Keskusta Kaupunkikeskustan monipuolinen kehittäminen on ollut viime vuosikymmeninä Ylöjärven tärkein painopistealue. Sekä ydinkeskustan että muille keskustan alueille on sijoittunut runsaasti lisää asukkaita, palveluita ja yritystoiminnan alueita. Keskustan tärkeys tulee entistä enemmän korostumaan myös tulevaisuudessa. Esim. koko kaupungin väestökasvusta ennakoidaan keskustan osuuden nousevan nykyisestä 30 %:sta 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Keskusta muodostuu kolmesta osa-alueesta: Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio. Keskustan eheyttäminen ja tiivistäminen on keskeisin tavoite suunnittelussa ja toteutuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Keskustaan tulevat sijoittumaan merkittävimmät uudet palvelut ja yritystoiminnat. Asuntotuotannon osalta keskustaan sijoittuvat suurehkot kerrostaloalueet ja ns. tiiviit, matalammat asuinalueet. Perinteiset pientaloalueet sijoittuvat muualle Ylöjärvellä. Tavoitteena on toteuttaa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä toimiva kaupunkiympäristö. Asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat keskustassa ns. sekoittuneena kaupunkirakenteena. Samanaikaisesti turvataan keskustan viihtyisyys puistojen ja kulttuurillisesti arvokkaiden alueiden osalta. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutosluonnoksessa on arvioitu keskustaan sijoittuvan noin 10 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Asukasluku on loppuvuodesta 2013 noin 6400 ja vuoteen 2018 mennessä asukaslisäys on noin 1 100. MERKKIEN SELITE Julkisen liikenteenvuorot 0-7 11-25 26-50 61-120 Päivähoito? Esiopetus? Leikkitoiminta? Leikkitoiminta muut? Päiväkoti? Päiväkoti ykstiyinen Sivistys Liikuntapaikka Muu kohde Jäähalli Urheilutalo Kirjasto Museo Nuorisotila Opisto Sivukirjasto Uimahalli Kerho Lukio Koulu MAPSTO_aluejaot Aluejaot
Keskustan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio B. Keskustan osayleiskaava 2010-2016 2014 2016 noin 60 000 2014: 20 000 Sisältö ja tavoite Keskustan osayleiskaavalla haetaan periaatteita ydinkeskustan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä nykyistä rakennetta täydentäen, uudistaen ja laajentaen. Keskeisin tavoite on keskustan eri osa-alueiden yhdistävä eheyttäminen, keskustan elinvoimaisuus, monipuolisuus ja omaleimaisuus, asuntoalueiden ja työpaikkojen lisääminen, joukkoliikenteen parantaminen sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen väkiluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 5000 asukkaasta noin 10 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vielä noin 10 000 asukasta. Keskustan osayleiskaavassa huomioidaan mahdollinen läntinen ratayhteys valmisteilla olevan maakuntakaavan pohjalta. Asemakaavat uusitaan alueittain noin 20 vuoden aikana. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 4. Ranta-Laatu asuinalue asemakaavaja asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite 2013-2015 2014 2015 noin 10 000 2014: 5 000 Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alueelle sijoittuu noin 50-100 asuntoa. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan 2015 2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 7. Tiuravuoren ympäristön asemakaavan muutos 2013-2014 Oma työ Sisältö ja tavoite Tiuravuoren ympäristön liikennöinti ja pysäköintimahdollisuudet tutkitaan asemakaavan muutoksella. Liikenneverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2014. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 8. Mikkolantien varsi, asemakaavan muutos 2014-2016 2014 2015 noin 30 000 2014: 10 000
Sisältö ja tavoite Alueen maankäytön muutos pientaloalueesta ja teollisuusalueesta keskitehokkaan asumisen alueeksi tutkitaan asemakaavan muutoksella. Alue on kooltaan noin 6 hehtaaria. Alueen jatkokäytön haasteena on ns. Nikron tontin maaperän puhdistustoimien onnistuminen. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2015-2016 ja rakennetaan 2020 jälkeen, kun maaperän puhdistustoimien onnistuminen on seurannan kautta varmistettu. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 9. Räikäntien ympäristön asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite 2013-2014 ostopalvelu, yhteistyö Peabin kanssa Tavoitteena on tutkia teknisen keskuksen ja siitä etelään olevien rakennusten korvaamista uudisrakentamisella. Tavoitteena on korkeatasoinen asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin neljä ja puoli hehtaaria ja sille sijoittuu arviolta noin 200 asuntoa sekä lisäksi liike- ja toimistotiloja. 5 000 Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2014 ja rakennetaan 2015. Suunnitelma teknisen keskuksen uusista toimitiloista ja musiikkiopiston toimitiloista aloitetaan 2014. Tontit luovutetaan 2016 2018 ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2016 2020. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 18. Uusi-Kuruntien itäpuolen teollisuusalueen laajennuksen asemakaava Sisältö ja tavoite 2014-2015 2014 2015 noin 20 000 2014: 10 000 Tavoitteena on laajentaa Heinikon teollisuusaluetta Siltatien pohjoispuolelle kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja sinne sijoittuu noin 50 tonttia. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2016 2017 ja rakennetaan 2019-2020. Alueen tontteja voidaan luovuttaa 2019 lähtien. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 21. Hietasmäen pientaloalueen asemakaavan uudistaminen Sisältö ja tavoite 2015-2017 2015 2017 noin 20 000 Hietasmäen pientaloalueen asemakaava uudistetaan ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan. Alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön rinnalla.
Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 25. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 1. vaihe Sisältö ja tavoite 2016-2018 2016 2018 noin 40 000 Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2018 2019 ja rakennetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 28. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 2. vaihe Sisältö ja tavoite 2017-2019 2017 2019 noin 40 000 Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2019 2020 ja rakennetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 34. Aronrannan asemakaava 2015-2017 2015 2017 noin 40 000 Sisältö ja tavoite Tavoitteena on täydentää keskustan yhdyskuntarakennetta ja muodostaa Aronrannan alueelle uusi keskustan painopiste, joka on myös tulevan katuraitiotien solmukohta. Alueelle tutkitaan sijoittamismahdollisuuksia noin 15 000 k-m2 käsittävälle liikekeskukselle, liityntäpysäköinnille, toimitiloille ja noin 500 asunnolle. Alue tukeutuu Keijärven rantaan, johon tavoitellaan yhteisessä käytössä olevaa kaupunkimaista aluetta. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja rakentaminen aloitetaan 2018 jälkeen.
Keskustan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) 76 43 2 46 68 45 32 65 65 10 Asuntotuotanto (kpl) 98 20 75 43 2 46 68 45 32 65 Asukasluvun kasvu 245 265 260 170 130 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m2 2014 2015 2016 2017 2018 Teivo 2 1 1 1 1 Heinikko / Kivilähde 10 12 5 5 5 Elovainio 7 5 5 Keskustan palvelut Alueella on useita päiväkoteja, joissa järjestetään koko- ja osapäivähoitoa. Esiopetus tulee keskittymään ensisijaisesti koulujen yhteyteen ja isoihin päiväkoteihin. Avointa varhaiskasvatusta alueella järjestetään Saurion pk:tiin kuuluvassa Vihriälän toimipisteessä. Veittijärvi, koulun yhteydessä (rakenteelliset paikat 63, rakennusvuosi 1996 ), Kaurasmäki (r.paikat 42, rakennusvuosi 1988), Palotorni (r.paikat 63, muutostyöt 2009 ja 2013), Tiikko (r.paikat 84, rakentamisvuosi 1982, peruskorjaus ja laajennus 2007), Tähkätasku (r.paikat 84, rakennusvuosi 2003), Kyläseppä (r.paikat 63, rakennusvuosi 1990), Keijärvi (r.paikat 17, vuokratila kerrostalossa, toiminta siirtyy Palotornin laajennusosaan 2014 kesällä), Yhtenäiskoulun esiopetus (21 paikkaa), Saurion päiväkoti (r.paikat 84, rakennusvuosi 1979), Mikkola (r. paikat 42, rakennettu 1908, peruskorjaus 1999, suojeltu rakennus), Vihriälä (r.paikat 21, rakennusvuosi 1900-l alussa, peruskorjaus 2007,suojeltu), Soppeenkataja (r.paikat 21, kerrostalon pohjakerros, vuokratila) Rinteen päiväkoti (vuorohoito, allergiaryhmä, r.paikat 209, rakennusvuosi 2007, laajennus 2012). Lisäksi alueella on n. 15 omassa kodissaan työskentelevää kunnallista perhepäivähoitajaa sekä 105 paikkainen yksityinen päiväkoti. Keskusta-alueen varhaiskasvatuksen toimipisteet sijaitsevat työmatkareittien varrella ja täydentävät siten muiden alueiden palveluja. Alueen palvelutarpeen kasvu painottuu Mäkkylän alueelle ja pohjoisessa Haaviston alueelle.
Kuruntiellä sijaitsevaan perusturvakeskukseen sijoittuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto, varhaiskasvatuksen hallinto sekä aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelujen asiakasvastaanottotilat. Perusturvakeskuksessa työskentelee kaikkiaan n. 40 työntekijää. Mikkolantiellä sijaitsevassa Terveyskeskuksessa tuotetaan keskitetysti koko kaupungin terveydenhuoltopalveluja. Vastaanottotoiminta sisältää niin omahoitaja- kuin lääkärienvastaanotot, ensiapu/päivystyksen toiminnan sekä monia erityisalojen kuten ravitsemusterapeutin, diabeteshoitajan, lastenlääkärin vastaanottoa. Terveyskeskus toimiin ns. väestövastuuperiaatteella ja omalääkäri määräytyy asuinpaikan mukaan. Terveyskeskuksessa sijaitsee myös suun terveydenhuollon yksikkö jossa toteutetaan suurimmaksi osaksi hammaslääkäripalvelut, suun hygieniapalvelut, oikomishoito ja keskitetty välinehuolto. Keskustan alueella suun terveydenhuolto toimii myös Moision koululla. Rakennuksessa on myös terveyskeskussairaala, joka on 42-paikkainen ympärivuorokauden toiminnassa oleva sairaalaosasto. Röntgen-, fysioterapia- ja laboratorio-osastot toimivat arkipäivisin. Keskusvarasto palvelee arkipäivisin, mutta vain perusturvan yksiköitä. Terveyskeskuksen yhteydessä sijaitsee myös perhekeskus, jossa on mielenterveystoimiston ja perheneuvolan toiminnot. Niiden lisäksi perhekeskuksessa on kaupungin psykososiaalisen tuen erityistyöntekijöiden toimitilat. Terveyskeskus sisältää myös kotihoidon läntisen ja itäisen alueen toimisto-, henkilöstö- ja hoitotilat sekä apuvälinepalvelun. On mahdollista että terveyskeskuksen käyttäjämäärä nousee jatkossa, mikäli länsi-tamperelaiset valitsevat terveyskeskuksekseen Ylöjärven yksikön. Kauppakeskus Elossa toimii Terveyskioski, jossa on yhden sairaanhoitajan ja yhden terveydenhoitajan vastaanotto. Terveyskeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsee v. 1992 rakennettu Keskustan neuvola, jossa sijaitsee keskustan alueen, Takamaan, Mutalan ja Vahannan alueiden äitiys, -ehkäisy- ja lastenneuvolaa tekevien terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanotot. Neuvolassa on 9 vastaanottohuonetta, jotka riittävät nykytarpeisiin. Kun Haaviston ja Kortteen alueet rakentuvat tulisi huomioida tilatarve neuvolalle ja henkilöstöresurssit. Yhtenäiskoululla on toimitilat kahdelle kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille. Toinen terveydenhoitajista on koululla päätoimisesti ja toinen 2-3pv/vko. Nykyiseen oppilasmäärään ja mitoituksiin nähden resurssit ja tilat ovat kohdallaan. Vanhalla koululla on yhteen luokkaan järjestetty tila kouluterveydenhoitajalle, joka käy koululla n. yhden päivän joka toinen viikko. Moision koululla kokopäiväisen kouluterveydenhoitajan käytössä on ollut yksi vastaanottohuone ja vastaanottotila on myös koululääkärille. Tiloissa on sisäilmaongelmaa. Terveydenhoitajalle on jouduttu järjestämään toinen työtila koululta joten terveydenhoitotilat vaativat toimenpiteitä. Tiloissa toimii myös hammaslääkärin vastaanotto. Valossa on vastaanottohuoneet oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi kokopäiväiselle terveydenhoitajalle sekä lääkärille. Lääkärin tilaa käyttää myös kuraattori ja Valossa yhden päivän viikossa oleva terveydenhoitaja. Jos opiskelijoiden määrä kasvaa tarvitaan tilat kokonaisuudessaan käyttöön ja henkilöresurssin lisäämistä. Vanhalle lukiolle on järjestetty tilapäisesti Siivikkalan koulun terveydenhoitajalle vastaanottotila, koska Siivikkalan koulun oppilaista osa on vanhalla lukiolla remontin vuoksi. Jos vanhan lukion tilat peruskorjataan ja otetaan kokonaisuudessaan koulukäyttöön, tulisi asianmukaiset terveydenhoitotilat ja henkilöresurssit huomioida. Veittijärven koululla on tila kokopäivätoimiselle kouluterveydenhoitajalle ja lisäksi koululääkärin vastaanottoon on käytössä yksi huone. Asuntilan toimipisteessä toimii oma
kouluterveydenhuollon vastaanotto ja Asuntilan alueen toinen lastenneuvolan terveydenhoitaja hoitaa sen. Haaviston koulua suunniteltaessa on huomioitava kouluterveydenhuollon tilat ja henkilöstö. Koulun yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi 100-paikkainen päiväkoti, valmistumisvuosi 2018 Tiuravuoren vanhainkodissa on 3 pitkäaikaishoidon osastoa, joissa on yhteensä 58 asukasta. Lyhytaikaishoidon osastolla on jaksohoidossa olevia asiakkaita 10-12. Kuntoutus- ja muistikeskuksessa on 20 kuntoutujaa. Nämä yksiköt toimivat ympärivuorokauden. Lisäksi sekä lyhytaikaisyksikössä, että Kuntoutus- ja muistikeskuksessa käy arkipäivisin päivätoiminnassa asiakkaita vaihtelevasti yhteensä 10-15. Kuntoutus- ja muistikeskus siivessä on myös kuntosali ja terapia-allas sekä muistipoliklinikka, joissa käy asiakkaita arkipäivisin. Kerran viikossa on avointa päivätoimintaa Tiurankammarissa. Tiuravuoren vanhainkoti muutetaan palvelukeskukseksi. Yksi pitkäaikaisosastoista( Tiurala) muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Laitoshoidon osuutta vähennetään ja tehostetun palveluasumisen osuutta lisätään palvelurakennetavoitteiden mukaisesti. Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikon omistaman Keihäsniemen palvelutalon läheisyydessä sijaitsevat kaupungin omistamat ryhmäkodit Pehtoori, jossa on 11 asukasta (tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen) ja Fröökynä, jossa on 7 asukasta (tavallinen palveluasuminen). Kaksikon omistama Iltaruskon palvelukeskus sijaitsee Asematiellä. Väestön kasvun lisäyksen ja palelurakennetavoitteen mukaan on tarvetta uusille ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikoille. Suunnitteilla on Soppeensydämeen uusi teknisesti turvattu yhteisöasumisen yksikkö. Suunnittelukaudella rakentuva 32 -paikkainen Tiuranniemen tehostetun palveluasumisen yksikkö muuttaa vanhusten palveluluiden ympärivuorokautisen hoivan palvelurakennetta avohoitopainotteiseksi. Kehitysvammaisten asumispalvelut sijoittuvat Nummikodin 14 asukkaalle ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan yksikköön Koivumäentielle sekä lokakuussa 2013 valmistuvaan Juuritien ryhmäkodit yksikköön. Juuritielle sijoittuva uusi asumispalveluyksikkö tarjoaa jatkossa ympärivuorokautista hoivaa 15 asukkaalle. Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikko ylläpitää tuettua asumista 11 asukkaalle tarjoavaa yksikköä Soppeentiellä. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa tarjotaan Nummikodin tiloihin sijoittuvassa Huiskeyksikössä, Rantaniitty-yksikössä Keihäsniemen palvelutalon tiloissa sekä Mikkolan työtuvalla Mikkolantiellä. Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita on kaikkiaan n. 40. Koulutuspalvelut: Keskustan alueella toimii useita kouluja. Ylöjärven yhtenäiskoulu (680 opp), Vanha koulu (erityiskoulu, 42 opp), Veittijärven alakoulu (530 opp), Moision yläkoulu (460 opp) sekä koulutuskeskus Valossa toimiva Ylöjärven lukio (370 opp). Koulutuskeskus Valossa toimii myös perusopetuksen lisäopetus (20 opp). Rakennusteknisesti koulut ovat Vanhaa koulua lukuun ottamatta hyvässä kunnossa sekä ajanmukaisesti varustettuja. Lähivuosina Vanha koulu (suojeltu rakennus) on täysin peruskorjattava. Samalla on linjattava tulevaisuutta varten Vanha koulun käyttötarkoitusta. Moision koulun yhteydessä sijaitseva vanha lukio otetaan v. 2016 kuluessa perusopetuksen käyttöön. Käyttöön ottaminen edellyttää peruskorjaustöitä, joista kallein toimenpide lienee ilmastoinnin uusiminen. Vanhaan lukioon mahtuu n. 300 oppilasta. Näin helpotetaan tilapulasta kärsivien Veittijärven ja Moision koulujen (mahdollisesti muidenkin koulujen) tilannetta. Koulutuslautakunta linjaa osaltaan vanhan lukion käyttöä 31.12.2013 mennessä osana kouluverkkosuunnittelua.
Siltatien alueelle (Kortteen alueen rajan tuntumaan) rakennetaan uusi koulu (Haaviston koulu), kun alueen rakentuminen toden teolla käynnistyy muutaman vuoden kuluessa. Tämän hetken suunnitelman mukaan koulun rakentaminen on mahdollista vuosien 2017-18 paikkeilla. Vapaa-aikapalvelut: Keskustan alueella sijaitsevat Urheilutalo-Uimahalli, jäähalli, Krankkula (käden taidon talo), pääkirjasto Leija, Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto, kotiseutumuseo sekä nuorisotila Olka. Uimahallin laajennus ja peruskorjaus on juuri valmistunut. Urheilutalon peruskorjaus on alkanut ja työ valmistuu kesällä 2014. Jäähalli toimii osakeyhtiömuotoisena, kaupunki on hallin pääomistaja. Kansalaisopistotoiminta siirtyi 2013 alusta isäntäkuntaperiaatteella Tampereen kaupungille. Opiston Ylöjärven päätoimipaikat sijaitsevat koulutuskeskus Valossa ja Ylöjärven yhtenäiskoululla. Vapaa-aikapalvelujen toimipisteet ovat musiikkiopistoa (osin myös museo) lukuun ottamatta fyysisesti hyvässä kunnossa. Kirjastorakennus Leijan vieressä on tonttivaraus kulttuurimonitoimitalolle. Nyt erittäin puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa toimiva musiikkiopisto saanee aikanaan uuden päätoimipaikan kulttuuri-monitoimitalosta. Kaupungintalon yhteydessä sijaitseva Vanhan Räikän rakennus (suojeltu rakennus) odottaa lähivuosina peruskorjausta. Rakennus on toistaiseksi suunniteltu korjattavaksi kulttuuritoimijoiden käyttöön. Käyttötarkoitus tulee tarkistaa kaupungin palvelutuotannon kasvavien tarpeiden näkökulmasta. Tällä hetkellä rakennuksen alakertaa käyttää koululaisten iltapäivätoiminta (30 opp). Yläkerrassa on mm. nuoriso-ohjaajien työtiloja. Keskustan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Tiuraniemen ryhmäkoti 2015: 2016: 1 600 000 2017: 1 600 000 karkea arvio Uudisrakennus: 32 paikkaa. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 70.000 Moision koulu 2014: 2015: 700 000 2016: 700 000 karkea arvio Tilamuutoksia, talotekniikan uusiminen, uudet pinnat sekä pihan ja julkisivun kunnostustyöt. Lukion tilat perusopetuksen käyttöön. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 5.000 Vanha koulu 2015: 2016: 1 800 000 karkea arvio
Koulutilojen muutos päivähoidon käyttöön. Käyttötarkoituksen muutos, rakennuslupa, uudet viranomaismääräykset, talotekniikan uusiminen, energiatalouden parantaminen, vähäisiä tilamuutoksia. Peruskorjaustarve. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 5.000. Haaviston koulu 2017: 50 000 2018: 4 500 000 karkea arvio Kvr-urakka 12 milj. eur. Uudisrakennus perusopetuksen käyttöön. Laajuustiedot puuttuvat. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 370.000. Haaviston päiväkoti 2017: 30 000 2018: 3 200 000 karkea arvio Haaviston koulun aikataulun mukaisesti. Uudisrakennus ja toteutus kvr- urakkana. Laajuustiedot alustavat 5-os. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 1.280.000. Urheilutalo 2014: 1 700 000 Urakkasummat tiedossa Urheilutalon saneeraus: Vaiheen 2 loppuunsaattaminen. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 155.000. Kulttuuritalo 2018: 100 000 karkea arvio /monitoimitalo Uudisrakennus, suunnittelun aloitus 2018. Tilatiedot puuttuvat. Toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 50.000. Vanha Räikkä 2016: 2017: 2 000 000 karkea arvio Suojelukohde: Käyttötarkoituksen muutos, rakennuslupa, talotekniikan uusiminen, esteetön kulku, poistumistieasiat, tilamuutoksia pintojen uusiminen ja energiatalouden parantaminen.
Taidetilaa. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 38.000. Tekninen toimisto 2017: 2 000 000 karkea arvio Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Teknisen toimiston tilavaraus osana suurempaa kokonaisuutta. Musiikkiopiston tilajärjestelyjä 2016: 200 000 karkea arvio Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Kaupungintalon arkistotilan laajennus 2014: 120 000 Suunnitelmiin perustuva Kaupungin arkistojen keskittäminen varattuun, asianmukaiseen tilaan. Päätearkistotasoisen tilan puute (palo-, ilmastointi- ja kosteusasiat huomioitu). Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 4. Ranta-Laatu asuinalue 2015-2016 2017: 300 000 Alueen katujen rakentaminen. Rakentaminen v. 2017. Viimeistely ja päällystys v.2020 (100 000). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 9. Räikäntien ympäristö 2014 2015: 250 000 Alueen katuverkon muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.
21. Hietasmäen pientaloalue 2015-2017 2017: 150 000 2018: 150 000 Alueen katuverkon rakentaminen ja peruskorjaus v. 2017-2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Heinikon teollisuusalue 2013-2014 t 2014: 300 000 2015: 200 000 2016: 300 000 2017: 90 000 2018: 200 000 Alueen katuverkon rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 1600 m. Alustava Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe 2014-2015 t 2015: 275 000 2016: 275 000 Alueen katuverkon rakentaminen v. 2015-2016. Viimeistely ja päällystys v. 2019 (150 000) Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe 2017-2018 t 2017: 275 000 2018: 275 000 Alueen katuverkon rakentaminen v. 2017-2018. Viimeistely ja päällystys v. 2021 (150 000) Rantajätkäntie 2013 Oma työ 2015: 100 000 2016: 100 000 Alustava Urheilutalon ja koulun tontin itäosan keskustakorttelin kadun ja kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 300 m.
Pallotien 2013 kiertoliittymä Pallotie / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. Hallitien kiertoliittymä 2014 2015: 400 000 Kustannusarvio Hallite / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. 2014: 400 000 Alustava Haavisto laajennus 2014: 80 000 2015: 90 000 Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Kustannusarvio Justuksentie 2014: 20 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun kadun viimeistely ja päällystys Ojapuisto 2015: 30 000 2016: 20 000 Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Kustannusarvio Myllytanhua 2013 2014: 200 000 Alustava Myllytanhuan loppuun rakentaminen, valaistus, viimeistely ja päällystys.
Kesäniemi 2016: 50 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. Vanhat teollisuusalueet 2014: 30 000 2015: 30 000 2016: 30 000 2017: 30 000 2018: 30 000 Vanhojen teollisuusalueiden pienet parannus- ja täydennysrakentamiskohteet. Linjatien alue 2015: 60 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. Kivilähde 2016: 80 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. Hiitintien loppuosa 2015: 150 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun kadun viimeistely ja päällystys. Mastontien kevyen liikenteen väylä 2015: 50 000 Kustannusarvio Mastontien varrella olevan kevyenliikenteen väylän muutos ja kuivatuksen parantaminen Erkontien ja hiihtosillan välillä.
Kuruntie / Viljakkalantie kiertoliittymä 2013 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 2014: 300 Alustava MAL-sopimuksen perusteella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa toteutettava kiertoliittymä, kaupungin osuus kustannuksista. Ranta-Laatu asuinalue 2016 ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: 50 000 21. Hietasmäen pientaloalue 2017 ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: 50 000 Räikänpuisto IV vaihe Räikänpuiston parantaminen IV-rakennusvaihe 2014: 50 000 2015: 150 000 Alustava Kuruntien 2014 reunakiveys Oma työ 2015: 45 000 2016: 45 000 Alustava Kuruntien reunakiveyksen rakentamisen jatkaminen Asemantien risteyksestä pohjoiseen Leijapuisto 2015 ostopalvelu 2017: 150 000
Leijapuiston rakentaminen Räikän kenttä 2014 ostopalvelu 2015: 100 000 2016: 200 000 Räikän kentän pinnoitteen uusiminen, katsomon ja tukimuurin rakentaminen. Tiuravuoren 2017 monitoimikenttä Oma työ Tiuravuoren kentän muuttaminen monitoimikentäksi Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 4. Ranta-Laatu asuinalue 2015-2016 2018: 25 000 2017: 250 000 Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Rakentaminen v. 2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 9. Räikäntien ympäristö 2014 2015: 150 000 Alueen vesihuoltoverkoston muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 21. Hietasmäen pientaloalue 2015-2017 2017: 150 000 2018: 150 000 Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen ja peruskorjaus v. 2017-2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.
Heinikon teollisuusalue 2013-2014 t 2014: 200 000 2015: 150 000 2016: 200 000 2017: 150 000 Alustava Alueen vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamon rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 2200 m. Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe 2014-2015 t 2015: 150 000 2016: 150 000 Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2015-2016. Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe 2014-2015 t 2017: 150 000 2018: 150 000 Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2017-2018. Myllytanhua 2013 Myllytanhuan vesihuoltoverkoston rakentaminen. Saurio-Hiitti 2014 2014: 120 000 Alustava 2015: 400 000 2016: 400 000 Saurion ja Hiitin välisen siirtoviemärin rakentaminen pituus n. 2400 m.
Sinivainiontie-Saurio 2014-2015 2016: 300 000 2017: 200 000 2018: 200 000 Runkolinjanlinjan rakentaminen Saurion ja Sinivainiontien välille pituus n. 2,3 km. Saurion 2014 vedenottamo 2015: 600 000 2016: 400 000 Alkalointilaitoksen rakentaminen ja vedenkäsittelylaitoksen siirto. Ahveniston vedenottamo 2014 Kalkkialkalointilaitoksen loppuun rakentaminen 2014: 130 000 Alustava Teollisuusalueen täydennysrakentaminen Vuosittain Teollisuusalueen vesihuollon täydennysrakentaminen 2014: 30 000 2015: 30 000 2016: 30 000 2017: 30 000 2018: 30 000