Valtion henkilöstötilinpäätös 2011
|
|
- Iivari Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012
2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi Helsinki 2012
3 Sisältö 1 Johdanto Henkilöstörakenne Henkilöstön määrä Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Sukupuolirakenne Ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön vaihtuvuus ja poistuma Henkilöstön rekrytointi Työvoimakustannukset ja ansiokehitys Työvoimakustannukset Henkilötyövuoden hinta Ansiokehitys Työajan käyttö Henkilöstön työhyvinvointi Työtyytyväisyys Tyytyväisyys johtamiseen Sairauspoissaolot Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstökoulutus Osaamisen kehittäminen Asiakastyytyväisyys... 29
4
5 5 1 Johdanto Valtion henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus on tarjota tietoa valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön tilasta. Tarkasteluvuosi on 2011, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä esitellään myös pidemmällä aikajaksolla. Tiedot perustuvat työnantajan käytössä olevaan Tahti-henkilötietojärjestelmään, jonne on koottu yksittäisten virastojen tietoja 1. Henkilöstötilinpäätös sisältää tietoja henkilöstörakenteesta, henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista ja ansiokehityksestä, henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä sekä asiakastyytyväisyydestä. Tahti-järjestelmän käyttöönoton myötä virastot saivat kehittämistyössään tarvitsemat henkilöstön tilaa eri hallinnonaloilla, virastotyypeissä ja valtiolla yhteensä kuvaavat vertailutiedot Tahtista. Tämän vuoksi tässä julkaisussa tulokset esitetään aiemmista henkilöstötilinpäätöksistä poiketen vain valtio yhteensä tasolla. Lisätietoja, muun muassa aikasarjatilastoja valtion henkilöstön tilasta löytyy valtiovarainministeriön nettisivuilta ( Henkilöstötilinpäätöksen kirjoitti valtiovarainministeriössä tehtäväkierrossa ollut erikoissuunnittelija Ville-Valtteri Handolin. 1 Vuoden 2011 tiedot ovat ennakkotietoja.
6 6
7 7 2 Henkilöstörakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2011 valtion budjettitalouden piirissä työskenteli päätoimisesti henkilöä, mikä on 3,4 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta. Viime vuosikymmeninä valtion budjettitalouden virastot ja laitokset, niiden tehtävät ja henkilöstö ovat muuttuneet merkittävästi. Henkilöstön määrä on vähentynyt vuoden henkilöstä vuoden henkilöön (Kuvio 1). Tästä noin henkilön (60 prosentin) vähennyksestä valtaosa on seurausta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Viimeisimpänä suurempana muutoksena oli yliopistojen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2010 alussa. Kuvio 1. Henkilöstön määrä valtiolla vuosina Henkilömäärä Valtion toiminnot liittyvät keskeisten ja välttämättömien yhteiskunta-, elinkeino- ja kansalaispalvelujen tuottamiseen ja palvelujen tuottamisen ohjaamisen ja sääntelyyn. Eniten henkilöitä työskenteli turvallisuustoiminnan, elinkeinotoiminnan palveluiden ja tutkimustoiminnan toimialoilla (kuvio 2).
8 8 Kuvio 2. Valtion henkilöstön lukumäärä hallinnonaloittain vuonna Henkilömäärä Turvallisuustoiminta Elinkeinotoiminnan palvelut Tutkimustoiminta Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut Oikeustoimi Ministeriötason toiminta Alue- ja ympäristöpalvelut Toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja koulutuspalvelut Liikenne ja liikennepalvelut Kulttuuripalvelut Muut toiminnat Valtiolla käytettäviä palvelussuhteita ovat virkasuhde ja työsopimussuhde. Henkilöt, joiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttämistä, ovat virkamiehiä ja heidän palvelussuhteensa on virkasuhde. Henkilöt, joiden tehtäviin ei julkisen vallan käyttäminen kuulu, ovat työsopimussuhteessa valtioon. Vuonna 2011 henkilöstöstä 87,0 prosenttia oli virkasuhteessa ja 13,0 prosenttia työsopimussuhteessa. 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Vuonna 2011 valtion budjettitalouden piirissä olevasta henkilöstöstä 93,4 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti ja 6,6 prosenttia osa-aikaisesti. Toiminnallisesti osa-aikatyö soveltuu tehtäviin, joiden suorittaminen voidaan helposti jakaa useampien henkilöiden kesken. Henkilöstölle osa-aikainen työ antaa esimerkiksi paremman mahdollisuuden sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän, mikä edistää työssä jaksamista. Viimeisten viiden vuoden aikana eli vuodesta 2007 osa-aikaisten osuus on laskenut lähes kahdella prosenttiyksiköllä (kuvio 3). Osa-aikaisuus oli selkeästi yleisempää naisilla (9,5 prosenttia) kuin miehillä (3,8 prosenttia). Naisilla osa-aikaisuuden korostumista selittävät esimerkiksi lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osa-aikaeläkkeen yleisempi käyttö. Vuonna 2011 valtion henkilöstöstä 86,1 prosenttia työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa ja 13,9 prosenttia määräaikaisessa palvelussuhteessa (kuvio 3). Määräaikaisten määrä on laskenut, sillä esimerkiksi vielä vuonna 2007 määräaikaisissa palvelussuhteissa oli 25,6 prosenttia valtion henkilöstöstä (kuvio 3). Laskua selittää etenkin yliopistojen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Määräaikaiset palvelussuhteet olivat yleisempiä naisilla (15,9 prosenttia) kuin miehillä (12,1 prosenttia). Määräaikaisen työvoiman käytön avulla virastot kykenevät paremmin vastaamaan työmäärän muutoksiin. Myös esimerkiksi vanhempainvapaisiin ja muihin virkavapaisiin liittyvät sijaisuudet edellyttävät määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä.
9 Kuvio 3. Osa-aikaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet vuosina ,6 25,1 25,4 Prosentti ,5 8,6 8,6 6,5 13,7 13,9 6, Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä - toimivien %-osuus henkilöstötä vuoden lopussa 2.3 Sukupuolirakenne Vuonna 2011 naisten (48,7 prosenttia) ja miesten osuudet (51,3 prosenttia) valtion henkilöstöstä olivat miltei yhtä suuria. Sukupuolirakenteessa tapahtuneet muutokset ovat olleet pieniä. Esimerkiksi vuodesta 2007 vuoteen 2011 naisten osuus on laskenut 1,1 prosenttiyksiköllä 49,8 prosentista 48,7 prosenttiin. Vaikka naisia ja miehiä on valtion palveluksessa suunnilleen yhtä paljon, sijoittuvat naiset ja miehet hieman erilaisiin tehtäviin. Yleisesti ottaen naisten osuus pienenee organisaatiohierarkiassa ylöspäin mentäessä, sillä asiantuntijatehtävissä toimivista henkilöistä naisia vuonna 2011 oli 49,9 prosenttia ja esimiestehtävissä toimivista 23,4 prosenttia (kuvio 4). Poikkeuksena tähän on johto, josta naisia vuonna 2011 oli 34,5 prosenttia ja ylin johto, josta vuonna 2011 naisten osuus oli 26,3 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden aikana naisten osuudet ovat kasvaneet sekä asiantuntija- että johtotasontehtävissä, kun taas esimiestason tehtävissä naisten osuus on pysynyt suunnilleen samana.
10 10 Kuvio 4. Naisten osuudet johdosta, esimiehistä ja asiantuntijoista vuosina Prosentti ,4 50,0 44,1 44,8 37,5 29,9 31,0 33,8 27,7 27,9 26,2 27,5 23,9 25,3 27,3 28,1 49,9 34,5 26,3 23, Naisten %-osuus asiantuntijatehtävissä toimivista vuoden lopussa Naisten %-osuus johdosta vuoden lopussa Naisten %-osuus ylimmästä johdosta vuoden lopussa Naisten %-osuus muista esimiehistä vuoden lopussa 2.4 Ikärakenne Vuonna 2011 valtion henkilöstö oli keskimäärin 45 vuoden ja 8 kuukauden ikäistä (kuvio 5). Vuodesta 2007 valtion henkilöstön keski-ikä on noussut 1 vuodella ja 6 kuukaudella. Keski-ikää tarkasteltaessa on huomioitava, että yksittäiset virastot saattavat poiketa keskiarvotiedosta huomattavasti. Esimerkiksi nuorimman ikärakenteen virastossa keski-ikä oli 36 vuotta ja 7 kuukautta ja vanhimman ikärakenteen virastossa 55 vuotta ja 11 kuukautta. Keskimäärin valtion henkilöstön ikärakenne on melko korkea, sillä 55,3 prosenttia henkilöstöstä on vähintään 45 -vuotiaita (kuvio 5). Vähintään 45 -vuotiaiden osuudessa on tapahtunut lähes 6 prosenttiyksikön nousu vuodesta 2007 vuoteen 2011, mikä osin selittyy yliopistojen siirtymisellä valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Ikäluokittain suurimpia ryhmiä vuonna 2011 olivat vuotiaat (31,1 prosenttia) ja vuotiaat (24,3 prosenttia). Viidennes (20,4 prosenttia) henkilöstöstä oli alle 35-vuotiaita ja lähes neljännes (24,2 prosenttia) vähintään 55-vuotiaita. Näin ollen pitkän työkokemuksen keränneitä oli hieman enemmän kuin enintään 10 vuotta ansiotyössä olleita, jos oletetaan henkilöiden siirtyvän työelämään keskimäärin 25 -vuoden ikäisinä.
11 Kuvio 5. Valtion henkilöstön keski-ikä ja 45-vuotiaiden osuus vuosina Keski-ikä/ prosentti ,4 50,5 50,5 43,7 44,0 44,5 54,7 55,3 45,6 45, Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Vähintään 45-vuotiaiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon työurien jatkamisesta. Vuonna vuotiaita ja sitä vanhempia oli 9,9 prosenttia valtion henkilöstöstä. Viimeisen viiden vuoden aikana valtiolla vuotiaiden työelämästä poistuminen on hidastunut ja heidän suhteellinen osuutensa koko valtion työvoimasta on kasvanut vuotiaita henkilöitä on valtion palveluksessa suhteellisesti enemmän kuin työmarkkinoilla keskimäärin vuotiaiden työllisyydessä vastaavaa eroa valtion ja yleisten työmarkkinoiden välillä ei ole. Eläkeiän yläikärajan jälkeen työskentely on harvinaista ja vain 15 henkilöä työskenteli valtiolla 68 vuotta täytettyään vuotiaiden työllisyys vaihtelee jonkin verran sukupuolen ja tehtävien vaativuuden mukaan. Valtion henkilöstöstä vuotiaiden työelämästä pois siirtyminen on sitä hitaampaa, mitä vaativammasta tehtävästä on kyse. Toimeenpanevissa ja asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden lukumäärässä havaitaan lasku ikävuosina 60-63, kun taas vastaavaa laskua erityisasiantuntijoiden ja esimiesten kohdalla ei tapahdu. Valtiolla työskentelevistä 60 -vuotiaista henkilöistä naisia on yli 50 prosenttia enemmän kuin miehiä, kun taas vuotiaita naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon. 2.5 Henkilöstön koulutusrakenne Valtion virastojen tehtävien luonteen vuoksi suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. Vuonna 2011 valtion henkilöstöstä 41,6 prosentilla oli alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus (kuvio 6). 29,4 prosentilla henkilöstöstä oli vähintään ylempi korkeakoulututkinto ja noin 4,1 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut tohtorin tai lisensiaatintutkinnon. Henkilöstön koulutusrakennetta seurataan koulutustasoindeksillä 2, jonka arvo vuonna 2011 oli 5,1. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen valtion henkilöstön koulutustaso sijoittui hieman alemman korkeakouluasteen yläpuolelle. Kuviossa 6 esiintyvä notkahdus korkeakou- 2 Koulutustasonindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta, jossa 1= alempi perusaste, 2=ylempi perusaste, 3 = keskiaste, 4=alin korkea-aste, 5=alempi korkeakouluaste, 6=ylempi korkeakouluaste, 7= tutkijakoulutus.
12 12 lutuksen tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden henkilöiden osuuksissa selittyy yliopistojen siirtymisellä valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2010 alussa. Kuvio 6. Valtion henkilöstön koulutustaso vuosina Prosentti ,1 44,8 45,6 35,6 35,6 36,1 28,6 40,4 41,6 29,4 10 9,8 9,7 10,0 4,0 4, Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa
13 13 3 Henkilöstön uusiutuminen 3.1 Henkilöstön vaihtuvuus ja poistuma Vuoden 2012 aikana valtion koko budjettitalouden piirissä olevasta nykyisestä henkilöstöstä poistuu arviolta 3,8 prosenttia eli henkilöä. (kuvio 7). Henkilöstön poistuma jatkuu suhteellisen tasaisena siten, että esimerkiksi vuonna ,8 prosenttia, vuonna ,6 prosenttia ja vuonna 2021 jo 41,2 prosenttia nykyisestä henkilöstöstä on poistunut valtion palveluksessa. Arviot perustuvat nykyisiin vaihtuvuuslukuihin ja niissä on huomioitu tällä hetkellä valtion palveluksessa olevan henkilöstön henkilökohtainen eläkeikä. Kuvio 7. Henkilöstön poistuma vuosina Prosentti ,2 37,1 32,9 28,6 24,2 20,0 15,8 11,8 7,8 3, Selkeästi yleisin syy palvelussuhteen katkeamiseen on eläkkeelle siirtyminen, joka vuonna 2011 oli 2,5 prosenttia edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Vuonna 2011 valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä valtiolla oli 61 vuotta 5 kuukautta. Eläkkeellesiirtymisikä oli sama myös vuonna Suurin osa (93,1 prosenttia) eläkkeelle siirtyneistä siirtyi vanhuuseläkkeelle (kuvio 8). Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 108 henkilöä eli 5,1 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä. Sukupuolten välillä oli hieman eroja eläkkeelle siirtymisen syissä, sillä naiset jäivät hieman miehiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
14 14 Kuvio 8. Eläkkeelle siirtymisen syyt naisilla ja miehillä vuonna ,98 % 90,64 % 80 Prosentti ,11 % 6,31 % 0,22 % 0,08 % vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke yksilöllinen varhaiseläke Eläkkeelle siirtymisen syy 0,82 % 2,83 % varhennettu vanhuuseläke mies nainen 3.2 Henkilöstön rekrytointi Vuoden 2011 aikana valtion palvelukseen uutena henkilönä tuli henkilöä, mikä on 1,7 prosenttia vuoden 2011 lopun henkilöstöstä. Uusien ja korvaavien henkilöiden rekrytointitarpeeksi seuraavien viiden vuoden aikana eli vuosina arvioidaan noin rekrytointia, mikä vuositasolla tarkasteltuna tarkoittaa keskimäärin yli 3000 rekrytointia. Virastojen arvioiden mukaan rekrytoinneista lähes kaksi kolmasosaa kohdistuu ylemmän korkeakoulu- tai yliopistotason suorittaneisiin. Tämä heijastelee valtionhallinnon painopisteen siirtymistä yhä voimakkaammin asiantuntijatehtäviin.
15 15 4 Työvoimakustannukset ja ansiokehitys 4.1 Työvoimakustannukset Vuonna 2011 henkilöstön työvoimakustannukset valtion virastoissa olivat euroa. Työvoimakustannukset muodostuvat tehdyn työajan palkoista, välillisistä palkoista, sosiaaliturvamenoista sekä muista välillisistä työvoimakustannuksista (taulukko 1). Työvoimakustannukset kasvoivat vuodesta 2010 vuoteen euroa (0,7 prosenttia). Taulukko 1. Työvoimakustannusten jakautuminen vuonna tehdyn työajan palkat 61,8 % ( ) - välilliset palkat 18,7 % ( ) - sosiaaliturvamenot 17,7 % ( ) - muut välilliset työvoimakustannukset 1,8 % ( ) Yhteensä 100 % ( ) Välillisten työvoimakustannusten osuus kokonaistyövoimakustannuksista oli 38,2 prosenttia vuonna Välilliset työvoimakustannukset olivat 61,7 prosenttia tehdyn työajan palkoista. 4.2 Henkilötyövuoden hinta Työvoimakustannusten kehityksestä kertoo yhden henkilötyövuoden hinta, jota voidaan tarkastella kiintein hinnoin ja käyvin hinnoin. Käyvillä hinnoilla tarkoitetaan kulloisenkin vuoden tilinpäätöksessä ilmoitettua hintaa. Kiinteillä hinnoilla tarkoitetaan hintaa, jossa kulloisenkin vuoden käypä hinta on suhteutettu tarkasteluvuoden eli vuoden 2011 hintatasoon. Näin tehty suhteutus huomioi inflaatiosta johtuvat hinnanmuutokset. Vuonna 2011 yksi valtion budjettitalouden henkilötyövuosi maksoi keskimäärin euroa. Summa sisältää sekä henkilöstölle maksetut palkat että kaikki työvoimakustannukset. Vuodesta 2007 yhden henkilötyövuoden hinta eli kokonaistyövoimakustannukset yhtä henkilötyövuotta kohti ovat nousseet kiintein hinnoin tarkasteltuna 13,0 prosenttia ja käyvin hinnoin tarkasteltuna 23,2 prosenttia (kuvio 9). Kiintein hinnoin tarkasteltuna vuonna 2011 yhden henkilötyövuoden hinta oli pienempi
16 16 kuin vuonna Tämä tarkoittaa sitä, että valtion henkilörakenteen muutoksen ja palkkojen nousun henkilötyövuoden hintaa korottava vaikutus vuodesta 2010 vuoteen 2011 oli pienempi kuin samaan aikaan tapahtunut yleinen hintatason muutos. Kuvio 9. Työvoimakustannukset valtiolla vuosina Euroa Käyvin hinnoin Kiintein hinnoin 4.3 Ansiokehitys Valtion henkilöstö on melko kattavasti niin kutsutun valtion palkkausjärjestelmän (vpj) piirissä. Valtion palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilön suoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta, joita voidaan täydentää tulosperusteisesti maksettavilla tulospalkkioilla. Valtion palveluksessa olevan henkilöstön ansiokehitys on seurausta sopimuskorotuksista ja niin kutsutusta palkkaliukumasta. Sopimuskorotuksilla tarkoitetaan sekä työmarkkinoiden keskustason sopimuksilla että viraston paikallisilla sopimuksilla sovittuja palkankorotuksia. Palkkaliukuma puolestaan aiheutuu henkilöiden hoitamien tehtävien ja työsuoritusten soveltamismuutoksesta sekä henkilöstörakenteen muutoksesta. Kuviossa 10 on esitetty ansiokehitys valtiolla vuosina Vuonna 2011 valtion budjettitalouden piirissä olevan kokoaikaisen henkilöstön säännöllisen työajan ansiot nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia, joka johtui sopimuskorotuksista (2,1 prosenttia) ja palkkaliukumasta (0,8 prosenttia). Kuviosta huomataan, että varsinkin vuosina 2008 ja 2009 ansiokehitys oli voimakasta, vuonna 2008 keskimäärin yhteensä 7,5 prosenttia ja vuonna ,3 prosenttia.
17 Kuvio 10. Ansiokehitys valtiolla vuosina Prosentti ,9 % 1,3 % 0,6 % 1,5 % 0,8 % 1,7 % 4,6 % 4,0 % 2,7 % 2,1 % Sopimuskorotus Palkkaliukuma 4.4 Työajan käyttö Vuonna 2011 valtion budjettitalouden virastoissa työpäivän pituus oli keskimäärin 7 tuntia ja 24 minuuttia ja työpäivien lukumäärä oli 253. Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 78,7 prosenttia ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 21,3 prosenttia. Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki valtiolla keskimäärin 199 työpäivää vuoden 2011 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelun tuottamiseen, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan varsinaisiin työtehtäviin käytetyn työpanoksen, tarvittiin 1,27 henkilöä. Koulutukseen säännöllisestä työajasta käytettiin 2,3 työpäivää (0,9 prosenttia), vuosilomiin 38,0 työpäivää (15,0 prosenttia) ja sairauspoissaoloihin 9,7 päivää (4,0 prosenttia). Korvattuja ylitöitä tehtiin keskimäärin 3,3 päivää henkilötyövuotta kohti ja niiden osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 1,3 prosenttia.
18 18
19 19 5 Henkilöstön työhyvinvointi 5.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtiolla vuodesta 2004 lähtien VMBaro -järjestelmällä. Vuonna 2011 VMBarolla tehtävien työtyytyväisyystutkimusten piirissä oli 71 prosenttia valtion henkilöstä. Kattavuusluvussa on otettu huomioon myös organisaatiot, jotka eivät tee työtyytyväisyystutkimuksia joka vuosi, vaan esimerkiksi kahden vuoden välein. Jos jätettään puolustusvoimat, jolla on omat henkilöstötutkimuksensa, peittolaskelmien ulkopuolelle, niin VMBaro -sisältöisten työtyytyväisyyskyselyjen kohdejoukko kattaa 87 prosenttia valtion budjettitalouden piirissä olevasta henkilöstöstä. Kyselyiden vastausprosentti on keskimäärin 65. Varsinainen työtyytyväisyyskysely koostuu kahdeksasta pääkohdasta, jotka sisältävät 2-5 työtyyväisyyskysymystä. Kaikkiaan kysymyksiä on 29 kappaletta. Pääkohdat ovat johtaminen, työn sisältö- ja haasteellisuus, palkkaus, kehittymisen tuki, työilmapiiri ja yhteistyö, työolot ja tiedon kulku. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyn vakiokysymyssisällössä on 6 erillistä kysymystä, jotka koskevat henkilökiertoa, työpaikan vaihtoa, työpaikan suosittelua, uudistumista ja innovatiivisuutta, työhyvinvointia ja työuran jatkamista. Työtyytyväisyyttä mitataan viisiportaisella asteikolla 3. Analysoitaessa työtyytyväisyysindeksejä tulee kiinnittää huomio sekä niiden tasoon että kehitykseen. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja on ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Indeksin ollessa 3-3,5 henkilöstön työtyytyväisyys on tyydyttävällä tasolla, vaikkakin parantamistoimenpiteille on tarvetta. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. On korostettava, että organisaatioittain toiminnasta, henkilöstörakenteesta ja kulttuurista johtuen arvoasetelmissa on eroja ja ne vaikuttavat myös työtyytyväisyysindeksien tasoon. Tämä on otettava huomioon työtyytyväisyystutkimusten tulosten analysoinnissa. Kuvioiden 11 ja 12 indekseissä yliopistosektori, joka siirtyi vuoden 2010 alussa valtion budjettitalouden ulkopuolelle, ei ole mukana. Työtyytyväisyys on parantunut vuoden 2007 indeksiluvusta 3,29 vuoden 2011 indeksilukuun 3,37:ään. Vuoteen 2010 verrattuna vuonna 2011 kaikissa pääkohdissa on tapahtunut parannusta ja muutokset ovat useimmiten tilastollisesti merkitseviä (kuvio 11). Nousutrendistä huolimatta kokonaisindeksi hieman notkahti alaspäin vuonna 3 Viisiportaisella asteikolla 1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4 = tyytyväinen ja 5 = erittäin tyytyväinen. Työtyytyväisyysindeksit saavat vastaavasti arvot 1-5 ja ne lasketaan kysymyksittäisten indeksien aritmeettisina keskiarvoina.
20 Tämä osittain johtui siitä, että työtyytyväisyyskyselyn vakiotietietosisältöön lisättiin kaksi uutta kysymystä (johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä sekä tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä), jotka saivat poikkeuksellisen alhaiset arvot (3,01 ja 2,94). Kaikkein paras tilanne on työilmapiirissä ja yhteistyössä, joka sai vuonna 2011 korkeimman indeksipisteluvun 3,72 ja kehitystrendi on ollut koko ajan nouseva. Työilmapiirin ja yhteistyön pääkohta kuvaa työyhteisön sisäistä yhteistyötä ja yleistä työilmapiiriä, oikeudenmukaista kohtelua työtovereiden taholta, osaamisen ja työpanoksen arvostusta ja sukupuolten tasa-arvoa eli kunkin ihmisen toimintaa työyhteisön hyvänä ja rakentavana jäsenenä. Kuvio 11. Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina Indeksi 3,90 3,70 3,50 3,30 3,10 2,90 2,70 Työilmapiiri ja yhteistyö Työn sisältö ja haasteellisuus Työolot Johtaminen Työnantajakuva Kehittymisen tuki Tiedon kulku Palkkaus 2, Myös työn sisältö ja haasteellisuus on valtiolla ollut koko ajan korkealla tasolla, indeksiarvon ollessa 3,66. Korkeasta tasosta huolimatta merkillepantavaa on se, ettei ihmisten kokemusta työn sisällöstä ja haasteellisuudesta ole onnistuttu parantamaan, vaan se on jäänyt junnaamaan paikoilleen. Kolmanneksi korkeimman indeksiluvun 3,57 vuonna 2011 saivat työolot eli mahdollisuus sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämä, työpaikan varmuus, jaksaminen ja energisyys sekä työtilat ja työvälineet. Sen osalta myös kehitystrendi on ollut nouseva. Kaikista hälyttävin indeksin taso ja kehitys on kehittymisen tuessa (uralla eteneminen, työpaikkakoulutusmahdollisuudet ja muut osaamisen kehittämistoimenpiteet, tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä). na 2010 ja 2011 kehittymisen tuen indeksiluku oli selvästi aikaisempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Tämä osittain johtuu tulos- ja kehityskeskustelun toimivuuskysymyksen lisäämisestä vuonna Työnantajakuvaa (työpaikan maine ja arvot) mittaava indeksiluku vuonna 2011 oli 3,23 ja vuosien nousutrendi on ollut hyvin vaimeaa. Tiedon kulku on ollut huolestuttavan alhaisella tasolla, sillä vuonna 2011 indeksiluku oli 3,10.
21 5.2 Tyytyväisyys johtamiseen 21 Työtyytyväisyyden keskeisen pääkohdan johtamisen osalta (esimiehen antama tuki, töiden organisointi, palautteen anto, oikeudenmukainen kohtelu, johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä) on tapahtunut myönteistä kehitystä indeksiluvun vuonna 2011 ollessa 3,40 (kuvio 12). Eriteltäessä henkilöstön tyytyväisyyttä johtamiseen huomataan, että henkilöstön mielestä esimiehet kohtelevat heitä oikeudenmukaisella tavalla. Tämän kysymyksen indeksiarvo vuonna 2011 oli johtamistyytyväisyyskysymyksistä korkein eli 3,70. Myös parannusta vuodesta 2007 on tapahtunut merkittävästi eli 0,26 pistettä. Esimiehen antamaan tukeen työnteossa ja sen edellytysten luonnissa oltiin tyytyväisiä indeksiluvun ollessa vuonna ,62 ja tuen osalta myös kehitystrendi vuodesta 2007 on ollut myönteistä. Henkilöstön tyytyväisyys saamaansa palautteeseen on parantunut vuoden 2007 indeksiluvusta 3,18 vuoden 2011 indeksilukuun 3,43 eli 0,25 pisteellä. Tämä on myönteistä, koska oikean ja rakentavan palautteen saanti on henkilöstön suorituksen ja työtuloksen johtamisen kannalta tärkeää. Erääksi keskeisimmäksi johtamisen kehittämiskohteeksi nousee töiden yleinen organisointi, jonka indeksiluku vuonna 2011 oli 3,16 ja paraneva kehityskin on vuoden 2008 jälkeen pysähtynyt. Kuvio 12. Valtion henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen vuosina ,90 3,70 3,50 Indeksi 3,30 3,10 2,90 2,70 2, Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Esimiehen antama palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä
22 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä on keskeinen henkilöstön hyvinvointia kuvaava asia. Vuonna 2011 henkilöstölle kertyi sairauspoissaoloja keskimäärin 9,7 työpäivää henkilötyövuotta kohti (kuvio 13). Sairauspoissaolojen osalta viimeisen viiden vuoden aikana eli vuosina tilanne on pysynyt melko samana. Yksi sairauspoissaolo kesti keskimäärin 4,9 työpäivää. Kaikista sairaustapauksista lyhyitä, 1-3 sairauspäivän sairauspoissaoloja oli 75,1 prosenttia. Lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on viimeisen viiden vuoden aikana hieman kasvanut, sillä esimerkiksi vuodesta 2007 vuoteen 2011 kasvua on ollut 2,5 prosenttiyksiköä. Ilman minkäänlaisia sairauspoissaoloja vuonna 2011 oli 39,5 prosenttia koko henkilöstä. Valtion virastojen tehtävien luonteen vuoksi virastoissa sattuu keskimäärin vain vähän työtapaturmia. Vuonna 2011 tapaturmapoissaoloja kertyi keskimäärin 0,4 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Yksi poissaolo kesti keskimäärin 14,9 työpäivää. Kuvio 13. Valtion henkilöstön sairauspoissaolot vuosina Päivien lukumäärä ,9 9,7 9,7 8,9 8,6 5,1 4,9 4,9 4,8 4, Sairauspoissaolojen pituus (työpäivää/tapaus) Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) 5.4 Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisön toiminta ja käytännöt koetaan tasa-arvoisiksi. Keskeinen osa tasa-arvoa on samapalkkaisuus, jonka lähtökohta on, että naisille ja miehille maksetaan sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. Valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön osalta naisten keskiansiot olivat vuonna ,6 prosenttia miesten keskiansioista (kuvio 14). Palkkaero selittyy pääasiassa naisten ja miesten sijoittumisella erilaisiin työtehtäviin ja eri toimialoille. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille (horisontaalinen segregaatio) selittää erosta 8,2 prosenttiyksikköä. Naisten ja miesten sijoittuminen eri vaativuustasojen tehtäviin saman viraston sisällä (vertikaalinen segregaatio) selittää erosta 4,9 prosenttiyksikköä. Näin ollen naisten ja miesten palkkaeroksi jää 2,3 prosenttia, mikä tarkoittaa, että naisten keskiansiot ovat 97,7 prosenttia miesten keskiansioista. Tästä
23 2,3 prosentin palkkaerosta osa voidaan selittää perustelluilla palkkauksellisilla erillä, esimerkiksi erilaisista haitallisista työskentelyolosuhteista maksettavilla palkanlisillä, joita miesvaltaisilla toimialoilla on enemmän. 23 Kuvio 14. Naisten ja miesten palkkaeroja selittävät tekijät valtiolla vuosina Prosentti ,2 5,4 7,7 9,1 16,2 11,0 8,7 8,2 6,3 6,6 6,6 9,6 9,6 9,3 8,3 10,6 9,0 9,0 7,3 5,9 7,3 5,8 9,4 7,1 6,2 4,5 6,8 6,9 8,2 4,9 0 1,5 3,0 2,3 2,5 3,4 3,3 3,8 3,6 2,5 2,1 3,6 3,1 2,2 2,4 2, Horisontaalinen segregaatio eli virastojen ja toimialojen väliset erot (%-yks.) Vertikaalinen segregaatio eli tehtävien väliset vaativuuserot (%-yks.) Muu osuus (%-yks.) Valtiolla samapalkkaisuuden toteutumista pyritään edistämään systemaattisesti. Esimerkiksi valtion virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvien palkankorotusten sukupuolivaikutukset arvioidaan neuvotteluvaiheessa sekä keskustasolla että paikallistasolla. Lisäksi valtiotyönantaja osallistuu aktiivisesti hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen.
24 24
25 25 6 Henkilöstön kehittäminen 6.1 Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstökoulutukseen, työterveydenhuoltoon, liikuntaan ja henkilöstön virkistystoimintaan sekä työyhteisön kehittämiseen käytetyt varat ovat henkilöstön kehittämiseen suunnattuja henkilöstöinvestointeja. Vuonna 2011 valtion virastoissa henkilöstöinvestoinnit olivat keskimäärin euroa henkilötyövuotta kohti. Henkilöstöinvestoinneista henkilöstökoulutukseen (koulutusajan palkkoina ja muina kustannuksina) kului keskimäärin 879 euroa, työterveyshuoltoon 375 euroa, työyhteisön kehittämiseen 221 euroa, virkistystoimintaan 138 euroa ja liikuntaan 110 euroa (kuviot 15 ja 16). Kaikkiaan henkilöstöinvestoinnit olivat 2,8 prosenttia henkilötyövuoden keskimääräisestä hinnasta. Henkilöstön kehittämisen merkitys nähdään yhä keskeisempänä asiana kehitettäessä valtionhallinnon tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kuten kuvioista 16 ja 17 huomataan, vuosina henkilötyövuotta kohti tapahtuneet virastojen tekemät investoinnit koulutukseen, työterveyspalveluihin, työyhteisön kehittämiseen, virkistystoimintaan ja liikuntaan ovat selkeästi kasvaneet. Esimerkiksi henkilöstökoulutukseen henkilötyövuotta kohti tehdyt investoinnit ovat nousseet lähes 42 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen Kuvio 15. Investoinnit työterveyteen, virkistystoimintaan ja liikuntaan valtiolla vuosina Euroa/henkilötyövuosi ,6 374,8 335,4 263,3 307,4 150,1 157,3 112,4 95,2 138,2 65,8 80,5 95,8 98,2 110, Työterveyspalvelujen kustannukset nettona, euroa/henkilötyövuosi Virkistystoimintaan liittyvät investoinnit, euroa/henkilötyövuosi Liikunnan aktivointiin ja tukemiseen liittyvät investoinnit, euroa/henkilötyövuosi
26 26 Kuvio 16. Investoinnit koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen valtiolla vuosina Euroa/henkilötyövuosi ,7 813,7 164,0 170,1 702,1 227,6 895,9 878,6 252,3 221, Koulutuskustannukset (henkilöstökoulutuksen ajan palkat ja muut koulutuskustannukset), euroa/henkilötyövuosi Työyhteisön kehittämiseen liittyvät investoinnit, euroa/henkilötyövuosi 6.2 Henkilöstökoulutus Vuonna 2011 valtion henkilöstöstä 31,9 prosenttia eli yli henkilöä osallistui henkilöstökoulutukseen. Koulutuspanos mitattuna henkilöstökoulutukseen kuluneiden työpäivien määrällä henkilötyövuotta kohti vuonna 2011 oli 2,2 työpäivää (kuvio 17). Vuodesta 2007 tarkasteltuna näin lasketun koulutuspanostuksen osalta trendi on hieman nouseva, sillä esimerkiksi vuonna 2007 koulutukseen käytettiin alle kaksi työpäivää henkilötyövuotta kohti. Kuviossa 17 on esitetty myös koulutuksen pituus mitattuna koulutukseen käytettyjen työpäivien määrällä kutakin koulutukseen osallistunutta henkilöä kohti. Vuonna 2011 koulutuksen pituus oli keskimäärin 4,8 työpäivää. Vaikka vuodesta 2010 koulutuspanos nousi 0,2 työpäivällä, viiden vuoden trendi on laskeva, sillä esimerkiksi vuosina 2007 ja 2008 koulutuksen keskimääräinen pituus oli yli viisi työpäivää. Henkilöstökoulutus onkin kohdistunut aikaisempaa tasaisemmin koko henkilöstöön ja koulutukseen osallistuneiden osuus koko henkilöstöstä on vuodesta 2007 vuoteen 2011 noussut 1,5 prosenttiyksiköllä ja vuodesta 2010 vuoteen ,1 prosenttiyksiköllä.
27 Kuvio 17. Henkilöstökoulutuksen pituus ja koulutuspanostus vuosina Prosentti ,3 5,1 4,6 4,6 4, ,9 2,1 1,7 2,1 2, Koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu Koulutuspanostus, työpäivää/henkilötyövuosi 6.3 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittyminen tapahtuu suurelta osin työssä tapahtuvan oppimisen kautta. Tämän takia on tärkeää, että henkilöstöllä on mahdollisuus käydä kehityskeskusteluja, joissa paitsi saadaan palautetta työsuoritusten tuloksellisuudesta ja laadusta myös suunnitellaan tulevia työtavoitteita ja niihin liittyvien valmiuksien kehittämistä. Vuonna ,4 prosenttia valtion henkilöstöstä oli kehityskeskustelujen piirissä (kuvio 18). Kehitys on ollut myönteistä, sillä vielä vuonna 2007 noin 90,5 prosenttia henkilöstöstä oli kehityskeskustelujen piirissä. Lisäksi henkilön kehittymistä edistetään kehittämis- ja urasuunnitelmalla, joka kirjallisessa muodossa vuonna 2011 tehtiin 20,2 prosentille valtion henkilöstöstä. Niin ikään valtion henkilöstöstä noin viidenneksen (20,5 prosenttia) osaamista kartoitetaan erillisen osaamiskartoituksen avulla.
28 28 Kuvio 18. Henkilöstön kehittämistoimenpiteet vuosina ,5 92,4 91,5 94,2 94,4 Prosentti ,3 27,3 22,4 24,4 25,5 21,4 34,1 31,1 20,5 20, Kehityskeskusteluja käyneiden henkilöiden %-osuus vuoden lopun henkilöstöstä Henkilöiden, joille on tehty osaamiskartoitus, %-osuus vuoden lopun henkilöstöstä Henkilöiden, joille on tehty kirjallinen kehittämis- ja/tai urasuunnitelma, %-osuus vuoden lopun henkilöstöstä
29 29 7 Asiakastyytyväisyys Valtion virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden keskeinen tekijä on asiakastyytyväisyys. Asiakastyytyväisyyden kannalta keskeisiä rajapintoja on sekä viraston sisällä eli sisäisten asiakkaiden että viraston ja kansalaisten eli ulkoisten asiakkaiden välillä. Vuonna 2011 ulkoisen asiakkaiden tyytyväisyys asteikolla 1-5 oli keskimäärin 3,8 ja sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys oli keskimäärin 3,6. Viimeisten viiden vuoden eli vuosien trendi asiakastyytyväisyydessä on ollut hieman laskeva (kuvio 19). Tätä ei kuitenkaan voi pitää kokonaiskuvana valtionhallinnon tarjoamiin palveluihin liittyvästä asiakastyytyväisyydestä, sillä asiakastyytyväisyyden laskenta perustui vain noin joka kolmannesta virastosta saatuun tietoon. Joka tapauksessa asiakastyytyväisyyden näkökulma on nostettu näkyvästi esiin valtionhallinnon kehittämistä linjaavassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa ja siihen liittyviä kehittämistoimia tullaan jatkamaan. Kuvio 19. Asiakastyytyväisyys valtion toimintaan vuosina ,4 4,3 4,2 Indeksi 4,0 3,8 3,6 3,4 3,7 3,8 4,1 3,9 3,7 4,0 3,8 3,6 3,6 3, Sisäisten asiakkaiden asiakastyytyväisyysindeksi tutkimusvuonna Ulkoisten asiakkaiden asiakastyytyväisyysindeksi tutkimusvuonna
30
Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011
Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset
LisätiedotValtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos
Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...
Lisätiedot-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne
HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien
Lisätiedot-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0
Lisätiedot4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5
Lisätiedot0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden
LisätiedotValtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)
Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2014 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2006-2014 2013-2014 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47 3,45
LisätiedotValtion henkilöstökertomus Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama. Valtio työnantajana
Valtion henkilöstökertomus 2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Juho-Pekka Jortama Valtio työnantajana Sisältö Johdanto... 3 1 Henkilöstö... 3 1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.2 Sukupuolirakenne...
LisätiedotValtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)
Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47
LisätiedotVARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotVMBarosta. Lisätietoja:
Sisältö Raportointipvm Raporttikokonaisuus sisältää v. 2017 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä (v.2016-2017) - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan,
LisätiedotValtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö
Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän
LisätiedotVALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 1/2017. Valtion henkilöstökertomus. Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö
VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA TIEDOLLA JOHTAMINEN 1/2017 Valtion henkilöstökertomus 2016 Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Kuvailulehti Julkaisija: Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Tekijät
LisätiedotTasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML
Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...
LisätiedotHenkilötyövuodet
1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
LisätiedotULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI
7.10.2004 ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 2003 2 Sisällysluettelo: 1. Yleistä henkilöstötilinpäätöksestä valtiolla...3 2. Henkilöstötilinpäätöksestä ulkoasiainhallinnossa...3 3. Ulkoasianhallinnon
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS
TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi
LisätiedotVALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 2/2018. Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö
VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 2/2018 Valtion henkilöstö- kertomus 2017 Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Kuvailulehti Julkaisija: Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Julkaisupäivämäärä:
LisätiedotTASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS
TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä
LisätiedotVALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 1/2019. Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö
VALTIOKONTTORIN JULK AISUJA TIEDOLLA JO HTAMINEN 1/2019 Valtion henkilöstö- kertomus Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Kuvailulehti Julkaisija: Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö Julkaisupäivämäärä:
LisätiedotHenkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden
Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 14.12.2004 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä
Lisätiedot2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.
2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys
LisätiedotKiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa
Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon
LisätiedotKoulutusaste 2004. Koulutuspohja
TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä
LisätiedotTyönantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta
Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa
LisätiedotHenkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite
Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotMotivoiva johtaminen sekä innovatiivinen ja hyvinvoiva työyhteisö valtion työpaikkojen tuloksellisuuden perustana vuonna 2012
Motivoiva johtaminen sekä innovatiivinen ja hyvinvoiva työyhteisö valtion työpaikkojen tuloksellisuuden perustana vuonna 2012 Tilanneanalyysi ja kehitysehdotukset perustuen työtyytyväisyystutkimuksiin
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotHenkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi
Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 01.04.2010 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä
LisätiedotLIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
Lisätiedotliite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014
liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
LisätiedotIhmisten johtamisen ja työhyvinvoinnin tila valtiolla vuonna 2011 ja kehitys vuodesta 2006 alkaen
Ihmisten johtamisen ja työhyvinvoinnin tila valtiolla vuonna 2011 ja kehitys vuodesta 2006 alkaen Tilanneanalyysi ja kehitysehdotuksia Veli-Matti Lehtonen Maaliskuu 2012 2 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Työtyytyväisyyden
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotTyökyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio
Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan
LisätiedotVALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004
VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset
LisätiedotHenkilöstöraportoinnin vertailutietopankki
Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotVMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen
VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen
LisätiedotHALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004
HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotSitä saadaan, mitä mitataan!
Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2012
Henkilöstötilinpäätös 2012 Dnro 415/01 00 02/13 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstörakenne... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet...
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotSisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19
Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa valtion budjettitalouden organisaatioissa kustannussäästöjä ja tuloksellisuutta henkilöstön arvo säilyttäen
Henkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa valtion budjettitalouden organisaatioissa kustannussäästöjä ja tuloksellisuutta henkilöstön arvo säilyttäen Veli-Matti Lehtonen Toukokuu 2014 2 Sisältö 1 Valtion budjettitalouden
LisätiedotHallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012
Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...
LisätiedotTyöaika, palkat ja työvoimakustannukset
Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI
12.7.2006/ HAL 12 ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 2005 2 Sisällysluettelo: 1. Ulkoasiainhallinnon henkilöstötilinpäätös... 3 2. Ulkoasianhallinnon strategia ja arvot... 3 3. Henkilöstöpanokset...
LisätiedotSYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014
SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotYliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot
Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot
LisätiedotVALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005
VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus
TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2
LisätiedotSisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21
Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...
LisätiedotNaiset ja miehet valtiolla 2014. Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015. Valtio työnantajana
Naiset ja miehet valtiolla 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015 Valtio työnantajana Naiset ja miehet valtiolla 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015 Valtio työnantajana VALTIOVARAINMINISTERIÖ
LisätiedotSUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN
LisätiedotKYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ
KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Henkilöstörakenne. 2.1. Henkilöstön määrä. 2 S i v u
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstörakenne... 2 2.1. Henkilöstön määrä... 2 2.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 3 2.3. Henkilöstön ikärakenne... 4 2.4. Palvelussuhteen luonne... 5 2.5. Henkilöstön
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotKatsaus valtion henkilöstön työtyytyväisyyteen 2016 VMBaro-henkilöstötutkimus
Yhdessä Katsaus valtion henkilöstön työtyytyväisyyteen 2016 VMBaro-henkilöstötutkimus 16.6.2017 1 Sisältö 1. VMBaro 2. Koko valtion infoluvut 3. Innovointikyky-, johtamis- ja työyhteisöindeksit: koko valtio
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotValtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2018 VMBaro
Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2018 VMBaro Valtion henkilöstötutkimus Julkaisuajankohta 1 Sisältö VMBaro v. 2018 Koko valtion infoluvut Innovointikyky-, johtamis- ja työyhteisöindeksit: koko
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös /20 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015
Henkilöstötilinpäätös 2015 1/20 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 2/20 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet...
Lisätiedot