GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
JOHDANTO Raportti koskee vanhinta GTK:n hallussa ollutta valtausta Kauhajärven alueella (liitteet 1 ja 2). Alueen tutkimukset käynnistyivät v. 1985, olivat keskeytyksissä 1986-1989 ja jatkuivat valtausajan loppuvaiheessa sekä KTM:n myöntämällä jatkoajalla, mikä päättyi 31.12.1992. Alueella esiintyy osin paljastunut gabromuodostuma, jossa on malmipirotteena ilmeniittiä (7.5 %), apatiittia (5 %) ja pari prosenttia magnetiittia. Malmityypin tekee merkittäväksi se, että ilmeniitti esiintyy omina rakeina ja olisi siten varsin helposti rikastettavissa. Suoritettujen tutkimusten mukaan Vähämäellä gabro peittää 50-70 m paksuna vaippana Lauhavuoren tyyppistä graniittia. Malmiutuneet horisontit gabrossa ovat 10-14 m paksuja, ja ovat siten liian ohuita kaivostoimintaa ajatellen. VALTAUSALUEELLA SUORITETUT TUTKIMUKSET - Kallioperäkartoitus v. 1983 ja v. 1985 - POKA-kairaus v. 1990, 48 pistettä, kalliosyvyys 2,5 m per piste - Geofysiikan mittaus v. 1992 - Syväkairaus, v. 1992, 2 reikää, yht. 184.90 m - Malmimikroskooppitutkimuksia LIITTYY Reijo Alviola, Kauhajoen Kauhajärven Ti-P-gabroon kohdistuneet tutkimukset vuosina 1985-1990. GTK, M19/1234/-90/1/89 LIITTEET 1. Valtauskartta 2. Vähämäen maastokartta, syväkairausreikien sijainti 3. Paljastumien ilmeniitti- ja apatiittipitoisuudet 4. POKA-kairauspisteet 5. POKA-pisteiden petrofysiikka ja geokemia 6. Syväkairausprofiilit
TUTKIMUSTULOKSET Viitteet Kauhajärven alueen malmikriitisyydestä saatiin 10 km kaakkoon sijaitsevan Honkajoen Perämaan fosforigabrotutkimusten yhteydessä. Laajahkon korkealentomagneettisen häiriön keskellä sijaitsevalla Vähämäellä gabro on alueelle poikkeuksellisesti paljastunut. Kallioperäkartoituksen yhteydessä otettiin kemialliseen analyysiin näytesarja paljastumista. Malmigabro sijoittuu Vähämäen keskiosalle ja sisältää 5.6-7.9 % ilmeniittiä ja 4.4-5.0 % apatiittia (liite 3). Kallioperä on valtaosin pieni- ja tasarakeista sarvivälke-gabronoriittia, jossa on karkeampia poikilliittisia sarvivälkehajarakeita. Länsiosalla gabroissa on oliviinia, mutta ei malmiainesta. Kivet ovat melko voimakkaasti deformoituneita. Liuskeisuus kaatuu loivasti itään. POKA-kairaus tehtiin timanttikairauksena 50 m:n verkkoon siten, että näytettä otettiin vain 2-3 m:ä. Valtausalueelle sijoittuu 48 pistettä (R301-R348). Niistä kolmasosa osui malmigabroksi luokiteltavaan kiveen, puolet taustagabroon ja muutama graniittiin. Malmigabroissa (n=13) oli 7.8 % ilmeniittiä (3.60 % Ti0 2 ) ja 5,0 % apatiittia (2.14 % P 2 0 5 ). POKA-kairaustuloksiin perustuvissa liitteen 5 kartoissa on esitetty petrofysiikkaa sekä titaanin ja fosforin ohella eräiden muiden metallien pitoisuusvaihtelu Vähämäellä. POKA-kairauksen mukaan maapeitteen paksuus on yleisimmin 2-5 m. Vähämäen alue sisältyy Kauhajärven - Kirveskylän geofysikaaliseen maanpintamittausohjelmaan, joka uusintamittauksineen toteutettiin v. 1992-1993. Vähämäen kohdalla on erillinen itä-länsisuuntainen, kohtalaisen pienialainen magneettinen häiriö. Vähämäen laelle kairattiin kaksi syväkairausreikää (R370- R371), joilla lävistettiin loivasti itään kaatuva 50-70 m paksu gabromuodostuma (liite 6). Malmigabroa on molempien reikien pintaosa ja itäisemmässä reiässä heikommalla pitoisuudella myös lähellä graniitin kontaktia.
R370:ssä lävistys oli 10 m : 8.5 % ilmeniittiä (3.71 % TiO 2 ) ja 5.3 % apatiittia (2.3 % P 2 O 5 ). Taustapitoisuus R370:ssä on 1.6 % ilmenittiä (0.7 % TiO 2 ) ja 0.20 % apatiittia (0.4 % P 2 O 5 ). 130 m R370:n takana sijaitsevassa reiässä R371 ylempi lävistys on 6 m: 7.8 % ilmeniittiä ja 5 % apatiittia. Siitä 20 m syvemmällä on 12 m kiveä, jossa on 6.8 % ilmeniittiä, mutta vain 2.8 % apatiittia. Näillä pitoisuuksilla malmiutunutta kiveä on valtausalueella 0.5-1.0 milj. tonnia. Alhaiset malmipitoisuudet vaatisivat huomattavasti suurempia massoja, jotta kyseessä olisi ekonominen esiintymä. Vähämäen tyyppisen kiven noin miljoonan tonnin louhinta sisältää malmimineraaleja enimmillään yhteensä noin 150 000 tonnia, joista 70 000 t ilmeniitiä, 50 000 t apatiittia ja 20 000 t magnetiittia. Alustavien selvitysten mukaan kivi soveltuu hyvin kalliomurskeeksi.
Liite 1