Kunnan elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportointi

Transkriptio

1 Liite 1 Kunnan elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportointi Taustatiedot A. Kunnan/valvontayksikön nimi * Siilinjärven ympäristölautakunta B. Minkä kuntien elintarvikevalvonnasta valvontayksikkö vastaa? * Siilinjärvi C. Lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot * Nimi * Virka-asema * Sähköposti * Susanna Haatainen terveystarkastaja Puh.* susanna.haatainen@siilinjarvi.fi D. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen on hyväksynyt seurantaraportin (pvm): hyväksyy maaliskuussa osana ympäristöterveydenhuol lon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia E. VASU -raportti komissiolle laaditaan VASUn jaottelun mukaisesti. Elintarvikevalvonta on jaoteltu VASUssa alla olevan mukaisesti, mutta kunnan viranomainen arvioi omaa elintarvikevalvontaansa yhtenä kokonaisuutena. Sektorikohtainen tarkastelu tehdään edellisen vuoden osalta Evirassa, mutta kukin valvontaviranomainen merkitsee tähän, mitä elintarvikevalvonnan osa-alueista sen valvontasuunnitelma koskee?* Maksullisuus Elintarvikkeiden alkutuotannon valvonta Olosuhdevalvonta ja kuljetukset Lihantarkastus ja siihen liittyvä valvonta Tuotevalvonta (elintarvikkeet) A. Onko suunnitelman mukaisen valvonnan maksullisuus otettu käyttöön elintarvikevalvonnassa?*. Minä vuonna? Milloin otetaan käyttöön? B. Valvonnasta saadut tulot * Valvontamaksuina saadut tulot ovat kokonaan ao. yksikön käytössä Valvonnasta saadut tulot eivät ole kohdentuneet ao. yksikölle Yksikkö on hyötynyt valvonnasta saaduista tuloista jollain lailla. Miten? 1

2 Tulojen kohdentamista kunnassa voi kuvata tässä: C. Ellei maksullisuutta ole otettu käyttöön, siihen oli syynä (*) Valvontasuunnitelman puuttuminen Maksutaksan puuttuminen Muu syy. Mikä? Valvontaa koskevat kysymykset Eläinlääkintöhuollon osalta kysytään kohdan A1 asioita ja muilta osin tämä kysely koskee vain elintarvikevalvontaa. 1 Virallisen valvonnan suunnitelmallisuus ja määrä Eläinlääkintähuolto A1. Valvontasuunnitelmien toteutuminen (eläinlääkintöhuoltolaki 685/ ) * Oliko valvontayksiköllä eläinlääkintöhuoltoa koskeva valvontasuunnitelma edellisenä vuotena? Toteutettiinko suunnitelmaa merkittävässä määrin? * Kunta voi kommentoida suunnitelmien toteutumisesta yleensä Elintarvikevalvonta Evira saa toteutuneet elintarvikevalvonnan tarkastusmäärät tietoonsa ELTU-lomakkeilta kunnittain ja toimialoittain. ELTU-tiedonkeruussa ei ole mukana tietoa valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, joten kunnilta pyydetään arviota valvontasuunnitelmansa toteutumisesta. Lisäksi tässä kohdassa selvitetään valvonnan maksullisuuden toteuttamista kunnassa. A. Onko elintarvikevalvontaa toteutettu valvontasuunnitelman mukaisesti? *, pääsääntöisesti, täysin B. Jos suunnitelmaa ei ole toteutettu, mitä on tehty toisin? (*) Tarkastusten määrä oli liian pieni Tarkastuksia ei ole tehty riittävän kattavasti erilaisiin kohteisiin Näytteitä on otettu liian vähän Tutkimuksia on tehty liian vähän Muuta, mitä?: C. Mistä syystä suunnitelmaa ei ole toteutettu? (*) an ulkopuoliset, epäilyyn perustuvat, tarkastukset ovat kuluttaneet resursseja Pitkäaikainen vajaus henkilövoimavaroissa Tilapäinen vajaus henkilövoimavaroissa (sairastumiset, virantäyttövaikeudet ) Vajausta muissa voimavaroissa a oli epärealistinen 2

3 Uusien kohteiden määrä yllätti Muu syy, mikä? Omavalvontasuunnitelmien hyväksymisaste ja riskinarviointi oli vuonna 2009 yksikössämme vielä pieni. Omavalvontasuunnitelmien tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä riskinarviointeihin on mennyt huomattavan paljon aikaa. Toisaalta valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeelliset tarkastusajat ovat liian pieniä tavanomaisiinkin tarkastuksiin. Haltijanvaihdoksia, tilojen muutoksia ja muita suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia oli reilu viidennes kaikista tarkastuksista. D. Mikäli valvontasuunnitelmaa ei ole toteutettu, kunta voi lyhyesti kuvata valvonnan kohdentamista. Valvontasuunnitelmaa toteutettiin pääsääntöisesti, mutta tarkastuksia suunnattiin elintarvikevalvonnan yleisten ja strategisten tavoitteiden mukaisesti riskeiltään merkittävimpiin kohteisiin. Yksi suunniteltu näytteenottoprojekti jätettiin toteuttamatta, koska se oli tarkoitettu alueelliseksi tiedonkeräystavaksi, mutta osallistujien puutteen vuoksi ei toteutunutkaan. E. Tarkastussuunnitelman toteutuminen * Kohteiden lkm * Suunnitellut tarkastukset Toteutuneet suunnitelman mukaiset tarkastukset lkm * an toteutumisaste (%) an ulkopuoliset (ns. epäilyyn perustuvat) tarkastukset* Elintarvikehuoneistot Alkutuotantopaikat Muut elintarvike-valvontako hteet F. Tarkastusten kattavuus * Kohteiden Tarkastettujenkoht Tarkastusten Tarkastuskäyntien lkm eiden kattavuus lukumäärä * (%) Elintarvikehuoneistot Alkutuotantopaikat Muut elintarvike-valvontako hteet G. Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma * Suunniteltuj en näytteiden an mukaan otetut näytteet * an toteutumis-a ste (näytteet) % an ulkopuoliste n (epäilyyn perustuvien) näytteiden määrä * Suunniteltuj en tutkimusten an mukaan tehdyt tutkimukset * an toteutumisa ste (tutkimukset ) % an ulkopuolisten (epäilyyn perustuvien) tutkimusten Toimijoiden lainkuuliaisuus ja tuotteiden säännöstenmukaisuus Kunnat voivat kommentoida säännöstenvastaisuuksien esiintymistä koskevia kysymyksiä, mutta muihin kohtiin kuin luvussa esitettyihin kysymyksiin todettujen säännöstenvastaisuuksien syistä kunnilta ei edellytetä vastausta. 2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien tyyppi ja frekvenssi 3

4 Evira laatii vastauksen ELTU-tiedonkeruun ja muiden viranomaisten antamien tietojen perusteella. Säännöstenvastaisuuksien määrästä saadaan kuva ELTU-tietojen perusteella tarkastelemalla toimijoihin kohdennettujen toimenpiteiden syitä, jotka on luokiteltu seuraavasti: omavalvonta yleinen hygienia koostumus laatu ja epäpuhtaudet pakkausmerkinnät muu syy A. Kunta voi halutessaan kommentoida alueensa toimijoiden lainkuuliaisuutta ja tuotteiden säännöstenvastaisuutta: 2.2 Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Evira laatii yhteenvedon säännöstenvastaisuuksien suhteellisesta esiintymisestä eri kohdetyypeissä mm. ELTU-tiedonkeruun ja eri valvontaviranomaisten tietojen perusteella. Kunnat voivat esittää kommenttejaan tähän liittyvistä kysymyksistä. A. Mikä oli havaittujen säännöstenvastaisuuksien suhteellinen osuus kullakin sektorilla? B. Ovatko säännöstenvastaisuudet ajan ja paikan suhteen satunnaisesti jakaantuneita (erot esim. kunnittain, valvojittain, toimialoittain)? C. Ovatko säännöstenvastaisuudet rakenteellisia, toiminnallisia vai lopputuotetta koskevia? Säännöstenvastaisuudet voi myös luokitella merkittävä/vähäinen jne. D. Onko säännöstenvastaisuuksia koko ketjussa vai ovatko ne keskittyneet alkutuotantoon tai ketjun loppupäähän. E. Voiko säännöstenvastaisuuksista päätellä, että tuotantoketjussa on kriittisiä valvontavaiheita? Todetuista säännöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Evira laatii vastauksen ELTU-tiedonkeruutietojen ja eri viranomaisten antamien vastausten perusteella. Kunta voi esittää tässä tietoja, joista arvelee olevan hyötyä koko maata koskevaa vastausta laadittaessa. A. Mitä mahdollisia riskejä alueellanne todettuihin säännöstenvastaisuuksiin liittyy? 4

5 B. Arvionne alueellanne todettujen säännöstenvastaisuuksien aiheuttamasta riskitason noususta? C. Syntyykö säännöstenvastaisuuksista joku yksittäinen spesifinen riski vai onko kyse yleisen riskitason kohoamisesta? Todettujen säännöstenvastaisuuksien syyt * A. Mistä säännöstenvastaisuudet käsityksenne mukaan johtuvat? Rastittakaa kohdetyypeittäin 0-2 mielestänne tärkeintä syytä säännöstenvastaisuuksiin.* Kohdetyyppi Alkutuotantopaikat Toimijoiden tietämättömyys Toimijoiden ammattitaido n puute Säännösten noudattamise n kalleus Valvonnan riittämättömät resurssit tai työvälineet Puutteellis et seuraamuk set Muu syy Elintarviketeollisuus Ravintolat ja tarjoilupaikat Myymälät Elintarvikevarastot Kuljetukset Muut B. Kunta voi kuvata muita syitä tässä Osa toimijoista pitää omavalvontasuunnitelmaa välttämättömänä pahana, jota ylläpidetään vain tarkastajan vuoksi. Omavalvonnan tarkoitusta ei ole ymmärretty tai sitä ei haluta ymmärtää. Tällöin suunnitelmatkaan eivät ole ajantasalla tai kirjaukset ovat puutteellisia. Toisaalta valvonnan taajuus vaikuttaa omavalvonnan tasoon siten, että liian harvoin tehdyt tarkastukset heikentävät omavalvonnan tasoa. Yrityksissä on henkilökunnan määrä minimissään ja silloin myös siivouksen tasosta tingitään. 3 Auditoinnit Evira saa tiedot AVIen tekemistä auditoinneista (ent. VAMU) muuta kautta, mutta muiden mahdollisten auditointien osalta kunta vastaa tässä esitettyihin kysymyksiin. A. Onko kunnan elintarvikevalvontaan tehty sisäinen tai ulkoinen auditointi edellisenä vuonna? *, sisäinen auditointi, ulkoinen auditointi. Auditoiva taho oli: ole auditoitu edellisenä vuonna B. Onko kunnan elintarvikevalvontaan tehty auditointi aiempina vuosina ( /2009)? *. Minä vuonna? C. Mikäli elintarvikevalvontaan on tehty edellisenä vuonna auditointi, vastataan myös (*):llä merkittyihin kysymyksiin: Mitkä toiminnan osa-alueet auditointiin? (*) Poikkeamat (*) 5

6 Kehittämisehdotukset (*) Vahvuudet (*) Noudatettiinko valvonnassa annettuja ohjeita? (*) Ovatko sovelletut menetelmät riittävän tehokkaita? (*) Onko valvontajärjestelmä riittävän tehokas asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi? (*) Auditoinnin johtopäätökset valvonnan toimivuudesta (*) 4 Toimet valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi A. Onko viranomaisella riittävästi resursseja toimijoiden neuvomiseksi ja ohjaamiseksi (elintarvikelaki 53 )? * B. Kunnan kommentteja Vuoden 2009 marraskuun alusta lähtien kuntaan on lisätty toinen terveystarkastajan virka, joten resurssit ovat parantuneet. 4.1 Toimet toimijoiden lainkuuliaisuuden varmistamiseksi A. Millaisia hallinnollisia pakkokeinoja tai rangaistuksia toimijoihin ja tuotteisiin on käytetty? * Hallinnolliset pakkokeinot (elintarvikelaki luku 7) Elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen (55 ) Kielto (56 ) Elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen (57 ) Haltuunotto (58 ) Elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös (59 ) EUn toisesta jäsenvaltiosta toimitettujen eläimistä saatavien elintarvikkeiden hylkääminen ensisaapumispaikassa (60 ) Elintarvikehuoneiston hyväksymisen peruuttaminen (61 ) Laboratorion hyväksymisen peruuttaminen (62 ) Kiireelliset toimet (63 ) Eviran päätös hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä (64 ) Markkinoinnin kieltäminen (65 ) Markkinoinnin oikaisu (66 ) Pakkokeinot kuluttajansuojalain perusteella (67 ) Uhkasakko tai teettämis- ja keskeyttämisuhka (68 ) Rangaistussäännökset (elintarvikelaki luku 10) Kunnan tekemät rikosilmoitukset terveysrikoksesta (rikoslaki 39/ ) tai Kunnan antamien seuraamusten lkm Kunnan tietoon tulleiden seuraamusten lkm 6

7 elintarvikerikkomuksesta (elintarvikelaki 79 ) elintarvikealalla Tietoon tulleet tuomiot terveysrikoksesta tai elintarvikerikkomuksesta kunnan alueella 4.2 Toimet virallisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi Tavoitteena on kuvata sellaisia toiminnan varmistamiseksi tehtyjä toimia, joita ei aiemmissa kohdissa ole tullut esille. Kunta voi antaa alla oleviin kohtiin kommentteja esimerkiksi omassa toiminnassa tehdyistä parannuksista. Evira laatii vastauksen koko maata koskien, esimerkiksi uuden lainsäädännön osalta. A. Uudet valvontakäytännöt B. Koulutus C. Mahdolliset lisäresurssit D. Uudet innovaatiot valvonnassa E. Priorisointi riittävien resurssien varmistamiseksi F. Muutokset organisaatioissa ja johtamisessa G. Toimijoiden ohjauksessa ja ohjeistuksessa tehdyt parannukset 5 Arvio yleisestä onnistumisesta Viranomainen kuvaa tässä oman toimintansa osalta elintarvikevalvonnan onnistumista. * A. Mikä on oma arvionne elintarvikevalvonnan onnistumisesta alueellanne?* Arvion on perustuttava tulosten analyysiin ja synteesiin sektorikohtaisesti. Asiakasvalitusten ja ruokamyrkytysepidemioiden vähäisen määrän huomioiden elintarvikevalvonta on onnistunut hyvin. Elintarvikehuoneistojen valvontaa pystyttiin lisäämään resurssilisäyksen ansiosta ja suunnitelman toteutumisaste ja valvonnan kattavuus on nyt tyydyttävällä tasolla. Alkutuotannon valvonta on ollut edellisvuodesta poiketen vähäistä. Tähän on syynä eläinlääkärien tilapäinen resurssivaje. Ilmoituksenvaraisten kohteiden valvonta on jäänyt liian vähäiseksi. Ne on katsottu riskejä ajatellen vähemmän merkityksellisiksi. B. Saavutettiinko elintarvikevalvonnalle asetetut yleiset tavoitteet?* Elintarvikkeiden määräystenmukaisuus: kyllä Korkealaatuinen valvonta: suunnitelmallisuus toteutuu hyvin resurssit huomioiden, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuvat hyvin, mutta kohdentamisessa ja tehokkuudessa parannusta on haettava riskinarviointien lisäämisen kautta Riskiperusteisuus ja tasapuolisuus: Riskiperusteisuus ei ole täysimääräisesti toteutunut, koska erillisiä arviointeja ei kaikkiin kohteisiin ole vielä tehty ja toisaalta valtakunnallisesti ei ole yhtenäistä arviointimallia. Tasapuolisuus toteutuu hyvin kunnan sisällä. Jäljitettävyys: kyllä Toimijoiden toimintaedellytysten parantaminen: uuden lainsäädännön ja tulkinnan ohjeistus on saatettu toimijoiden tietoon. Toisaalta, koska valvontaa ei täysimääräisesti ole pystytty toteuttamaan, ei 7

8 määräystenmukaisuuttakaan ole kattavasti valvottu. C. Saavutettiinko elintarvikevalvonnalle valvonta-asetuksessa asetetut tehokkuustavoitteet?* täysin. Resurssivajeen ja vaillinaisen riskinarvioinnin vuoksi kaikkea valvontaa ei ole pystytty toteuttamaan. D. Toimiiko koordinaatio viranomaisten välillä?* Ohjeistusta ja tulkintoja tarvitaan lisää. Ohjeistuksen puuttuessa kaikki viranomaistasot eivät tulkitse säädöksiä samalla tavalla. E. Oliko valvonta käsityksenne mukaan riittävän riskiperusteista?*. Riskejä on arvioitu tähän asti kohdetuntemuksella, joka on ollut riittävää huomioiden vähäiset ruokamyrkytysepäilymäärät ja asiakasvalitusten määrä on ollut pieni. Riskiperusteisuuden, tehokkuuden ja tasapuolisuuden yhdistäminen paranisi Suomessa valtakunnalllisen riskinarviointijärjestelmän avulla. 8