Arviointikertomus 2014 1 Sisältö Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan katsaus... 2 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 3 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät... 3 1.2. Tarkastuslautakunnan kokoonpano... 3 1.3. Tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan toiminta... 3 1.4. Toimintamuodot... 4 2. HAVAINNOT EDELLISEN ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELYSTÄ... 4 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 5 3.1. Kuntastrategian toteutuminen... 5 3.2. Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen... 7 3.3. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain... 7 3.4. Kaupungin kokonaistalous... 11 3.5. Investoinnit... 12 4. HENKILÖSTÖ... 12 4.1. KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 5. YHTEENVETO... 14
Arviointikertomus 2014 2 Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan katsaus Kannuksen tarkastuslautakunnan tekemä arviointikertomus vuodelta 2014 on valmistunut. Tarkastuslautakunta voi hyvillä mielin esittää arviointikertomuksen kaupunginvaltuustolle. Vuosi 2014 oli kaikin puolin hyvä, niin taloudellisista näkökulmista katsottuna kuin strategisesti. Tavoitteisiin päästiin ja ylijäämää kertyi, joten näin strategian mukaisen vahvan kuntatalouden tunnusmerkit täyttyivät. Ainahan epäkohtiakin löytyy ja niihin lautakunta on pyrkinyt ottamaan kantaa. Positiivinen palaute tahtoo kuitenkin usein jäädä vähemmälle huomiolle. Kannuksessa on ollut tekemisen meininkiä. Tähän ovat varmasti vaikuttaneet monet tehdyt ratkaisut, linjaukset ja toimintasuunnitelmat ohjeistuksineen. Täytyy muistaa, että joukkue on yhtä vahva kuin joukkueen heikoin lenkki. Muistakaamme pitää toisistamme huolta niin työyhteisössä kuin yksityisessä elämässä. Näin pystymme vaikuttamaan paremmin kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin. Vanha sanonta kysyvä ei tieltä eksy, pitää hyvin paikkansa. Olenkin usein sanonut, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan, mutta tyhmiä vastauksia voi olla. Mikäli jokin asia mietityttää, niin aina kannattaa kysyä. Tehtyihin kysymyksiin olemme saaneet vastauksia ja asiat ovat sitä kautta selvinneet ja avautuneet. Haluankin kiittää kaikkia, joille kysymyksiä on satanut. Usein ihmisiä arvostellaan virheistä. Ihmisinä teemme aina virheitä, mutta mikäli virheitä ei tee, niin silloin todennäköisesti ei tee mitään ja loppujen lopuksi sekin on virhe. Virheistä on hyvä ottaa oppia. Vahvaa johtajuutta osoittaa se, että uskaltaa myöntää virheensä. Tämä ei todellakaan ole helppoa. Mennään positiivisin mielin yhdessä eteenpäin yhteen hiileen puhaltaen Kannuksen ja kannuslaisten parhaaksi. Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Tapani Erkkilä.
Arviointikertomus 2014 3 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalain 9. luvussa ja Kannuksen kaupungin tarkastussäännössä. Tarkastuslautakunta antaa kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Samassa yhteydessä tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. 1.2. Tarkastuslautakunnan kokoonpano Valtuusto on valinnut toimikaudeksi 2013-2016 tarkastuslautakunnan, jonka kokoonpano on seuraava (suluissa kokouksiin osallistumiskerrat v.2014): Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Vesa Hautala, puheenjohtaja (6) Pentti Kuusisto Tapani Erkkilä, varapuheenjohtaja (5) Erkki Ranto Irmeli Annanolli (7) Miia Kallio Katri Aro (7) Marita Toivonen Aila Niemonen (6) Kimmo Kuusela Lautakunnan esittelijänä on toiminut tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja ulkopuolisena sihteerinä toimistosihteeri Ritva Hanni. 1.3. Tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastuksesta vastaa vv. 2013 2018 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Vastuullisena JHTT tilintarkastajana on JHTT, KHT Elina Pesonen. Tilintarkastaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarkastuslautakunnan kokouksiin. Tarkastuslautakunta on vahvistanut toimikautensa kullekin vuodelle tarkastuksen painopistealueet. Vuonna 2014 painopistealueina ovat olleet yleishallinto ja talouden tasapainotus, kaupunkikonserni ja sen toimivuus sekä tekninen toimi. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain ohjeellisen työohjelman, jota päivitetään vuoden kuluessa, mikäli esiin tulee asiakokonaisuuksia, joihin tarkastuslautakunta katsoo olevan aiheellista syventyä tarkemmin. Tarkastuslautakunta on kokoontunut seitsemän kertaa tilinpäätösvuonna.
Arviointikertomus 2014 4 1.4. Toimintamuodot Valtuuston asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista on seurattu toimintakertomuksen ja osavuosiraporttien perusteella. Lisäksi tilintarkastaja on toimittanut kaksi kirjallista raporttia havainnoistaan tilinpäätösraportin lisäksi. Kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon lautakunta on perehtynyt hankkimiensa asiakirjojen avulla, kuulemalla vastuuhenkilöitä ja palveluiden käyttäjiä sekä tutustumiskäynnillä. Vuoden aikana on kuultu seuraavia asiantuntijoita: kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja sivistystoimenjohtaja tekninen johtaja taloussihteeri Jytan perusturvalautakunnan puheenjohtaja henkilöstösihteeri perhepäivähoidonohjaaja ruokahuoltopäällikkö Keskustan ala-asteen rehtori etsivä- ja työpajahankkeiden hanketyöntekijät Tutustumiskäynti on suoritettu Myllärin päiväkotiin. Jokaisessa tarkastuslautakunnan kokouksessa on käyty läpi jäsenten tekemät havainnot toimielinten pöytäkirjoista, joiden julkaisemisesta kaupungin nettisivuilla on toimitettu tieto lautakunnan jäsenille sähköpostilla. 2. HAVAINNOT EDELLISEN ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELYSTÄ Valtuustossa arviointikertomus on käsitelty kokouksessa 9.6.2014. Seuraavassa on lueteltu edellisessä arviointikertomuksessa olleet esitykset sekä miten ne huomioitu: Tavoitteiden asettamisessa tulee edelleen kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat selkeitä ja mitattavissa olevia sekä sellaisia, joihin toimielin voi itse vaikuttaa omilla toimillaan. Tähän tulee pyrkiä erityisesti kuntastrategian tavoitteiden määrittelyssä. Talousarvion 2015 kuntastrategiassa on pyritty tarkentamaan tavoitteita enemmän mitattavissa oleviksi.
Arviointikertomus 2014 5 Perhepäivähoitajia rekrytoitava monimuotoisuuden takaamiseksi ja palkkaus saatettava vakaammalle tasolle. Asia hankala toteuttaa, koska avoimiin toimiin ei ole hakijoita. Paikallisneuvottelupyyntöä, joka olisi väylä, mitä kautta palkkausta voitaisiin jollain tavalla muuttaa, ei ole tullut v. 2014. Tarkastuslautakunta esittää huolensa lukion oppilasmäärän vähentymisen johdosta. Oppilasmäärän lisäämiseksi on tehty töitä. Tulokset eivät näy välittömästi. Kaikkien hallintokuntien Jyta mukaan lukien tulisi investointeja suunnitellessaan aina huomioida ja laskea tulevat käyttökulut jo suunnitteluvaiheessa. Käyttökuluja syntyy väistämättä ja tällöin voidaan ennakoida tulevia kustannuksia. Lautakunta kiinnittänyt asiaan huomiota jo edellisissä arviointikertomuksissa, mutta ainakaan vapaa-aikakeskuksen kohdalla ei ole huomioitu tarpeeksi, mitä kuluja ja minkä verran tulee lisäystä käyttötalouspuolelle. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että konserniin kuuluvat tytäryhtiöt toimittaisivat konserniohjeen mukaisesti omat taloustietonsa kaupungin osavuosikatsauksiin, jotka tehdään tilanteista 30.4. ja 30.9. Asia on toteutunut. 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 3.1. Kuntastrategian toteutuminen Valtuusto on määritellyt strategiassaan kaupungin arvot, toiminta-ajatuksen, strategiset painopistealueet ja yleistavoitteet, joiden tulee näkyä hallintokuntien tavoiteasettelussa. Vuoteen 2016 ulottuvan strategian tavoitteet: Terve ja hallittu kuntatalous Tavoite Vuosikate kattaa vähintään poistot Toteutuminen Toteutui. Vuosikate oli 154,56 %. Tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä, jos ko. tunnusluku on vähintään 100 %.
Arviointikertomus 2014 6 Tulo- ja kiinteistöveroprosentit pidetään tasolla, jolla turvataan talouden tasapaino Toteutui. Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Toteutui, lainakanta on valtakunnan keskitason alapuolella. Edellisvuodesta lainakanta laski 11 euroa/asukas ollen 2 447 euroa/asukas. Kuntien keskitaso 2 733 euroa/asukas. Vertailu lähikuntien lainakantoihin Lainakanta/asukas vv.2010-2013 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 KANNUS KAUSTINEN KOKKOLA TOHOLAMPI KALAJOKI VETELI Kaupunki on laatinut talouden tasapainottamisohjelmat vv. 2012 ja 2013. Ohjelmat ovat tehonneet hyvin. Palvelutuotantoa on sopeutettu taloudellisiin resursseihin ja hankerahoitusta on hyödynnetty. EU-ohjelmakauden vaihtuminen on kuitenkin hidastuttanut uusien hankkeiden käynnistymistä, joten v. 2014 ei ole alkanut uusia hankkeita. Monipuolinen yritystoiminta ja osaaminen - Elinkeino-ohjelma hyväksytty valtuustossa joulukuussa - Aloitettu oma elinkeinopalvelu - Kauppakeskushanke ei ole toteutunut - Ratahanke edistyy suunnitelmien mukaisesti - Kokonaisasemakaava on laitettu ajan tasalle. Palvelut ja palvelutuotannon yhteistyö -Jytan kanssa solmittu palvelusopimus marraskuussa vuodelle 2015 -Valtion palveluiden yhteispalveluun siirtyminen tapahtuu vaiheittain, Keski- Pohjanmaa on vuorossa v. 2018
Arviointikertomus 2014 7 - Kiinteistö Oy Eskolan kylätalo sulautunut Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:öön 31.12.2014 - käynnistetty yhteishanke Ely-keskuksen ja Jyta-kuntien kanssa joukkoliikenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta - yhteistyö lukiokoulutuksessa Toholammin kanssa Osaava henkilöstö - on laadittu lakiin perustuva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Kaupungin vetovoimaisuus - Kitinkankaan aluetta on kehitetty Tarkastuslautakunta toteaa, että koska Kitinkankaan alueelle on investoitu viime vuosina voimakkaasti, on erittäin tärkeä jatkuvuuden kannalta, että aluetta kehitetään edelleen ja markkinointia tehostetaan. Tarkastuslautakunta esittää huolensa asukasluvun edelleen alentumisesta. 3.2. Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen Tavoitteen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata tai mitata kyseessä olevaa toimintaa tai sen kehittymistä sekä liittyä organisaation toimintastrategian toteuttamiseen. Tavoitteen tulee olla selvästi todennettava tai mitattava sekä samalla haasteellinen ja saavutettavissa käytössä oleville resursseille. Toimintakertomuksessa raportoidaan talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumaa. Valtuuston toimielimille talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on pääosin saavutettu. 3.3. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain Kaupunginhallitus Taloudelliset ja pääosin myös toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet toimielintasolla ja kaikilla sen alaisilla tulosalueilla. Hallintopalvelut - Kaupungin tietohallintosuunnitelman laadintaa ei ole aloitettu. Tarkastuslautakunta pyytää antamaan selvityksen asiasta, miksi ei ole aloitettu.
Arviointikertomus 2014 8 Elinkeinopalvelut Kaupungin omia, v.2014 käynnissä olevia hankkeita olivat Kasvuinnohanke, HyvinvointiKannus-hanke sekä Biolaakso-esiselvityshanke. Työttömyysaste heikkeni edelleen ollen n. 10,4 %. Keski-Pohjanmaan työttömyysaste on 10 % ja koko maan työttömyysaste 12,4 %, joten olemme kuitenkin alle maan keskitason. Työttömyys lisää sosiaaliturvan kustannuksia ja vähentää kaupungin verotuloja. Kustannustason ja talousarvion alitus johtui pääasiassa kaupungin irtautumisesta Kokkolanseudun Kehitys Oy:stä ja kehitysjohtajan viran täyttämättä jättämisestä. Myös hankkeisiin kului arvioitua vähemmän määrärahoja, mutta vastaavasti tuloja tuli sen vuoksi vähemmän kuin arvioitu. Tilaajapalvelut Jytan kustannukset jäivät edellistä vuotta pienemmiksi ja alittivat myös talousarvioon varatun määrärahan. Huonontuneen työllisyystilanteen vaikutukset näkyvät siinä, että Kannuksen osalta toimeentulotukikustannukset nousivat 21,5 %. Erikoissairaanhoidon maksuosuudet nousivat n. 0,4 milj. edellisvuodesta ja talousarvio ylittyi myös n.26.000 euroa. Nousu johtuu piirin ulkopuolisen hoidon, poliklinikkakäyntien ja ensihoidon kasvusta. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota kuntalaisilta tulleeseen palautteeseen koskien terveyskeskuksen ajanvarausta. Lääkärissäkäynnit, hammaslääkärikäynnit, päivystävän sairaanhoitajan vastaanottokäynnit ja vuodeosaston hoitopäivät laskivat. Ainoastaan laajavastuisten hoitajien vastaanottokäynnit ja palveluasumispäivät lisääntyivät. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota laskeviin hammaslääkäri-, lääkärija päivystävä sairaanhoitajan vastaanottokäyntien määrään, samoin kuin vuodeosaston hoitopäivien määrään. Talousarviossa hammaslääkärikäyntejä 4200 kpl, tilinpäätöksessä vain 3101, lääkärissäkäynnit TA 8400 TP 6947, päivystävä sairaanhoitaja TA 2900 TP 2613, hoitopäivät TA 8400 TP 6947. Tarkastuslautakunta huomautti siitä, että Naantalista tuodun ruoan hankinta oli suoritettu hankintalain vastaisesti. Asiasta pyydettiin Kuntaliiton hankinta-asiantuntijan lausunto, josta asia myös ilmeni. Lausunnon mukaan kilpailutus piti laittaa vireille mahdollisimman pian, jotta hankintalain vastainen tila poistuu. Joulukuun aikana asia laitettiin vireille, joten asia on nyt kunnossa. Tarkemmat kustannuserittelyt on esitetty tilinpäätösasiakirjassa.
Arviointikertomus 2014 9 Sivistyspalveluiden lautakunta Taloudelliset ja pääosin myös toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet toimielintasolla ja kaikilla sen alaisilla tulosalueilla. Säästötavoitteet koulujen lakkauttamisista ovat toteutuneet. Edelliseen vuoteen verrattuna sisäiset toimintamenot nousivat sisäisten ateriapalvelukustannusten nousun vuoksi varhaiskasvatuspalveluissa ja sisäisen vuokran nousun vuoksi vapaa-ajanpalveluiden tulosalueella. Tarkastuslautakunta on tietoinen KoulutusKannus hankkeen tilanteesta, asian käsittely on kesken. Varhaiskasvatuspalvelut Kolmiportaisen tuen mallin sisällyttäminen varhaiskasvatussuunnitelmaan ei toteutunut, koska erityislastentarhanopettajan virka on täyttämättä, palvelut ostetaan yksityiseltä. Normaaliin toimintaan varatun budjetin puitteissa aloitettiin 7.1. kokopäiväinen sisarusryhmä Nuppuset Myllärin päiväkodilla ja entinen Tenavatalli siirtyi samaan aikaan entisen vuorohoitoyksikön tiloihin. Sisäiset toimintamenot nousivat edellisvuodesta n. 90.000 sisäisten ateriapalvelukustannusten ja sisäisten vuokrien (Riihihovi) vuoksi. Opetuspalvelut Hanhinevan ja Välikannuksen koulun oppilaat siirtyneet Takalo-Raasakkaan lukuvuoden alusta. Tarkastuslautakunta toteaa, että huolimatta siitä, missä koulussa käy, opiskelumahdollisuuksien tulee olla laadukasta ja tasapuolista. Tasa-arvo koulujen välillä. Teknisten palveluiden lautakunta Toimintamenot alittivat talousarvion n. 85.000 eurolla, mutta myös tulot alittuivat n. 151.260 eurolla, kokonaisuutena nettotasolla talousarvion ylitys oli n. 66.260 euroa. Tulojen alitus johtui pääosin ruokahuollon myyntituottojen vähentymisestä. Edellisvuoteen verrattuna toimintakulut nousivat n. 126.600 euroa johtuen pääasiassa KitinVaparin kohonneista kiinteistökustannuksista.
Arviointikertomus 2014 10 Kiinteistö- ja huoltopalvelut Edellisvuodesta tulosalueen ulkoiset nettomenot nousivat n. 142.400 euroa. Syynä pääasiassa vapaa-ajankeskus KitinVaparin kiinteistö- ja siivouskulujen kasvu. Kyseessä ensimmäinen täysi toimintavuosi remontin jälkeen sekä lisääntyneet neliö- ja asiakasmäärät. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota, että KitinVaparin osalta käyttökustannuksien arviointi on jäänyt tekemättä tai arvioitu väärin investointia tehtäessä. Kiinteistö- ja siivouskulujen nousu vv. 2011/2014 (täyden toiminnan vuodet) Lämmityskulut 70 % Sähkö 62 % Vesi 28 % Siivous 57 % 90000vertailu vv.2011/2014, täyden toiminnan vuodet 80000 70000 Siivous 60000 50000 40000 30 Vesi 000 20000 10000 Sähkö0 2010 2011 2012 2013 2014 Lämmitys Toteutuneet kustannukset vapaa-aikakeskus Lämmitys Toteutuneet kustannukset vapaa-aikakeskus Sähkö 0 Toteutuneet 20000 kustannukset 40000 60000 vapaa-aikakeskus 80000Vesi 100000 Toteutuneet kustannukset 2014 2011vapaa-aikakeskus Siivous Ruoka- ja puhdistuspalveluiden omien www-sivujen laatiminen siirretty syksylle 2015, jolloin ruokahuollon yhdistyminen on viety loppuun. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt jo aikaisemmin huomiota keskuskeittiön investointiin. Keskuskeittiön käyttöaste on ollut investointeihin nähden alhainen. Kaupunginvaltuuston v. 2014 tekemä päätös muodostaa yksi keskuskeittiö, tukee aikaisemmin tehtyä strategiaa.
Arviointikertomus 2014 11 Yhdyskuntapalvelut Ulkoiset nettomenot nousivat edellisvuodesta n.89.000 euroa johtuen sekä ympäristönhoidon resurssien lisäämisestä että maa-alueiden myyntivoittojen pienentymisestä. Viranomaispalvelut Ulkoiset nettomenot nousivat edellisvuodesta n. 85.400 euroa johtuen sekä rakennusvalvonnan tuottojen että palo- ja pelastustoimen kaluston myyntivoittojen pienentymisestä. Rakennuslupien määrä vähentyi edellisvuodesta 46 kpl. 3.4. Kaupungin kokonaistalous Kaupunki teki ylijäämäisen tilinpäätöksen 362.694,81 euroa. Ylijäämää pienentää 300.000 euron siirto kehittämisrahastoon. Talousarvio oli laadittu ns. nollabudjetiksi. Vuosikate pysyi edellisen vuoden tasolla eli on n. 1,6 milj. eurossa. Toiminnan nettomenot (=toimintakate) nousivat edellisvuodesta vain n. 72.000 euroa, mutta se pitää sisällään suuria toiminnallisia muutoksia, joilla kasvu on saatu pidettyä vähäisenä. Jyta ylsi hyvään tulokseen, tasapainottamistoimenpiteet alkavat tuottaa tulosta. Kustannukset laskivat peräti n. 260.000 euroa edellisvuodesta. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat kuitenkin n. 444.000 euroa, mutta näihin kustannuksiin on vaikea kunnan itse vaikuttaa toimenpiteillään. Verotuloja saatiin n. 17,9 milj. euroa eli n. 369.000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten nousi kiinteistövero verottajan tekemien kiinteistöjen verotusarvojen noston sekä kiinteistöveroprosenttien noston ansiosta. Kiinteistöveron nousu oli edellisvuoteen verrattuna 22 %. Valtionosuudet laskivat 315.000 euroa eli lähes saman verran kuin mitä verotulot kasvoivat. Valtionosuuksia saatiin yhteensä n. 13 milj. euroa. Valtionosuudet ovat kahdessa vuodessa laskeneet 590.000 euroa, joten ne ovat nyt v. 2011 tasossa. Laskuun vaikuttavat valtionosuusleikkausten lisäksi väestörakenteen muutos ja väestömäärän vähentyminen. Ulkoiset toimintatuotot laskivat edellisvuodesta 8 % eli n. 270.000 euroa. Laskua tapahtui lähes kaikissa tulolajeissa. Eniten laskivat myyntituotot ruokahuollon ja lukion osalta. Myyntivoittoja ei myöskään saatu siinä määrin kuin v.2013. Samoin hankerahoitus vähentyi.
Arviointikertomus 2014 12 3.5. Investoinnit Ulkoiset toimintakulut laskivat edellisvuodesta prosentin eli n. 198.000 euroa. Pääosa laskusta tapahtui hankkeisiin palkatun henkilöstön sekä eläkemenoperusteisen eläkevakuutusmaksun vähentymisen ansiosta, kotihoidon tuen laskun vuoksi sekä kouluverkkouudistuksesta. Kustannukset nousivat erikoissairaanhoidon kustannusten sekä vapaa-aikakeskuksen kiinteistö- ja siivouskulujen kasvusta. Taloudellisten tavoitteiden toteutumat ja talouden tunnuslukujen kehittyminen on selvitetty kattavasti tilinpäätösasiakirjassa. Vapaa-aikakeskuksen piha-alueen ym. saneerauksen lopputöihin käytettiin n. 218.000 euroa ja Kitinkankaan alueen rakentamiseen n.100.000 euroa. Vapaa-aikakeskuksen osalta määrärahat ylittyivät yli 100.000 euroa, mikä aiheutui siitä, että urakkasopimusten viimeisiä maksueriä ei voitu hyväksyä v. 2013 keskeneräisistä töistä johtuen, joten niiden maksatus siirtyi vuodelle 2014. Tätä ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa. Yrityspuistot hankkeen puitteissa toteutettuihin investointeihin käytettiin n. 179.000 euroa, hankerahoitusta siihen saatiin n. 103.000 euroa. Asunto-osakkeita hankittiin n.157.000 eurolla ja myytiin 58.000 eurolla. Katuja rakennettiin n. 112.000 eurolla. Kaikkien hallintokuntien Jyta mukaan lukien tulisi investointeja suunnitellessaan aina huomioida ja laskea tulevat käyttökulut jo suunnitteluvaiheessa. Käyttökuluja syntyy väistämättä ja tällöin voidaan ennakoida tulevia kustannuksia. 4. HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstöraporttiin on koottu henkilöstöön liittyviä tietoja vuodelta 2014. Kertomus on monipuolinen ja se antaa vertailevaa tietoa mm. henkilöstön määrästä, rakenteesta, ikärakenteesta, eläköitymisestä, työhyvinvoinnista ja henkilöstökustannuksista. Kaupungin palveluksessa oli 31.12.2014 yhteensä 262 henkilöä, lukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt. Edellisvuodesta määrä laski 2 henkilöllä. Vakinaisia palvelusuhteita oli vuoden lopussa 186 (ed.vuonna 178) Määräaikaisia koko henkilöstön määrästä oli 76 henkilöä (ed.vuonna 86). Tässä määrässä näkyy mm. erilaisten hankkeiden hanketyöntekijät. Henkilöstöstä 200 on sivistyspuolella, 51 teknisellä puolella ja 11 hallinnossa.
Arviointikertomus 2014 13 Sivistyspalveluiden osasto Hallinto-osasto Tekninen osasto 2014 2013 2014 2013 2014 2013 Vakinaiset 132 127 9 9 45 42 Määräaikaiset 67 67 2 4 2 8 Työllistetyt 1 2 4 5 Yhteensä 200 196 11 13 51 55 Tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat yhteensä n.9,9 milj. euroa, joka on kunnan asukasta kohden n. 1764 euroa. Kustannukset laskivat edellisestä vuodesta n. 219.540 euroa eli n. 2,16 %. Lisää henkilöstöä koskevia tietoja on laajemmin henkilöstöraportissa. 4.1. KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuokra-Asuntojen alijäämä oli n.22.500 euroa, alijäämästä n. 8.000 euroa Eskolan Kylätalon sulautumisesta aiheutunutta fuusiotappiota. Vapaa-aikakeskuksen ylijäämä n. 36.000 euroa ja koko yhtiön ylijäämä n. 14.000 euroa. KitinVaparin kävijämäärät ovat nousseet huomattavan paljon saneerauksen jälkeen, vuoteen 2011 verrattuna uintimäärät n. 55 % ja kuntosalikäynnit 143 %. Kävijämäärät 2014 2011 Uinnit 38.262 24.612 Kuntosali 23.163 9.506 Kiinteistökustannukset ylittivät talousarvion n.61.300 eurolla. Keski-Pohjan Yrityspalvelun alijäämä n.5.500 euroa. Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilun alijäämä n.7.400 euroa. Kiinteistö Oy Eskolan Kylätalot alijäämä n. 45.200 euroa, mikä sisältää n. 21.500 euroa Veturitallin myyntitappiota. Kiinteistö Oy Lemmikin alijäämä n.16.400. Mikäli ei olisi muodostettu asuintalovarausta, niin olisi ollut ylijäämää n. 1.600 euroa. Muille konserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet toteutuivat.
Arviointikertomus 2014 14 5. YHTEENVETO Kaupungin talous on lähtenyt hyvään nousuun, valtuuston laatima tasapainottamisohjelma on tehonnut hyvin. Kokonaisuutena kaupungin talous on hoidettu hyvin ja tehdyt ratkaisut ovat osuneet oikeaan ainakin taloudellisessa mielessä. Omavaraisuusaste parani hieman edellisvuodesta ollen 50,50 %, kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus% on 70 ja alle 50 %:n omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Lainamäärä asukasta kohden laski hieman edellisvuodesta ollen 2447 euroa/asukas. Kuntien lainakanta on keskimäärin 2773 euroa/asukas. Tavoitteena on, että laina asukasta kohden on korkeintaan valtakunnan keskitasoa, joten tavoite on toteutunut hyvin. Maksuvalmius on edelleen heikko, ainoastaan 5 päivää. Mutta parannusta oli kuitenkin edelliseen vuoteen(2). Lainanottovaltuudet kuitenkin takaavat maksukyvyn säilyvyyden kaikissa tilanteissa. Kaupungin hyvä tilinpäätös vuodelta 2014 ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mihinkään harkitsemattomiin toimenpiteisiin olisi varaa. Velkamäärän tulisi pysyä sovitulla tasolla, joten investoinnit pitää harkita tarkoin. Tarpeelliset investoinnit on kuitenkin toteutettava ja kiinteistömassa pidettävä sellaisessa kunnossa, että rakennukset eivät nykyisestään rapistuisi. Myös tiet on pidettävä kunnossa, tämä on myös Kannuksen viihtyvyyttä lisäävä tekijä. On etsittävä uusia rakenneratkaisuja ja hyväksyttävä kaikki vaihtoehdot järkevän toiminnan toteuttamiseksi. Naapurikuntien kanssa on haettava aktiivisesti eri yhteistyömuotoja. Väestömäärän aleneminen olisi myös saatava pysähtymään. Kannus on kehittynyt positiivisesti, rakentaminen, ratahanke sekä tuulivoimalat omalta osaltaan auttavat ja nämä yhdistettynä hyvään taloudenpitoon ja oikeisiin päätöksiin siivittävät Kannusta pitkälle eteenpäin. Tarkastuslautakunnan esitys kaupunginvaltuustolle: Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2014 Kannuksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja esittää, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa julkituoduista seikoista vastaukset tulosalueilta niin, että ne voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa 30.9.2015 mennessä. Kaupunginhallituksen odotetaan ottavan kantaa kattavasti koko arviointikertomuksen sisältöön tulosalueiden kannanottojen lisäksi. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen vastaukset tulee toimittaa tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle, joka tarpeen mukaan voi vielä pyytää tarkennusta kannanottoihin.
Arviointikertomus 2014 15 Tarkastuslautakunta kiittää kaupungin johtoa ja koko henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä v.2014 Kannus I 2015 Tapani Erkkilä puheenjohtaja Aila Niemonen jäsen Irmeli Annanolli jäsen Pentti Kuusisto jäsen,/ Marita Toivonen jäsen