Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa on oltu huolestuneita syntyvyyden kehityksestä ja työikäisen/väestön ikärakenteen kehityksestä tulevina vuosikymmeninä Lastenhankinta-aikeisiin ja -toiveisiin yhteydessä olevat tekijät ovat yhteydessä myös toteutuneeseen lastenhankintaan Onko ihmisillä riittävästi/oikean suuntaista tietoa esimerkiksi hedelmällisyydestä tai raskauden mahdollisuudesta?
Syntyvyys laskee Suomessa 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 1,90 1,85 1,80 1,75 1,70 1,65 1,60 1,55 1,50 1,45 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys Kuvio: Väestöntutkimuslaitos. Lähde: Tilastokeskus
Ensimmäisen lapsen hankinta siirtyy 40 40 35 30 25 20 15 10 5 27,8 27,2 26,8 27,5 28,5 24,8 24,3 24,2 24,8 25,5 26,2 25,8 25,4 25,8 26,3 23,7 23,3 23,2 23,5 24,1 30,3 26,7 27,5 25,0 32,2 32,8 32,7 33,0 31,1 29,7 29,8 30,2 27,9 28,7 28,9 29,2 28,3 28,8 26,8 27,2 27,3 26,2 35 30 25 Miehet Naiset Isät Äidit 0 20 1930-34 1935-39 1940-44 1945-49 1950-54 1955-59 1960-64 1965-69 1970-74 1975-79 1980-84 Kohorttitarkastelu: ikä, jossa puolet kohortin jäsenistä on saanut 1. lapsen; Isät/äidit: ikä ensimmäisen lapsen syntyessä, vain vanhemmaksi tulleet
Lastenhankinnan polarisoituminen: lapsettomuus lisääntynyt, mutta myös 3+ Prosenttia 35 30 25 20 15 18 18 19 20 20 24 27 30 30 28 10 5 0 1950 1955 1960 1965 1970 1950 1955 1960 1965 1970 Lapseton 3+ lasta Väestöntutkimuslaitos: FINNUNION-aineisto, naiset 45-vuotiaana syntymäkohortin mukaan (Tilastokeskus)
Koulutus yhteydessä lapsilukuun naisilla Lapsettomat ja 3+ naiset (40-44-v.) Prosenttia 35 30 25 20 15 20 25 19 19 20 21 28 31 31 26 25 24 10 5 0 Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Lapseton 3+ lasta Kuvio: Väestöntutkimuslaitos. Lähde: Tilastokeskus
Miesten kohdalla erot vielä jyrkempiä lapsettomien kohdalla 40 38 Lapsettomat ja 3+ miehet (40-44-v.) Prosenttia 35 30 25 20 15 30 31 25 24 23 23 21 22 23 24 25 10 5 0 Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Lapseton 3+ lasta Kuvio: Väestöntutkimuslaitos. Lähde: Tilastokeskus
35 vuotta täyttäneiden ensisynnyttäjien osuus kasvaa Eri-ikäisten naisten osuus ensisynnyttäjistä, % 45 40 35 30 Prosenttia 25 20 15 10 5 30+vuotias 35+vuotias 40+vuotias 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Väestöliitto/Tilastokeskus
Perhebarometri 2015 o tiedot kerättiin alkuvuodesta 2015 o vastaajina 20-50-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat miehet ja naiset, joilla oli korkeintaan 3 lasta (suomenkielinen lomake) o kyselyyn vastasi 3180 henkilöä o Vastaajissa yliedustettuina naiset, suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla asuvat, korkeasti koulutetut o hanketta rahoittivat Alli Paasikiven Säätiö sekä Suomen Kotien Kukkasrahasto
Tuloksia Lastensaantia koskevat toiveet ja aikeet
Ihanteellinen perhekoko pienentynyt Lapsilukuihanne - keskiarvo 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 2,63 2,50 2,28 2,39 2,41 2,49 2,39 2,57 2,45 2,27 2,33 1,99 60 50 40 30 20 10 % Oma lapsilukuihanne Yleinen perhekokoihanne Ihanne 0/1 lasta, % Ihanne 3+ lasta, % 0,00 0 20-45-vuotiaat vastaajat, joilla korkeintaan kolme lasta
Ihanteellinen ikä saada ensimmäinen lapsi o Ihanteellisena pidetty ikä naiselle saada ensimmäinen lapsi on kohonnut lähes 1.5 vuodella vuodesta 1997 vuoteen 2015: 25.2 à 26.7 o Isäksi tulon ihanneikä on noussut yhdellä vuodella: 27.4 à 28.5 o Koulutetut nuoret aikuiset suosivat vanhemmaksi tuloa myöhemmällä iällä: korkea-asteen koulutuksen saaneista 30% oli sitä mieltä, että naisen olisi hyvä olla vähintään 30-vuotias ja lähes 60% että miehen tulisi olla vähintään 30-vuotias äidiksi/isäksi tullessaan.
Lastenhankinta-aikeet 20-34-v. lapsettomilla 0 lasta 1+ lasta Ei kantaa/ei vastausta Ei perusasteen jälkeistä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2015 2007 2002 1997 Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Epävarmojen osuus suurin vähiten koulutetuilla Epävarmuus vähentynyt, mutta lapsettomaksi jäämistä suunnittelevien osuus kasvanut selvästi
Kumppanin puute ja muut mielenkiinnon kohteet siirtävät lastenhankintaa lapsettomilla nuorilla aikuisilla Kaikki Naiset Miehet Kumppanin puute 43 41 46 Muut mielenkiinnon kohteet 37 45 26 Liian nuori/ei tunne itseään vielä kypsäksi 28 30 25 Elämäntyylistä luopuminen 28 34 20 Ei ajankohtaista parisuhteessani 24 30 17 Puoliso ei halua (vielä) lapsia 23 24 21 Taloudellinen tilanne estää 22 23 22 Työtilanne epävarma 21 21 21 Keskeneräiset opinnot 19 21 16 Haluan edetä ammatissa/uralla 18 21 13 20-40-vuotiaat vastaajat, syytä hyvin tärkeänä pitäneiden osuus, %
Lastenhankinnan lykkääminen terveyteen liittyvistä syistä Terveydelliset syyt estävät/siirtävät lapsensaantia o Vuonna 2008: 25-34-vuotiaat naiset: 7 %:lle tärkeä syy o Vuonna 2015: 25-34-vuotiaat naiset: 24 %:lle tärkeä syy Taustalla: matala koulutustaso 30% perusasteen tai keskiasteen koulutuksen saaneista 25-34-vuotiaista naisista piti terveyteen liittyviä syitä tärkeänä syynä siirtää lapsensaantia tai luopua siitä kokonaan.
Tuloksia Hedelmällisyyttä ja raskauden mahdollisuutta koskevat tiedot Tahaton lapsettomuus Toteutumattomat lapsitoiveet
Miten hyvin tiedetään iän vaikutuksesta naisen hedelmällisyyteen? 35 Minkä ikäisenä mielestäsi naisen hedelmällisyys ja mahdollisuus tulla raskaaksi alkaa heikentyä merkittävästi? 20-50-vuotiaat naiset/miehet 30 Naiset Miehet 25 Prosenttia 20 15 10 Naiset: 42% Miehet: 62 % 5 0
Ikä ja hedelmällisyys Missä ryhmissä tiedettiin heikoiten: (Heikot tiedot: Hedelmällisyys alkaa laskea merkittävästi 40. ikävuoden jälkeen / ei osaa sanoa : naiset 23.6%, miehet 43.1%) nuoret 20-24-v. (naiset 35%, miehet 57%) 40+v. naiset (30%), 45+v. miehet (52%) lapsettomat ja 3+-lapsiset perusasteen koulutuksen varassa olevat (naiset 40%, miehet 55%) keskiasteen ammatillinen koulutus (naiset 25%, miehet 45%)
Kaipaisitko lastenhankinnan päätöksentekoon tai hedelmällisyyteen liittyvää neuvontaa asiantuntijoilta? Joka kymmenes 20-40-vuotias naisvastaaja kaipaisi asiantuntijan neuvoja tai tukea (miehet: n. 6 %) Lähes yhtä moni ei osannut sanoa mielipidettään. Lapsettomat ja 25-34-vuotiaat kaipasivat neuvontaa muita useammin. (koulutusryhmien väliset erot pieniä)
Tahaton lapsettomuus o FINRISKI 2002: 21.7% 35-44-vuotiasta naisista; FINRISKI 2007: 23.5% 35-44-vuotiaista naisista; TERVEYS 2011: 20 % 30-44-vuotiasta naisista raportoi lapsettomuuskokemuksia (Peltonen et al. 2008; Koponen ym. 2012) o 2015: 35-44-vuotiaista naisista 24.7% ilmoitti kohdanneensa vaikeuksia raskaaksitulon kanssa o 40-50-vuotiaista lapsettomista naisista joka kymmenes (11 %) 20 oli kohdannut vaikeuksia 15 tulla raskaaksi. 10 8 Prosenttia 35 30 25 5 Tahatonta lapsettomuutta kokeneiden naisten osuus ikäryhmittäin, 2015 21 27 18 0 20-29 30-39 40-50 Kaikki
Missä väestöryhmissä lapsitoiveet jäävät toteutumatta muita useammin? Keskimäärin ero ihanteellisena pidetyn ja toteutuneen lapsiluvun välillä on noin 0.4 lasta Lähes 28 % barometritutkimuksen vastaajista ei ollut tavoittanut ihanteellisena pitämäänsä perhekokoa
Missä väestöryhmissä lapsitoiveet jäävät toteutumatta muita useammin? % 70 60 50 40 30 20 10 0 40-50-vuotiaat vastaajat, ihanteellinen lapsiluku>toteutunut lapsiluku, %
Yhteenvetoa (1) Lastensaannin polarisoituminen ja koulutusryhmien väliset erot : ongelmat/haasteet yhteydessä muihin hyvinvointieroihin (matala koulutustaso) Lastenhankintaihanteet * keskimääräinen ihannelapsiluku alentunut * lapsettomuuden ihanne kasvanut * vanhemmaksitulon ihanneikä kohonnut Miesten lapsitoiveet jäävät useammin toteutumatta kuin naisten
Yhteenvetoa (2) Terveydellisten syiden merkitys 25-34-vuotiailla lapsensaannin esteenä? Aikuisikäisellä väestöllä on selviä puutteita hedelmällisyyttä ja raskaaksitulon mahdollisuuksia koskevissa tiedoissa. Kovin moni ei kuitenkaan koe tarvitsevansa asiantuntijoiden neuvontaa tai opastusta: miten asiallista tietoa hedelmällisyydestä voitaisiin parhaiten välittää?
Kiitos! Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos anneli.miettinen@vaestoliitto.fi