TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

Transkriptio

1 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta

2 2/8 Ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvontasuunnitelma 2010 SISÄLLYS LUKU Elintarvikevalvonta Tarkastuksen sisällön määrittely Valvontakohteiden tarkastustiheys (riskiluokitus, tarkastukseen käytettävä aika Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvontakohteet ja toteutettavien tarkastusten määrä (voimavarat) Valvonnasta perittävät maksut..8

3 3/8 LUKU Elintarvikevalvonta Kunnan tehtävänä on huolehtia elintarvikelain mukaisesta valvonnasta alueellaan. Elintarvikevalvontaviranomainen valvoo elintarvikelakia pellolta pöytään - periaatteen mukaisesti. Kuntatasolla valvonta sisältää alkutuotannon valvontaa, elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymistä, myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden, niiden valmistuksen ja elintarvikehuoneistojen säännöllistä valvontaa sekä näytteidenottoa, elintarvikelain nojalla ilmoitettavien toimintojen, kuten esim. tilapäisen elintarvikemyynnin ilmoitusten käsittelyä, ruokamyrkytysten sekä elintarvikkeista tehtyjen valitusten selvittämistä. Kunnan tehtäviin kuuluvat myös elintarvikelain toimijoiden ja kuluttajien neuvonta sekä tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen Lapin lääninhallitukselle (Lapin aluehallintovirasto alkaen) ja Eviralle. Elintarvikelain 48 :n mukaan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastuksen sisällön määrittely 2) valvontakohteiden tarkastustiheys (sisältää riskinarvioinnin) 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 5) hyväksytyt laboratoriot, johon valvonta tukeutuu 1 Tarkastuksen sisällön määrittely Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta valvomalla, että elintarvikemääräyksiä noudatetaan. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan ja että elintarvikkeet ovat jäljitettäviä. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastaminen on säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Keskeisimmät säädökset, jotka koskevat elintarvikevalvontaa: Valvonta-asetus (EY) 882/2004 Elintarvikelaki (23/2006) Alkutuotantoasetus (134/2006) Elintarvikehygienia-asetus (EY) 852/2004 Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) 853/2004

4 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) 854/2004 Ensisaapumisasetus (118/2006) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) 178/2002 STM:n asetus elintarvikkeiden ja talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007 MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (laitosasetus 37/EEO/2007) STM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (elintarvikehuoneistoasetus 905/2007) STM:n asetus elintarvikkeiden ulkomyynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) - valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 4/8 EY-valvonta-asetuksen (882/2004) artiklan 3 mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tulee pääsääntöisesti tehdä ilman ennakkovaroitusta. Elintarvikehuoneistoa koskeva tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, vaan tarkastuksen tiheys ja sisältö määritellään riskiperusteisesti valvontasuunnitelmassa jokaiselle valvontakohteelle tai kohdetyypille. Tarkastus voi tällöin kohdistua esimerkiksi elintarvikehuoneiston tiloihin, laitteisiin, välineisiin, työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja materiaaleihin sekä omavalvontasuunnitelman toteutumisen tasoon. Käyttöönottotarkastus tehdään ennalta sovittuna ajankohtana elintarvikehuoneiston tai laitoksen hyväksymisen, toiminnanharjoittajan vaihtumisen tai toiminnan olennaisen muuttamisen yhteydessä. Tarkastus käsittää asiakirjojen ja omavalvontasuunnitelman tarkastuksen, elintarvikehuoneistossa harjoitettavan toiminnan soveltumisen arvioimisen hakemuksessa esitettäviin tiloihin sekä tilojen, rakenteiden, pintojen, laitteiden, välineiden ja toimintojen tarkastuksen. Perustarkastus pyritään tekemään jokaisessa valvontakohteessa kerran vuodessa. Jos valvontakohteen toiminta on hyvin pienimuotoista, sisältää vain vähäisiä riskitekijöitä tai toiminta on osa-aikaista, voidaan perustarkastus tehdä harvemmin. Tarkastuksessa käydään järjestelmällisesti läpi valvontakohteen tilat, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet, omavalvonta, työvaatetus ja tapahtuneet muutokset. Osatarkastuksen määrä ja sisältö suunnitellaan sekä mahdollisesti samana vuonna tehdyn käyttöönottotarkastuksen, perustarkastuksen että muiden tarkastuskohteesta saatujen tarkastustiheyteen vaikuttavien tietojen perusteella. Osatarkastuksissa keskitytään pääsääntöisesti aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen valvontaan. Osatarkastuksilla voidaan myös keskittyä omavalvonnan toteutuksen, toiminnan hygienian ja tuotteiden määräystenmukaisuuden valvontaan. Elintarvikevalvonnan tarkastuksia ovat myös asiakasvalituksen perusteella tehdyt tarkastukset, ruokamyrkytysepäilyn johdosta tehdyt tarkastukset,

5 5/8 tilapäisen elintarvikemyynnin tarkastukset sekä sellaiset tutkimusprojekteihin kuuluvat tarkastukset, joita ei luokitella säännölliseksi tarkastukseksi. Muita elintarvikevalvonnan tarkastuksia ovat esimerkiksi RASFFilmoitusten (= EU:n ja EFTA -maiden käytössä oleva hälytysjärjestelmä, jossa tiedotetaan kansainvälisissä kaupoissa liikkuvista terveydelle vaarallisista elintarvikkeista ja rehuista) perusteella tehdyt tarkastukset ja Eviran tai muun valvontaviranomaisen pyynnöstä tehdyt tarkastukset. Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, vaikka asiat kohteessa olisivatkin kunnossa. Elintarvikelain mukaiset valvontakohteet ja niihin kohdistuvat valvontatoimet kuten kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. kirjataan YtBOSS tiedonhallintajärjestelmään. Vuoden 2010 aikana tulee ajankohtaiseksi tiedonhallintajärjestelmän uusiminen vastaamaan Eviran valtakunnallista rekisteriä. Eviran määrittelemät tiedot tulee voida jatkossa siirtää keskitettyyn tietojärjestelmään. Asiaa on tältä osin ryhdytty jo selvittämään. 2 Valvontakohteiden tarkastustiheys (riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika) Elintarvikevalvonnassa valvontakohteiden tarkastustiheyttä määriteltäessä on otettu huomioon toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa valvontakohdetyypille määritelty tarkastuksen tarve sekä kokemusperäinen tieto valvontakohteesta. Tarkastuksen sisältö ja tiheys yksittäisten elintarvikehuoneistojen osalta riippuu arvioidusta riskistä, joka puolestaan on riippuvainen harjoitetun toiminnan laajuudesta ja laadusta. Viranomaisen on arvioitava elintarvikehuoneistoa, siellä harjoitettavaa toimintaa, omavalvontaa ja tuotantomääriä sekä otettava huomioon se, kuinka toimija on aiemmin noudattanut elintarvikelainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Lisäksi tarkastustiheyteen vaikuttaa henkilöresurssit. Valvontasuunnitelmaan on kirjattu valvontaan käytettävä keskimääräinen valvonta-aika valvontakohdetyypeittäin sisältäen tarkastuksen ja matkat. Kokonaistyöaika toimistotöineen tarkastettua kohdetta kohden saadaan kertomalla käytetty tarkastusaika 1,5 2:lla. Valvontasuunnitelmaan merkityt tarkastukset ovat valvontayksikön säännöllistä valvontaa. Suunnitelmallinen valvonta sisältää elintarvikehuoneiston ja sen omavalvonnan arvioinnin, tarkastukset sekä valvontaviranomaisen toteuttaman näytteenoton. Elintarvikevalvonnan kohteita ovat: myytävät ja tarjoiltavat elintarvikkeet, alkutuotantopaikat, maidontuotantotilat, kotieläinten kasvatus, puutarhatuotteet, luonnonvaraiset marjat ja sienet, riista hyväksytyt elintarvikehuoneistot, liha- ja kalalaitokset, sellaiset elintarvikehuoneistot, joista tehdään ilmoitus valvontaviranomaiselle elintarvikkeiden kanssa kosketuksessa olevat materiaalit ja tarvikkeet sekä niitä valmistavat ja markkinoivat toimijat elintarvikekuljetusajoneuvot talousvesi

6 6/8 Elintarvikehuoneistossa, jossa on hyvä omavalvonnan taso, henkilökunnalla on hyvä asiantuntemus, tilat, laitteet ja olosuhteet ovat hyvät, jossa noudatetaan elintarvikelakia ja valvontaviranomaisen antamia ohjeita, voidaan tarkastustiheyttä, tarkastusten lukumäärää ja myös tarkastusaikaa vähentää käyttäen liitteen 4, taulukossa 3. esitettyjen vaihteluvälien alarajaa. Edellisessä tarkastuksessa havaittujen epäkohtien korjausten valvomiseksi tehty tarkastus (ns. lisätarkastus), ei sisälly taulukkoon. Ohje valvontakohteiden riskiluokituksen tekemiseksi sekä tarkastustiheyden ja tarkastukseen käytettävän ajan määrittämiseksi ovat liitteissä 2 ja 3. Lisäksi kohteisiin tehdään kohdekohtaiset riskinarvioinnit, liitteet 1 ja 4.1. Liitteessä 4c on esitetty tarkastussuunnitelma vuodelle Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen Näytteenotto ja tutkiminen ovat valvontamenetelmiä, joilla voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Näytteiden tutkimiseen käytettävän laboratorion tulee olla asianmukaisesti hyväksytty tekemään pyydettyjä tutkimuksia. Näytteenottosuunnitelma ja valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Valvontaprojekteihin voi kuulua mm. tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Valvontasuunnitelmassa huomioidaan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa esitetyt sekä lääninhallituksen esittämät painopistealueet, mikäli ne ovat perusteltuja toteuttaa sekä lisäksi huomioidaan kunnassa omat tarpeellisiksi katsotut painopistealueet. Vuosittain laaditaan näytteenottosuunnitelma, johon otetaan mukaan myös Eviran sekä lääninhallituksen esittämät tutkimuskohteet, mikäli ne ovat perusteltuja. Nämä näytteet ovat osa suunnitelmallista näytteenottoa ja niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat toiminnanharjoittajaan. Valvontaviranomaisen toimesta otetaan lisäksi yritysten omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi elintarvike- ja hygienianäytteitä, joka on myös suunnitelmallista näytteenottoa. Liitteessä 5 on esitetty näytteenottosuunnitelmat vuosille , jota on täydennetty vuoden 2010 osalta liitteellä 6. Suunnitelmassa on varauduttava myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin, ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin sekä elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin ja hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. Kuluttajavalituksen perusteella tai ruokamyrkytysepäilyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset ja muut valvontatoimet tehdään viranomaisen kustannuksella. Viranomaisnäytteitä otetaan pääasiassa omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Näytteenottokohteita, näytteiden määriä, näytteenottotiheyttä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia suunniteltaessa otetaan

7 7/8 huomioon omavalvonnan toimivuus valvontakohteessa. Näytteitä voidaan ottaa mikrobiologisiin, kemiallisiin ja aistinvaraisiin laboratoriotutkimuksiin. Vesinäytteitä otetaan mikrobien sekä fysikaalis-kemiallisten muuttujien varalta vesilaitosten, pienten vesilaitosten sekä sellaisten elintarvikehuoneistojen vedestä, joilla on oma talousvesikaivo. Lisäksi valvotaan alkutuotantoon käytettävän veden laatua. Säännöllisiä elintarvikenäytteitä otetaan vuosittain kpl ja hygienianäytteitä kpl. Näytteenotto kohdistuu vuosittain pääsääntöisesti keskuskeittiöihin, elintarvikkeiden jalostuslaitoksiin ja myymälöiden palvelutiskeihin sekä sellaisiin paikkoihin, joissa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Jakelukeittiöistä ja paikoista, joissa elintarvikkeiden valmistus ja käsittely on vähäistä, otetaan elintarvikenäytteitä noin joka toinen vuosi. Näytteiksi otetaan sekä pakkaamattomia että valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. 4 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Kunnan tulee seurata laatimansa valvontasuunnitelman toteutumista. Seurantaa toteutetaan valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan ainakin seuraavien tekijöiden osalta: tarkastusten ja valvonnan kattavuus tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen valvonnan toteutuminen painopistealueissa valvontaprojekteihin osallistuminen voimavarojen riittävyys suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan huomioiden eri lait ja osa-alueet Toteutunutta valvontaa verrataan valvontasuunnitelmaan vuosittain sekä arvioidaan valvonnan tehokkuutta, voimavarojen riittävyyttä ja valvonnan kohdentumista. Seurantaa hyödynnetään paikallisen valvonnan kehittämisessä, valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Valvonnan voimavaroista päättävät toimielimet osallistuvat seurantatyöhön. Oman sisäisen seurannan lisäksi otetaan huomioon myös ulkopuolisten tekemät arvioinnit kunnan valvonnasta. Tällaisia ovat mm. lääninhallitusten ja Eviran kuntiin tekemät tarkastukset, lääninhallitusten suorittamat paikallisen elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arvioinnit ja ns. EU-tarkastuskäynnit. 5 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hyväksyy elintarvikelain mukaiset laboratoriot hakemuksesta. Elintarvike- ja talousvesitutkimuksiin Eviran hyväksymiä laboratorioita ovat viranomaisnäytteitä tutkivat laboratoriot, omavalvontanäytteitä tutkivat laboratoriot ja lihantarkastuslaboratoriot. Elintarvikenäytteiden tutkimuksiin käytetään lähialueen laboratorioita, jotka ovat akkreditoineet

8 tutkimusmenetelmänsä. Käytetyt laboratoriot ovat; Rovaniemen kaupungin elintarvikelaboratorio ja Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Laboratorioiden valinnassa on otettu huomioon tutkimuskustannusten lisäksi kuljetuskustannukset, kuljetusajat ja palveluiden saatavuus. Valtakunnallisissa tutkimusprojekteissa Evira päättää käytettävän tutkimuslaboratorion. Viranomaisnäytteiden tutkimukset sekä sellaiset omavalvontaan sisältyvät tutkimukset, joiden tekemisestä on säädetty elintarvikelainsäädännössä, tutkitaan laboratoriossa, joka täyttää kansainvälisen standardin SFS vaatimukset akkreditoiduilla tai arvioiduilla menetelmillä. 2. Valvontakohteet ja toteutettavien tarkastusten määrä (voimavarat) Elintarvikevalvonnan kohteita on Tornion kaupungissa yhteensä 227. Luku ei sisällä alkutuotannon valvontakohteita, joita on 87. Liitteissä 4c on esitetty vuoden 2010 tarkastussuunnitelma, joissa on huomioitu vuosittaiset painopistekohteet. Tarkastussuunnitelmat ovat suuntaa antavia ja niitä toteutetaan olemassa olevien resurssien mukaan. Elintarvikevalvontaan käytettävä kokonaistyöaika on n % terveystarkastajan tehtävistä. Lukuihin ei sisälly alkutuotannon valvonta, kuten maidontuotantotilojen hygieeniset tarkastukset, EHEC- ja salmonellavalvonta, tiloilla suoritettavat antemortem tarkastukset, luonnonvaraisen riistan tarkastus ja kansallisen salmonellavalvonnan näytteenotto, jotka ovat eläinlääkärin työtehtäviä. 3. Valvonnasta perittävät maksut Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan tai valvonta-asetuksessa (EY) 882/2004 säädetyn mukainen maksu elintarvikealan toimijalta (elintarvikelaki 71). Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Maksuja peritään elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä. Tarkastuksesta, jonka kunnan valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymiseksi, ei erikseen peritä maksua, vaan tarkastuksesta aiheutuneet kulut sisällytetään hyväksymisestä perittävään maksuun. Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista peritään maksu. Tarkastussuunnitelmaa laadittaessa erityyppisten valvontakohteiden tarkastustiheydet määritellään riskitekijöiden arviointiin perustuen. Elintarvikevalvontasuunnitelmaan sisältyvät liitteet: 8/8 1. Kohdekohtainen riskinarviointi kaavake 2. Ohje valvontakohteiden riskiluokituksen tekemiseksi 3. Ohje riskinarvioinnin merkittävyyden arvioimiseksi, taulukko 2 4. Tarkastussuunnitelma vuodelle 2010, liite 4c 4.1 Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika 5. Näytteenottosuunnitelmat vuosille