1 Itä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Dnro ISAVI/515/05.14.08/2011 AUDITOINTIRAPORTTI Auditoitu viranomainen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Osoite Kiiskimäenkatu 5-7, 50130 Mikkeli Auditoinnilla läsnä olleet auditoitavan viranomaisen edustajat Auditoiva aluehallintovirasto Terveysvalvonnan johtaja Arja Holopainen Terveystarkastajat Marko Nyyssönen, Mari Pöyry, Sanna Toivanen ja Hannu Hulkkonen Terveysinsinööri Markku Halttunen (n. klo 13.45 asti) Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Auvinen Kaupunginhallituksen edustaja Anne Puntanen Itä-Suomen aluehallintovirasto Auditoijat Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anneli Liljeroos 8.11 Läänineläinlääkärit Riitta Mustonen 30.3, 8.11, 10.11 ja 22.11 Ritva Tynkkynen 30.3 ja 22.11 Auditointikäynnillä läsnä olleet muut viranomaisten edustajat Auditointipäivämäärät Kala-alan laitoksen auditointi 30.3.2011 Elintarvikevalvonnan auditointi 8.11.2011 Lihavalmistelaitoksen laitoskäynti 10.11.2011 Munapakkaamon laitoskäynti 22.11.2011 Kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi perustuu elintarvikelain 31 :ssä aluehallintoviranomaisille asetettuun kunnallisen elintarvikevalvonnan ohjaus- ja arviointivelvoitteeseen ja sitä toteutetaan Eviran ja aluehallintovirastojen välisten tulossopimusten mukaisesti. Auditoinnin tarkoituksena on varmistaa, että kunnallinen elintarvikevalvonta täyttää viralliselle valvonnalle asetetut vaatimukset ja ohjata kuntia. 1 Auditoinnin sisältö Elintarvikevalvonnan auditointi suoritettiin Eviran ja aluehallintoviraston tulostavoitteiden ja Eviran ohjeistuksen mukaisesti käyden läpi kaikki aihealueet. Auditointi suoritettiin tarkastelemalla asiakirjoja ja haastattelemalla valvontaa suorittavia viranhaltijoita. Arviointi suoritettiin seuraavien asiakirjojen osalta: - Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen elintarvikevalvontasuunnitelmat vuosilta 2010 ja 2011
2 - Valvonta- ja näytteenottosuunnitelmat vuosilta 2010 ja 2011 - Delegointipäätökset - Valvontakohteiden riskinarviointiperusteet - Elintarvikevalvonnan maksutaksa ja sitä koskeva päätös - Vuoden 2010 elintarvikevalvonnan toteutumaraportti (elintarvikelaki 23/2006 48 ja VN:n asetus 665/2006 8) ja sitä koskeva päätös - VASU -raportti 2010 - Ruokamyrkytysten selvitysraportit vuosilta 2007 2009 - Kunnan omat toimenpide- ja menettelyohjeet (laatukäsikirja) - Valmiussuunnitelma ympäristöterveyden erityistilanteita ja poikkeusoloja varten Erityisesti tarkasteltiin vuoden 2011 elintarvikevalvonnan auditointien painopistealueita, joita ovat: - valvontakirjanpito - viranomaisvalvonnan näytteenotto ja tutkimukset Elintarvikevalvonnan auditointiin liittyen tehtiin kohdekäynnit alueella toimivaan kala-alan laitokseen 30.3.2011, josta on laadittu erillinen auditointiraportti ja lihanjalostuslaitokseen 10.11.2011 sekä munapakkaamoon 22.11.2011. Arvioinnit suoritettiin seuraavien ennakkoaineistona saatujen asiakirjojen osalta: - kohteena olevia laitoksia koskevat valvojan laatimat tarkastuskertomukset vuosilta 2009, 2010 ja 2011 - kohteena olevien laitosten hyväksymisasiakirjat - kohteena olevien laitosten omavalvontasuunnitelmat Erityisesti tarkasteltiin vuoden 2011 laitosvalvonnan auditoinnin painopistealueita, joita ovat: - toimijan omavalvontanäytteitä ja tutkimuksia koskevan valvonnan arviointi - toimijan HACCP järjestelmää koskevan valvonnan arviointi - pakkausmerkintöjen selvyyteen ja elintarvikkeen nimeen liittyvien vaatimusten valvonnan arviointi 2 Haastattelun ja asiakirjojen tarkastelun yhteydessä tehdyt havainnot Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueena on Mikkelin kaupunki, Mäntyharju, Pertunmaa, Hirvensalmi, Ristiina ja Suomenniemi. Elintarvikevalvontakohteita alueella on 681 kappaletta. Maidontuotantotiloja on n. 250 ja muita alkutuotannon kohteita n. 900 kpl. 2.1 Valvonnan työvälineet Havainnot: Ympäristöpalvelujen toimipaikka sijaitsee terveyskeskuksen yhteydessä. Valvontayksikön toinen toimipiste sijaitsee Mäntyharjulla. Käytössä ovat riittävät työtilat ja välineet valvonnan suorittamiselle. Mikkelin seudun ympäristöpalveluilla on käytössään Yterva -pohjainen laatujärjestelmä, joka sisältää ohjeet tarkastusten tekemiseen sekä lomakepohjia. Laatujärjestelmän lomakkeet ovat osittain käytössä eikä valvontaa kaikilta osin suoriteta laatujärjestelmän mukaisesti. Yhtenäisiin menettelytapoihin ollaan siirtymässä laatujärjestelmän päivitysten myötä (laatujärjestelmä on hyväksytty 1.9.2006 ja osittain päivitetty 7.10.2011). Laatujärjestelmää hyödynnetään myös harjoittelijoiden perehdyttämisessä. Kaikilla valvojilla on käytössään sähköinen Tarkastaja ohjelma. KUTI järjestelmä (KUTI1 ja KTI2) on otettu käyttöön. Järjestelmän käyttöönotto on vienyt aikaa varsinaiselta valvonnalta.
3 Valvontayksikkö tekee aktiivisesti yhteystyötä muiden valvontayksiköiden kanssa kuten esim. säännölliset kokoukset Kaakonkulman valvontayksikön kanssa ja Etelä-Savon yhteiset vuosittaiset tutkimusprojektit. Myös yhteisiä sisäisiä kokouksia pidetään säännöllisesti. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti muiden valvontayksiköiden kanssa. Laatujärjestelmä tulisi ottaa aktiiviseen käyttöön ja päivittää mm. vanhentuneiden tietojen osalta. 2.2 Valmius- ja varosuunnitelmat Havainnot: Elintarvikkeista aiheutuviin terveysvaaratilanteisiin on varauduttu Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmassa, jossa on mm. kartoitettu merkittävimmät riskeille alttiit elintarvikevalvontakohteet. Lisäksi valvontayksikön terveysvaarakansiota päivitetään aktiivisesti ja sen lisäksi on laadittu toimintaohje ravinnosta aiheutuviin erityistilanteisiin sekä toimintakaavio ruokamyrkytysepäilyssä. Terveysvaarakansiossa on käsitelty terveysvaaroja kuin ruokamyrkytyksiä. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmiä on kolme; Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Ryhmien kokoonpanot ja tehtävät on kuvattu (viimeinen päivitys on tehty 31.10.2011). Selvitystyöryhmät kokoontuvat yleensä kerran vuodessa, mutta vuoden 2010 kokoontuminen jäi väliin. 2.3 Valvonnan suunnitelmallisuus Havainnot: Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen elintarvikevalvontasuunnitelma vuodelle 2011, on hyväksytty ympäristölautakunnassa 27.1.2011, liite 3 7. Suunnitelman laatimisesta vastaa terveysvalvonnan johtaja, mutta valmisteluun ovat osallistuneet myös elintarvikevalvontaa suorittavat terveystarkastajat. Suunnitelmassa on otettu huomioon elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelmia koskevan valtioneuvoston asetuksen minivaatimukset ja EVOn osaalueet. Suunnitelman liitteessä on esitetty taulukkomuodossa erityyppiset tarkastuskohteet sekä niiden tarkastusmäärät ja kokonaistarkastusajat. Tarkastusmäärät perustuvat riskinarviointiin, mutta tarkastusmäärät eivät aina vastaa EVOn ohjeistusta. Elintarvikevalvontasuunnitelmaan sisältyy myös laitosten valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on esitetty yleisesti elintarvikevalvonnan painopisteet vuodelle 2011, mutta ei erikseen laitosvalvonnan painopisteitä. Elintarvikevalvontasuunnitelman toteutumisesta laaditaan vuosittain toteumaraportti, joka käsitellään ympäristölautakunnassa. Valvojien mielestä valvontasuunnitelma ei ole toteutettavissa käytettävissä olevilla resursseilla. Vuoden 2011 valvontasuunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan voidaan käyttää enintään 50% elintarvikevalvontaan käytettävissä olevista resursseista.
4 Kohdevalvonta: Havainnot: Laitosten valvontasuunnitelmat sisältyvät yleiseen elintarvikevalvontasuunnitelmaan. Laitosten valvonnalle ei ole esitetty erityisiä painopisteitä eikä valvontasuunnitelmassa ole huomioitu laitoskohtaisia valvontatarpeita tai EVOn tarkastussuosituksia. Jokaisella valvojalla on erikseen tarkastussuunnitelmat omien kohteidensa valvonnan osalta. 2.4 Valvontakohdetiedot Havainnot: Valvontakohteiden tiedot ovat koko seudullisen valvontayksikön käytössä olevassa Digian Tarkastaja ohjelmassa. Valvontakohderekisterissä on tiedot alueen valvontakohteista, niissä suoritetuista tarkastuksista, havainnoista ja näytteenotosta. Valvontakohteen asiakirjat kuten hyväksymishakemukset ja päätökset kirjataan LOTUS järjestelmään. Hakemukset pyritään käsittelemään keskimäärin n. 30 vuorokauden sisällä. Hyväksymisasiakirjat ja valvontahistoria arkistoidaan. Uudet yritykset tulevat valvontaviranomaisen tietoon pääsääntöisesti yrittäjien yhteydenottojen ja muilta viranomaisilta ja yksikön sisältä kuten rakennusvalvonnasta saatujen tietojen perusteella. Jokainen valvoja huolehtii omien valvontakohteidensa tietojen ajantasaisuudesta kuten mm. toiminnan loppumisesta. Kohdevalvonta: Havainnot: Uuden laitoksen suunnitteluvaiheessa laitoksen toiminnot käydään läpi ja niitä käsitellään myös valvojien kuukausipalaverissa ennen elintarvikehuoneistoon tehtävää tarkastuskäyntiä. Kalalaitos on uudelleenhyväksytty 10.9.2009, 32. Päätöksessä viitataan hakemuksessa esitettyihin tietoihin, mutta hakemusta ei ollut saatavilla, joten hyväksymispäätöksen vastaavuutta hakemukseen ei voitu tarkistaa. Laitoksen toiminnat on hyväksytty hakemuksen mukaan. Hyväksymispäätöksestä ei käy riittävästi ilmi laitoksessa harjoitettava toiminta. Kalalaitoksen uudelleenhyväksymispäätös ei vastaa Eviran laitosrekisterin tietoja. Valvontayksiköltä 5.1.2012 saadun tiedon mukaan kala-alan laitos lopettaa toimintansa 15.1.2012 mennessä.
5 Ympäristölautakunta on hyväksynyt lihavalmistelaitoksen 18.5 2006, 29 EU- laitokseksi. Hyväksymispäätöksen mukaisesti laitoksen toiminta on kylmä- ja lämminsavustus sekä keittoja kestomakkaroiden valmistus. Laitoksessa valmistetaan myös lihahyytelöä ja lihapullia, joiden valmistuksesta ei ole mainintaa hyväksymispäätöksessä. Valvontayksiköltä 5.1.2012 saadun tiedon mukaan lihavalmistelaitos on lopettanut toimintansa ja tilat on vuokrattu uudelle yrittäjälle. Munapakkaamon uudelleenhyväksymisestä on tehty päätös 15.1.2009, 1. Laitos on hyväksytty hakemuksen mukaan ja todettu sen täyttävän pienimuotoiselle pakkaamotoiminnalle asetetut vaatimukset. Kala- ja lihavalmistelaitosten hyväksymispäätökset eivät vastaa laitosten toimintaa. 2.5 Elintarvikehuoneistojen omavalvonta Havainnot: Valvontaviranomaisen mukaan omavalvontasuunnitelmat on päivitetty pääsääntöisesti vuosittain. Valvojilla on käytössään päivitetyt versiot suunnitelmista. Päivitysten hyväksymisestä ei pidetä erillistä kirjanpitoa. HACCP järjestelmää ei edellytetä kuin laitoksissa. Laitosten omavalvontasuunnitelmat tarkastetaan kerran vuodessa laatujärjestelmän tai Eviran tarkastusohjeen ja ABCD -lomakkeiden mukaisesti. Omavalvonnan tarkastukseen voi liittyä näytteenotto. Omavalvonnan ohjaustarve on suuri huolimatta eri toimialojen antamasta omavalvonnan ohjauksesta. Valvontaviranomaisen tulisi myös valvoa, että toimialojen ohjaus on lainsäädännön mukaista ja että toimijat noudattavat annettua ohjausta. Kohdevalvonta: Havainnot: Kala-alan laitos Kalalaitoksen hyväksymispäätöksen yhteydessä ei ole tehty päätöstä omavalvontasuunnitelman hyväksymisestä. Omavalvonnan päivitystiedot ovat puutteellisia. Omavalvonta ei vastaa laitoksen toimintaa ja suurin osa tukijärjestelmän ohjeista on puutteellisia. HACCP järjestelmää ei ole, koska toimija ei ole ymmärtänyt vaarojen arvioinnin tarkoitusta. Laitoksen omavalvonta arvioidaan vuosittain ABCD -lomakkeella ja on tehty viimeksi maaliskuussa 2011. Arviointi antaa huomattavasti paremman kuvan omavalvonnan tasosta kuin mitä omavalvonnan sisältö ja sen toteutus on käytännössä. Laitoksen vuoden 2009 omavalvonnan arviointi ABCD lomakkeella oli jäänyt tekemättä. Kalalaitoksen omavalvonnan tarkastamiseen käytetyn ABCD lomakkeen täytössä oli
6 vaihtelevuutta. Osa lomakkeen alakohdista oli jätetty täyttämättä, jolloin jäi epäselväksi, tarkistettiinko kyseinen omavalvontakohta vai ei. Joissakin omavalvonnan arviointikohdissa oli merkitty ohjelman käytännön toteutus hyväksi vaikka valvoja ei kyennyt arvioimaan omavalvontasuunnitelman käytännön toteuttamista puuttuvien asiakirjojen takia. Lihavalmistelaitos Lihavalmistelaitoksen omavalvontasuunnitelma on hyväksytty laitoksen hyväksymisen yhteydessä vuonna 2006. Suunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna 2007, mutta siitä ei ole viranomaisen merkintää. Omavalvontasuunnitelma ei sisältänyt kaikkien laitoksessa valmistettavien tuotteiden kuvausta (lihahyytelö, lihapullat) ja suunnitelman toteutus oli puutteellista. Munapakkaamo Munapakkaamon omavalvontasuunnitelmaa ei ole hyväksytty uudelleenhyväksymisen yhteydessä. Elintarvikelain mukaan laitoksen omavalvontasuunnitelma tulee hyväksyä laitoksen uudelleenhyväksymisen yhteydessä silloin, kun omavalvontasuunnitelmaa on olennaisesti muutettu edellisen hyväksytyn päivityksen jälkeen. Omavalvontasuunnitelma oli tarkastettavissa vain laitoksessa ja suunnitelmassa ei ollut merkintöjä eikä viranomaisella tietoa hyväksytyistä päivityksistä. Omavalvonnan valvonnassa ei käytetä Eviran malliasiakirjoja tai lomakkeita. Omavalvonnan arviointikriteerien tulisi olla realistisempia, jotta arviointi hyödyntäisi toimijaa. ABCD lomakkeet tulisi ottaa aktiiviseen käyttöön. Munapakkaamon omavalvontasuunnitelmaa ei ole hyväksytty uudelleenhyväksymisen yhteydessä. 2.6 Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi Havainnot: Kohdetyyppikohtainen tarkastussuunnitelma on laadittu Yterva -pohjaiseen riskinarviointiin perustuen. Riskinarviointi on tehty kaikkien elintarvikehuoneistojen osalta. Elintarvikevalvontasuunnitelma sisältää taulukkomuodossa valvontakohdetyypit ja niihin kohdistuvat tarkastusmäärät ja tarvittavan tarkastusajan. Riskinarvioinnin perusteella saatua tarkastustiheyttä on verrattu valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) antamiin ohjeellisiin tarkastusmääriin. Valvontasuunnitelman tarkastusmäärät ovat EVOn ohjearvoja pienemmät johtuen mm. käytettävissä olevista resursseista. Vuoden 2011 valvontasuunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan voidaan käyttää enintään 50% elintarvikevalvontaan käytettävissä olevista resursseista. Tarkastusmääriä on pienennetty myös paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Pääsääntöisesti jokaisella tarkastajalla on henkilökohtainen ajoitettu kohdekohtainen tarkastussuunnitelma, joka voi olla taulukkomuodossa tai kalenterissa. Suunnitelma voi olla joko viikko-, kuukausi- tai vuosikohtainen. Lisäksi tehdään suunnitelmaan sisältymättömiä tarkastuksia kuten esim. uusien valvontakohteiden hyväksymiseen liittyviä tarkastuksia. Suunnitelmassa olisi hyvä esittää rinnan riskinarviointiin
7 perustuvat tarkastusmäärät ja ne tarkastusmäärät, jotka ovat resurssien puitteissa mahdollista toteuttaa. Kohdevalvonta: Havainnot: Laitosten riskinarviointi on tehty Yterva pohjaisella riskinarviointimenetelmällä. Kahdessa käyntikohteessa tarkastustiheyttä oli pienennetty riskilukujen antamasta tarkastustiheydestä ja EVOn suosituksista. Kalalaitoksen vuonna 2010 riskinarvioinnin perusteella määritelty tarkastustiheys oli 6 kertaa vuodessa, mutta laitoksessa käytiin 12 kertaa. Vuonna 2011 riskinarvioinnin perusteella laskettu tarkastustiheys on 5 kertaa. Laitoksen tarkastushistorian ja toimimattoman omavalvonnan vuoksi tarkastustiheydeksi on kuitenkin kirjattu 8 kertaa vuodessa. Lihavalmistelaitoksen riskiluvun mukainen tarkastustiheys on kolme kertaa vuodessa. Lihavalmistelaitoksen tarkastuskertoja on kuitenkin pienennetty laitoksen valvontahistorian ja vähäiseen tuotantomäärän perusteella niin, että tarkastustiheys on kaksi kertaa vuodessa. Munapakkaamon tarkastustiheys ei perustunut riskinarviointiin vaan aikaisempiin valvontatietoihin (laitos on hyvin pieni eikä ongelmia ole ollut) ja osittain Eviran munapakkaamoille antamiin ohjeellisiin tarkastusmääriin. EVOn ohjeellinen tarkastustiheys pienimuotoisille munapakkaamoille on 1-2 tarkastusta vuodessa. Vuoden 2010 ja 2011 suunnitelmiin oli kirjattu yksi tarkastus kerran vuodessa. Tarkastus on tehty vuosina 2008 ja 2010, mutta vuoden 2009 tarkastusta ei ole tehty. Kirjallinen riskinarviointi ja perustelut yhdelle tarkastuskerralle vuodessa tulisi tehdä. 2.7 Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Havainnot: Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma perustuu vuosien myötä muodostuneeseen käytäntöön. Suunnitelmassa kerrotaan perusteet näytteenotolle ja luetellaan projektit. Jokaisella tarkastajalla on omien valvontakohteiden kohdekohtainen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma. Laitoksilla on myös kohdekohtaiset näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmat ja laitoksista otetaan aina rinnakkaisnäyte, jonka tarkoitus jäi epäselväksi. Analyysit on ilmoitettu laboratorion ennalta laatimina tutkimuspaketteina, jotka eivät myöskään aina palvele kohdekohtaista tarvetta. Viranomaisen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmassa ei ole huomioitu mikrobikriteeriasetusta (EY N:o 2073/2005) mm. osanäytteiden osalta. Suunnitelma ei myöskään huomioi näytteenottoasetusta (MMMa 3/EEO/2000) eikä Eviran ohjeita 10502 ja 16003. Ensisaapumispaikan näytteenotto ja tutkimus eivät sisälly suunnitelmaan. Suunnitelmat sisältävät kuitenkin kansalliset salmonella- ja vierasainetutkimukset. Etelä-Savon kunnat toteuttavat vuosittain yhdessä joko omia tai Eviran, aluehallintoviraston tai EU:n yhteisiä näytteenotto- ja tutkimusprojekteja. Omia tutkimusprojekteja vuodelle 2011 on
8 suunniteltu kolme kappaletta. Projekteissa tutkitaan lähinnä mikrobiologisia ominaisuuksia. Jotkut projektit ovat toistuvia, mm. salaattien hygieenistä laatua on tutkittu lähes vuosittain. Projekteista vuorollaan vastaava kunta laatii tutkimustuloksista yhteenvedon. Näytteenottotodistuksen kopio annetaan tiedoksi toimijalle ja analyysitodistukset tallennetaan sähköisessä muodossa. Valvojilla on mahdollisuus seurata tuloksia laboratorion järjestelmästä (Tuloslaari). Huonot tutkimustulokset saatetaan kohteen tietoon korjaavien toimenpiteiden suorittamiseksi, minkä jälkeen otetaan uusintanäyte. Viranomaisnäytteisiin varattu määräraha on pysynyt samansuuruisena vuosina 2010 ja 2011 ja on ollut riittävä. Hyväksytty tutkimuslaboratorio on mainittu. Laboratorion analyysipakettien sisältö tulisi arvioida valvontatarpeen mukaisesti. Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma ei sisällä kaikkia lakisääteisiä viranomaisnäytteitä. Kohdevalvonta: Havainnot: Kaikkien laitosten näytteenottosuunnitelma ei sisällä lakisääteistä viranomaisnäytteenottoa eikä näytteitä ole otettu suunnitelman mukaisesti. Viranomainen on ottanut kalalaitoksesta mm. pintapuhtausnäytteitä ja tuotenäytteitä valvontayksikön näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti sekä omavalvontaa korvaavia näytteitä. Tuotenäytteitä on otettu vain kuumennetuista tuotteista. Tulokset ovat olleet hyviä. Lihavalmistelaitoksen näytteenottosuunnitelma on tarkastussuunnitelman yhteydessä. Suunnitelman mukaan valvoja ottaa pintapuhtausnäytteet kerran vuodessa Listerian varalta. Näytteitä on otettu kuitenkin vaihtelevasti ja vuonna 2009 näytteitä ei ole otettu lainkaan. Vuonna 2011 on toistaiseksi otettu yksi näyte. Tuotenäytteitä ei ole otettu, vaikka laitos ei ole ottanut omavalvontanäytteitä riittävästi. Viranomaisen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmaan ei sisälly suola, rasvapitoisuus tai lihapitoisuustutkimuksia. Munapakkaamon tarkastussuunnitelma ei sisällä lakisääteistä näytteenottosuunnitelmaa. Viranomaisen ottamien kanalan salmonellanäytteiden tuloksia ei ollut saatavilla. Kaikkien laitosten näytteenottosuunnitelmat eivät sisällä lakisääteistä viranomaisnäytteenottoa. 2.8 Valvonnan toteuttaminen Havainnot: Elintarvikevalvontaa suorittaa kuusi terveystarkastajaa, kunnaneläinlääkärit ja
9 terveysvalvonnan johtaja. Kaikilla terveystarkastajilla on elintarvikevalvonnan lisäksi myös muita valvontatehtäviä, mutta kaksi heistä on pääosin keskittynyt elintarvikevalvontaan. Kunnaneläinlääkärit ja terveysvalvonnan johtaja valvovat eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoa. Mikkelin seudun ympäristöpalveluilla on laatujärjestelmä, joka sisältää ohjeet tarkastusten tekemiseen. Ohje on hyväksytty 1.9.2006 ja osittain päivitetty vuonna 2011. Tarkastusohjeessa on huomioitu sekä elintarvikehuoneiston hakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus että valvontasuunnitelman mukainen tarkastus tarkastuslomakkeineen. Laatujärjestelmän mukaisia tarkastuslomakkeita ei kuitenkaan käytetä laitosvalvonnassa. Laatukäsikirjasta sai käsityksen, että tarkastuksista sovitaan aina etukäteen. Osasta tarkastuksia ilmoitetaankin etukäteen etenkin silloin, kun kyseessä on omavalvontasuunnitelmien tarkastus, mutta suurin osa tarkastuksista tehdään ennalta ilmoittamatta. Joskus tarkastus on jouduttu tekemään pareittain työturvallisuuden vuoksi. Tarkastuksiin käytetään keskimäärin 2-4 tuntia. Kohteisiin tehdään sekä aikaa vieviä perustarkastuksia että lyhyempiä, ns. lisätarkastuksia. Tarkastusten sisältö ja siihen käytettävä aika määräytyy kohteessa harjoitetun toiminnan laajuudesta, laadusta, toimijan omavalvonnan tasosta ja kattavuudesta. Valvontaohjelman mukaiset tarkastukset jaetaan omavalvonnan ja elintarvikehygieenisen tason tarkastuksiin. Omavalvonnan toimivuuden tarkastukset ja omavalvontasuunnitelmien hyväksyminen ovat vuoden 2011 valvonnan painopisteenä. Laatujärjestelmä tulisi ottaa aktiiviseen käyttöön yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi. Kohdevalvonta: Havainnot: Laitosten tarkastuksen tekemiseen käytetään suunnitelman mukaan n. 3 tuntia/laitos. Jokainen laitosvalvoja tekee henkilökohtaisen tarkastussuunnitelman. Laitosten kohdekohtaiseen ja aikataulutettuun tarkastussuunnitelmaan kirjataan yleisesti, minkä tyyppisestä tarkastuksesta on kyse (tarkastus, omavalvonnan tarkastus, näytteenotto). Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan kerrottu, mitä asioita tarkastuksen yhteydessä on tarkoitus tarkastaa. Valvojien mukaan hygieeniset olot tarkastetaan jokaisen tarkastuksen yhteydessä. Vuonna 2010 kalalaitoksen suunnitelman mukaiset valvontakäynnit toteutuivat. Vuonna 2011 laitoksen tarkastushistorian ja toimimattoman omavalvonnan vuoksi tarkastustiheydeksi on kirjattu 8 kertaa vuodessa. Laitoksen omavalvonta arvioidaan vuosittain ABCD -lomakkeella ja on tehty viimeksi maaliskuussa 2011. Lihavalmistelaitos tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa, kun EVOn suositus on 4 kertaa vuodessa. Omavalvontasuunnitelmaa ja sen toteutusta käydään läpi Eviran ABCD - omavalvontalomakkeen avulla niin, että omavalvonnan kaikki osa-alueet on käyty läpi 2-3 vuoden jaksolla.
10 Munapakkaamo tarkastetaan suunnitelman mukaan kerran vuodessa ja tarkastukseen käytetään n. 1½ tuntia. Munapakkaamon tarkastukset toteutuivat suunnitelman mukaan vuosina 2008 ja 2010, mutta vuoden 2009 tarkastus oli jäänyt tekemättä. Omavalvonnan arvioinnissa ei käytetä ABCD lomaketta. Kunnaneläinlääkäri ottaa kanalan salmonellanäytteet kerran vuodessa, mutta analyysitodistuksia ei ollut saatavilla. Kunnaneläinlääkärille kuuluvia kanalan salmonellavalvontakäyntejä ei ole suoritettu. Valvontaa tulisi suorittaa yhtenäisten toimintatapojen ja laitoskohtaisten vaatimusten mukaisesti. Lakisääteisiä kanalan salmonellavalvontakäyntejä ei ole tehty. 2.9 Valvontakirjanpito Havainnot: Jokainen tarkastus merkitään Tarkastaja- ohjelmaan. Jokaisesta tarkastuksesta tehdään joko kirjallinen tarkastuspöytäkirja tai jos kohteessa ei ole ollut huomautettavaa, tehdään vain merkintä Tarkastaja ohjelmaan eikä kirjallista tarkastuspöytäkirjaa tehdä. Tällöin toimijalle ei myöskään jää dokumenttia tarkastuksesta. Myös itsejäljentävät tarkastuslomakkeet ovat käytössä. Tarkastuspöytäkirja lähetetään tiedoksi toimijalle ja tallennetaan Tarkastaja ohjelmaan. Itsejäljentävän lomakkeen tietoja ei tallenneta sähköiseen järjestelmään, vaan ne arkistoidaan paperiversiona ja Tarkastaja ohjelmaan merkitään tieto, mistä dokumentti on löydettävissä. Tarkastuspöytäkirjassa kerrotaan, mitä asioita tarkastuksen yhteydessä on tarkastettu ja mitä havaintoja on tehty. Tarkastuspöytäkirjassa ei ole mainintaa siitä, onko tarkastus tehty ennalta ilmoittamatta ja onko kyse suunnitelman mukaisista tarkastuksista vai ylimääräisistä valvontatoimista. Tarkastuspöytäkirjan korjauskehotukset oli kirjattu muotoon sovitut toimenpiteet tai pelkästään toimenpiteet. Kaikissa tarkastuspöytäkirjoissa ei ole mainintaa sovelletusta lainsäädännöstä eikä pykälistä, joihin epäkohdan kohdalla viitataan. Myös hallintolain edellyttämä kuuleminen puuttuu Tarkastaja -ohjelmalla tehdyistä tarkastuspöytäkirjoista. Asia todettiin kala-alan laitoksen auditoinnin yhteydessä maaliskuussa ja on korjattu. Puhelimitse annetusta ohjeistuksesta tai kehotuksesta tehdään myös merkintä Tarkastajaohjelmaan. Tarkastuspöytäkirjan otsake Toimenpiteet tulisi ilmaista sellaisella termillä, että toimija ymmärtää sen olevan kehotus eikä pyyntö toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Toimija ei saa dokumenttia kaikista kohteeseen tehdyistä maksullisista tarkastuksista. Hallintolain edellyttämä kuuleminen puuttuu Tarkastaja -ohjelmalla tehdyistä tarkastuspöytäkirjoista. Kohdevalvonta (mukaan lukien käynneillä seuratuista laitostarkastuksista laaditut kertomukset): Havainnot:
11 Kalalaitoksen erillinen kirjallinen tarkastuspöytäkirja oli laadittu neljästä tarkastuksesta vuonna 2010. Muista tarkastuksista on tehty tarkastusraportti itsejäljentävälle lomakkeelle. Lihavalmistelaitoksen tarkastuskertomukset tehdään laitoksessa itsejäljentävälle lomakkeelle, johon tulee toimijan allekirjoitus ja jonka toinen osa jää toimijalle. Lomake ei sisällä sovellettua lainsäädäntöä. Määräyksestä tehdään erillinen tarkastuskertomus Tarkastaja ohjelman tarkastuskertomuspohjalle, mikä sisältää sovelletun lainsäädännön. Munapakkaamon tarkastus tehdään Eviran laatiman tarkastuslomakkeen avulla. Tarkastuspöytäkirjaan kirjataan annetut kehotukset määräaikoineen, mutta tehdyt korjaukset tarkistetaan vasta seuraavan tarkastuksen yhteydessä yleensä vuoden kuluttua. Korjauksista ei pidetä kirjanpitoa. 2.10 Hallinnolliset pakkokeinot ja niiden delegoinnit, rangaistusseuraamukset Havainnot: Ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävien delegoinnista on tehty päätös ympäristölautakunnassa 19.2.2009 15. Delegointipäätös on tarkistettu elintarvikelain muutoksen johdosta 8.12.2011, 115. Pääsääntöisesti valvontaa toteutetaan neuvomalla ja ohjeistamalla tai antamalla korjauskehotuksia. Laatukäsikirjan mukaan lievistä epäkohdista annetaan vain suullinen huomautus. Kehotusten yhteydessä ei aina anneta määräaikaa korjaustoimenpiteen suorittamiselle. Jos määräaika on annettu, korjaavat toimenpiteet käydään tarkastamassa määräajan umpeuduttua. Määräyksiä on annettu harvoin, koska toimijat ovat olleet tottelevaisia. Tarkastuskertomusten perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että toimenpidepyyntöjä tai kehotuksia on annettu liian monta kertaa ilman että on ryhdytty hallinnollisiin pakkokeinoihin. Myöskään rangaistusseuraamuksia ei ole käytetty. Laitosten ohjaus ja neuvonta eivät ole riittävän tehokas toimenpide silloin, kun toiminnassa on vuosia jatkunut piittaamattomuus valvojan ohjeista ja neuvoista sekä lainsäädännön vaatimuksista. Elintarvikelain sallimia hallinnollisia pakkokeinoja tulisi tarvittaessa käyttää. Kohdevalvonta: Havainnot: Kalalaitoksen valvoja on huomauttanut ja ohjeistanut useamamman kerran kalalaitoksen toimijaa omavalvonnan täydentämisestä ja korjaamisesta. Korjauskehotusta ja määräaikaa suunnitelman saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle ei ole annettu. Elintarvikelain mukaisia pakkokeinoja ei ole käytetty ennen vuotta 2010, jolloin kalalaitokselle annettiin määräys korjata hygieniapuutteet ja omavalvonta.
12 Lihalaitoksen valvoja ei ole tarkastuskertomuksissaan puuttunut omavalvonnan puutteisiin. Tarkastuskertomusten perusteella laitokselle on annettu useampia huomautuksia määräaikoineen samoista epäkohdista (esim. käsitoimiset hanat, ulko-oven tiivistykset, merkitsemättömät pakkasvaraston tuotteet, omavalvontanäytteiden ottamatta jääminen) ilman määräystä, mutta seuraavissa tarkastuksissa asiat on kuitenkin todettu korjatuksi. Samoista munapakkaamon omavalvonnan puutteista on tehty havaintoja ja annettu huomautuksia usean tarkastuksen yhteydessä, mutta elintarvikelain mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin ei ole ryhdytty. Valvonnassa havaittujen epäkohtien johdosta tarvittavia elintarvikelain mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja ei ole käytetty. 2.11 Terveysvaaratilanteet Havainnot: Valvontayksikössä ei juuri ole ollut terveysvaaratilanteita lukuun ottamatta kahta ruokamyrkytysepäilyä vuosina 2009 ja 2011, joiden aiheuttaja ei selvinnyt. Molemmista tapauksista on tehty asianmukaiset epidemiaepäily- ja selvitysilmoitukset. Muutama vuosi sitten jouduttiin myös vetämään markkinoilta takaisin Listerian saastuttama metwurstierä. Ruokamyrkytysselvitystyöryhmien tulisi kokoontua säännöllisesti muulloinkin kuin ruokamyrkytysepäilyn yhteydessä. 2.12 Viestintä ja tiedotus Havainnot: Elintarvikevalvonnan viestinnästä vastaa terveysvalvonnan johtaja. Erityistilanteiden viestintävastuu on kuvattu ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmassa. Viestintäosuutta ollaan päivittämässä. Viestintäkanavina ovat puhelin, s-posti ja media. Tarvittaessa käytetään myös itse levitettäviä tiedotteita. Sisäiseen viestintään kuuluu puhelimen ja s-postin lisäksi yhteiset palaverit, joissa mm. koulutukseen osallistuneet henkilöt välittävät tietoa muulle valvontayksikön henkilöstölle. Muiden valvontayksiköiden kanssa on jatkuvasti yhteistyötä mm. yhteisten projektien ja tapaamisten muodossa. Valvontayksikön sisällä on järjestetty muille hallinnon aloille tiedotustilaisuuksia mm. ruokahuollosta. Projektien tuloksista tiedotetaan projektiin osallistuneita, ympäristölautakuntaa ja mediaa. Valvontayksikön Internet sivustoja ollaan uudistamassa osana koko kaupungin Internet sivujen uudistustyötä. Ympäristöterveydenhuollon sivujen uudistustyö tehdään kahden terveystarkastajan Elintarvikevalvonnan uudet haasteet koulutukseen liittyvänä kehitystyönä. Valvontayksikön Internet sivuilla on tietoa elintarvikevalvonnasta sekä tulostettavia ohjeita ja
13 lomakkeita. Koulutukseen osallistuneet välittävät tietoa muulle henkilöstölle. 2.13 Valvonnasta perittävät maksut Havainnot: Maksupäätös on hyväksytty ympäristölautakunnassa 9.12.2010, 131. Valvontamaksut perustuvat tuntiveloitukseen. Kaikista suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista peritään maksu. Korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvistä tarkastuksista (uusintatarkastus) ja mm. tarkastussuunnitelmaan sisältymättömistä kalalaitoksen tarkastuksista ei ole peritty maksua. 2.14 Voimavarat ja henkilöstön osaamisen varmistaminen Havainnot: Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden henkilökunnan määrä on yhteensä 14 kpl (eläinlääkäreitä 6 kpl, terveystarkastajia 6 kpl, terveysvalvonnan johtaja ja toimistosihteeri). Kaikilla terveystarkastajilla on elintarvikevalvonnan lisäksi myös muita valvontatehtäviä, mutta kaksi heistä on pääosin keskittynyt elintarvikevalvontaan. Kunnaneläinlääkärit ja terveysvalvonnan johtaja valvovat eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoa. Elintarvikevalvontaan tarvittavat kokonaisresurssit vuonna 2011 ovat 3,5 henkilötyövuotta. Käytettävissä on kuitenkin vain 2,9 henkilötyövuotta, josta tarkastuksiin on käytettävissä 1,4 henkilötyövuotta. Vuonna 2010 tarkastuksiin käytettiin 1,2 henkilötyövuotta. Elintarvikevalvontaa tekevät henkilöt ovat osallistuneet eri ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin ja koulutusten toteutumista seurataan henkilötasolla. Tarvittavaan koulutukseen on päästy. Kaksi terveystarkastajaa suorittaa parhaillaan Elintarvikevalvonnan haasteet opintokokonaisuutta. Elintarvikevalvontasuunnitelmissa ja toteumaraporteissa on kerrottu olemassa olevasta resurssivajauksesta, mutta elintarvikevalvonnasta vastaava lautakunta ei ole ottanut siihen kantaa. Elintarvikevalvonnan henkilöresurssivajausta on pyritty korvaamaan palkkaamalla projektityöntekijöitä tai ympäristö- ja terveystekniikan terveydenhuollon opiskelijoita kesälomien sijaisiksi. Erikoistumista tulisi kehittää edelleen. Elintarvikevalvonnasta vastaavan lautakunnan tulisi ottaa kantaa resurssivajaukseen.
14 2.15 Valvontasuunnitelman seuranta, toteutumisen arviointi ja raportointi Havainnot: Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumaraportti vuodelta 2010 on käsitelty ympäristölautakunnan kokouksessa 7.4.2011, 30. Raportti vastaa valvontasuunnitelma-asetuksen raportointivaatimuksia. Ympäristöterveydenhuollon muiden tehtäväalueiden, suunnitelman ulkopuolisten tehtävien ja kehitystyön vaatima työpanos on vähentänyt elintarvikevalvontaan käytettävissä olevia resursseja, mistä syystä mm. vuoden 2010 valvonta ei ole toteutunut suunnitelman mukaisesti. Elintarvikevalvontasuunnitelmissa ja toteumaraporteissa on kerrottu olemassa olevasta resurssivajauksesta. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia oli vuonna 2010 tehty lähes neljäsosa suunniteltujen tarkastusten lukumäärästä. Suunnitelman ulkopuolisista tarkastuksista oli noin puolet oli omavalvontasuunnitelmien hyväksymistarkastuksia, jotka olivat yhtenä valvonnan painopisteenä. Suunniteltujen elintarviketarkastusten toteutuminen oli raportin mukaan 61 % (VASU raportissa vastaava luku oli kuitenkin 69 %). Näytteenotto oli toteutunut suunnitelman mukaisesti. Valvontayksikön VASU raportin arvion mukaan valvonta oli toteutunut pääsääntöisesti valvontasuunnitelman mukaisesti. Lautakunnan tulisi huomioida raportissa kerrottu jatkuvasta resurssivajauksesta johtuva valvontasuunnitelman toteutumatta jääminen ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden turvaamiseksi. 3 Tarkastusten yhteydessä tehdyt havainnot kohdekohtaisesti jaoteltuina Havainnot: Kala-alan laitos Kala-alan laitoksen auditoinnista 30.3.2011 on laadittu erillinen auditointiraportti, jonka poikkeamien johdosta aluehallintovirasto pyysi valvontayksiköltä selvitystä poikkeamien korjaamisesta ja korjausaikataulusta. Aluehallintovirasto on saanut valvontayksikön selvityksen 1.7.2011. Lihavalmistelaitos Tarkastuksen yhteydessä painopisteenä olivat toimijan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma, HACCP järjestelmä ja pakkausmerkinnät. Auditoijan havainnot: Omavalvontaohjelman näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmasta puuttui mm. vesi- ja tuotenäytteiden otto- ja tutkimussuunnitelmat, mitkä esitettiin erillisenä pyydettäessä. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon mikrobikriteeriasetusta. Vesitutkimuksia ei ole otettu suunnitelman mukaisesti. Tuotenäytteitä ei ole otettu suunnitelman mukaisesti eikä säilyvyystutkimuksia tai suola- ja lihapitoisuustutkimuksia ole tehty riittävästi. Suunnitelmasta puuttui lisäksi ohjelma säilyvyystutkimusten suorittamisesta. Pintapuhtausnäytteiden otto- ja tutkimusohjelma ei vastannut menetelmältään toteutettua käytäntöä eikä näytteitä oteta riittävästi (yksi kerta/vuosi). Tuotteista tutkitaan sen sijaan salmonella ja Listeria kerran vuodessa. Puhdistuksen aistinvaraisesta tarkkailuohjelmasta ei ole kirjanpitoa. HACCP järjestelmä sisälsi tuotteiden vuokaaviot ja vaara-analyysin, joka sisälsi useampia kriittisiä hallintapisteitä. Hallintapisteitä ei kuitenkaan ole valvottu dokumentoidusti.
15 Pakkasvarastossa oli tuotteita ilman merkintöjä. Omaan vähittäismyymälään toimitetaan tuotteita ilman kaupallisia asiakirjoja ja ilman viimeisen käyttöpäivän merkintöjä ja säilytysohjeita. Valvojan havainnot: Valvojan tarkastuskertomus oli laadittu itsejäljentävälle lomakkeelle 10.11.2011 ja siinä oli huomautettu pakkasvarastossa olevien tuotteiden puuttuvista merkinnöistä, rikkonaisista lihalaatikoista, puhtaanapidon aistinvaraisen tarkastuksen kirjanpidon puuttumisesta, savustuspurun elintarvikekelpoisuustodistuksen puuttumisesta ja keittomakkaran HACCP järjestelmän päivitystarpeesta. Osalle huomautuksia annettiin korjausmääräaika. Munapakkaamo Tarkastuksen yhteydessä painopisteenä oli toimijan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma, HACCP järjestelmä ja pakkausmerkinnät. Auditoijan havainnot: Omavalvontasuunnitelman päivitys oli tehty viimeksi vuonna 2010. Laitoksen vaarojen arviointi oli tehty vain kananmunien laatuvirheiden osalta, mutta salmonellan ja muiden vaarojen arviointi puuttui. Myös salmonellan valvontaohjelma puuttui omavalvonnasta. Omavalvontasuunnitelmaan sisällytetty pakkaamona/varastona toimivan tilan lämpötilan seurantaohjelma ei huomioinut riittävästi munapakkaamolle asetettuja lämpötilavaatimuksia. Munapakkaamon salmonellavalvonnan toteuttaminen käytännössä on jäänyt valvomatta, vaikka toimijaa oli huomautettu salmonellavalvonnan puuttumisesta ensimmäisen kerran jo vuonna 2006. Vuoden 2008 tarkastuksessa todettiin, että salmonellavalvonnan näytteenoton tulokset eivät ole tarkistettavissa. Vuoden 2010 salmonellavalvonnan tulokset puuttuivat, mutta vuoden 2011 ensimmäiset tulokset olivat saatavilla. Vesinäytteitä ei aina ole otettu vaatimusten mukaisesti, mutta vuoden 2011 vesinäyte oli otettu. Viranomainen on ottanut kanalasta lakisääteiset salmonellanäytteet, mutta kanalan salmonellavalvontakäyntejä ei ole suoritettu. Kananmunien merkinnät ja pakkausmerkinnät vastasivat lainsäädännön vaatimuksia. Valvojan havainnot: Valvojan 22.11.2011 tekemä tarkastuskertomus oli laadittu Eviran tarkastuspöytäkirjapohjalle. Tarkastuksessa huomautettiin korkeasta pakkaamon lämpötilasta, vuoden 2010 salmonellavalvonnan puuttumisesta, omavalvontasuunnitelman päivitystarpeesta ja lähtevien tuotteiden puuttuvasta kirjanpidosta. Huomautetut asiat tuli korjata 15.1.2012 mennessä. Kanalan salmonellavalvontakäyntejä ei ole suoritettu lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tarvittavia elintarvikelain mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja ei ole käytetty. 4 Yhteenveto Valvontayksikköön oli tehty edellinen elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arviointi vuonna 2006 silloisen lääninhallituksen toimesta. Vuoden 2006 arviointiraportissa oli huomautettu osittain samoista asioista kuin tässä auditointiraportissa kuten esim. valvontakäytäntöjen yhtenäistämistarpeesta, pakkokeinojen käyttämättä jättämisestä,
16 henkilöstövoimavarojen puutteesta ja sen seurauksena valvontasuunnitelman toteutumatta jäämisestä. Mikkelin ympäristöpalvelujen elintarvikevalvonnan auditoinnin ja siihen liittyvien kohdekäyntien yhteydessä todettiin, että erityisesti laitosten omavalvonnan valvonnassa ei ole riittävästi huomioitu lainsäädännön vaatimuksia. Valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti toimijaa ohjaamalla, neuvomalla ja antamalla tarvittaessa korjauskehotuksia, joskus useitakin, mikä on valvontayksikön yleinen toimintatapa. Kyseinen toimintatapa on ajoittain tuottanutkin tulosta, mutta esim. toimijan jatkuvat omavalvonnan laiminlyönnit saattavat vaarantaa elintarviketurvallisuuden ellei niihin puututa ajoissa. Laitosten ohjaus ja neuvonta eivät ole riittävän tehokas toimenpide silloin, kun toiminnassa on vuosia jatkunut piittaamattomuus valvojan ohjeista ja neuvoista sekä lainsäädännön vaatimuksista. Myös valvojien lakisääteisten valvontatehtävien kuten viranomaisnäytteenoton ja -valvonnan laiminlyönnit vaarantavat elintarviketurvallisuutta. Valvonta on vaikuttavaa vain silloin, kun kumpikin osapuoli, sekä valvojat että toimijat toimivat vaatimusten mukaisesti eli noudattavat lainsäädäntöä ja valvonta- ja omavalvontasuunnitelmiaan. 5 Päivämäärä 10.1.2012 Pääauditoijan allekirjoitus Aluehallintovirasto lähettää tämän auditointiraportin tiedoksi osoitteeseen: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kirjaamo, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki