65- vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä naisia on 71 % ja miehiä 29 %. Kolmen vuoden aikana 25-34 -vuotiaiden ikäryhmä on pienentynyt ja 55-64-vuotiaiden ikäryhmä puolestaan kasvanut selvästi. Taulukko 9. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka 2007 2008 2009 lkm % lkm % lkm % 15-24 20 1,9 12 1,2 13 1,4 25-34 157 15,3 164 16,4 122 12,7 35-44 185 18,0 169 16,9 174 18,1 45-54 301 29,3 287 28,7 266 27,7 55-64 352 34,2 355 35,5 374 39,0 65-13 1,3 12 1,2 10 1,0 TK yhteensä 1028 100,0 999 100,0 959 100,0 TK keski-ikä, vuotta 47,7 48,1 49,0 (valtio) Väh. 45-vuotiaita, % (valtio) (43,7) 64,8 (49,4) (44,0) 65,5 (50,5) (44,0) 67,8 (50,5) 12 Ylin johto, tulosjohtajat ja muut johtajat 13 Valtion vertailutiedot Tahtista 14 Vastuualueiden esimiehet ja tulosjohtajien sijaiset
12 Taulukko 10. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2009, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, lkm Miehet % Naiset % Yhteensä % 15-24 -vuotiaat 5 38,5 8 61,5 13 100,0 25-34 -vuotiaat 55 45,1 67 54,9 122 100,0 35-44 -vuotiaat 67 38,5 107 61,5 174 100,0 45-54 -vuotiaat 89 33,5 177 66,5 266 100,0 55-64 -vuotiaat 108 28,9 266 71,1 374 100,0 yli 65 -vuotiaat 5 50,0 5 50,0 10 100,0 TK yhteensä 329 630 959 Kuva 3. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti). Koulutusrakenne Vuoden 2009 lopussa koko henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2 15. Miesten koulutustaso oli korkeampi (5,9) kuin naisten (4,8). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 50,5 % henkilöstöstä. Vähintään alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli 64,6 %. Miltei puolet tilastokeskuslaisista (48,7 %) oli suorittanut kaupallisen tai yhteiskuntatieteiden alan tutkinnon. Luonnontieteiden alaan kuuluva tutkinto oli 10 prosentilla henkilöstöstä. Yleissivistävä koulutus oli 21 prosentilla. YKSIKKÖ Nimi Yhteystiedot MUISTIO 0.0.0000 15 Tahtin tuottama koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella 1(1) kaavalla 7 7 KI = (f i * x i ) / f i i=1 i=1.
13 Taulukko 11. Koulutusaste sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusaste 2007 2008 2009 M N Yht. % Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. % Perusaste - - - 16-4 48 52 5,3 4 43 47 4,9 Keskiaste 87 196 283 27,5 71 180 251 25,1 70 160 230 24,0 Alin korkea-aste 29 110 139 13,5 28 112 140 14,0 25 110 135 14,1 Alempi korkeakouluaste 36 66 102 9,9 38 60 98 9,8 38 57 95 9,9 Ylempi korkeakouluaste 178 193 371 36,1 181 201 382 38,2 163 187 350 36,5 Tutkijakoulutusaste 25 15 40 3,9 24 14 38 3,8 23 16 39 4,1 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste 5 88 93 17 9,0 2 36 38 3,8 6 57 63 6,6 TK yhteensä 360 668 1028 100,0 348 651 999 100,0 329 630 959 100,0 Koulutustasoindeksi TK (valtio) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 6,0 4,9 5,3 (5,3) 5,9 4,8 5,2 (5,3) Taulukko 12. Koulutusala sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusala 2007 2008 2009 Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. % Yleissivistävä koulutus 73 124 197 19,2 63 160 223 22,3 61 142 203 21,1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 1 12 13 1,3 1 12 13 1,3 1 9 10 1,0 Humanistinen ja taidealan koulutus 6 35 41 4,0 6 33 39 3,9 5 32 37 3,9 Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. koulutus 194 296 490 47,7 198 297 492 49,2 181 286 467 48,7 Luonnontieteellinen koulutus 54 44 98 9,5 53 48 101 10,1 49 47 96 10,0 Tekniikan koulutus 21 21 42 4,1 18 21 39 3,9 17 20 37 3,9 Maa- ja metsätalousalan koulutus 5 10 15 1,5 5 12 17 1,7 6 8 14 1,5 Terveys- ja sosiaalialan koulutus 0 15 15 1,5 0 15 15 1,5 0 11 11 1,1 Palvelualojen koulutus 1 23 24 2,3 2 20 22 2,2 3 18 21 2,2 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusala 5 88 93 9,0 2 36 38 3,9 6 57 63 6,6 TK yhteensä 360 688 1028 100,0 348 651 999 100,0 329 630 959 100,0 16 Vuoden 2007 perusasteen lukumäärät sisältynevät Tahti-järjestelmässä Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokkaan. 17 Vuoden 2007 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokan lukumäärät sisältänevät myös perusasteen tiedot.
14 3. Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta (76,8 %) oli miltei edellisvuoden tasolla. Vuosilomien osuus nousi noin 16 %:iin. Opiskeluun käytetyn työajan osuus väheni alle 3 %:iin. Palkallisten virkavapauksien osuus väheni 4,6 %:iin, mikä näkyy myös palkallisten opintovapaiden määrän laskuna taulukossa 16. Taulukko 13. Työajankäyttö päivinä, pl. haastattelijat (STOJ) Kokonaistyöaika 202 493 (100 %) 199 310 (100 %) 198 615 (100 %) 198 719 (100 %) 190 468 (100 %) Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) 157 580 (77,8 %) 154 924 (77,7 %) 152 069 (76,6 %) 153 100 (77,0 %) 146 226 (76,8 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) 28 849 (14,2 %) 29 151 (14,6 %) 29 955 (15,1 %) 29 788 (15,0 %) 30 252 (15,9 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) 6 664 (3,3 %) 5 609 (2,8 %) 6 244 (3,1 %) 6 172 (3,1 %) 5 155 (2,7 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) 9 400 (4,6 %) 9 626 (4,8 %) 10 347 (5,2 %) 9 659 (4,9 %) 8 835 (4,6 %) Ylityöt Pitkät virkavapaudet Ylityökorvausten osuus Tilastokeskuksen palkkasummasta vuoden 2009 aikana oli 0,3 %, kuten edellisenä vuonna (valtio 2009: 1,0 %). Rahana korvatun ylityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli laskenut edellisvuoden 0,3 %:sta 0,2 %:iin (valtio 2009: 1,1 %). Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan osuus säännöllisestä työajasta oli noussut 1,2 %:iin edellisvuoden 1,1 %:sta (valtio 2009: 0,3 %). (koko henkilöstö, Tahti) Yleisimpien pitkien virkavapaiden kokonaismäärä vuoden lopussa nousi 39:ään (2008: 35). Toisen organisaation palveluksessa olleiden määrä nousi kuudesta yhdeksään. Taulukko 14. Yleisimmät pitkät virkavapaudet 31.12., pl. haastattelijat (ehrminfo) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 15 16 20 21 23 Vuorotteluvapaa 4 6 3 5 3 Kansalliset asiantuntijat - - - - - EU, YK jne. palveluksessa 5 5 5 3 4 Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa 1 1 2 - - olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ 9 7 7 6 9 Yhteensä 34 35 37 35 39
15 4. Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2009 henkilöstökulut pysyivät miltei edellisvuoden tasolla. Henkilötyövuoden hinta nousi päälle 50 000 euron ja henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista nousi 76 prosenttiin (2008: 75 %). Taulukko 15. Henkilöstökulut 18 rahoituslähteittäin, koko henkilöstö Toimintamenot (mom. 10) 31 084 952 31 309 793 34 721 207 19 37 464 654 37 997 399 Ulkopuolinen rahoitus 20 2 387 372 3 179 835 Maksullinen toiminta (mom. 19) 5 228 007 5 155 083 4 957 531 5 505 897 5 262 260 Palkat ja sivukulut yhteensä, 38 700 331 39 644 711 39 678 738 42 970 551 43 259 659 euroa Muut välilliset työvoimakustannukset 1 395 700 1 061 446 1 354 073 1 343 139 1 061 462 21 Henkilöstökulut yhteensä, 40 096 031 40 706 157 41 032 811 44 313 690 44 321 121 euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa 22 43 021 43 030 44 943 47 855 50 537 (valtio 23 ) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (43 718) (42 425) (44 057) (48 796) (51 434) 76 % 74 % 73 % 75 % 76 % Palkkauskustannukset poissaoloittain Henkilöstön (pl. haastattelijat) palkallisten poissaolopäivien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna, mutta palkkakustannukset vähenivät. Vuosilomien määrä väheni, mutta lomaraha- ja säästövapaiden määrä nousi hieman. Sekä äitiys- että tilapäisten hoitovapaiden määrät laskivat edellisvuoteen nähden. Sairauslomapäivät vähenivät selvästi. Edellisvuoteen verrattuna sairauspäivien määrä väheni 2757 kalenteripäivällä. Samansuuntainen muutos näkyy myös tarkasteltaessa koko henkilöstön sairauspäiviä (työpäiviä), sillä koko henkilöstön sairauspäivät vähenivät 1970 päivällä (ks. taulukko 20). Myös tapaturmista johtuvien poissaolojen määrä väheni. Sen sijaan kuntoutuspäivien määrä lisääntyi jälleen. Palkallisiin opintovapaisiin, kansallisiin asiantuntijatehtäviin ja kansainväliseen harjoitteluun myönnettyjen palkallisten poissaolojen määrät vähenivät. Mainittakoon kuitenkin, että palkattomia virkavapauksia, joita seuraavassa taulukossa ei esitetä, myönnettiin osin enemmän kuin edellisvuonna. 18 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. Tiedot TK:n kirjanpidosta. 19 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 20 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 21 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 22 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä 23 Valtion vertailutiedot Tahtista.
16 Taulukko 16. Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 24 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma 33 620 3 884 622 33 698 4 003 070 43 053 5 251 611 34 598 4 500 613 32 738 4 520 919 Lomaraha- ja säästövapaa 4 136 472 211 4 631 559 333 4 039 485 834 4 468 589 597 4 591 642 571 Sairausloma 7 948 786 593 8 786 887 438 7 493 787 211 9 160 991 277 6 403 797 433 Työtapaturma 73 10 000 15 1 772 163 14 949 86 10 076 34 3 830 Kuntoutus 314 35 270 402 48 132 360 40 905 99 11 133 173 24 276 Äitiysvapaa 812 90 264 1 006 119 862 1 445 184 470 1 082 144 447 808 110 638 Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat 294 31 936 481 53 328 406 47 535 426 55 350 289 41 471 242 31 618 346 44 663 259 34 059 370 51 494 101 8 215 Euroa 59 6 309 0 0 2 231 0 0 0 0 Kv-harjoittelu 414 54 067 304 39 297 547 68 231 518 73 329 0 0 Muut palkalliset poissaolot 141 15 770 130 14 672 118 14 530 144 19 225 132 20 150 Yhteensä 47 974 5 418 660 49 799 5 771 567 57 885 6 929 566 50 951 6 446 541 51 446 6 169 503 Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2009 matkustusmenot laskivat; erityisesti haastattelijoiden osuus menoista laski selvästi. Myös ulkomaan virkamatkojen määrä laski. Vuoden 2009 matkamenot ja -määrät olivat alimmillaan viiden vuoden tarkastelujaksolla. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten (233). Konsultointimatkojen määrä nousi vuodessa 73:sta 117:ään. Pohjoismaisten kokousten määrä pysyi samana (41). Muiden matkojen määrät vähenivät. Taulukko 17. Matkustusmenot 25, koko henkilöstö Ulkomaan ja kotimaan matkat 969 908 1 045 003 900 358 883 455 850 116 Haastattelijoiden matkat 370 945 582 853 362 074 622 917 450 453 Yhteensä, euroa 1 340 853 1 627 856 1 262 432 1 506 372 1 300 569 Taulukko 18. Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Tilastokeskuksen matkakortisto) EU-kokoukset 279 336 307 269 233 YK:n ja OECD:n kokoukset 65 81 72 81 57 Pohjoismaiset kokoukset 60 49 47 41 41 Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 101 110 86 71 65 Konsultointimatkat 111 88 63 73 117 Muut 42 37 41 30 13 Yhteensä 658 701 616 565 526 24 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 25 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.
B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 17 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan henkilöstökyselyllä. Kysely koostui Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometristä (VMBaro), Tilastokeskuksen omista kysymyksistä sekä lisäkysymyksistä, jotka käsittelivät kokemuksia kiristyneestä taloustilanteesta. Tammikuussa 2010 tehdyn kyselyn vastausprosentti viraston osalta oli 74 prosenttia (2009: 80 %, 2008: 73 %). Taulukko 19. Työtyytyväisyysindeksi 26, koko henkilöstö 2006 2007 2008 2009 2010 Johtaminen (Valtio) 3,25 (3,28) 3,40 (3,26) 3,48 (3,29) 3,39 (3,33) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) (3,39) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 3,39 (3,37) (3,39) 3,68 (3,69) (3,67) 2,92 (2,83) (2,93) 3,23 (3,24) (3,32) 3,65 (3,70) (3,65) 3,69 (3,50) (3,58) 3,10 (3,07) (3,18) 3,37 (3,19) (3,34) 3,41 (3,36) (3,40) Työtyytyväisyysindeksi oli 3,41, kuten edellisenä vuonna. Muutokset tuloksissa eivät olleet suuria. Lievä laskusuunta jatkui kehittymisen tuessa (-0,04), tiedon kulussa (-0.01) ja työnantajakuvassa (-0,07). Johtamisessa (3,39) ja palkkauksessa (2,92) tyytyväisyysindeksit säilyivät ennallaan. Myönteinen kehitys näkyi työn sisällön ja haasteellisuuden (+0,03) sekä työilmapiirin ja yhteistyön (+0,03) kohdalla. Työolot olivat kehittyneet hieman parempaan suuntaan (+0,01). Positiivista tuloskehitystä hillitsivät työpaikan varmuuteen nyt ja tulevaisuudessa (-0,04) sekä työvälineisiin ja -tiloihin (-0,03) annetut arviot. Kiristyneeseen taloustilanteeseen liittyneiden teemakysymysten mukaan 35 prosenttia henkilöstöstä kokee taloustilanteen heikentäneen omaa sitoutumista työhön ja 37 prosentin mielestä mahdollisuudet suorittaa työtehtävät ovat heikentyneet. 26 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Vuoden 2010 vertailutiedot on koottu 195 valtion organisaatiosta.
6. Sairastavuus ja työtapaturma t Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen jossain määrin tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,41) on muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,36; valtionvarainministeriön hallinnonala 3,40; tutkimustoiminta 3,35) korkeampi. Vuonna 2009 koko henkilöstön sairauspäivien määrä laski edellisvuoteen nähden selvästi eli melkein 2 000 työpäivän verran. Saman suuntainen muutos näkyy poissaolojen palkkakustannuksia kuvaavassa taulukossa 16, vaikka ko. tiedot kuvaavat henkilöstön (pl. haastattelijat) sairauspoissaoloja kalenteripäivinä. Tahtitietojen mukaan koko henkilöstön sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 4,2 % (2008: 4,8 %) ja vastaavasti tapaturmapoissaoloajan osuus oli 0,1 % (2008: 0,1 %). Edellisvuoteen verrattuna sairaustapausten määrä väheni. Sairauslomien keskimääräinen kesto lyheni 4,6:sta 3,9 työpäivään. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti väheni myös 11,9:stä 10,2:een. Tapaturmien ja niistä johtuvien poissaolojen määrä on edelleen vähäinen. Terveysprosentti eli vuoden aikana ilman sairauspoissaoloja olleita henkilöitä koko henkilöstöstä oli 31,6 % (valtio 2009: 43,0 %). 18 Taulukko 20. Sairauspoissaolot, koko henkilöstö (Tahti) Sairauspoissaolot 2008 2009 kesto työpäivinä 1 päivä 817 757 2 päivää 606 590 3 päivää 372 382 4-10 päivää 381 364 11-45 päivää 142 130 46-65 päivää 7 9 66-130 päivää 20 5 yli 130 päivää 2 0 Sairaustapauksia yhteensä, kpl 2 347 2 237 Sairauspoissaolopäiviä yhteensä 10 687 8 717 S-poissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 4,6 (4,9) 3,9 (4,9) S-tapauksia/ hlö 3,1 3,1 Työpäivää/ hlö 14,0 12,0 S-tapauksia/ htv 2,6 2,6 S-poissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 11,9 (9,8) 10,2 (8,6) Lyhyiden (1-3 pvää) s-tapausten osuus kaikista sairaustapauksista (valtio) 76,5 % (73,4 %) 77,3 % (74,4 %) Taulukko 21. Tapaturmapoissaolot, koko henkilöstö (Tahti) Tapaturmapoissaolot, 2008 2009 kesto työpäivinä 1 päivä 1 2 2 päivää 0 3 3 päivää 2 1 4-10 päivää 3 4 11-45 päivää 1 4 46-65 päivää 2 0 66-130 päivää 0 0 yli 130 päivää 0 0 Tapaturmatapauksia yhteensä, kpl 9 14 Tapaturmapoissaolopäiviä yhteensä 159 120 T-poissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 17,7 (14,1) 8,6 (15,3) Tapauksia/ hlö 1,5 1,1 Työpäivää/ hlö 26,5 9,2 T-tapauksia/ htv 0,0 0,0 T-poissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 0,2 (0,3) 0,1 (0,3)
19 7. Vaihtuvuus 27 Henkilöstöpoistuma Vuonna 2009 henkilöstöpoistuma väheni. Yhteensä 28 tilastokeskuslaista siirtyi eläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä (2009: 24) oli enemmän kuin edellisvuosina (alle 20 vuosittain). Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski edellisvuoden seitsemästä neljään. Valtiokonttorin vakuutustilastojen mukaan tilastokeskuslaisten keskimääräiset eläkeiät edellisvuodelta (vuodelta 2008) olivat olleet seuraavat: keskimääräinen eläkeikä (pl. osa-aikaeläkkeet) 60,6 vuotta (valtio 59,3 28 ) vanhuuseläke 64,9 vuotta työkyvyttömyyseläke 56,8 vuotta työttömyyseläke 60,0 vuotta osa-aikaeläke 58,9 vuotta (valtio 59,9) Vuonna 2009 toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 19 henkilöä (2008: 26). Eläköityminen oli lisääntynyt ja määräaikaisten määrä oli vähentynyt, mikä näkyi lähtövaihtuvuuden pienenemisenä. Taulukko 22: Henkilöstöpoistuma 29, koko henkilöstö (ehrminfo) Toisen työnantajan palvelus 30 18 24 30 26 19 Vanhuuseläke 10 10 14 19 24 Varhennettu vanhuuseläke 2 2 0 1 0 Työkyvyttömyyseläke 1 3 3 7 4 Kuollut 0 1 2 1 1 Muu syy 31 106 113 84 96 83 TK yhteensä 137 153 133 150 131 Taulukko 23: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma, koko henkilöstö (ehrminfo) Lähtövaihtuvuus 32 Henkilöstö, pl. haastattelijat 1,7 % 1,5 % 2,2 % 1,9 % 2,8 % 2,3 % 2,4 % 1,4 % 1,8 % 1,1 % (valtio) Luonnollinen poistuma 33 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio) (2,2) 2,9 % 2,6 % (4,2) 3,6 % 2,8 % (0,8) 4,5 % 3,8 % (2,2) 5,0 % 3,8 % 4,5 % 3,9 % 27 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä. 28 Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2008 29 Henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna. 30 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 31 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 32 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä. 33 Luonnollinen poistuma: eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä.
Ulkoinen rekrytointi 20 Tilastokeskukseen rekrytoitiin viraston ulkopuolelta selvästi vähemmän uusia työntekijöitä kuin aikaisempina vuosina. Tilastokeskuksen ulkopuolella haettavana oli 11 tehtävää (5 pysyvää ja 6 pidempää määräaikaista) ja uusia haastattelijoita rekrytoitiin vuoden aikana viidesti. Tehtäviin valittiin pääasiassa jo palveluksessa olevia vakinaisia tai määräaikaisia tilastokeskuslaisia. Taulukko 24. Haettavana olleet tehtävät (pl. haastattelijat) 34 Pysyvät tehtävät 38 30 40 31 5 Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät 22 16 19 10 6 Yhteensä 60 46 59 41 11 Hakijoita (joista naisia %) 1287 746 (53 %) 1195 (42 %) 985 (59 %) 135 (44 %) Hakemuksia tehtävää kohti 21,5 16,2 20,3 24,0 12,7 Vuonna 2009 viraston ulkopuolelta rekrytoitiin 96 henkilöä (2008: 131), joista harjoittelijoita 40 (2008: 40), haastattelijoita oli 38 (2008: 39) ja muuta henkilöstöä 18 (2008: 52). Vakinaiseen palvelussuhteeseen rekrytoitiin viraston ulkopuolelta 35 henkilöä, joista haastattelijoita oli 34. Taulukko 25. Ulkoiset rekrytoinnit palvelussuhteen luonteen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) 2007 2008 2009 Vakinaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat 40 7 33 45 13 32 35 1 34 Määräaikaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat Harjoittelijat 86 36 10 40 86 39 7 40 61 17 4 40 Yhteensä 126 131 96 Taulukko 26. Ulkoiset rekrytoinnit sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) 2007 2008 2009 Vakinaiset yhteensä Miehet Naiset 40 3 37 45 11 34 35 4 31 Määräaikaiset yhteensä Miehet Naiset 86 36 50 86 44 42 61 34 27 Yhteensä 126 131 96 Sisäinen liikkuvuus Sisäisen liikkuvuuden tehostamiseksi kertomusvuonna laadittiin ohjeistus, jossa määriteltiin sisäisen liikkuvuuden eri mahdollisuudet. Sisäisillä työmarkkinoilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen sisäisiä tehtäväjärjestelyitä ja henkilöiden liikkumista yli yksikkörajojen. Henkilökierto tarkoittaa Tilastokeskuksen palveluksessa olevan henkilön määräaikaista työskentelyä omassa virassaan tai toimessaan samassa tai Tilastokeskuksen muussa tulosyksikössä uusissa tehtävissä. 34 Tiedot rekrytoinnin ja kirjaamon seurantatiedoista.
Sisäinen vaihtuvuus (henkilön siirtyminen yksiköstä tai vastuualueelta toiseen tai ns. tekninen vastuualuemuutos ) lisääntyi kertomusvuonna hieman ollen 69 henkilöä (2008: 64). Näistä 8 tehtävää täytettiin sisäisten työmarkkinoiden periaattein. Lisäksi täytettiin 4 määräaikaista henkilökiertopaikkaa. Viiden vuoden tarkastelujaksolla sisäinen liikkuvuus on vaihdellut, mutta asetetut tavoitteet on pääosin ylitetty. Taulukko 27. Sisäinen liikkuvuus, koko henkilöstö Sisäinen liikkuvuus 35 (tulostavoite) 68 (52) 97 (60) 79 (66) 52 (67) 69 (53) Sisäinen vaihtuvuus 36 118 225 85 64 69 (ml. sisäiset työmarkkinat) Henkilökierto (alk. 2009) 4 21 Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika nousi kertomusvuonna 18,5 vuoteen (2008: 17,8). Suurin palvelusaikaluokka on yli 24 vuotta Tilastokeskuksessa työskennelleet (320 henkilöä) ja pienin 3-5 vuotta palveluksessa olleet (120 henkilöä). Haastattelijoiden työurat ovat lyhyempiä kuin muun henkilöstön. Heistä 23 % oli ollut palveluksessa yli 12 vuotta, kun taas muun henkilöstön vastaava luku oli 63 %. Kuva 4. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa vuonna 2009, koko henkilöstö (ehrminfo) 35 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite), ml. haastattelijat. 36 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä (alkaneet palvelussuhteet tulosyksikön sisällä, ml. haastattelijat). Vuosina 2005 ja 2006 tehdyt organisaatiomuutokset, jotka sisältävät yksikköjen ja vastuualueiden vaihtoja, näkyvät muita vuosia korkeampina arvoina.
22 8. Pätevyys Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat Vuonna 2009 opiskeluun ja henkilöstökoulutukseen käytettiin selvästi vähemmän aikaa kuin edellisenä vuonna. Koulutuspäivien määrä laski reilusta 3000 päivästä alle 2400 päivään. Samansuuntainen muutos näkyy opiskeluun käytetyn työajan osuudessa kokonaistyöaikaan verrattuna, joka oli laskenut vuoden aikana 3,1 %:sta 2,7 %:iin. Myös opintovapaita käytettiin selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti palkattoman opintovapaan käyttöön vaikutti se, että jatkoopintojen tuesta jouduttiin luopumaan kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Vielä edellisenä vuonna jatko-opintojen tuki oli ollut 40 000 euroa, mikä vastaa noin 250 työpäivää. Muutos selittyy osin työajan kirjauskäytäntöjen muutoksella. Koulutukseen myös koettiin olevan vähemmän mahdollisuuksia kuin edellisenä vuonna: henkilöstötutkimuksessa kohdan työpaikkakoulutus- ja muut osaamisen kehittämismahdollisuudet pistemäärä on selvässä laskusuunnassa (2008: 3,43 ja 2009: 3,36) ja alle VM:n hallinnonalan keskiarvon, joka vuonna 2009 oli 3,48. Taulukko 28. Koulutuspäivät ja opintovapaat (pl. haastattelijat) Koulutuspäivät 37 2 750 2 045 2 910 3 021 2 388 Opintovapaa, palkallinen 38 242 346 259 370 101 Opintovapaa, palkaton 1 090 1 091 811 1 191 490 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutusmenot laskivat huomattavasti. Henkilöstökoulutukseen oli budjetoitu vähemmän rahaa kuin edellisinä vuosina, ja koulutusta myös hankittiin vähemmän. Keskitettyyn henkilöstökoulutukseen sisältyvät palkkausmenot olivat myös laskeneet. Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden laskivat 690 euroon, mikä on selvästi vähemmän kuin edeltävinä neljänä vuotena. Taulukko 29: Koulutusmenot, koko henkilöstö Menot, euroa 39 985 086 886 830 910 796 886 427 605 426 % palkkamenoista 2,5 2,2 2,3 2,1 1,4 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi 40, euroa 1 057 937 998 957 690 37 Lähde: Kuha-kurssinhallintajärjestelmä 38 Lähde: ehrminfo 39 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja HA/Helan eräitä palkkakustannuksia. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 40 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.
23 10. Työhyvinvointi Tilastokeskuksessa työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Työhyvinvointia edistävät monet toimijat: työsuojelutoimikunta, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmät, Kaiku-kehittäjät sekä yksittäiset työntekijät ja esimiehet/johtajat sekä hallintopalveluiden asiantuntijat. Tällä alueella tehtiin tiivistä yhteistyötä työterveyspalvelujen kanssa. Toiminta perustui viraston työhyvinvointimalliin. Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu edelleen Tilastokeskuksen kuntourheiluyhdistyksen (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Tilastokeskuksen oma liikunnanohjaaja palkittiin sisäisellä laatupalkinnolla pitkäjänteisestä terveysliikuntapalvelujen tuottamisesta henkilöstölle. Työkykyä ylläpitävää liikunta- ja kuntoutustoimintaa edistettiin toteuttamalla ryhmä- ja yksilökuntoutuksia sekä tarjoamalla ja tukemalla monipuolista ryhmäja taukoliikuntaa. Ikäryhmä- ja terveystarkastusten sisältöä kehitettiin työterveyshuoltojen kanssa. Työterveyshuollon palvelut hankittiin edellisvuosien tapaan Diacor Terveyspalvelut Oy:stä Tilastotalossa työskentelevälle henkilöstölle ja Suomen Terveystalo Oy:stä muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskenteleville tilastohaastattelijoille ja aluepalveluissa työskentelevälle henkilöstölle. Vuonna 2009 kuntoutettavien (pl. haastattelijat)määrät pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla. Kuntoutuskursseja, kuten KELAn Aslak-kursseja, ei haettu. Työterveyshuollon menot olivat nousseet edellisvuodesta hieman. Diacorin seurantatietojen mukaan sairauskäyntejä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaanottokäyntien yleisimmät syyt olivat samat kuin edellisinäkin vuosina eli hengitystieinfektiot, tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä mielenterveyssyyt. Taulukko 30: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 41 Kuntoutettavia, palkallinen 52 39 34 17 19 Kuntoutettavia, kuntoutustuki 4 5 3 4 3 Yhteensä 56 44 37 21 22 Taulukko 31. Työterveyshuollon menot 42, koko henkilöstö Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv 191 196 191 195 169 (arvio) Sairaudenhoito, euroa/ htv 397 393 461 480 505 (arvio) Terveydenhoito yhteensä, euroa 547 836 557 523 594 838 624 880 636 808 Kelan palautus, euroa 153 697 346 893 199 661 198 857 208 041 41 Lähde: Prima-järjestelmä 42 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.