Peruskäsitteitä I: Global Trigger Tool

Samankaltaiset tiedostot
Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Automatisoitu GTT potilasturvallisuustutkimuksessa

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Sähköisen potilaskertomuksen ydintietojen käyttö ja hyödyntäminen lääkäreiden lähetteissä

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt

Potilasturvallisuus

HAIPRO -JÄRJESTELMÄN TUTKIMUKSESSA

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Overview of the Finnish Care Classification (FinCC) system. Ensio Anneli, PhD, RN

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Terveystili osana terveystietojärjestelmää. Käyttötapauksia

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi

Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Overview of the Finnish Care Classification (FinCC) system

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA


Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Kanta-palvelut Yleisesittely

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Potilasturvallisuushankkeiden vaikutukset TYKS:n kirurgian klinikassa

Sidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

ESKO sovelluskokonaisuus ja toimiva sähköinen potilaskertomus

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela

Elintapaohjauksen kirjaamisen ja tilastoinnin kansalliset ohjeet

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Miten ravitsemustila ja ravitsemusohjaus kirjataan ja tilastoidaan?

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6

Tieto ja terveysteknologiat

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

KOTIIN ANNETTAVAT LAITTEET JA POTILASTURVALLISUUS

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kohti tehohoitotyön narratiivien tehokkaampaa hyödyntämistä luonnollisen kielen käsittelyn avulla

Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi

Raskausdiabeteksen hoitoa mobiilisti - ekosysteemihanke. Seppo Heinonen Toimialajohtaja, professori

TIETOVARASTOT CASE HAIPRO HUS Yhtymähallinto Sari Palojoki 1

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Tieto ja terveysteknologiat

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista

Moniammatillinen hoitokertomus;

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus

Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Suomen terveysdataympäristö

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena

Marko Vatanen

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät

käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella

RRS - Rapid Response System

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Erilaisia esimerkkejä ICF:n käytöstä. Tekijä: ICF Research Branch Suomennos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Neurotoimialue

Lääketieteen tietokannat ja OVID

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Transkriptio:

Ydintietojen soveltuvuus potilasturvallisuuden tukena: tapaus liipaisintyökalut (trigger tools) Persephone Doupi, MD, PhD Potilasturvallisuustutkimuksen päivät Kuopio, 27.01.2011 Peruskäsitteitä I: Global Trigger Tool Liipaisin (Trigger): potilaskertomuksessa havaittu tapahtuma tai havainto, joka laukaisee jatkotutkimuksen, jolla selvitetään onko sattunut jokin haittatapahtuma. Global Trigger Tool (GTT): Yhdysvaltalaisen IHI:n kehittämä (paperipohjainen) menetelmä Pääasia: potilaalle tapahtunut HAITTA Todellinen haittavaikutus; ei vaara- tai läheltä piti -tilanteet Tarkoitus: keino seurata potilasturvallisuuden tasoa organisaation sisällä ajan kuluessa, mikä mahdollistaa potilasturvallisuuden tason vertailun ja tehtyjen potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävien toimien vaikutusten seuraamisen pitkällä aikavälillä. Voidaan myös havaita kehittämiskohteita. *Institute for Healthcare Improvement 27.01.2011 P.Doupi 2 1

Peruskäsitteitä II: Ydintiedot Ydintietojen elementit: YdintiedotKOODATU DATA Tunniste tiedot Tunnistetiedot Hoitoprosessin Hoitoprosessin tiedot tiedot Ongelmat Potilas ja Toimintakyky. ja diagnoosit diagnosit Tutkimukset Hoidon Hoidon antaja antaja Fysiologiset mittaukset Toimenpiteet Palvelutapahtuma Hoitojakso, Palvelu -tapahtuma tai kokonaisuus palveluketju Hoitotyö Yhteenveto Lääkitys Lääkehoito Apuvälineet Muut tiedot Terveyteen Terveyteen vaikuttavat vaikuttavat tekijät tekijät Elinluovutus - Lausunnot Lausunnot testamentti Suostomus ja todistukset ja uudistukset Suostumus Jatkohoitoa koskevat Jatkohoitoa tiedot koskevat tiedot Hoitotahto Kansalliset määritellyt v. 2004 alkaen päivitykset, lisää määrittelyjä tulossa 27.01.2011 P.Doupi 3 Tausta Pohjoismaiden ministerineuvoston terveydenhuollon laatutyö GTT:n käyttökokemukset muissa pohjoismaissa: Center for Quality, Region Southern Denmark. Report: Systematisk journalgennemgang med IHI s GLOBAL TRIGGER TOOL. Erfaringer og resultater fra afprøvning på danske sygehuse. December 2008 (In Danish). Available at: http://www.centerforkvalitet.dk/wm293462 Soop M, Fryksmark U, Köster M, Haglund B. The incidence of adverse events in Swedish hospitals: a retrospective medical record review study. Int J Q Health Care 2009;21(4):285-291 Suomi: ensimmäiset pilottiprojektit 2008-2009 Tietojärjestelmät käyttössä 100% toimipaikoissa Paino automatisoidussa, lopulta tosiaikaisessa triggereiden tunnistamisessa (Classen et al..4computerized surveillance of adverse drug events in hospital patients. JAMA 1991;266:2847-51) 27.01.2011 P.Doupi 4 2

Pilottiprojekti neurokirurgian alalla Yhteistyössä: TAYS (neurokirurgia) & THL (Tieto) Tavoite 1: Muokatun trigger-työkalun soveltuvuuden testaaminen haittavaikutusten havaitsemisessa neurokirurgisilla ja neurologisilla potilailla käyttäen sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä Tavoite 2: Niiden vaatimusten ja mahdollisten esteiden selvittäminen, jotka liittyvät automaattisten triggertyökalujen liittämiseen rakenteisiin potilaskertomuksiin suomalaisissa sairaloissa kansallisten ydintietojen soveltuvuus 27.01.2011 P.Doupi 5 Metodit Kirjallisuuskatsaus Vaihe 1: Päähuomio projektityön tukemisessa ja kentän kartoittamisessa Vaihe 2: Täydennetty jatkohauilla Medline- ja EBM tietokantoihin (6/2010) Kokemukset ja lähestymistavat Implementaatioon liittyvät vaatimukset ja menestystekijät Rakenteisen potilaskertomuksen kehitystarpeet Ydintietojen ja triggereiden ristiintaulukointi (GTT & Neurokirurgian pilotin triggerit) Arvioida koodatun datan käyttökelpoisuutta triggereiden havaitsemisessa Kartoittaa kehittämis- alueita/tarpeita 27.01.2011 P.Doupi 6 3

Tulokset I (alustavat) Yli 60 tieteellistä artikkelia sekä muuta materiaalia tarkasteltu (raportteja, white papers, jne). Ne kattoivat monia aiheeseen liittyviä alueita: Tapahtumien raportointi (Incident reporting) Riskienhallinta IT & potilasturvallisuus (yleensä) Järjestelmien tyypit: Trigger tool, Alerting, Critiquing, Reminders, Decision Support Systems 27.01.2011 P.Doupi 7 Tulokset II Useimmat IHI:n sovellukset ja automatisoidut triggerjärjestelmät liittyvät lääkkeiden haittavaikutuksiin Kokemusta organisaatioista, joilla: Pitkä traditio informaatioteknologian käytössä Itse kehitettyjä, räätälöityjä terveydenhuollon IT-järjestelmiä Kriittiset menestystekijät: Yksinkertainen ja luotettava pääsy relevanttiin kliiniseen tietoon, ihannetapauksessa koodatussa muodossa Kliinikoiden osallistuminen & järjestelmän tuottaman tiedon relevanssi Kliinisten resurssien ja organisaation johdon tuen sitoutuminen parantamaan hoidon laatua 27.01.2011 P.Doupi 8 4

GTT TRIGGERS (surgery, ICU, care modules) Intra- or Post-Operative Death a X-Ray Intra-Operatively or in Post Anesthesia Care Unit Change in Procedure Occurrence of Any Post-Operative Complication Return to surgery Post-Operative Increase in Troponin Levels Greater than 1.5 Nanogram/ml (possible cardiac event) Clostridium difficile Positive Stool Readmission to the Intensive Care Unit Admission to Intensive Care Post-Operatively Intubation or Reintubation or Use of BiPap in Post Anesthesia Care Unit (PACU) Glucose Less than 50 mg/dl Rising BUN or Serum Creatinine Two Times (2x) over Baseline Over-Sedation/Hypotension (Care) CORE DATA ELEMENTS Problems and diagnoses Investigations Problems and diagnoses; Problems and diagnoses; Nursing care Problems and diagnoses; Investigations Investigations. Care unit Care unit, length of stay Laboratory Laboratory, physiological measurements Physiological measurements, medication treatment 27.01.2011 P.Doupi 9 NEUROLOGY TRIGGERS Clinical deterioration (neuroworsening) a Radiological procedure because of clinical status changes Procedure undertaken because of clinical status changes Complication caused by treatment procedure Wound problem Disruption in circulation of cerebrospinal fluid Infections 'Rebound' - patient returns to the ICU Prolonged ICU stay (non-neurological reasons) Re-intubation CORE DATA ELEMENTS Problems and diagnoses; Physiological measurements Investigations Problems and diagnoses; Problems and diagnoses; Nursing care Problems and diagnoses; Investigations Medication treatment; Investigations. Care unit Care unit, length of stay Electrolyte disturbance requiring treatment Fluid disturbance requiring treatment Blood pressure disturbance requiring treatment Laboratory Laboratory, physiological measurements Physiological measurements, medication treatment 27.01.2011 P.Doupi 10 5

Käytetyt koodi- ja luokitusjärjestelmät ICD-10 Ongelmat & diagnoosit, lääkeindikaatiot ICPC-2 Ongelmat & diagnoosit FinLOINC Fysiologiset mittaukset FinCC Hoitotyö ATC-koodit Lääkkeet Kansalliset luokitukset Toimenpiteet (perustuu pohjoismaiseen luokitukseen) Laboratoriotutkimukset Radiologiset tutkimukset 27.01.2011 P.Doupi 11 Ydintiedot: Mitä opittiin? Ydintiedot kattavat hyvin GTT ja neurokirurgian triggerit perusvaatimus triggereiden automaattiselle käytölle täytettiin Jatkoselvityksiä tarvitaan: Samaan termiin liittyvät useat koodausvaihtoehdot Potilaskertomuksessa monet paikat, joissa koodattua dataa säilytetään tiedon haun haaste Koodatun ydintiedon varsinainen käyttö tiedon laatu Toimenpiteisiin tai selvityksiin johtavien syiden esittäminen Triggerit, jotka ovat riippuvaisia aika-akselin esittämisestä 27.01.2011 P.Doupi 12 6

Huomattava Analyysi perustuu ydintietojen ohjeisiin: Eri toimittajien erilaisten implementaatioiden vaikutusta ei tunneta Trigger-työkalut: lisäarvoa tuottava sovellus Lisäkustannuksia Lisäsopimus asiakkaiden ja järjestelmätoimittajien kanssa Opastuksen tarve Ihmisen toimintaan liittyvät asiat (sitoutuminen ilmoituskäytännöt) Mahdollisuudet Ydintietojen käyttö yleistyy Ydintiedot & opas parhaillaan uudistettavana Potilasturvallisuus parrasvaloissa Kansallisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpano 2009-2013 27.01.2011 P.Doupi 13 Kiitos! Lisätietoa: persephone.doupi@thl.fi Kiitämme: J. Öhman, Neurokirurgian professori, TAYS P. Pörtfors, Informaatiikko, THL 27.01.2011 14 P.Doupi 7