HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Makasiini # 49492

RAPORTTI 49492 1 (13) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 SISÄLTÖ Johdanto... 2 1.1 Henkilöstötilinpäätös... 2 1.2 Ylijohtajan katsaus... 2 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.1 Henkilöstömäärä... 4 2.2 Henkilötyövuodet... 4 2.3 Henkilöstörakenne... 4 Kokoaikaisuus... 4 Määräaikaisuus... 4 Sukupuolirakenne... 5 Ikärakenne... 5 Koulutusrakenne... 5 3 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset... 6 3.1 Henkilöstöpanokset ja työajan käyttö... 6 3.2 Palkkausmenot... 6 3.3 Työvoimakustannukset yhteensä... 6 3.4 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 2008... 7 4 Henkilöstön motivaatio ja osaaminen/työkunto... 8 4.1 Henkilöstökoulutus... 8 Koulutuspäivät, ajankäyttö kehittymiselle ja kustannukset... 8 Koulutustasoindeksi... 8 4.2 Työtyytyväisyys ja työkunto... 9 Työkuntoa ylläpitävä toiminta... 9 Työtyytyväisyys... 9 Henkilöjohtaminen... 10 Sairauspoissaolot... 10 Vaihtuvuus... 11 Luonnollinen poistuma... 11 Eläköityminen... 12 5 Henkilöstöinvestoinnit... 12 6 Henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutuminen... 13 6.1 Esitettävät tunnusluvut... 13 Liitteet - Tahti-järjestelmän kaikki henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2009, liite 1

RAPORTTI 49492 2 (13) Johdanto 1.1 Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätöksen sisältö noudattaa Valtiovarainministeriön ja valtion työmarkkinalaitoksen Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, henkilöstötilinpäätös -julkaisun mukaista jaottelua. Tähän henkilöstötilinpäätökseen on kerätty Tiken toiminnan kannalta keskeiset henkilöstötunnusluvut. Tilinpäätöksessä on myös esitetty Tahti -järjestelmästä saatavia tietoja ja tuotu esiin Tahti -järjestelmän antamat vertailutiedot. Henkilöstötilinpäätöksen tulkitseminen ja johtopäätökset tehdään eri foorumeilla, kuten johtoryhmissä, esimiesfoorumissa ja Tyhy-ryhmässä. Näkemyksiä kerätään myös suoraan henkilöstöltä. Henkilöstötilinpäätös on osa Tiken toiminnan seurantaa. 1.2 Ylijohtajan katsaus Tiken asema ja tehtävät olivat kahden laajan tarkastelun kohteena vuoden 2009 aikana. Tilastotoimeen kohdistui osaltaan koko valtion tilastotoiminnan tehostamista ja alueellistamista selvittäneen työryhmän työ, johon Tikekin osallistui. Tietohallintotehtävien kehittämis- ja järjestämisselvitys esitti kehittämistoimia maatalous- ja elintarvikehallinnon yhteisen tietohallinnon suhteen. Selvitykset vaativat tikeläisiltä panostusta ja työaikaa ja aiheuttivat epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Tiken jatko itsenäisenä virastona, joka varmistui maa- ja metsätalousministerin päätöksellä 7.10.2009, oli helpotus ja ilon aihe koko Tiken henkilöstölle. Toimintojen keskittäminen perustehtäviin ja muiden tehtävien karsiminen ovat edelleen vaikuttaneet Tikessä sekä palveluihin että niitä tuottavaan henkilöstöön. Tukipalveluiden henkilöstö on ollut muutosturvatoimenpiteiden kohteena edelleen vuonna 2009. Tukitehtävät vähenevät merkittävästi vuoden 2010 lopussa Maaseutuviraston siirtyessä Seinäjoelle. Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen ja monipuolisten muutosturvatoimenpiteiden tarjoaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, osaamista ja resursseja. Tulevien vuosien henkilöstön kehittämisen ja osaamisen haasteet liittyvät ict - palveluille asetettaviin tehostamis- ja yhteensopivuusodotuksiin, joita ovat mm. sähköisen asioinnin laajamittainen kehittäminen. Sähköisellä asioinnilla tarjotaan julkisia palveluita ja tietoja verkon kautta sekä kehitetään kokonaisia palveluprosesseja. Monipuoliset käyttäjille tarjottavat palvelut edellyttävät useiden järjestelmien yhteentoimivuutta ja laajentavat hallittavaa tietojärjestelmäkokonaisuutta. Monimutkaisuus lisääntyy ja laajojen kokonaisuuksien hallinta edellyttää sekä teknistä osaamista että järjestelmällistä ja laadukasta ohjelmistotuotantoa. Samaan aikaan on haasteena tuottavuusohjelman toimeenpano ja palvelukyvyn parantaminen pienenevillä resursseilla. Yhteistyö ja verkostomainen toiminta lisääntyy myös valtionhallinnossa ja Tiken toimintaympäristössä. Se tarjoaa toiminnalle ja henkilöstölle uusia haasteita ja monia mahdollisuuksia. IT -palvelutoiminnan puolella asiakasvirastojen kanssa rakennettavat yhteistyömuodot ovat sekä virallisia projekti-, ohjaus- ja johtoryhmiä kuin epävirallisempia toiminnan kehittämisryhmiä. Tilastopuolella Lynetverkostossa tehtävä yhteistyö mahdollistaa hallinnonalan tilastokokonaisuuden kehittymisen yhtenäisesti.

RAPORTTI 49492 3 (13) 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön katsaus Tike aloitti vuoden 2009 uudenlaisessa organisaatiorakenteessa. Koko henkilöstölle lähetettiin ylijohtajan kirje, jossa kerrottiin henkilökohtaisesti jokaisen uusi toimialue, yksikkö ja esimies vuoden vaihteen jälkeen. Organisaationrakenteen uusimisen kanssa toteutettiin samaan aikaan Tiken strategian arviointi. 2008 aloitettu strategiatyö jatkui henkilöstöä osallistavalla toimeenpanolla. Tämä toteutettiin Strategia Roadshown avulla. Roadshow pidettiin toimialueittain, ja Tiken johto kertoi näkemyksensä strategiasta. Johto myös vastasi sekä ennalta lähetettyihin että tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Ministeriön tiedotustilaisuus 1.4.2009, koskien Tiken toimintojen uudelleenjärjestelyitä, siirsi strategiatyön viimeistelyn syksyyn. Vuonna 2009 osaamisen kehittämistoimenpiteet jatkuivat normaalisti strategian ja organisaatiouudistuksen toimeenpanon ohessa. Esimiestoiminnan ja -osaamisen kehittäminen oli keskeinen teema tulevaisuuteen valmistautumisessa. Vuonna 2008 käynnistettyyn MMM:n hallinnonalan JETtutkintoon (johtamisen erikoisammattitutkinto) osallistui 5 tikeläistä, samoin 2009 käynnistettyyn JET 2-ohjelmaan. Jälkimmäisessä esimiesten joukkoa vahvistettiin asiantuntijoilla matriisiajattelun edistämiseksi. Esimiestyötä tuettiin myös lähes kuukausittaisen esimiesfoorumin avulla (10 esimiesfoorumia vuonna 2009). Suuri osa muista ammatillisen osaamisen kehittämistoimenpiteistä kohdistui tietotekniikan alueelle, muotoina sekä koulutukset että sisäiset tietoiskut toimialueiden sisällä ja välillä. Toimialueiden kehittämistilaisuuksissa myös jäsennettiin tarvittavaa osaamista, mm. tilastopalveluiden toimialue laati tulevaisuuden osaamisprofiilia ja hallintopalveluissa keskityttiin henkilökohtaisen voimaantumisen alueelle. Muutosturvatoimenpiteitä jatkettiin. Työhyvinvoinnin edistämistä tukeva Tyhy-ryhmä ja virkistystoimikunta työskentelivät säännöllisesti, ja vuosittainen henkilöstötoimijoiden oma kehittämispäivä pidettiin lokakuussa. Uutena käytäntönä voi mainita Tyhy-ryhmän organisoiman vuoden tikeläisen palkitsemisen, mikä tapahtui Tike-infon yhteydessä. Tike-infoja, eli koko henkilöstölle suunnattuja aamupäivän tiedotustilaisuuksia pidettiin kaksi: keväällä ja loppuvuodesta. Puolen tunnin iltalypsyjä pidettiin viikoittain (jotka sittemmin palautettiin aamulypsyiksi ja harvennettiin tapahtuvaksi 2 viikon välein). Tiken yhteiset kehittämispäivät pidettiin kesäkuussa Riihimäellä, aiheena oli Tiken tuleva muutos, ja ryhmissä työstettiin muutosskenaarioita. Kaksipäiväiseen tapahtumaan oli yhdistetty kehittämistä ja mukavaa yhteistoimintaa kuten naurujoogaa ja kaupunkivisaa. Toimialueet pitivät lisäksi syksyllä omia kehittämispäiviään. Työtyytyväisyyskysely VM Baro toteutettiin lokakuussa ja heti sen perään henkilöjohtamisen arvioinnit. Ensimmäisen vaiheen kehityskeskustelut aloitettiin joulukuussa, ja joulukuulle myös sijoittui vuosittainen EFQM- itsearviointi. Henkilökohtaiset tavoite- ja kehittymissuunnitelmat laadittiin jo alkukevään kehityskeskusteluissa. Samoin alkuvuodesta käytiin henkilökohtaiset muutostukea kartoittavat keskustelut toimisto- ja virastopalveluiden henkilöstön osalta.

RAPORTTI 49492 4 (13) 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstömäärä Taulukko 1. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio 2009 Henkilöstön lukumäärä 231 210 215 121923 Muutos % -8,3-1,9 2,4 0,8 2.2 Henkilötyövuodet Taulukko 2. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Henkilötyövuodet (htv) 221,3 203,3 (-8,1%) 208,4 (2,5 %) 117642,0 (0,4%) 2.3 Henkilöstörakenne Kokoaikaisuus Tiken hallinnonalalla tapahtuneiden organisaatiomuutosten seurauksena (mm. Mavin perustaminen) Tiken henkilöstömäärä on vähentynyt aiempina vuosina, mutta v. 2009 oli kasvua 2,5 %. Tämä on enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Kasvu johtui usean vuonna 2008 avoimeksi tulleen tehtävään kohdistuneen rekrytoinnin siirtymisestä vuoden 2009 puolelle. Taulukko 3. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Kokoaikainen henkilöstö 202 (87,4 %) 190 (90,5 %) 199 (92,6 %) 91,4 % Osa-aikainen henkilöstö 29 (12,6 %) 20 (9,5 %) 16 (7,4 %) 8,6 % Määräaikaisuus Tiken osa-aikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt vuoden 2009 aikana. Osaaikaisen henkilöstön osuus on myös pienempi kuin valtiolla keskimääriin. Taulukko 4. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Vakinainen henkilöstö, % 84,8 85,2 89,8 74,6 Määräaikainen henkilöstö, % 15,2 14,8 10,2 25,4 Tiken vakituisen henkilöstön osuus on kasvanut ja on suurempi kuin valtiolla keskimäärin.

RAPORTTI 49492 5 (13) Sukupuolirakenne Taulukko 5. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Naisten %-osuus henkilöstöstä 54,1 49,5 47,9 49,6 Miesten %-osuus henkilöstöstä 45,9 50,5 52,1 50,4 - Vakinainen henk., naiset, lkm(%) 102 (44,2) 89 (42,4) 93 (43,3) * - Vakinainen henk., miehet,lkm(%) 94 (40,6) 90 (42,9) 100 (46,5) * - Määräaik. henk., naiset, lkm(%) 23 (9,9) 15 (7,1) 10(4,6) * - Määräaik. henk., miehet, lkm(%) 12 (5,1) 16 (7,6) 12 (5,6) * * Ei vertailulukua Tahti-järjestelmässä Ikärakenne Taulukko 6. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Keski-ikä 41,1 41,1 41,6 44,0 Yli 45-v. osuus % 38,1 37,1 38,6 50,5 Koulutusrakenne Tiken keski-ikä on hienoisesti noussut, mutta on alempi kuin valtiolla keskimäärin. Koulutusasteet: 1-2. perusaste, 3-5 keskiaste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste, 8 tutkijakoulutusaste (lisensiaatti tai tohtori). Taulukko 7. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus * Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus ** 45,8 51,9 53,5 45.6 34,1 35,7 36,3 36,1 Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai 1,4 1,9 2.3 10,0 tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %- osuus *** * koulutusasteet 6-8, ** koulutusasteet 7-8, *** koulutusaste 8 Tiken koulutustaso on noussut vuosittain, ja korkeakoulutettuja on enemmän kuin valtiolla keskimäärin.

RAPORTTI 49492 6 (13) 3 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Taulukko 8. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 81,0 77,9 79,8 82,1 8,2 4,7 4,6 3,6 3.1 Henkilöstöpanokset ja työajan käyttö Sairauspoissaoloajan % osuus vuosityöajasta on hienoisesti vähentynyt vuoden ja kahden vuoden takaisesta, mutta on korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Taulukko 9. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Henkilöstö lkm 231 210 215 121923 Henkilötyövuodet lkm 221,3 203,3 208,4 117624 Henkilötyövuoden hinta /htv 46 179 50829,5 54299,2 50826,9 3.2 Palkkausmenot Tiken henkilötyövuoden hinta on hieman korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Työvoimakustannuserät 2009 Taulukko 10. euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. Palkkasumma 9 030 373 128,5 100,0 79,8 II. Tehdyn työajan palkat 7 025 083 100,0 77,8 62,9 III. Välilliset työvoimakustannukset 4 289 508 61,1 47,5 37,9 IV. Työvoimakustannukset yhteensä 11 314 591 161,1 125,3 100,0 3.3 Työvoimakustannukset yhteensä Tiken välilliset työvoimakustannukset ovat korkeampia kuin valtiolla keskimäärin. Taulukko 11. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Kokonaistyövoimakustannukset, /vuosi (muutos % vert. edellinen v.) 10 219 51 (-16%) 9 990 493 (-2,0%) 11 314 591 (9,5%) 4,5 % Tiken kokonaistyövoimakustannukset ovat lisääntyneet ja kasvu on ollut suurempaa kuin valtiolla keskimäärin.

RAPORTTI 49492 7 (13) 3.4 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 2008 Taulukko 12. Toteuma 2009 A. VÄLILLISET PALKAT %-osuus tehdyn työajan palkoista 28,5 01. lomaraha 4,6 02. vuosiloma-ajan palkat 17,0 03. lapsen syntymä ja hoito 0,4 04. sairausajan palkat 4,5 05. eri virkavapaudet 0,4 06. reservin kertausharjoitukset 0,0 07. palkalliset arkipyhät (kk-palkkaiset) 0,0 08. palkalliset arkipyhät (tuntipalkkaiset) 0,0 09. ammattiyhdistystoiminta 0,0 10. yhteistoiminta 0,1 11. työsuojelun yhteistoiminta 0,0 12. virkistystoiminta 0,0 B. SOSIAALITURVA %-osuus tehdyn työajan palkoista 25,4 13. työnantajan sotu-maksut 3,9 14. LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 15. vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 16. VEL-eläkemaksut 23,0 17. tapaturmavakuutusmaksut 0,3 19. ryhmähenkivakuutusmaksut 0,1 20. sairasvak. palautukset -1,8 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET %-osuus tehdyn työajan palkoista 7,2 21. virka- ja suojapuvut 0,0 22. vapaat matkat 0,0 23. koulutus 2,5 24. työsuojelu 0,0 25. väestönsuojelu 0,0 26. terv.- ja sairaudenhoito 1,3 27. työpaikkaruokailu 0,4 28. virk.- ja sosiaalitoiminta 2,9 29. muut kustannukset 0,0 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET %-osuus tehdyn työajan palkoista 61,1

RAPORTTI 49492 8 (13) 4 Henkilöstön motivaatio ja osaaminen/työkunto 4.1 Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät, ajankäyttö kehittymiselle ja kustannukset Taulukko 13. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Koulutuspäivät/htv 2,8 5,3 3,4 1,3 (4,2 v. 2008) Työajan kirjaus henkilöstön kehittäminen toiminnolle (lähde: TAS) 4,2-7,0 - Koulutukseen osallistuneiden %- osuus henkilöstöstä (lähde: Tahti) Koulutuskustannukset /htv (lähde: kirjanpito) 79,1 77,5 51,6 26,8 (71,2 v. 2008) 657 810 775* - * ei sisällä muutosturvakoulutukseen varattuja rahoja (VM), muutoin luku olisi hieman suurempi eli 843 /htv Koulutustasoindeksi Tikessä koulutuspäivien määrä on vähentynyt edellisvuodesta, samoin koulutukseen osallistuneiden määrä. Sama ja vielä voimakkaampi suuntaus on ollut valtiolla. Henkilöstön kehittäminen toiminnolle kirjattu työaika Tikessä on kuitenkin noussut. Koulutuskustannukset ovat hieman laskeneet, jos mukaan ei lasketa erillisiä muutosturvatoimenpiteisiin myönnettyjä rahoja. Henkilöstön näkökulmasta laskua ei kuitenkaan ole tapahtunut (yht. 843 /htv). Taulukko 14. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Koulutustasoindeksi 5,2 5,2 5,3 5,3 - Naiset 5,1 5,3 5,4 * - Miehet 5,2 5,1 5,2 * * Ei vertailulukua Tahti-järjestelmässä Koulutustasoindeksi todentaa se, että Tiken koulutustaso on noussut ollen nyt sama kuin valtiolla keskimäärin.

RAPORTTI 49492 9 (13) 4.2 Työtyytyväisyys ja työkunto Työkuntoa ylläpitävä toiminta Työtyytyväisyys Tiken työhyvinvointiryhmä pyrkii vaikuttamaan työhyvinvointia edistäviin tekijöihin, mm. johtamiseen. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana 9 kertaa. Lisäksi järjestettiin henkilöstötoimijoiden oma kehittämispäivä lokakuussa. Työtyytyväisyyskysely (VM Baro) toteutettiin vuoden 2009 lokakuussa. Taulukko 15. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Johtaminen 3,3 3,3 3,4 3,3 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,5 3,5 3,6 3,7 Palkkaus 3,1 3,0 3,2 2,9 Osaamisen kehittäminen 3,3 3,3 3,4 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,6 3,7 3,8 3,7 Työolot 3,2 3,4 3,3 3,5 Tiedonkulku 3,0 3,2 3,1 3,1 Työnantajakuva, arvojen selkeys ja toteutuminen 3,0 3,0 3,1 3,3 Kyselyn keskiarvo 3,2 3,3 3,4 3,4 Tiken työtyytyväisyys nousi edellisvuoteen verrattuna. Parannusta koettiin tapahtuneen lähes joka alueella. Työolojen ja tiedonkulun kuitenkin koettiin hienoisesti heikentyneen.

RAPORTTI 49492 10 (13) Henkilöjohtaminen Henkilöjohtamisen eli oman lähiesimiehen arviointi toteutettiin vuoden 2009 marraskuussa. Arviointi sisältyy Tiken johtamisen ja suunnittelun vuosikelloon (vakiintunut käytäntö ja tunnusluku). * ypj : yksikön päälliköt + johto, tv: tiiminvetäjät (silloinen org. rakenne) Taulukko 16. 2006 2007 2008 2009 1. Työskentelee Tiken arvojen/toimintatapojen mukaisesti ja innostaa muita omalla esimerkillään. ypj 3,2 tv 3,3 3,4 3,1 3,4 3,3 2. On luotettava ja toimii oikeudenmukaisesti vaikeissakin tilanteissa. ypj 3,2 tv 3,5 4. Kantaa vastuun päätöksistään esimiehenä. ypj 3,4 tv 3,5 5. Kannustaa alaisiaan ja antaa sekä ottaa vastaan rakentavaa palautetta. ypj 3,1 tv 3,4 3,4 3,2 3,5 3,3 3,2 3,1 3,4 3,4 3,5 3,5 3,4 3,4 6. Pitää alaisensa tilanteen tasalla ja informoi muutoksista riittävän ajoissa. ypj 3,0 tv 3,2 3,2 3,1 3,3 3,2 7. On alaistensa tavoitettavissa. ypj 3,2 tv 3,5 Keskiarvo ypj* 3,2 tv* 3,4 3,3 3,4 ypj 3,3 tv 3,2 3,6 3,5 3,4 3,4 Tyytyväisyys omaan ja oman yksikön esimieheen pysyi samalla tasolla. Hienoista laskua oli kuitenkin muutamilla alueilla, kun tarkastellaan arviointiperusteita yksitellen (arvojen/ toimintatapojen mukainen toiminta ja innostaminen, tilanteen tasalla pitäminen ja informointi, tavoitettavuus). Sairauspoissaolot Taulukko 17. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Sairauspoissaolot, pv/htv 8,5 10,7 11,3 8,6 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 80,8 76,5 79,3 74,4 29,0 27,1 25,1 43,0 Tiken sairauspoissaolot ovat nousseet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Ne ovat myöskin korkeammat kuin valtiolla keskimäärin. Terveysprosentti on myös laskussa ja on selvästi pienempi kuin valtiolla keskimäärin.

RAPORTTI 49492 11 (13) Työterveyshuollon käynnit Taulukko 18. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Sairaanhoitokäynnit lääkärillä 633 665 637 Erikoislääkärin konsultaatiot 87 109 117 Työterveyshoitajalla käynnit 61 91 65 Fysioterapeutilla käynnit 159 167 194 Laboratoriotutkimuksia 715 726 894 Röntgentutkimuksia 103 88 118 Käynnit yhteensä 1758 1846 2025 Käynnit/henkilö 7,6 8,8 9,4 Tiken työterveyshuollon käynnit ovat kasvaneet. Erityisesti laboratorio- ja röntgentutkimusten osuus on lisääntynyt. Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus: vuoden aikana toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %- osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä Tulovaihtuvuus: vuoden aikana palvelukseen otettujen uusien henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Taulukko 19. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 - Lähtövaihtuvuus-% 24,3 5,2 4,3 * - Tulovaihtuvuus-% 2,9 9,5 7,1 * Luonnollinen poistuma * Ei vertailulukua Tahti-järjestelmässä Tiken tulovaihtuvuus on vuonna 2009 ollut suurempi kuin lähtövaihtuvuus. Kuitenkin sekä tulo- että lähtövaihtuvuus ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2007 luvuissa näkyy organisaatiomuutos eli Maaseutuviraston (Mavi) perustaminen.. Vuoden aikana toisen työnantajan palvelukseen, eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden henkilöiden lukumäärän % -osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä (mukana myös palkattomalla virkavapaalla olijat). Taulukko 20. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Luonnollinen poistuma-% 25,4 7,4 9,0 * * Ei vertailulukua Tahti-järjestelmässä

RAPORTTI 49492 12 (13) Eläköityminen Taulukko 21. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Eläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä * Ei vertailulukua Tahti-järjestelmässä 1,1 2,2 1,4 * 5 Henkilöstöinvestoinnit Taulukko 22. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Koulutuskustannukset, /htv 657 810 775 509 Työterveyshuolto, /htv 406 432 439 195

RAPORTTI 49492 13 (13) 6 Henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutuminen 6.1 Esitettävät tunnusluvut Henkilöstöpäätöksessä esitetään Tiken toiminnan ja johtamisen kannalta keskeiset tunnusluvut. Tiken tulossopimuksessa olevat henkilöstövoimavaroja koskevat tunnusluvut on esitetty taulukossa 23. Taulukko 23. Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Valtio yht. 2009 Henkilötyövuodet 221,3 210 208,4 117624,0 Koulutustasoindeksi 5,2 5,2 5,3 5,3 Koulutuksen laajuus: koulutukseen osallistuneiden %- osuus henkilöstöstä 79,1 77,5 51,6 26,8 Koulutuspäivät/htv 2,8 5,6 3,4 1,3 Koulutuskustannuks et, /htv (ostokoulutukset) Sairauspoissaolot, pv/htv 657 810 775 509,4 8,3 10,7 11,3 8,6 Tunnuslukujen valossa Tike on nuorekas organisaatio, jossa on vakituisia palvelussuhteita enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Koulutusta kuvaavan koulutustasoindeksin ja koulutusinvestointien osalta voidaan todeta suotuisaa kehitystä. Samoin työtyytyväisyys on parantunut lähes joka alueella. Pohdintaa ja mahdollisia toimenpiteitä vaatinevat ne alueet, joissa Tike osoittaa epäsuotuisaa kehitystä muuhun valtionhallintoon verrattuna: korkeat kokonaistyövoimakustannukset, kasvaneet sairauspoissaolot ja aleneva terveysprosentti. Työtyytyväisyyskyselyssä olivat lisäksi hienoisesti madaltuneet arviot työoloista ja tiedonkulusta. Allekirjoitukset Helsingissä 7. päivänä kesäkuuta 2010 Ylijohtaja Marjo Bruun Henkilöstön kehittämispäällikkö Eeva Sankari JAKELU Koko Tike