1. Mitkä ovat raideliikenteen merkittävimmät ongelmat ja niiden syyt?

VASTAAJAT Kirjallisesti tehtyyn puolueille ja keskeisille organisaatioille suunnattuun kyselyyn vastasivat vain puolueet: Vastanneet Puolueet (vastaukset esitetty jatkossa nimiä vastaavan värisillä pohjilla) Suomen Kristillisdemokraatit rp Vihreät Kokoomus Keskusta SKP Vasemmistoliitto SDP Nettikyselyyn joka suunnattiin 3.3 tilaisuuteen kutsutuille henkilöille saatiin 46 vastausta 1. Mitkä ovat raideliikenteen merkittävimmät ongelmat ja niiden syyt? PUOLUEIDEN VASTAUKSET ONGELMA SYY 1. Rataverkoston kunnossapito Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 2. Kaluston kunnossapito Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 3. Ilmala alueen ahtaus Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 4. Investointiohjelma laahaa perässä Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 5. Talvipakkaset Ressurssoinin vähyys 1. Epätäsmällisyys ja epäluotettavuus Ratojen heikko kunto ja puutteellinen kapasiteetti, H:gin ratapihan kapasiteetin puutteet, puutteellinen talvikunnossapito, riittämättömät vastaustoimenpiteet (?) 2. Heikko kilpailukyky lentoliikenteen kanssa eräillä matkoilla 3. Paikallisen lähiraideliikenteen olemattomuus suurilla kaupunkiseuduilla Ratakapasiteetin puutteet ja ratojen heikko kunto eräillä yhteysväleillä (mm. Seinäjoki- Oulu), VR:n monopoliasema Valtion ja kuntien sitoutumisen puute, julkisen rahoituksen ja muiden rahoitusinstrumenttien puute, VR:n monopoliasema 4. Tavaraliikenteen heikko välityskyky Ratakapasiteetti ja ratojen heikko kunto eräillä yhteysväleillä (mm. Luumäki-Vainikkala, 1

Luumäki-Imatrankoski) 5. Liikennöimättömät tai heikosti liikennöidyt välit Junaliikenteen ostotaso, VR:n monopoliasema ONGELMA SYY 1. Rataverkon kunnossapito Rataverkon kunnossapitoon on syytä ohjata yhä enemmän voimavaroja. 2. Junien myöhästeleminen Syitä ovat Helsingin ratapihan ruuhkaisuus ja sen vanhentunut asetinlaitteisto. Myös rataverkon kunnossapidon voimavarat ovat olleet riittämättömiä. 3. Heikko tiedotus juna-asemilla Liikenneviraston ja VR:n kuulutusjärjestelmien kehittäminen ONGELMA SYY 1. Pääradan ahtaus ja välityskyky Kaavoitus ja rakentaminen lähes rataan kiinni - > haastava lisätä raiteita 2. Rataverkon heikentynyt kunto Pitkäaikainen rahoitusvaje 3. Liikenteen ohjausjärjestelmän puutteet ja korkea ikä Pitkäaikainen rahoitusvaje 4. Helsingin ratapihan kapasiteettiongelmat Liikennemäärien lisääminen rakenteita uudistamatta 5. Heikentynyt luotettavuus Erityisesti talviliikennöinnin ongelmat ONGELMA SYY 1. Valtiovalta on osoittanut liian vähän rahaa raideliikenteeseen ja ratojen kunnossapitoon. 2. VR:n organisaation hajottaminen eri yksiköiksi ja VR:n muuttaminen Oyj:ksi, joka korostaa yksipuolisia tuottotavoitteita. 3. Valtiovallan toimilla on heikennetty raideliikenteen kilpailukykyä maantieliikenteeseen verrattuna ja tuettu 2

tiehankkeita suhteessa enemmän kuin raideliikennettä. 4. Rataverkon osittainen alasajo ja junayhteyksien vähentäminen, esim. yöjunien vähentäminen. 5. Helsingin päärautatieaseman kehittämisen ja Pisara-radan investointien lykkääminen. ONGELMA SYY 1. Perusradanpidon rahoitus Riittämättömät resussit 2. Rataverkon kunnon lasku vrt.edellinen 3. Investointien puute vrt.edellinen 4. Kaluston vanheneminen vrt.edellinen 5. Strategiavirheet Strategiassa tulee painottaa toimintoja, jotka mahdollistavat mahdollisimman kattavan ja toimintavarman rataliikenteen. ONGELMA SYY 1. huonokuntoiset rataosuudet perusväylänpidon rahoituksen riittämättömyys 2. liikenneturvallisuuden heikkeneminen - - 3. palvelujen tason lasku - - 4. 5. NETTIKYSELY (46 vastausta) Pitkään jatkunut kehittämisen hitaus ja resurssien vähyys. Kykenemättömyys tarttua jo näkyvissä oleviin ongelmiin ajoissa.ulevaisuuden Rataverkon huono kunto ja vähäiset määrät kaksoiraiteita keskeisillä rataosilla. Liikennevirasto ja VR Paino ja nopeusrajoitukset sekä ohjausjärjestelmä pääradoilla ja lähiliikenteessä. kilpailun puute ja tulevaisuuden "ohut" hahmotus Eräiltä osin puuttuva rataverkko. Raideliikenteen haavoittuvuus. Monopoli Rataverkon kunto ja yhteydet Helsingin ja Porin välillä. Lähiliikennettä/taajamajunaliikennettä välille Pori- Kokemäki. Junien jatkuva myöhästely. Junayhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle. sää j a kunnossapitora kentamisen jälkeenjääneisyys raha Kalusto vanhaa ja raiteistojen kapasiteetti ei riitä ja myös ikääntymisongelmia routa ja järjestelmät 3

Rataoikaisu Lahti-Heinola-Mikkeli puuttuu rataverkon kunto ja aikatauluissa pysyminen VR ei ole kilpailukykyinen. rataverkko heikko Sähköistetyn radan puuttuminen Kolariin Väärä säästäminen ja huonot kalustotilaukset Liikennöitsijän sisäiset prosessit eivät toimi, säästöjä on tehty vääristä paikoista (vaturinkuljettajakierrot liian tiukkoja). Kapasiteetti pääradalla ratojen kunto ja kaluston sopimattomuus Huonokuntoiset radat subvention puute siellä missä väestöpohja riittämätön Vanhentunut rataverkko, 1970-1990 - luvuilla ei uskottu raideliikenteen mahdollisuuksiin. Myös yhdyskuntarakenne oli ja suosi autoilua. Ongelmat: Junien myöhästely ja huono tiedottaminen, sekä lisäksi pääradan liian heikko lähijunatarjonta. Rahoituksen vähäsyys Päärata on tukossa. Riittämätön kunnossapito (LVM:n rahanpuute, asiantuntemus eduskunta/lvm), riittämätön ennakoiniti (kapasiteetin puute, LVM:n rahanpuute, asiantuntemus eduskunta/lvm), riittämätön kalusto (LVM:n rahanpuute, asiantuntemus eduskunta/lvm) ratojen kunto Ohituspaikkojen/toisen raiteen puute estää taajamajunaliikenteen lisäämistä uusille alueille. Rataverkon kunto ja kalusto raiteilla. Rataverkkoon ei ole panostettu riittävästi ja sen kunto sekä kapasiteetti ei vastaa nykyisiä tarpeita. Junakalustollakin on ollut luvattoman paljon ongelmia parin viime vuoden aikana kapasiteetiongelmat pääraiteella, verkoston rappeutuminen 2. Mitä toimenpiteitä pitäisi mielestänne tehdä tilanteen korjaamiseksi seuraavalla eduskuntakaudella? PUOLUEIDEN VASTAUKSET 1. Investointiohjelman nopeuttaminen (Pohjoisen rata) 2. Ilmala ratapiha alueen laajentaminen 3. Kaluston + veturien uusiminen 4. Valtion ohjaus 1. Perusradanpidon rahoitukseen selvä korotus kokonaisuutena 2. Helsingin ratapihan tukkoisuutta avaavat nopeavaikutteiset toimet (esim. ohjausvaunut IC2-juniin, aurauksen tehostaminen) sekä asetinlaitteen uusiminen 3. Riittävä rahoitus ratojen parannus- ja uusille hankkeille: Seinäjoki Oulu, Luumäki Vainikkala, Luumäki Imatrankoski, Pisaran käynnistäminen 4. Julkista rahoitusta sekä muita rahoitusinstrumentteja (ruuhkamaksut, valtiontakaukset, valtion kiinteistöomaisuuden käyttö, ratojen vaikutusalueella hankkeiden hyötyjen verottaminen) kaupunkiseutujen joukkoliikennehankkeisiin 4

5. Joukkoliikenteen ja junaliikenteen ostojen rahoitusta nostettava 6. Henkilöraideliikenteen avaaminen vaiheittain kilpailulle 1. Pisara-radan rakentaminen helpottaisi sekä lähi- että kaukojunien tilannetta siirtämällä lähiliikennettä Pisara-radalle. 2. Joukkoliikenteestä on tehtävä uskottava ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Se tarkoittaa paitsi rautatieliikenteen palvelutason ja tehokkuuden parantamista, mutta myös työsuhdematkalipun käytön laajentamista sekä eri kuntien lippujärjestelmien yhtenäistämistä. 3. Suurista ratahankkeista tärkeitä ovat Helsinki-Tampere -pääradan kunnostustyöt sekä Pohjanmaan radan rakentaminen. 4. Pisara-rata on edellytys harkita Helsingin seudun lähiliikenteen avaamista kilpailulle, kun ostoliikennesopimus on vuoden 2017 lopussa katkolla. Vain Pisaran myötä on mahdollisuuksia parantaa matkustajille tarjottavaa palvelua, mikä voi olla ainoa tavoite kilpailuttamisessa. 1. Perusradanpidon rahoitustason korottaminen 2. Pääradan peruskorjaus ja kaksoisraiteen rakentaminen 3. Liikenteen ohjausjärjestelmän uusiminen 4. Matkustajainformaation parantaminen erityisesti häiriötilanteissa 5. Helsingin ratapihan uudelleenjärjestelyt 1. Rataverkon kunnossapidon ja parantamisen määrärahoja on lisättävä tuntuvasti. 2. VR:n julkisen palvelun tehtävä on asetettava etusijalle markkinaehtoisuuden sijasta. On luovuttava VR:n henkilöstön vähentämisestä. 3. On luovuttava rautatieliikenteen kilpailuttamisesta. VR on palautettava valtion liikelaitokseksi. 4. On kiirehdittävä Pisararadan rakentamista ja mm. Seinäjoki-Oulu radan parantamista. 5. Tariffipolitiikalla on parannettava rautatieliikenteen kilpailukykyä. 1. Riittävän perusrahoituksen turvaaminen 2. Seinäjoki-Oulu hanke alkuperäiseen aikatauluun 3. Kaluston uusiminen 4. Helsingin ratapihan kapasiteetin lisääminen 5. Uudet hankkeet alulle (Mm. Itäinen rantarata, Espoo-Salo oikorata) 1. Tärkeintä on saada perusväylänpidon rahoitus kuntoon. Seuraavalla vaalikaudella pidämme avainhankkeina seuraavia: - Seinäjoki-Oulu perusparannuksen loppuun saattaminen - pääradan välityskyvyn parantaminen (Helsinki-Tampere) - periaatepäätös Pisararadan rakentamisesta 5

NETTIKYSELY (46 vastausta) Lisätä rautatieliikenteen ylläpidon ja kehtitämisen resursseja. Enemmän rahaa radoille. rahaa ylläpitoon ja VR johtoa vaihtoon Perusparrranustoimenpiteiden toteuttaminen kilpailun avaaminen rataverkolla ja rataverkon ylläpidon riittävä rahoitus Rahoitustason nostaminen. Avaaminen kilpailulle Uusi ratayhteys Helsinki-Forssa-Kokemäki Määrärahojen lisääminen rautateiden kunnossapidon tason parantamiseeen Raideliikenteen kilpailun avaaminen kunnolla, VR konsernin pilkkominen (infratuotannon erottaminen konsernista ja yksityistäminen), ratainvestointien kohdentaminen oikein (ei aluepoliittisia hankkeita), ylläpitoinvestointien tason nostaminen Panostettava olemassa olevan verkon pullonkauloihin. Tarvitaan se toinen raide. Tehdä ratasuunnitelma edellisestä lisää ratarahaa ja bendoliinit täysromonttiin Selkeä toimenpideohjelma, millä ongelmat korjataan kaksoisraiden Ouluun. Lisäksi tulisi suurten kaupunkien raideliikenneratkaisu linjata yhdessä Sähköistää rata Kolariin saakka. Ratahankkeet rahoitettava niin, että työt voidaan tehdä optimaalisella volyymillä junaliikenteen seassa. kilpailun uhka myös henkilöliikenteeseen tai palveluvelvoitteiden asettaminen, edellytyksien luominen lähiliikenteiden ostamiseen ja kilpailuttamiseen ja oikeudet tähän myös muille kuin lvm:lle, panostus modernien ohjaus- ja turvalaitejärjestelmien kehittämiseen, Infra Oy tai joku muu järjestely isojen investointien nopeaan toteuttamiseen, "halpojen" rata- ja kunnossapitoratkaisujen aktiivinen etsintä (tarpeen, laadun ja kustannusten välille parempi yhteys) Päärata kuntoon kaksoisraide Ylivieska Oulu Määrärahaa peruskunnostuksiin pitäisi asettaa tavoitteeksi työmarkkina-alueiden suurentaminen raideliikenneratkaisujen avulla (vrt Ruotsi) Hyväksyä pitkäntähtäimen investointiohjelma, jossa luovuttaisiin sekaliikenneratakäsityksestä Etelä - Suomen osalta. Etelä- Suomeen ideoitaisiin (linnuntie 275 km Helsingistä) kehitettävä raideliikenteen verkko ja erityisesti sen solmut. 1) Suuret asiat: Pisara-radan investoinnin käynnistäminen > jatkotoimenpiteenä pääradan lisäraiteiden kiirehtiminen. 2) Pienet: Nopeana toimena VR:n tiedottamisen parantaminen esim. sähköisten infotaulujen avulla. Lisätä rahoitusta (ratojen, kaluston ja henkilöstön lisäys) Edistää kaikin keinoin raideliikenten kehittämistä ja saada aikaan nk. infra- rahasto, jolla näitä välttämättömiä raidehankkeita suunnitellaan ja toteutetaan Luumäki- Imatra kaksoiraide vaikuttaa koko Etelä-suomnen henkilö- ja kuljetusliikenteseen. Esim.. Pohjois- Karjalaan toivottu nopea Helsinki- yhteys kärsii ko. osuuden ylikuormituksesta yhä enemmän lähitulevaisuudesa, henkilöliikenne kärsii yleensä ja tavaraliikennettä siiirtyy yhä enenevässä määrin kumipyörille. Venäjän kuljketusongelma on Allegro ja tavaraliikennettä pitäisi siirtää Imatran kautta- mietn se on mahdollista kaksoisraiteen puuttuessa? Ainosataan esim. IMATRAN PÄÄN MM. Stora-. enson kuljetukset Venäjän suuntaan voivat kasvaa hieman tällä kapasiteetilla. Myös kaksoisraiten jatke kolmioraide rajallepäin ja Imatrankosken sekä rajan välisen raiteen parantaminen sekä raideliikenteen kansanvälistäminen tuo uusia mahdollkisuuksia raideliikenten nopeaan kehittymiseen.. Helsinki-Pori radan tekeminen. Antaa uuden kasvumahdollisuuden rautatiekuljetuksiin ja henkilöliikenteeseen. aloittaa pitkän tähtäimen ohjelma, kaksi hallituskautta ja optio eteenpäin, esisijassa keskesimpien yhteysvälien matka-ajan lyhentämiseksi ja toimintavarmuuden lisäämiseksi. Lisäksi tavaraliikenteen joustavat yhteydet tuotantolaitoksiin ja sitten satamiin. Lisää rahaa ja nopeasti suunnitteluun, kalustoon, tuotantoon, lisää operaattoreita ja yhteistyötä / koko Suomen tilanne, 6

Tampere-Pori-Rauma rataosa Ohituspaikkojen ja 2. raiteiden lisääminen periaatepäätökset siitä mten rataverkkoa ja raideliikennettä tullaan kehittämään seuraavien vuosikymmenten aikana reilusti lisää rahaa, jotta maan eri osille voidaan tarjota tasavertaiset lähtökohdat kehittymiseen 3. Mikä pitäisi rautateiden roolin ja merkityksen olla Suomen liikennejärjestelmässä? PUOLUEIDEN VASTAUKSET Maakunnan hyvä saavutettavuus on niin elinkeinoelämän toimintaedellytysten kuin yksityisten kansalaistenkin kannalta välttämättömyys. Raideliikenteen pitää olla kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle kaupunkien välisessä sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen lähiliikenteessä. Tämä tarkoittaa, että junien pitää kulkea täsmällisesti ja keskeisillä yhteyksillä nykyistä useammin ja nopeammin. Myös tavaraliikenteessä junakuljetusten tulee olla yrityksille kilpailukykyinen vaihtoehto kumipyöräliikenteelle. Raideliikenteen osuutta suoritteesta tulee kasvattaa merkittävästi nykyisestä. Rautatieliikenteellä on keskeinen merkitys esimerkiksi metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden ja biopolttoaineteollisuuden kannalta. Tällä hetkellä kotimaan tavaraliikenteestä neljännes kulkee rautatiekuljetuksina (tonnikilometrit), tiekuljetusten vastaava osuus on lähes 70%. Rautatiekuljetus on tavaraliikenteessä tiekuljetusta turvallisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Rautatieverkoston tulee tarjota mahdollisuus tavaraliikenteen määrän kasvuun. Rautatieliikenteen henkilökilometrit ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä kolmanneksella. Hyvä näin. Nopeammat rautatieyhteydet luovat myös uutta kysyntää. Suomi on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että myös liikenteen päästöjä kyetään vähentämään. Ilmasto- ja energiatavoitteet saattavat parantaa joukkoliikenteen ja rautatieliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin liikennemuotoihin. Rautateiden merkitys on pitkien etäisyyksien Suomessa on keskeinen ja sen pitäisi olla rahoituksessa hyvin korkealle priorisoitu. Rautateiden kehittämistä ei voi kuitenkaan nähdä erilliskysymyksenä, vaan se on integroitava yhtenä liikennemuotona mahdollisimman hyvin osaksi maamme liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Joukkoliikenne on siis kokonaisuus, jonka kuljetusketju ulottuu massakulkumuodoista maaseudun kutsuliikenteeseen saakka. Raideliikenteen kehittämiseen pitää panostaa ja sen osuutta lisätä mm. ympäristö- ja energiapoliittisista syistä. 7

Rautateiden rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa. Henkilöliikenne antaa mahdollisuuksia kehittää edelleen palvelun monipuolisuutta ja nostaa nopeuksia. Tavaraliikenteen osalta esim. mahdolliset kaivoshankkeet edellyttävät mittaviakin investointeja uusiin ratoihin sekä siltojen ja ratojen peruskorjauksiin. Suomi tarvitsee pitemmän ajan näkymän liikenneyhteyksien kehittämisestä sekä tasokorotuksen liikenteen rahoitukseen ja ylläpitoon. Jo ilmastopäästötavoitteiden toteuttamisen vuoksi täytyy olla selkeä näkymä siitä, mihin ylläpidetään ja kehitetään nopeita raideyhteyksiä ja mihin yhteydet hoidetaan lentoteitse. Ilmastotavoitteiden vuoksi raideyhteyksien parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. NETTIKYSELY (46 vastausta) Vahvistaa rautatieliikenteen kykyä tarjota kysyntää ja tarvettav vastaavia palveluja. Ratkaista pääkaupunkiseudun liikenneongelmia yhdessä kaavoituksen kanssa sekä luoda tavoiteverkko koko Suomeen eri nopeuksille. uudistaa infra ja lisätä kilpailua myös henkilöliikenteeseen Suurten kaupunkien väliset nopeat yhteydet ja rataverkon kantavuus rahtiosuuksilla hyvä rataverkko, nopeat yhteydet ja riittävä kilpailu Helsingin ratapiha/tuloliikenne ja siieh liittyvä koko valtakuntaa palveleva ja syöttävä päärataverkko. Rautatiet tulee olla valtion perusinfrastruktuuri, jonka radoilla liikennöi useita toimijoita sekä rahti- että henkilöliikennettä Uusien ratojen rakentaminen ja panostaminen laiteinvestointeihin ajoissa vrt. asetinlaitteen uusiminen Helsingissä nopeus, luotettavuus Priorisoitava. Jos ei riittävästi liikennettä, ei tarvita raiteita Ratverkko kuntoon - säteiitäiset yhteydet sisämaahan kuntoon. Koillinen säde puuttuu em. oikaisun puuttuessa. nopeat toimivat junat ja edullisemmat lippujen hinnat laajeneva, pitkän matkan autoilu Helsinkiin (ja joihinkin muihin kohteisiin) pitäisi saada loppumaan, samoin laajamittainen pendelöinti autolla pääkaupunkiseudulla Runkolinjat ja terminaalit kuntoon hyvä syöttöliikenne Nykyinen rataverkko suuremmassa käytössä. Uusi ratayhteys Lahdesta Jyväskylään. Helsinki-Vantaan lentokentän syöttöliikenne ensisijaisesti rautateitse. Maantiekuljetusten merkittävä siirto rautateille. Rautatielähiliikenne vilkasta kaikilla merkittävillä kaupunkiseuduilla. Nyk pääradat kunnossa Toimiva lähiliikenne jokaisen maakuntakeskuksen vaikutusalueella Toteuvuva aikataunmukaisuus ja se saavutetaan ratojen ja kaluston kunnosta huolehtimalla sekä riittävällä ammattitaitoisella toteuttavalla henkilöstöllä. Ratkaista Helsingin ratapihan ongelmat. Tehdä uusi Helsinki-Pori rautatie. 1. keskeisten yhteysvälien nopeutuminen ja sujuvuus, 2. tavaraliikenteen toimivuus, 3. operoivien toimijoiden asiakaslähtöisyys ja joustavuus, 4. turvallisuus, 5. Pietarin talousalueen hyöty koko maalle Kaksoisraiteet ja combiterminaalit sekä uudet operoijat tavaraliikenteeseen, yhteistyöt venäläisten toimijoiden ja kaluston kanssa nopeus,laatu,turvallisuus Kasvattaa rautatieliikenteen osuutta. Nopeilla junilla voitaisiin korvata maan sisäinen lentoliikenne lyhyiltä reiteiltä. Hyvä henkilöliikenteen palvelutaso keskeisimpien kaunkien välillä. kaupunkiliikenteen runkokuljettaja ainakin Hgin seudulla, mahdollisesti myös Tampereella ja Turussa. Hyvä palvelutaso pitkän matkan voimakkaiden tavaravirtojen alueella. Pisara rata mahdollisimman nopeasti. Rataverkon kuntoa on parannettava jotta junien nopeuksia voidaan lisätä. Rautateiden sähköistysohjelma on saatettava loppuun. Yhteydet Helsingistä Ouluun, Kuopioon ja Turkuun on saatava nykyistä nopeimmiksi. Tällöin kyetään tarjoamaan vaihtoehto jopa lentämiselle.tavoitteena tulee olla markkinaosuuden kasvattaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteen sektoreilla. 8

ilmastopoliittisista lähtökohdista tiedostaa raideliikenteen rooli tavaraliikenteen pääkuljetusmuotona koko maassa ja henkilöliikenteen etenkin pitkillä etäisyyksillä raskaiden / massiivisten kuljetusten kattava pääreitistö 4. Mitkä ovat tärkeimmät rautatiepolitiikan tavoitteet pitkällä aikavälillä (2035 mennessä) PUOLUEIDEN VASTAUKSET 1. Mitkä ovat tärkeimmät rautatiepolitiikan tavoitteet pitkällä aikavälillä (v 2035 menne 1. 2 -raiteinen päärataverkko 2. Toiminnan tehostumista ja laadun paranemista huoltoverkoston uudistamiseksi 3. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pitää pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteiset radat liikennöitävässä kunnossa. 4. Rata- ja tieliikennehankkeita olisi voitava rahoittaa eläkerahastoista valtion takuulla. - rataverkon ylläpito - lähiraideliikenteen luominen uusille kaupunkiseuduille (esim. Oulu, Jyväskylä) - nopeustasojen nosto matkustaja- ja tavaraliikenteen potentiaalin puolesta tärkeimmillä yhteyksillä - mahdollisista uusista radoista erityisesti ELSA-rata Itään päin kulkevan rantaratahankkeen toteuttamisedellytykset täytyy arvioida vuoden 2011 jälkeistä investointilistaa laadittaessa. Raideinvestoinneilla pitäisi luoda yhä nopeampia junayhteyksiä. Pääratayhteydet kaikkiin ilmansuuntiin ovat kunnossa. Kaksoisraiteilla saadaan lisää välityskykyä ja joustavuutta. Rautateiden kehittäminen on tärkeää myös ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti siellä, missä liikkuu suuria massoja. Rautateiden merkitys tavaraliikenteessä on suuri. Myös siellä kuljetusketjut on saatava joustaviksi eri liikennemuotojen välillä. Pitkän aikavälin tavoitteet tulee kirjata liikennepoliittiseen ohjelmaan. Kehittää rautatieliikennettä niin, että sen osuus henkilöliikenteessä kasvaa ja että nykyistä selvästi suurempi osa tavaraliikenteestä siirtyy rekka-autoista raiteille. Päärataverkon tulee olla kaksiraiteinen. 9

Henkilöliikenteen osalta kaavoituksen ja maankäytön yhteensovittaminen raideliikenteeseen. sekä pullonkaulojen poistaminen esim. Helsingin päärautatieaseman kehittäminen mukaan lukien huolto ja muut tarvittavat toimet. Luotettavuuden ja nopeuden nostot. Palvelun monipuolistaminen. Suomi siirtyy raiteille. Koko maan kattaa korkealuokkainen joukkoliikenteen järjestelmä, joka tukeutuu hyväkuntoiseen raideverkostoon. Käytössä ovat nopeat junayhteydet keskeisten kaupunkien välillä sekä raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Suomi kytketään nopein yhteyksin eurooppalaiseen rataverkkoon. Lähiraideliikenne on toimiva osa suurimpien kaupunkiseutujen joukkoliikennejärjestelmää. (Puoluekokous 2010: Tulevaisuusohjelma Varjosta valoon työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön Suomi) NETTIKYSELY (46 vastausta) Vahvistaa rautatieliikenteen kykyä tarjota kysyntää ja tarvettav vastaavia palveluja. Ratkaista pääkaupunkiseudun liikenneongelmia yhdessä kaavoituksen kanssa sekä luoda tavoiteverkko koko Suomeen eri nopeuksille. uudistaa infra ja lisätä kilpailua myös henkilöliikenteeseen Suurten kaupunkien väliset nopeat yhteydet ja rataverkon kantavuus rahtiosuuksilla hyvä rataverkko, nopeat yhteydet ja riittävä kilpailu Helsingin ratapiha/tuloliikenne ja siieh liittyvä koko valtakuntaa palveleva ja syöttävä päärataverkko. Rautatiet tulee olla valtion perusinfrastruktuuri, jonka radoilla liikennöi useita toimijoita sekä rahti- että henkilöliikennettä Uusien ratojen rakentaminen ja panostaminen laiteinvestointeihin ajoissa vrt. asetinlaitteen uusiminen Helsingissä nopeus, luotettavuus Priorisoitava. Jos ei riittävästi liikennettä, ei tarvita raiteita Ratverkko kuntoon - säteiitäiset yhteydet sisämaahan kuntoon. Koillinen säde puuttuu em. oikaisun puuttuessa. nopeat toimivat junat ja edullisemmat lippujen hinnat laajeneva, pitkän matkan autoilu Helsinkiin (ja joihinkin muihin kohteisiin) pitäisi saada loppumaan, samoin laajamittainen pendelöinti autolla pääkaupunkiseudulla Runkolinjat ja terminaalit kuntoon hyvä syöttöliikenne Nykyinen rataverkko suuremmassa käytössä. Uusi ratayhteys Lahdesta Jyväskylään. Helsinki-Vantaan lentokentän syöttöliikenne ensisijaisesti rautateitse. Maantiekuljetusten merkittävä siirto rautateille. Rautatielähiliikenne vilkasta kaikilla merkittävillä kaupunkiseuduilla. Nyk pääradat kunnossa Toimiva lähiliikenne jokaisen maakuntakeskuksen vaikutusalueella Toteuvuva aikataunmukaisuus ja se saavutetaan ratojen ja kaluston kunnosta huolehtimalla sekä riittävällä ammattitaitoisella toteuttavalla henkilöstöllä. Ratkaista Helsingin ratapihan ongelmat. Tehdä uusi Helsinki-Pori rautatie. 1. keskeisten yhteysvälien nopeutuminen ja sujuvuus, 2. tavaraliikenteen toimivuus, 3. operoivien toimijoiden asiakaslähtöisyys ja joustavuus, 4. turvallisuus, 5. Pietarin talousalueen hyöty koko maalle Kaksoisraiteet ja combiterminaalit sekä uudet operoijat tavaraliikenteeseen, yhteistyöt venäläisten toimijoiden ja kaluston kanssa nopeus,laatu,turvallisuus Kasvattaa rautatieliikenteen osuutta. Nopeilla junilla voitaisiin korvata maan sisäinen lentoliikenne lyhyiltä reiteiltä. Hyvä henkilöliikenteen palvelutaso keskeisimpien kaunkien välillä. kaupunkiliikenteen runkokuljettaja ainakin 10

Hgin seudulla, mahdollisesti myös Tampereella ja Turussa. Hyvä palvelutaso pitkän matkan voimakkaiden tavaravirtojen alueella. Pisara rata mahdollisimman nopeasti. Rataverkon kuntoa on parannettava jotta junien nopeuksia voidaan lisätä. Rautateiden sähköistysohjelma on saatettava loppuun. Yhteydet Helsingistä Ouluun, Kuopioon ja Turkuun on saatava nykyistä nopeimmiksi. Tällöin kyetään tarjoamaan vaihtoehto jopa lentämiselle.tavoitteena tulee olla markkinaosuuden kasvattaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteen sektoreilla. ilmastopoliittisista lähtökohdista tiedostaa raideliikenteen rooli tavaraliikenteen pääkuljetusmuotona koko maassa ja henkilöliikenteen etenkin pitkillä etäisyyksillä 5. Mitkä ovat Suomen ratojen tärkeimmät kehittämiskohteet? PUOLUEIDEN VASTAUKSET kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Ilmala ratapihan laajennus Ilmala 2. PK-seudun vaihdejärjestelmän uusiminen PK-Seutu 3. Pohjoisen radan Kokkola - Rovaniemi 4. Kaukojunaliikenteen valtion ostomäärärahojen säilyttämisestä viime vuoden tasolla kustannustason nousu huomioiden tai mieluummin korotettava määrärahaa! Haja-asutus alueiden asukkaat kehittämistoimenpide 1. korjauksen ja parannuksen II vaihe (kaksoisraide, nopeustason nostaminen, tasoristeykset ym.) kohde/kohteet Seinäjoki Oulu 2. lisäraide Luumäki Vainikkala 3. kaksoisraide, nopeustason nostaminen 4. kapasiteetin lisääminen (neliraide) Luumäki Imatra Pasila Riihimäki 11

5. uusi rata (ratapihan kapasiteetin vapauttaminen) Pisara kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Pisara-radan rakentaminen 2. Pohjanmaan rakentaminen 3. Helsinki-Tampere pääradan kunnostaminen kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Ks. kysymyksen 3 vastaukset 1. Helsingin päärautatieaseman ohjaus- ym järjestelmien uudistaminen. 2. Pisararata 3. Seinäjoki-Oulu radan kunnostus 4. Rautatieyhteyksien parantaminen itään Venäjälle 5. Kaksoisraiteiden ja ohituspaikkojen lisääminen 1. vrt. edelliset vastaukset kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Ks. vastaus kysymykseen 3 NETTIKYSELY (46 vastausta) ratojen laatutaso ja ongelmakohteiden poistaminen PKS, Seinäjoki-Oulu, mahdolliset uudet yhteydet, jotka tulisi tutkia (Pietarin liikenteen kasvu ja yhteydet muualle Suomeen) 12

Helsingin päärautatieaseman raiteisto ja Lahti-Heinola-Jyväskylä oikorata Perusparannus ja Turku - Helsinki nopea yhteys koko rataverkon toiminnan turvaaminen Helsingin ratapiha > PISARA. http://www.oiko.phnet.fi/artikkelit/20051223-keski-suomen-oikorataehdotus.html Oikorata Helsinki-Forssa-Pori kapasiteeti Päärautatieasema/Pisara, lisäraiteet Riihimäelle, Oulun radalle ja Luumäki Imatra ensi liikenteelliset tehokkaimmat kohteet Junien aikataulut kuntoon Pohjanmaan rata Seinäjoki -Oulu ja kaksoisraide Seinäjoki-Tampere Selkeiden pullonkaulojen ratkaisu Senäjoki -Oulu kaksoisraide Kolarin radan sähköistäminen pääratoja pitäisi olla yhtä paljon kuin -teitä Pullonkaulojen purkaminen. Modernit ohjaus- ja turvajärjestelmät ml. Helsingin asetinlaite ja aikataulujärjestelmän kehittäminen, kolmioraiteet (mm. Riihimäki, Toijala) ja 25-30 tonnin tavararunkoverkon kehittäminen, pienet edulliset nopeuttamis- ja välityskykytoimet laajasti rataverkolla (ks. julkaisu "Rataverkon tavoitettavuus ja välityskyky pitkällä aikavälillä", 2010), Hki-Riihimäki välityskyky (siltä osin kun tarvitaan edellisten jälkeen), Luumäki- Imatra (siltä osin kun tarvitaan edellisten jälkeen), Pisara (jos tarvitaan ohjausjärjestelmien kehittämisen jälkeen), suora rata Pietariin (ei Vainikkalan kautta) Peruskunnostus ja kapasiteetin lisäys pääradat Akselopainojen nosto ELSA, Savonrata 2-raiteista rataosaa lisäämällä ja huolehtimalla oikea-aikaisista peruskorjauksista. Hki-Pori-rata ja Pisararata. 1. Kasvukeskusten nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle (Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu), 2. Sujuvat Pietariyhteydet kasvukeskuksiin Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu -rata (lisää raiteita), kaikki yhteydet Pitariin / Etelä-Suomi ja pokittaisliikenne samoin Pietariin, jatkossa yhteys Murmanskiin, ratoja ei saa rullata pois mm. Tampere-Pori välin tasoliittymät estävät nopeiden junien liikenteen. Nopea juna on kilpailukykyisin vaihtoehto auto- ja lentoliikenteelle. Pisararata voidaan mielestäni unohtaa ja keskittyä nykyisten rataverkon ongelmien ratkaisuun. Esimerkiksi rantaradan kapasiteetin nostoon rakentamalla lisäraiteita. Myös päärata Keravalta Riihimäelle kaipaa lisää raiteita. Nämä hankkeet vaikuttavat samalla koko maan junaliikenteeseen. Ratojen kuntoa tulee parantaa esim. routavaurioiden estäminen. Nopeuksien kasvaessa tulee tasoristeykset saada poistetuksi. Helsingin seudun ruuhkaongelmat heijastuvat koko maan raideliikenteeseen häiritsevästi, siksi Pisararata tulisi saada nopeasti. Yhteyttä lentokentälle pidän tärkeänä sekä sitä, että junaliikenne toimisi mahdollisimman hyvin yhteistyössä muiden liikennemuotojen kanssa, esim. aikataulukysymuyksissä. pohjanmaan rata, yhteydet Kuolan alueelle 13

6. Vapaamuotoinen näkemyksenne ja kommentit Suomen liikenteen kehittämisen painopistealueisiin ja rautateiden tulevaisuuteen osana sitä? PUOLUEIDEN VASTAUKSET 2. painopistealueisiin ja rautateiden tulevaisuuteen osana sitä Tulevaisuuden ympäristön hyvinvointi rakentuu tämän päivän valintoihin. Liikennettä siirretään raiteille yhä enemmän. Raideverkostossa osoitetaan nopeimmat panostukset rataverkon kunnostustarpeisiin ja pääradan välityskyvyn kasvattamiseen. Kaikissa uusissa liikenneratkaisuissa huomioidaan infrastruktuurin ja käytön suhde siten, että pyritään mahdollisimman keveisiin ja muunneltaviin ratkaisuihin. Valtion suora joukkoliikennetuki ulotetaan useammille paikkakunnille sujuvan joukkoliikenteen ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiva raideliikenne toteuttaa monia Suomen liikennepoliittisia tavoitteita: se vähentää päästöjä kustannustehokkaasti, tehostaa yritysten logistiikkaa ja parantaa työvoiman liikkuvuutta, tekee liikenteestä tasa-arvoisempaa, vähentää terveyshaittoja ja edistää liikenneturvallisuutta. Siksi Vihreät on valmis muuttamaan valtion omistuksia hallitusti ja harkitusti sijoituksiksi rataverkkoon. Lisäksi olemme halukkaita kasvattamaan raidehankkeiden osuutta sekä liikenteen investoinneista että perusväylänpidossa. ks. kohta 4. Perusväylänpitoon tarvitaan tulevaisuudessa lisää resursseja. Isoja liikennehankkeita tarvitaan edelleen pullonkaulojen poistamiseksi ja liikenteen välityskyvyn parantamiseksi, mutta hieman vähemmän ja tehokkaammin toteutettuna. Rautatiet ovat nyt ja tulevaisuudessa keskeinen osa Suomen liikennejärjestelmää ja sitä on kehitettävä kansallisesti tärkeänä omaisuuseränä. Viime vuodet on ollut käsittämätöntä liikenneinfran alas-ajoa. Mikään muu kehittynyt maa ei anna kansallisomaisuutensa rapautua sitä vauhtia kuin mitä Suomessa tapahtuu. Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman, jonka aikajänne tulee olla 10-15 vuotta jolla asiat laitetaan kuntoon. Korjausvelka on jo 2 miljardia ja rakenteet rapautuvat. Se kehitys on pysäytettävä. Liikenne kaikissa muodoissaan takaa koko maan asuttuna ja kehittyvänä pysymisen. Rautateillä on keskeinen rooli tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. 14

Perusväylänpidon rahoitus on saatava kuntoon ja myös EU-rahoitusta on hyödynnettävä. Haluamme tie-, rata- ja korjausrakennusinvestoinneilla vahvistaa myös työllisyyttä. Suurien investointitarpeiden vuoksi on tarve valmistella uusia, suhdannetilanteesta riippumattomia rahoitusmalleja sekä etsiä uusia rahoittajia liikenneinvestointien toteuttamiseen. Merkittävät kehittämisinvestoinnit täytyy rahoittaa valtion menokehysten ulkopuolella. NETTIKYSELY (46 vastausta) Pientieverkko jo rapautettu. Rautateiden routavauriot lisäänytyneet. Maanteiden noppeusrajoituksia lasketaan. Teiden kuluimisen vähentäminen perusteena. Matka-ajat kasvavat. Nämä kaikki vähentävät liikennöinnin sujuvuutta. Olemme tuhon tiellä rataverkon kehitys ratkaisee Suomen tulevan aluerakenteen. Keskeinen tavoite tulisi olla maakuntakeskusten saaminen nopean rataverkon piiriin ei vain Länsi-Suomessa vaan myös itäisessä Suomessa. Nyt kehittämistyö painottuu vain länsi- ja etelä-suomeen, mikä heikentää itä-suomen entisestään suhteellista asemaa liikenneverkossa ja näin myös kehittämisen edellytyksiä. nykyinen infra ajanmukaistettava ja jatkuva ylläpito turvattava rautateiden merkitys kasvaa - päätöksenteon olisi pysyttävä kasvussa mukana Liikennejärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena. Liikenneinfran ylläpitoon on kohdennettava nykyistä enemmän rahoitusta, jotta infran jatkuva rapautuminen saadaan pysäytettyä. Aluepoliittiset väylähankkeet on estettävä nykyistä avoimemman ja tosiasioihin perustuvan hankevertailun avulla. Em. kysymyksiin ei voi vastata kyllä/ei; oleellista on se, että tulevaisuudessa joudutaan profiloimaan ratojayhteyksiä ja ratkaisuja hakemaan eri yhteyksille eri kautta. Nykyinen junaliikenne on epämukavaa, epäluotettavaa ja liian kallista. Junaliikenteen tulisi olla mukava ja turvallinen perusliikkumismuoto niin pitkillä matkoilla kuin työmatkaliikenteessäkin. Maine on nyt kärsinyt pahasti, ja jos sitä halutaan parantaa, tulisi valita perustavoitteet joita toteutetaan johdonmukaisesti. Pitää nähdä junaliikenteen vahvuudet ja kehittää niitä, ei sokeasti vastata mihin hyvänsä muiden liikennemuotojen ominaisuuksista nouseviin haasteisiin. Juna - luotettava, mukava ja turvallinen. Mahdollisuus työskennellä matkustamisen aikana. Mahdollisuus herätä virkeänä määränpäässä. Sujuva junaliikenne on kilpailuetu KansaiNvälisen TUONTI- VIENTI JA TRANSITO- liikenteen kehittäminen. Myös IMATRAN RAJANYLITYSPAIKAN RAIDELIIKENTEN NOPEA KEHITTÄMINEN KANSIANVÄLISIIN KULJETuKSIIN. henkilöliikenteen uudistuminen, hintapolitiikan kehittäminen ja henkilöliikenten eri liikennemuotojen ( lentolaiva- lähi- kaukoliikenne) liityntä- kohteiden kehittäminen sujuvaksi ja nopeaksi matkaverkoksi. Tällä hetkellä junaliikenteen toimivuus on niin heikkoa, että sen käyttö työmatkoihin on aina kyseenalaista Ulkomaanlikenteen kilpailuasetelman, palvelukonseptien, kustannusten pienentämisen ja toimintavarmuuden kannalta Rail Baltican avaaminen on kansantaloudellisesti toivottavaa. Merenkulun talvi-, terminointi- ja väyläkustannukset ovat rasitteena ylli 10% suuremmat kuin suoralla ratayhteydellä. Keski-eurooppalaisen asiakkaan suora tavoittaminen kuljetusyksiköllä lisää kotimaista tuotejalostusta. Autopikajunat ja yliyön matkaika lisäävät henkilöliikennettä oleellisesti. Pietari-Helsinki-Berliini rata on kilpailuasetelmassa muiden Pietari-Berliini -linjausten kanssa, mutta kokonaismatka-aika ja oheisarvoina Baltian pääkaupungit on vahva etu. Baltian maiden intressissä ei Suomenlahtitunneli ole kovin suuri vaikkakin vaikuttava. Suomen ja erityisesti VR:n on oltava aktiivisesti yhteistyössä Baltian osapuolten kanssa. Helsingin ja Tallinnan kaupungit ovat jo ymmärtäneet yhteisen strategian tärkeyden, mutta molempien maiden keskushallintojen tulee ottaa haaste vastaan. Liikenteen tarpeet tulisi nähdä kasvua ja työllisyyttä tukevina kilpailukyky investointeina, ei pelkkänä menoeränä. Ajattelussa on myös erotettava pysyvät käyttömenot kertaluontoisista investoinneista. Tarvitaan yli budjettivuoden ja jopa yli vaalikauden mittaisia sitovia rahoituspäätöksiä. Siten poistetaan epävarmuutta, voidaan toteuttaa hankkeet mahdollisimman taloudellisesti ja saavutetaan muutkin pitkäjänteisen politiikan hyödyt. Ilmastonmuutos, turvallisuus ja taloudellisuusperusteet tulevat merkitsemään rautateiden roolin vahvistumista liikennepolitiikassamme. on saatava aikaan selkeä näkemys kehittämisestä, nyt on keskitytty yhden asian liikkeeseen: pisara, ikään kuin muita asioita ei olisikaan, rautatiekeskustelussa vallitsee johtavien virkamiesten mielipidevalta, muille mielipiteille ei ole riittävästi tilaa, tulisi aikaansaada todellinen keskustelu rautateiden tulevaisuudesta ja nostaa se myös poliittiselle tasolle puhu mattakaan siitä, että kansalaisyhteiskunnan aloitteitteisiin tulisi suhtautua vakavasti, rautatiet ovat kriisitilaanteessa korvaamattomia, kriisejä on tulossa mutta myös mahdollisuuksia, erityisesti kiinnostaa pohjoisen kaivosteollisuus ja yhteydet muurmansk-narvik 15

JUNALIIKENTEEN JA RATOJEN MERKITYS 1 = samaa mieltä 2 = ei osaa sanoa 3 = eri mieltä PUOLUEIDEN VASTAUKSET NETTIKYSELY 8 vastausta 46 vastausta Junaliikenteen merkitys kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa. Suomeen on rakennettava 2-raiteinen päärataverkko. Liikenneverkon jako runkoverkkoon ja muuhun alempiasteisteiseen verkkoon on hyvä ajatus. Suomeen on rakennettava täysin uusia ratoja. Nopeimpien junien nopeus on nostettava tulevaisuudessa yli 300 km/h. Junien tavaraliikenne tulee vähenemään Suomessa. Junien henkilöliikenne tulee vähenemään Suomessa. Henkilöjunaliikennettä tarvitaan vain suurten keskusten välillä. Henkilöjunaliikenne kasvaa merkittävästi Helsingin lähiliikenteessä. 16

KILPAILU PUOLUEET NETTIKYSELY 8 vastausta 46 vastausta 1=samaa mieltä 2=eos 3=eri mieltä Junaliikenteen kilpailu on Suomessa mahdollista tavaraliikenteessä. Junaliikenteen kilpailu Suomessa on sallittua henkilöliikenteessä. Kilpailu olisi sallittava kaikessa junaliikenteessä. Kilpailu tulisi rajata vain yhteiskunnan ostamaan junaliikenteeseen. Kilpailu heikentäisi junaliikenteen palvelua ja laatua. Kilpailu lisäisi junaliikennettä. Kilpailu alentaisi junalippujen hintoja. Kilpailu heikentäisi turvallisuutta. 17