PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS

PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee korttelia 135 ja maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 135. KAAVASELOSTUS, 27.9.2012 Kaava-alueen sijainti ja voimassa oleva asemakaavatilanne. Kaavoituksen vireilletulo: 7.12.2010 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2011 Liite 2 Pohjavesialuekartta Isokangas-Syrjänharju 15.7.2003 Liite 3 Pälkäneen Aapiskukon alueen luontoselvitys 2011 Liite 4 Viranomaisneuvottelun muistio 4.10.2011 Liite 5 Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja kaavan laatijan vastineet niihin 25.9.2012 Liite 6 Asemakaavan seurantalomake Liite 7 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Pälkäneen Aapiskukon alueen rakennusinventointi, Anna Lyyra-Seppänen 2012 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03)2651 050, gsm 040 5576086 1

2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 7.12.2010 312. Kaavaluonnos oli nähtävänä 15.09.- 16.10.2011 välisenä aikana. 2.2. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen. 2.3. Suunnittelualueen laajuus Suunnittelualueen laajuus on noin 3,5 ha. 2.4. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 3500 kem². 2.5. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 2

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä ja rakennettu ympäristö Pälkäneen Aapiskukko. Tervapirtti näkyy vasemmalla osittain mainostelineen takana. Kuva: GoogleMaps Asemakaavan muutosalueella sijaitsee liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalveluita tarjoava Pälkäneen Aapiskukko. Alueella sijaitsevat myös erilliset autopesularakennus ja myymälärakennus. Korttelin toteutunut rakennusoikeus on yhteensä 2261 kerrosalaneliömetriä. Kulttuuriympäristö ja maisema Aapiskukon pihan eteläosassa oleva myymälärakennus on ns. Tervapirtti, joka on entinen suojeluskunnan ampumamaja. Rakennus on sijainnut ennen nykyisen Aapiskukon paikalla ja ampumarata siitä pohjoiseen. Tervapirtin on suunnitellut professori Carolus Lindberg ja se valmistui 1925. Myöhemmin rakennus muokattiin ravintolaksi ja viereen rakennettiin majoitustiloja. Tervapirtti on tarkoitus siirtää uuden polttoaineen jakelun mittarikentän tieltä pois. Rakennuksesta on laadittu kaavan valmisteluvaiheessa rakennusinventointi, jossa sen kulttuurihistorialliset arvot on selvitetty. Aapiskukkoa vastapäätä Tampere-Lahti-valtatien itäpuolella ja suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määritetty alue (Pälkäneen pitäjänkeskus) ja aivan Aapiskukkoa vastapäätä valtatien toisella puolella Pälkäneen rauniokirkko. Aapiskukko sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere-Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. Yhdyskuntatekniikka ja liikenne Alueella on vesi- ja viemärilinja. Aapiskukolle on oma liittymä Tampere-Lahti valtatieltä ja valtatien rinnalla kulkee rinnakkaistie kuntakeskuksesta Aapiskukolle. Työpaikat ja asunnot Aapiskukon matkapalvelukeskuksessa on työpaikkoja 30-54 vuodenajasta riippuen ja 32 hotellihuonetta. Virkistysalueet Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Syrjänharjun alue, joka on merkittävä ulkoilualue. Aapiskukko palvelee myös ulkoilualueen käyttäjiä. 3

Maaperä ja pohjavesi Pohjoisosa kaavamuutosalueesta kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään I-luokan pohjavesialueeseen. Pälkäneen alueen merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Isokangas - Syrjänharjun alueella, missä harjujakso muodostuu laajoista hiekkakankaista ja selkeistä harjuselänteistä, joiden aines on paikoin karkeaa. Kinnalan vedenottamolle on matkaa noin 350m. Luonnonympäristö Syrjänharju-Isokangas on osa Tampereen saumamuodostumaa. Harjujono ulottuu Ylöjärven, Tampereen, Kangasalan ja Pälkäneen alueille. Syrjänharju-Isokangas on määritetty Pirkanmaan liiton tekemässä julkaisussa Pirkanman arvokkaat harjualueet maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi ja luonnehdittu seuraavasti: Taajaman ja maaseudun kulttuurimaisemiin, osaksi vesimaisemaan ja liikenneväylien maisema-alueeseen liittyvä, ympäristöstään selvästi erottuva - hallitseva, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä - erittäin merkittävä, biologisesti ja monikäytön kannalta merkittävä harjualue. Tampereen saumamuodostoon kuuluva harju Pälkäneen kk:n luoteispuolella. Harju kohoaa ympäristöstään noin 50 m, kaakkoispäässään se on kapea, jyrkkärinteinen ja luoteispäässään se leviää laajaksi Isokankaan deltaksi. Harjun keskellä on peräkkäin lukuisia suppia, joista syvimmät ovat 25-35 m. Huomattava osa Syrjänharjusta on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Syrjänharjulla on vesi/näkötorni. Harjun poikki on rakennettu maantie, jonka varressa on matala metsittynyt sorakuoppa ja Taustin asuntoalue ja Kankaanmaan teollisuusalue. Luoteisimmassa supassa on ampumarata. Keskiosassa harjua on muinaisrantaa. Kasvillisuus on valorinteellä melko laajalti kuivahkoa puolilehtoa, kuivemmilla kohdilla puolukkatyyppiä, harjun laella ja laajemmalla lakitasanteella varsin runsaasti harjulehtoa (VRT), koillisrinteellä lihavaa puolukkatyyppiä, paikoin lähes puolilehtoa. Puusto on osaksi varsinkin lakitasanteella melko tiheää, kuusivaltaista sekametsää, puustossa myös mäntyä, pihlajaa ja koivua. Koillisrinteellä on harvennettua, vanhaa männikköä. Pensaskerroksessa on varsinkin valorinteen yläosassa komeita pähkinäpensaikkoja, lisäksi metsäruusua ja katajaa, laella myös paatsamaa. Kasvistoon kuuluvat harjulajeista mm. tunturikurjenherne, metsänätkelmä, keltamaite, häränsilmä, nuokkukohokki ja lisäksi mm. kevätlinnunherne, sormisara, mäkitervakko, metsäapila, kalliokielo varsin laajoina kasvustoina, lehtokuusama ja mahdollisesti lehtoneidonvaippa. Syrjänharju edustaa merkittävää kaunista maisemakuvaa ja sillä on luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Lisäksi se on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Arvoluokka 3, Mal-luokka 1-3, kulutuskestävyys 2-3, toimenpideluokka 2-3. Hoidetaan osaksi luonnonsuojelualueena lievin määräyksin, pääosin maisemansuojelualueena tiukahkoin määräyksin. Suunnittelualue sijoittuu Syrjänharjun koillisrinteelle ja rinteen juurelle, maakunnallisesti arvokkaan harjualueen rajalle. Suunnittelualue on määritetty kokonaisuuden kannalta arvokkaaksi harjunosaksi. Kaavan valmisteluvaiheessa kaavamuutosalueesta on laadittu luontoselvitys, jonka perusteella on arvioitu tarvetta luonnonympäristöä koskevien kaavamääräysten osoittamiseksi kaavassa. 4

Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 21.10.1996. Siinä korttelin 135 pohjoisosa on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola-, huoltoasemarakennuksia ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellitoiminnan hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusoikeutta on 3300 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennuksen kellarikerroksesta saa käyttää rakentamiseen puolet ensimmäisen kerroksen pinta-alasta. Korttelin eteläosa on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL). Rakennusoikeutta on 200 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Korttelin 135 länsiosaan on ohjeellisena osoitettu ulkoilureitti. Koko aluetta koskee määräys, jonka mukaan rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden ehdollinen muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Julkisivulinjan yhtenäinen pituus saa olla enintään 20 metriä. Kattokaltevuuden tulee olla yhtenäinen korttelissa. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Siinä suunnittelualue on osoitettu kuuluvaksi taajamatoimintojen alueeseen (ruskea väri) ja maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (turkoosi vaakaraidoitus). Alueen pohjoisosa on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen ja teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. 5

Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa 30.12.1985. Huoltoasemaa koskeva lainsäädäntö Nestemäisten polttoaineiden jakelua ja varastointia säätelevät seuraavat lait ja säädökset: Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL). Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA). Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 444/2010. Valtioneuvoston asetus bensiinihöyryjen talteenotosta jakeluasemilla 1085/2011. Jätelaki 1072/1993 (JL): 6-8, 15, 51 ja 52. Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996). Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VNp 468/1996). Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNa 444/2010) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMa 1129/2001). KTM:n päätös 415/1998 ja standardi SFS 3352. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Kiinteistöosakeyhtiö Pälkäneen tervamajan omistaja Mirja Merikari. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina hankkeessa on pidetty seuraavia: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja ympäristölautakunta Tampereen aluepelastuslaitos Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 7.12.2010 312. 6

Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on asetettu nähtäville 15.9.-16.10.2011 väliseksi ajaksi ja lähetetty viranomaisille sekä pyydetty heiltä lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta on ollut mahdollista antaa nähtävilläoloaikana palautetta. Viranomaisneuvottelu pidettiin 4.10.2011. Viranomaisilta saatujen lausuntojen perusteella kaavaluonnosta tarkistettiin. Maanomistajan kanssa neuvoteltiin ja päätettiin luopua kaavamuutoksen ulottamisesta etelään MU-alueelle tässä vaiheessa. Kaavaehdotus laadittiin syyskuussa 2012. Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Mikäli muistuttaja haluaa perustellun kunnan kannanoton muistutukseensa, tulee pyyntö tehdä ehdotuksen nähtävänä olon aikana. Samoin osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Palautteen merkitys harkitaan, kirjoitetaan vastineet, järjestetään viranomaisneuvottelu ja tehdään vähäisiä tarkistuksia kaavaehdotukseen tai asetetaan kaavaehdotus uudelleen nähtäville. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, joka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän- Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen. 7

Nykyisellä polttoaineen jakelun mittarikentällä ei ole ympäristölupaa. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Kortteli 135 on kaavassa jaettu käyttötarkoitukseltaan kahteen erilaiseen alueeseen. Pohjoisempana on liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (KL-1). Korttelialueella sijaitsevat nykyisen Aapiskukon liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalvelut. Suurin sallittu kerrosluku on ½ I. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta on osoitettu 3500 kerrosalaneliömetriä. Kerrosalasta 200 kem² on siirretty voimassa olevan kaavan KLkorttelialueelta KL-1-korttelialueelle. Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola- ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellin henkilökuntaa varten. Rakennusalan raja on määritetty 5 metriä Tervapirtintien puoleisesta korttelin reunasta ja 20 metriä korttelin pohjois- ja länsireunasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. KL-1 -korttelialue sijaitsee kokonaisuudessaan I-luokan pohjavesialueella. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia rakennuksia ja toimintoja, jotka voivat heikentää pohjaveden laatua tai määrää. Alueella ei saa varastoida palavia nesteitä tai muita pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttavia kemikaaleja. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilla puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. KL-1 korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu huoltoaseman korttelialue (LH). Aluetta toteutettaessa tulee huomioida alueen sijainti pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Alueen pohjoisosaan on varattu alue sähköjohtoa varten. Alueen kaakkoiskulmaan on osoitettu tiealueen osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 8

5.3 Kaavan vaikutukset Yleistä Asemakaavan muutoksen toteutuminen mahdollistaa mittarikentän siirtämisen pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittämisen. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. Rakennusoikeutta on käyttämättä 1239 kerrosalaneliömetriä. Asemakaava ei sinällään oikeuta mittarikentän sijoittamista alueelle, vaan alueen toteuttamista ohjaa lisäksi muu lainsäädäntö. Huoltoaseman korttelialueen asemakaavamääräyksellä on varmistettu se, että aluetta toteutettaessa huomioidaan alueen sijainti pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Asemakaavan muutosalue sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere- Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. Kaavamuutos ei kuitenkaan tuo paljoa muutosta nykytilanteeseen, koska maisemassa näkyvimpänä säilyy huoltoaseman korkea mainostaulu Lahdentien varressa. Liikenneturvallisuuden kannalta rakennuksista ja rakennelmista johtuvaa haitallista häikäisytms. vaikutusta Tampere-Lahti valtatien liikenteeseen on ehkäisty kaavassa yleismääräyksellä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Kaavamuutos ei vaikuta alueen liikennemäärien lisääntymiseen eikä liikennöintiä ole tarvetta oleellisesti muuttaa nykyisestään. Uuden mittarikentän liikennöintiä on kaavamuutoksessa ohjattu kieltämällä liittymät alueen kaakkoiskulmasta. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 9

Yleismääräykset: Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Alueen rakennusten ja rakennelmien suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei niistä ole häikäisy- tai muuta häiriötä Tampere-Lahti valtatien liikenteelle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Nokialla 27.9.2012 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 10

Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutosalue koskee korttelia 135 ja maa-ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Asemakaavan muutosalue koskee kiinteistöjä Ampumarata 3:2, Aapiskukko 3:39, Tervapirtti 16:4 ja Tervamaja 24:121. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.8.2011 26.9.2012 Aapiskukko nähtynä Tampere-Lahti valtatieltä. Kuva: GoogleMaps YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03-5791 250 Kotisivut: www.palkane.fi Kaavan laatija Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15, 37130 Nokia Puh: 040 5576 086 Sähköposti: helena.vaisanen@kolumbus.fi Kaava-alueen sijainti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen. Nykyisellä polttoaineen jakelun mittarikentällä ei ole ympäristölupaa. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Kiinteistöosakeyhtiö Pälkäneen tervamajan omistaja Mirja Merikari. Pälkäneen kunnanhallitus on kokouksessaan 7.12.2010 312 päättänyt käynnistää alueen asemakaavan muuttamisen. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Siinä suunnittelualue on osoitettu kuuluvaksi taajamatoimintojen alueeseen (ruskea väri) ja maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (turkoosi vaakaraidoitus). Alueen pohjoisosa on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen ja teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. 2

Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 21.10.1996. Siinä korttelin 135 pohjoisosa on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola-, huoltoasemarakennuksia ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellitoiminnan hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusoikeutta on 3300 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennuksen kellarikerroksesta saa käyttää rakentamiseen puolet ensimmäisen kerroksen pintaalasta. Korttelin eteläosa on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL). Rakennusoikeutta on 200 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Korttelin 135 länsiosaan on ohjeellisena osoitettu ulkoilureitti. Koko aluetta koskee määräys, jonka mukaan rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden ehdollinen muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Julkisivulinjan yhtenäinen pituus saa olla enintään 20 metriä. Kattokaltevuuden tulee olla yhtenäinen korttelissa. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Pälkäneen Aapiskukko. Tervapirtti näkyy vasemmalla osittain mainostelineen takana. Kuva: GoogleMaps Asemakaavan muutosalueella sijaitsee liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalveluita tarjoava Pälkäneen Aapiskukko. Alueella sijaitsevat myös erilliset autopesularakennus ja myymälärakennus. Myymälärakennus on ns. Tervapirtti, joka on entinen suojeluskunnan ampumamaja. Rakennus on sijainnut ennen nykyisen Aapiskukon paikalla ja ampumarata siitä pohjoiseen. Tervapirtin on suunnitellut professori Carolus Lindberg ja se valmistui 1925. Myöhemmin rakennus muokattiin ravintolaksi ja viereen rakennettiin majoitustiloja. Tervapirtti on tarkoitus siirtää uuden polttoaineen jakelun mittarikentän tieltä pois. Aapiskukkoa vastapäätä Tampere-Lahti-valtatien itäpuolella ja suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määritetty alue (Pälkäneen pitäjänkeskus) ja aivan Aapiskukkoa vastapäätä valtatien toisella puolella Pälkäneen rauniokirkko. VAIKUTUSALUE Asemakaavan muutoksen vaikutukset ulottuvat kortteliin 135, pohjavesialueelle ja osin Syrjänharjun ulkoilualueelle. 3

Aapiskukko sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere-Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Pälkäneen Aapiskukon asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja ympäristölautakunta Tampereen aluepelastuslaitos Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Asemakaavan muutosta laadittaessa arvioidaan sen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arviointia varten tehdään kaavahankkeen aikana tarvittaessa selvityksiä. Kaavaa laadittaessa ja vaihtoehtoja pohdittaessa kerrotaan tehdyistä valinnoista ja niiden perusteista. Aapiskukon asemakaavan muutosta laadittaessa on tarpeellista laatia luontoselvitys kaavamuutosalueen eteläosasta ja inventoida Tervapirtin rakennus. Vaikutusten arvioinnissa tullaan erityisesti kiinnittämään huomioita edellä luetelluista kohtiin 2, 4 ja 5. Asemakaavan muutoksen laadinnassa tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota alueen sijaintiin tärkeän pohjavesialueen läheisyydessä ja vaikutuksia siihen tullaan erityisesti arvioimaan. Asemakaavan muutoksella on merkitystä maisemaan ja kulttuuriympäristöön ja vaikutuksia niihin tullaan arvioimaan. Kaavoituksen yhteydessä tullaan myös arvioimaan vaikutuksia liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen ja kunnan elinkeinotoimintaan. 4

VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. KAAVAHANKKEEN KULKU JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Valmisteluaineisto nähtävänä, syksy 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville ja järjestetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaehdotus nähtävänä, syksy/talvi 2012 Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Mikäli muistuttaja haluaa perustellun kunnan kannanoton muistutukseensa, tulee pyyntö tehdä ehdotuksen nähtävänä olon aikana. Samoin osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Palautteen merkitys harkitaan, tarvittaessa kirjoitetaan vastineet, järjestetään viranomaisneuvottelu ja tehdään vähäisiä tarkistuksia kaavaehdotukseen. Kaava hyväksytään ja tulee voimaan, kevät 2012 Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, joka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 5

Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2

Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE Pälkäneen Aapiskukon alueen LUONTOSELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

TAUSTAA TYÖLLE JA ALUEEN YLEISKUVAUS Selvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Pälkäneen keskustaajaman pohjoispuolella, Lahdentien länsipuolella. Alue on kooltaan noin 3,5 hehtaaria. Alueella sijaitsee Aapiskukon liikennepalveluasema majoitustiloineen sekä erillinen lahjatavaramyymälä/keramiikkapaja. Suurin osa alueesta on avointa hiekkakenttää sekä päällystettyä huoltoasema-aluetta. Ainoastaan alueen eteläosassa on pieni alue metsäksi luokiteltavaa kasvillisuutta. Alue sijaitsee Syrjänharjun rinteeseen rajoittuen. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti 1:80 000. MML/90/52/2007 Työn tarkoituksena on asemakaavan muutosta varten selvittää alueella mahdollisesti sijaitsevat luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaiset arvokkaat luontokohteet tai lajit, sekä muut luontoarvot jotka pitäisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Maastotöiden ajankohdasta johtuen alueen luontoarvojen määrittely on suoritettu kasvillisuustyyppeihin perustuvalla arvioinnilla. Maastokäynti kohteeseen tehtiin 13.10.2011. Maastotyöt ja raportoinnin on tehnyt ympäristöinsinööri/luontokartoittaja Mira Ranta. Työn toimeksiantajana oli Pälkäneen kunta.

KASVILLISUUSKUVIOT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitekartassa olevaa numerointia. 1. Tuore kangasmetsä Alueen eteläisimmässä osassa, harjun rinteen yläosassa, on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Puusto koostuu järeistä männyistä, kuusista ja sekapuuna kasvavasta koivusta. Katajaa kasvaa pensaskerroksessa yhdessä nuorten koivuntaimien kanssa. Aluskasvillisuudessa runsain laji on mustikka. Lisäksi kasvaa puolukkaa, kanervaa, metsälauhaa, metsäimarretta ja kultapiiskua. Kuvion halki kulkee myös polku. Kuva 2. Lenkkipolku harjun yläosan kuusikossa. Samaa kasvillisuustyyppiä edustava mutta astetta kuivempi kasvupaikka on leikkausrinteessä joka laskee jyrkästi kohti Lahdentietä. Puusto on nuorta mäntyä (n. 10v.) ja ylempänä myös koivua. Varvut puuttuvat lähes kokonaan ja aluskasvillisuus koostuu sekalaisesti kanervasta, siankärsämöstä, horsmasta, apiloista ja niittyleinikistä. Vastaavaa kasvillisuutta on kapealti koko rinteen matkalla alueen reunaa seuraten ja huoltamoalueeseen rajautuen. Leikkauksen päällä kulkee lenkkipolku. Kuva 3. Nuorta männikköä harjuleikkauksen reunalla.

2. Hiekkakenttä Suuri osa alueesta on avointa hiekkakenttää. Kasvillisuus on matalakasvuista, koostuen lähinnä lampaannadasta, siankärsämöstä, ketohanhikista, valkoapilasta ja piharatamosta. 3. Huoltamoalue Huoltamon palvelualue on asfaltoitua aluetta vailla kasvillisuutta. Kuva 4. Matalaa, niukkaa kasvillisuutta alueen pohjoisosasta. VAIKUTUKSET LÄHEISIIN SUOJELUALUEISIIN 1. Syrjänharju Selvitysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Syrjänharjun luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu alue joka on perustettu vuonna 1985 lääninhallituksen päätöksellä (Pappila RN:o 1:36). Suojelualue on myöhemmin Metsähallituksen inventoinneissa määritelty myös Natura-luontotyypiksi edustaen harjumuodostumien metsäistä luontotyyppiä. Rauhoituspäätöksen perusteluina on pinnanmuotojen ja maisemallisen vaihtelun rikkaus (supat) sekä virkistysarvot. Sama polku mikä kulkee selvitysalueella risteilee myös rauhoitusalueella. Selvitysalueen kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia rauhoitusalueeseen eikä sen virkistyskäyttöön.

2. Keiniänranta Noin puolen kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta on myös luonnonsuojelulain mukainen tervaleppäkorpi ja valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohde; Keiniänranta. Se on myöhemmin otettu mukaan myös Natura 2000-verkoston kohteeksi edustamaan vaihettumissoita ja rantasoita, metsäluhtia ja puustoisia soita. Selvitysalueen ja Keiniänrannan erottaa korkea Syrjänharju sekä asuinalue joten kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. MML/90/52/2007 Kuva 5. Syrjänharjun ja Keiniänrannan suojelualueiden sijainti suhteessa selvitysalueeseen 1:16 000. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.

KASVILLISUUSKARTTA 2011 Pälkäne, Aapiskukko, 1:4 000 MML/90/52/2007

Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 1/6 6.10.2011 MUISTIO PÄLKÄNEEN KUNTA, Kuntakeskus Aapiskukon asemakaavan muutos VIRANOMAISNEUVOTTELU Aika 4.10.2011 klo 9.30-11.13 Paikka Pirkanmaan ELY-keskus Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere Kokoustila Stanssi-Meisti Läsnä: Elina Viitanen, ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus/ Alueiden käyttö, puheenjohtaja Seppo Mäkinen, ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus/ Alueiden käyttö Matti Vänskä, hydrogeologi, Pirkanmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat Hannele Kuitunen, rakennustutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo Maija Rajala, harjoittelija, Pirkanmaan maakuntamuseo Mirja Merikari, Kiinteistöosakeyhtiö Pälkäneen Tervamaja, Pälkäne Tuula-Maria Mattila, kehittämispäällikkö, Pälkäneen kunta Anitta Käenniemi, rakennustarkastaja, Pälkäneen kunta Hannu Niukkanen, ympäristönsuojelusihteeri, Pälkäneen kunta Hanna-Kaisa Lahtisalmi, tekninen johtaja, Pälkäneen kunta Helena Väisänen, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, sihteeri Käsitellyt asiat: 1. ESITTÄYTYMINEN Elina Viitanen aloitti neuvottelun klo 9.30. Neuvottelussa läsnä olleet esittäytyivät. 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Sovittiin, että Elina Viitanen toimii puheenjohtajana ja Helena Väisänen sihteerinä. 3. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, SELVITYKSET JA KAAVALUONNOS Helena Väisänen kertoi, että hankkeen yksiselitteinen tavoite on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja siten mahdollistaa huoltoaseman toiminta jatkossa. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa huoltoaseman kehittäminen ja laajentamistarpeet tulevaisuudessa. Väisänen kertoi, että hän ei ole ollut mukana hankkeen aikaisemmissa vaiheissa ja ehdotti, että joku muu neuvotteluun osallistuvista voisi kertoa hankkeen taustoista niin halutessaan. Elina Viitanen kertoi Aapiskukon ympäristölupahakemusprosessista. Matti Vänskä kertoi pohjavesialueiden määrittämisen perusteista, luokista ja juridisesta merkityksestä. Hän kertoi, että määritettyjen pohjavesialueiden status on suunnitelmallinen ja niitä ei ole vahvistettu lainsäädännöllisesti. Luokitukset eivät sido viranomaisia, mutta ne voidaan ottaa päätöksenteossa huomioon. Pirkanmaalla olleissa oikeustapauksissa luokitussysteemiä ei ole ky- Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, Jokipolventie 15, 37130 Nokia, Puh. 040 5576 086, E-mail: helena.vaisanen@kolumbus.fi

2/6 seenalaistettu. Vänskä esitteli aiheesta ilmestynyttä opasta Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, Ympäristöopas 2009. Väisänen esitteli hankkeen muita lähtökohtia. Hän kertoi, että suunnittelualueella sijaitsee Tervapirtti- niminen rakennus, joka on siirretty nykyiselle paikalleen muualta kiinteistön alueelta ja se on tarkoitus siirtää edelleen nykyiseltä paikaltaan huoltoaseman mittarikentän tieltä pois. Väisänen kysyi, onko rakennuksesta tarpeen tehdä inventointi. Hannele Kuitunen vastasi, että Tervapirtti on tarpeen inventoida samaan tapaan kuin jos rakennus aiottaisiin purkaa. Inventoinnin yhteydessä rakennuksen historia tulee selvittää. Kaavahankkeen yhteydessä tulisi myös päättää, minne rakennus aiotaan siirtää. Lähtökohtaisesti Tervapirtti on suojelukohde ja siirtopaikan tulee olla sopiva rakennukselle. Väisänen jatkoi kertomalla maisemasta ja Aapiskukon asemasta siinä. Kuitunen esitti, että kaavahankkeen yhteydessä maisematarkastelu ja arvio ovat paikallaan. Väisänen kertoi, että Aapiskukolle on oma liittymä Lahdentieltä ja rinnakkaistie Pälkäneen kuntakeskuksesta. Elina Viitanen esitti, että kaava-asiakirjoissa tulisi selvittää liikenneoloja tarkemmin, ja mahdollisuuksia liikenteen lisääntymiselle ja sen vaikutuksille olisi pohdittava. Mirja Merikari kertoi, että Tervapirtintielle on voimassa olevassa kaavassa osoitettu jatko Kankaanmaan teollisuusalueen suuntaan. Hanna-Kaisa Lahtisalmi kertoi, että tien toteuttaminen ei ole kunnan suunnitelmissa. Mirja Merikari täydensi hankkeen lähtökohtia kertomalla, että Aapiskukossa on talvisin 30 työntekijää ja kesäisin määrä on ollut 54. Aapiskukossa on 32 hotellihuonetta. Henkilökunta ei majoitu rakennuksessa. Väisänen jatkoi kertomalla suunnittelualueella sijaitsevasta ulkoilureitistä, joka on osa Syrjänharjun merkittävää ulkoilualuetta. Hän kertoi, että pohjoisosa alueesta kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään I-luokan pohjavesialueeseen. Maaperältään alue koostuu hiekkakankaista ja on paikoin karkeaa. Väisänen kertoi, että Syrjänharju-Isokangas on määritetty Pirkanmaan liiton tekemässä julkaisussa Pirkanmaan arvokkaat harjualueet maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Suunnittelualue sijaitsee Syrjänharjun rajalla. Suunnittelualueen pohjoisosa on määritetty kokonaisuuden kannalta arvokkaaksi harjunosaksi ja eteläosa erittäin arvokkaaksi harjunosaksi. Väisänen kertoi, että alue on kokonaisuudessaan yksityisessä maanomistuksessa ja esitteli alueella voimassa olevaa asemakaavaa ja maakuntakaavaa sekä huoltoasematoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Matti Vänskä esitteli pohjavesialueen selvittämistä ja määrittämistä. Hän kertoi, että tietoja pintaja pohjavesialueista on saatavana Ympäristöministeriön ylläpitämästä Oiva-paikkatietopalvelusta. Vänskä kertoi, että laadittu pohjavesialueen rajaus on vuodelta 2003 ja kevään 2011 Tavase Oy:n laatimien tutkimustulosten perusteella pohjavesialueen rajausta on tarvetta laajentaa kaakkoon. Pohjavesialuekartan päivittäminen on tarkoitus tehdä tulevan talven aikana yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tuleva rajaus ulottuisi mahdollisesti Keskustiehen tai Kostianvirtaan saakka. Elina Viitanen totesi, että koska Matti Vänskän selostuksen jälkeen näyttää siltä, että suunnittelualue sijaitsee tulevaisuudessa kokonaan I-pohjavesialueella, on pohjaveden selvittäminen tarpeen kaavoituksen yhteydessä. Vänskä tarkensi, että alueen maaperäolosuhteet olisi tutkittava ja selvitettävä, löytyykö alueelta harjumuodostelmien reuna-alueille tyypillisiä pidättäviä maaperäkerroksia kuten savea tai kallio-

3/6 kielekkeitä. Vänskä kertoi, että lähialueelta on tehty kairauksia, joissa ei ole löydetty pidättäviä maakerroksia. Viitanen selvensi, että maaperästä pitäisi siis löytää jotain, joka suojelisi pohjavettä. Anitta Käenniemi kysyi, mitä selvityksiä ELY-keskus aikoo tehdä pohjavesialueen rajauksen tarkistamiseksi ja mihin rajauksen jatkaminen etelään perustuisi? Matti Vänskä kertoi, että lähtökohtaisesti on oletettavaa, että pohjavesialue ulottuu koko harjualueelle. Olettamuksen pohjana on olemassa oleva tieto, jota on saatu mm. vedenottamoilta ja maaperäkartoista. Tieto ei perustu kairauksiin. Tuula-Maria Mattila kysyi, millä laajuudella ja mitä tutkimuksia on pohjavesialueen määrittämiseksi tehty. Vänskä vastasi, että alueella on tehty kairauksia, imeyttämiskokeita ja merkkiainekokeita. Alueella on hyvin läpäiseviä maalajeja ja alue jatkuu pitkälle. Hannu Niukkanen tiedusteli, onko rajauksen tarkistuksen valmistumisen ajankohdasta jo tietoa. Vänskä vastasi, että työ on tekeillä ja rajaus on tarkoitus saada tehtyä tulevan talven aikana. Niukkanen totesi, että pohjavesialueen laajentaminen vaikeuttaa LH-alueen osoittamista kaavassa tai tekee siitä mahdottoman. Seppo Mäkinen kysyi, missä nykyinen mittarikenttä sijaitsee ja onko tavoitteena osoittaa mittarikenttä samaan paikkaan. Mirja Merikari vastasi, että tavoitteena on nimenomaan ollut siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta eri paikkaan kuin nykyinen paikka. Elina Viitanen esitti selvitettäväksi, voiko pohjavettä suojella teknisin ratkaisuin. Mirja Merikari kertoi, että Nesteellä on käytössä pohjaveden suojaukseen erittäin hyviä teknisiä ratkaisuja. Mäkinen huomautti, että tekninen suojaus on kaavahankkeesta erillinen, oma aiheensa. Mirja Merikari totesi, että tilanne on yrittäjän kannalta erittäin kurja. Seppo Mäkinen totesi, että pohjaveden sijainnista ja laajuudesta ei tehdä päätöksiä vaan pohjavesi on missä on. Matti Vänskä täydensi, että pohjavesialueilla ei ole juridista oikeutta, mutta käytännön suunnittelussa on käytetty pohjavesialuerajauksia. Niukkanen kysyi, sallitaanko LH-aluevarauksen osoittaminen kaavassa, jos pohjavesialuetta laajennetaan. Seppo Mäkinen vastasi epäilevänsä, että ei sallita. Perusteena on tutkittu alue ja aineisto, jonka perusteella pohjavesialue jatkuu todennäköisesti etelään. Elina Viitanen kertoi, että on olemassa joitakin huoltoasemia, jotka ovat saaneet luvan toimia pohjavesialueella, kun on selvitetty, että alueelta ei ole mahdollista syntyä valumia pohjavesialueelle. Tarvitaan riittävät selvitykset pohjavesialueesta. Nyt esillä olevalla alueella ei Viitasen mu-

4/6 kaan liene maaperässä valumia estäviä kerroksia. Viimeistään oikeuskäsittelyssä voidaan arvioida, onko hankkeen vaikutuksia voitu arvioida riittävästi. Niukkanen kysyi, voisiko edes teoreettisesti olla mahdollista, että polttoainesäiliöt sijoitettaisiin valtatien toiselle puolelle Finntavernan alueelle, ja polttoaine johdettaisiin valtatien ali mittarikentälle. Vänskä totesi, että myös valtatien itäpuoli on pohjavesialuetta. Viitanen epäili, voitaisiinko polttoaineen johtaminen tankeilta mittareille tehdä riittävän turvalliseksi. Mirja Merikari kysyi, riittäisivätkö tekniset suojaukset mittarikentän toteuttamiseksi? Mäkinen viittasi Lahdessa haettuun ympäristölupaan, jossa pohjavettä suojeltiin teknisillä suojauksilla, mutta hanke ei saanut lupaa. Niukkanen kertoi, että suojaustekniikkaa on alalla kehitetty, mutta mikään ei tähän mennessä ole oikeudellisesti riittänyt. Mäkinen kertoi, että myönteiset huoltoasemien luvat pohjavesialueilla ovat sijainneet harjun reuna-alueilla, joissa on pidättäviä savikerroksia ja lisäksi on käytetty parasta mahdollista suojaustekniikkaa. Hanna-Kaisa Lahtisalmi epäili, kuinka savikerros voisi olla parempi suojauskeino kuin kehittynyt tekninen suojausjärjestelmä. Vänskä sanoi, että savikerroksen löytyminen alueelta on utopistista. Mäkinen totesi, että oikeuskäytäntö määrää sen, miten huoltamoiden ympäristölupa-asioissa menetellään. Sitä, millä tarkkuudella ELY:n tulisi pohjavesialueita selvittää, on hankala määrittää. Tuula-Maria Mattila kysyi, onko mahdollista, että pohjavesialue laajenee joka kerta, kun asiaa selvitetään lisää. Matti Vänskä kertoi, että kun tulee lisää tietoa, pohjavesialueiden rajauksia tarkistetaan. Useimmiten tarkistuksen yhteydessä pohjavesialue ennemmin laajenee kuin supistuu. Mattila totesi, että kunnan strategiatyössä on tärkeää tietää mikä on pohjavesialueen rajauksen potentiaalinen leviämisalue noin 20 vuoden ajanjaksolla. Jos raja muuttuu jatkuvasti, on kunnan tulevaisuuden suunnittelu vaikeaa. Vänskä kertoi, että kustannukset ovat niin suuret, että pohjavesialueen rajausta ei voida kerralla selvittää, vaan työtä on tehtävä pala palalta. Mattila huomautti, että Tavasen tutkimus on tehty Tavasen lähtökohdista ja tavoitteista. Mattila kysyi, että mikäli Tavasen hanke ei toteudu, muuttuuko myös pohjavesialueen rajaus. Vänskä totesi, että pohjavesi on itseisarvo, joka on riippumaton tehdyistä pohjavesirajauksista. Viitanen kertoi, että pohjavesien suojelusuunnitelmaa voidaan hyödyntää kunnan tulevaisuuden suunnittelussa. Hän muistutti, että nyt kyseessä on kuitenkin asemakaavan muutoshanke ja selvitystarve määritetään kaavoituksen puitteissa.

5/6 Mirja Merikari kysyi, että jos alueelle laadittaisiin tutkimuksia, joissa todettaisiin, että pohjavettä suojaavia savikerroksia löytyy, tarkistaisiko ELY-keskus pohjavesialueen rajausta. Vänskä vastasi, että toki tarkistaisi esimerkiksi silloin, jos kalliokieleke suojaisi pohjavettä. Kyseessä olevalla alueella ei todennäköisesti sellaisia suojaavia kerroksia ole. Niukkanen kysyi, on pohjaveden suhteen tiedossa lisätutkimuksia. Vänskä vastasi, että uuden rajauksen laatimisessa hyödynnetään olemassa olevaa aineistoa, eikä lisätutkimuksia ole aikomus tehdä. Niukkanen kysyi, onko ELY-keskuksella mahdollisuus osallistua pohjaveden tutkimisesta aiheutuviin kustannuksiin esimerkiksi jonkin yhteistyöhankkeen puitteissa. Mattila täydensi kysymystä lisäämällä, että jos saataisiin hyvä verkosto ja hanke, olisiko pohjavettä mahdollista tutkia sen yhteydessä. Vänskä kertoi, että tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään aihetta koskettavia hankkeita, mutta hän lupasi kysyä asiaa Suomen ympäristökeskuksesta. Mattila kertoi, että Aapiskukon merkitys kunnalle on merkittävä työpaikkojen, kunnan vetovoimaisuuden ja turismin kannalta. Lähialueelle on vireillä useita tätä tukevia hankkeita ja Aapiskukko on osa isoa kokonaisuutta. Yrittäjä on tärkeä Pälkäneelle, eikä huoltamon tulevaisuus ole kunnalle pikkuasia. Mattila esitti toivomuksen, että yhteistyössä koetettaisiin löytää ratkaisu, jolla huoltamon toiminta voisi jatkua. Puheenjohtaja Elina Viitanen esitti, että kaavaluonnosta ei tässä neuvottelussa ole tarvetta käydä tarkemmin läpi, mutta hän kysyi, mitä luonnoksessa esitetylle KL-alueelle on tarkoitus rakentaa. Mirja Merikari vastasi, että alue on optio myymälätilan laajennusta varten. Viitanen totesi, että kaavaan tarvitaan määräyksiä maisemaan ja kulttuuriympäristöön sovittamiseksi. Väisänen myönsi, että kaavamääräyksiä on jatkotyössä tarpeen tarkentaa koskien mm. maisemaa. Niukkanen totesi, että kaavamääräysten täydentäminen on tarpeen, mutta pohjavesiasian selvittäminen ennen kaavan eteenpäin viemistä on tärkeämpää. Väisänen yhtyi Niukkasen toteamaan ja arveli lisäksi, onko tässä vaiheessa tarpeen tehdä vielä Tervapirtin inventointiakaan. Väisänen kertoi tilanneensa jo luontoselvityksen, joka ei kustannuksena ole kovin iso ja olleensa yhteydessä myös rakennusinventoijaan, joka oli arvioinut, että Tervapirtin inventointi edellyttää runsaasti historiatietojen selvittämistä. Kuitunen epäili, että yhden rakennuksen inventointi ei voi olla työmäärältään kovin suuri. Hän kysyi Merikarilta, onko huoltamolla mitään tulevaisuutta, jos polttoaineen jakelu poistuu. Merikari vastasi vertaamalla tilannetta rekkaan, josta otetaan pyörät pois. Kuitunen kertoi, että myös KL-korttelialueelle tulisi olla jotain hahmotelmaa siitä, mitä sille on tarkoitus rakentaa.

6/6 Mäkinen totesi, että mikäli LH-aluevaraus ei ole pohjavesialueella, voidaan asia päättää ympäristöluvalla. Periaatekysymyksenä tässä hankkeessa onkin selvittää, onko esitetty LH-alue pohjavesialueella. Mirja Merikari totesi, että pohjavesialueen rajausten tekeminen on yrittäjän kannalta kohtuutonta. Hän lisäsi, että Lahdentien rekkaliikenteen aiheuttamat riskit pohjavedelle ovat todennäköisesti suuremmat kuin huoltamon, joka olisi varustettu Nesteen parhaimmalla suojaustekniikalla. 4. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Elina Viitanen kysyi, onko kellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan täydennettävää. Itse hän esitti harkittavaksi tarvittavien selvitysten lisäämistä. Kellään ei ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisättävää. 5. JATKOTOIMENPITEET Hanna-Kaisa Lahtisalmi esitti, että hankkeessa edettäisiin kunnan ja maanomistajan keskinäisin neuvotteluin. Kuitunen ja Viitanen kysyivät, onko laaditusta luonnoksesta tarpeen antaa lausunto. Lahtisalmi vastasi, että lausunnot olisi hyvä saada, jotta ne olisivat käytössä siinä tapauksessa, mikäli hanke jatkuu. Anitta Käenniemi yhtyi Lahtisalmen mielipiteeseen siitä, että tässä vaiheessa olisi hyvä saada lausunnot. Mäkinen totesi, että kunnalla on oikeus viedä kaavaa eteenpäin. Hän kysyi, onko lausunnoilla kuinka kiire. Käenniemi kertoi, että kunnassa ei ole tällä hetkellä kaavoituspuolen työntekijää. Mattila valaisi, että kaava-arkkitehdin haku on kesken ja uusi työntekijä aloittanee arviolta kahden kuukauden sisällä. Mattila kysyi, koska ja miten saadaan uusi pohjavesialueen rajaus. Vänskä lupasi vievänsä eteenpäin pohjavesialueen rajauksen tarkistamista. Puheenjohtaja päätti neuvottelun kello 11.13. Muistion laati Helena Väisänen

Pälkäneen kuntakeskus, Aapiskukon asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 5 PÄLKÄNEEN KUNTA/ AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja kaavan laatijan vastineet niihin: Tampereen aluepelastuslaitos, lausunto 20.09.2011: Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa tai lisättävää koskien Aapiskukon asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa. Kaavan laatijan vastine: - Tekninen lautakunta, lausunto 27.9.2011 66: Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa esitettyyn materiaaliin. Kaavan laatijan vastine: - Rakennuslautakunta, lausunto 5.10.2011 106: Rakennuslautakunta toteaa uuden KL-alueen sijoittuvan maastollisesti haasteelliseen paikkaan. Korkeuserot Tervapirtintiehen nähden ovat suuret, liittymän rakentamista ja rakennusten korkeusasemia sekä pihajärjestelyjen toteuttamista tulee tarkastella erikseen, jotta tontti on kohtuudella rakennettavissa. Kaavan laatijan vastine: Uusi KL-korttelialue jätetään kaavaehdotuksesta kokonaan tässä vaiheessa pois. Tavase Oy, lausunto 13.10.2011: Tavase Oy toteaa, että mittarikentän sijoittaminen kaavaluonnoksessa esitetylle paikalle saattaa olla riski pohjaveden laadulle ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia pohjavesiesiintymälle. Tavase Oy esittää, että kaavamääräyksissä huomioidaan pohjaveden suojelua edellyttävät määräykset ja suojarakenteita koskevilla määräyksillä pyrittäisiin minimoimaan pohjavedelle aiheutuvia riskejä. Kaavan laatijan vastine: Aapiskukon asemakaavan muutos perustuu alueella voimassa olevaan pohjavesialueen määritykseen ja olemassa olevaan pohjavettä koskevaan tietoon. Asemakaavan muutoksella mittarikenttä siirtyy pois I luokan pohjavesialueelta. Kaavaehdotusta tullaan tarkentamaan siten, että myös pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä olevan huoltoaseman korttelialueella tulee huomioida pohjavesialueen välitön läheisyys. Pirkanmaan maakuntamuseo, lausunto 15.10.2011: Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että Aapiskukon alueen kehittämisen lähtökohtana tulee olla Epaala-Kuulialan peltoalueen, Pälkäneen rauniokirkon ja alueen historiallisen rakennuskannan sekä Syrjänharjun maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen maisemaan. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaavaa varten tulee laatia maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukainen kulttuuriympäristöä koskeva selvitys, josta käy ilmi paikan historiallinen tausta ja nykypiirteet mukaan lukien Tervapirtti yksittäisenä rakennuskohteena. Selvityksen perusteella voidaan määritellä uudisrakentamista koskevat reunaehdot ja Tervapirtin suojelutavoitteet. Koilliskulman KL-alueen osalta suunnitelmaa tulee tarkentaa. Kaavan laatijan vastine: Uusi KL-korttelialue jätetään kaavaehdotuksesta kokonaan tässä vaiheessa pois, jolloin kaavamuutos ei tule vaikuttamaan Epaala-Kuulialan peltoalueen, Pälkäneen rauniokirkon ja alueen historiallisen rakennuskannan eikä Syrjänharjun maiseman ominaispiirteiden säilymiseen. Kaavamuutoksessa ei tulla osoittamaan uudisrakentamista maisemallisesti herkkään paikkaan. Tervapirtin rakennuksesta on laadittu rakennusinventointi. Inventoinnin perusteella rakennus suositellaan säilytettäväksi ja sen siirtämistä uuteen paikkaan pidetään mahdollisena. Inventoinnissa annetaan myös suosituksia rakennuksen suojelun tavasta ja laadusta. Kangasalan kunta, sosiaali- ja terveyskeskus, ympäristöterveysvalvonta, lausunto 21.10.2011: