REILUSTI LAPINLAHTELAINEN! - Lapinlahden kuntastrategia -
Toiminta-ajatus Lapinlahtelaiset kehittävät elinympäristöään aktiivisesti yrittäjyydellään, työllään ja muulla osallistumisellaan. Lapinlahden kunnan palveluissa näkyvät tasapuolinen kehittäminen, asiakaslähtöisyys, kannustavuus, moniammatillinen ja ennaltaehkäisevä työote, kestävän kehityksen periaatteet sekä kustannustietoisuus. Lapinlahden kunta on aktiivinen, avoin ja yhteistyöhakuinen toimija ja luotettava yhteistyökumppani.
Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen ja sairastavuus, epäedullinen huoltosuhde Yleinen talouskehitys, verotulojen ja valtionosuuksien väheneminen Kuntarakenteeseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät rakenteelliset muutokset Tuotettujen palvelujen ja kuntalaisten verorasituksen tasapaino Riittämätön vetovoima koulutetulle nuorisolle Kuntalaisten epätasaiset elinolosuhteet, syrjäytyminen Vesistöihin kohdistuvat riskit Rakenteellinen työttömyys
Toimintaympäristön mahdollisuudet ja vahvuudet Maantieteellinen sijainti Hyvät julkiset palvelut ja niiden läheisyys Vahva maidontuotanto ja -jalostus, metsä-, puunjalostus- ja metalliteollisuus Kulttuuri ja liikunta Kehittyvä infrastruktuuri, paranevien tietoliikenneyhteyksien mahdollisuudet Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö Hyvät liikenneyhteydet Yritystoiminnan mahdollisuudet Kaavoitus ja tonttitarjonta, hyvä vuokra-asunto tarjonta Lapset ja nuoret
Lapinlahden kunnan arvot KETTERYYS Riippuvuus muusta maailmasta korostaa kykyä uudistua. Kuntaorganisaation täytyy pystyä muuttamaan toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää uusien asioiden omaksumista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uusien innovaatioiden tulvasta Miltä tulee osata tulevaisuus valita kulloinkin oman näyttää? toiminnan kannalta keskeisimmät. VASTUULLISUUS tilastoja Vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä nyt ja tulevaisuudessa. Vastuullisuus tarkoittaa kestävän kehityksen edistämistä niin luonnon, kuin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Vastuullisuus koskee myös työn tuloksellisuutta ja taloudellisten resurssien tehokasta käyttöä. YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLISYYS Yhteistyön ja yhteisöllisyyden avulla rakennamme kaikille parempaa Lapinlahtea. Uskomme, että yhdessä tehden syntyy enemmän kuin osiensa summa. Yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi kunnan aktiivista toimintaa yritysten kanssa ja kuntien välistä yhteistyötä. Arvot vastaa kysymyksiin millainen on tapamme toimia ja mihin uskomme
Lapinlahden kunnan visio Aktiivinen kuntalaisuus, työ ja yrittäjyys ovat meille tärkeitä. Ne luovat elinvoimaisen ja uudistuvan Lapinlahden. Viihtyisä asuinympäristö, monipuolinen elinkeinorakenne sekä kulttuuri ja liikunta luovat kaikenikäisille mahdollisuuden hyvään elämään. Talouden tasapaino on vastuuta huomisesta. Visio kuvaa haluttua tavoitetilaa, näkemystä Lapinlahdesta tulevaisuudessa
Lapinlahden kunnan strategiset tavoitteet Toimivat palvelut Osaava henkilöstö. Aktiivinen kuntalaisuus, työ ja yrittäjyys ovat meille tärkeitä. Ne luovat elinvoimaisen ja uudistuvan Lapinlahden. Viihtyisä asuinympäristö, monipuolinen elinkeinorakenne sekä kulttuuri ja liikunta luovat kaikenikäisille mahdollisuuden hyvään elämään. Talouden tasapaino on vastuuta huomisesta. Tasapainoinen talous Elinvoima Strategiset tavoitteet tarkentavat visiota ja osoittavat suunnan toiminnalle
Osaava henkilöstö Positiivisten kuntatekijöiden avulla turvataan osaavan henkilöstön saatavuus. Työsuhteen laatutekijät ja kannustava johtaminen luovat työn mielekkyyden. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hiljaisen tiedon siirtämiseen työntekijöiden eläköityessä. Pysyvät toiminnot hoidetaan pysyvällä väellä. Henkilöstön hyvinvointiin on satsattava yhteisöllisyyden edistäminen on kestävää henkilöstöpolitiikkaa sisäisellä tuottavuudella eteenpäin. Muutoksen tiellä edetään henkilöstöä kuunnellen. Saumaton yhteistyö valtuuston, hallituksen ja palvelualueiden virkamiesten välillä sekä strategian mukaisten toimintojen toteuttaminen ja jalkauttaminen henkilöstön keskuuteen luo mahdollisuuden onnistua. Kriittiset menestystekijät Työpanos kohdistetaan sinne, missä se palvelee kuntalaisia parhaiten. Työ on vaikuttavaa ja se osataan tehdä hyvin. Kriittiset menestystekijät ovat asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään strategisten valintojen suunnassa
Tasapainoinen talous Rakenteita on muokattava vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja kuluvuodot on tukittava käymällä prosessit läpi. Kaikki menot tarkastelun alle. Kuntatalous on tasapainotaloutta, jossa verorahoituksella, valtionosuuksilla ja toimintatuloilla on katettava käyttömenot ja investoinnit. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja keskimääräiset nettoinvestoinnit ovat tekijöitä, joiden perusteella kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa voidaan arvioida. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että kuntien vuosikatteesta jää merkittävä osuus investointeihin. Painopisteden valinta ja niihin panostaminen sekä sitoutuminen luo mahdollisuuden kehittyä. Kriittiset menestystekijät Talouden tasapainotus. Taloudellinen vastuunkanto tulosalueittain. Kunnan kantokyvyn mukainen lainamäärä. Hyvä maksuvalmius. Kriittiset menestystekijät ovat asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään strategisten valintojen suunnassa
Toimivat palvelut Suotuisan liiketoimintaympäristön ja työllisyyden edistämisen kautta peruspalveluiden rahoituspohja turvataan. Kuntatalouden tasapainoa on myös kuntalaisten saamien palvelujen ja maksamien verojen suhde. Rakenteisiin on uskallettava puuttua, jotta palveluiden laatu, saatavuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus voidaan turvata aikaisempaa pienemmin resurssein. Painopisteen on oltava aktiivisessa ennaltaehkäisevässä työssä (työllisyys, elinkeinopolitiikka, nuoret ja perheiden tukeminen). Palvelukokonaisuuden runkona on julkinen palvelutuotanto, jota voidaan täydentää muilla palvelujen tuottajilla. Kriittiset menestystekijät Palveluketjujen saumattomuuden varmistaminen hallintokuntien ja palvelutuottajien välillä. Väestön sosiaalisen eheyden parantaminen. Omatoimisuuden tukeminen. Tieto- ja viestintäjärjestelmän kehittäminen. Palvelutuotannon kokonaiskapasiteetin (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) edelleen kehittäminen. Kriittiset menestystekijät ovat asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään strategisten valintojen suunnassa
Elinvoima Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Elinvoima tarkoittaa vetovoimaista ympäristöä, joka houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä alueelle. Nykypäivän toimet takaavat myös tuleville sukupolville hyvän elämän ja puhtaan, terveellisen elinympäristön sekä luonnon monimuotoisuuden. Kilpailukykyinen yrityskanta tarjoaa kuntalaisille työpaikkoja. Ilman työpaikkoja ja yrityksiä ei ole palveluiden rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Tästä syystä on tärkeää, että elinkeinot ja palveluyritykset kehittyvät, uudistuvat ja säilyvät kilpailukykyisinä ja että yrittäjyys kunnan alueella vahvistuu. Yrittäjyydelle on oltava tilaa toimia. Uusien yritysten lukumäärä ei kerro laadusta tulee turvata olemassa olevien (kasvu) yritysten toiminta. Yrityksen perustamisen on oltava mielekästä. Riittävät resurssit, pääomaa, työvoimaa ja perusinfrastruktuurin tietojärjestelmineen on oltava kunnossa. Kriittiset menestystekijät Asukkaiden ja yritysten määrä. Monipuoliset asumisen, elämisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet koko kunnan alueella. Kriittiset menestystekijät ovat asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään strategisten valintojen suunnassa
Keskeisten kriittisten menestystekijöiden tavoitetasot ja toimenpiteet Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä Tavoitetaso Toimenpiteet Tasapainoinen talous Talouden tasapainotus Vuosikate kattaa poistot. Nettomenojen reaalinen kasvu 0 % vuodesta 2013 vuoteen 2016. Kulujen hallinta ja menokehityksen hillitseminen, menojen leikkaaminen. Tulojen lisääminen. Talouden sopeuttamisohjelma Taloudellinen vastuunkanto tulosalueittain. Kaikki tulosalueet pysyvät talousarviossa, ei lisätalousarvioita. Talouden suunnitelmallisuus. Kunnan kantokyvyn mukainen lainamäärä Lainamäärä korkeintaan 3500 /kuntalainen vuonna 2016 (ei sis. konsernilainoja) Investointiohjelman tarkistaminen.
Keskeisten kriittisten menestystekijöiden tavoitetasot ja toimenpiteet Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä Tavoitetaso Toimenpiteet Elinvoima Asukkaiden ja yritysten määrä Työpaikkaomavaraisuus 90 % vuonna -16 (vuonna 2010 työpaikkaomavaraisuus oli noin 85 %). Monipuolinen tonttitarjonta. Laajakaistan valmistuminen. Työllisyysasteen huomattava parantuminen (vuonna - 11 työllisyysaste 61,3 %). Työttömän työvoiman työmarkkinavalmiuksien parantaminen. Asukasmäärä säilyy, nettomuutto positiivinen Sitoutuminen ja jatkuvuus elinkeinopoliittisissa päätöksissä. Monipuoliset asumisen, elämisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet koko kunnan alueella. Alueellisesti kilpailukykyinen kulttuurin ja liikunnan tarjonta. Kuntalaisilla monipuoliset vaikuttamisen mahdollisuudet. Yhdistysten tukeminen. Uusien vaikutuskanavien luominen.
Keskeisten kriittisten menestystekijöiden tavoitetasot ja toimenpiteet Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä Tavoitetaso Toimenpiteet Osaava henkilöstö Työpanos kohdistetaan sinne, missä se palvelee kuntalaisia parhaiten. Riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö palvelujen tuottamiseen. Vuonna 2013 vakinaisia vakansseja 630 kpl. Rekrytoinnissa painopiste suorittavan työn tekijöihin tarvelähtöisesti. Eläköityvien tai poisjäävien työt järjestellään uudelleen. Ydinhenkilöstön saatavuus ja uusiutuminen turvataan. Toimenkuvien kehittäminen ja laajentaminen.
Keskeisten kriittisten menestystekijöiden tavoitetasot ja toimenpiteet Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä Tavoitetaso Toimenpiteet Toimivat palvelut Palveluketjujen saumattomuuden varmistaminen hallintokuntien ja palvelutuottajien välillä. Asiakkaan näkökulmasta toimivat rajapinnat Peruspalvelut tuotetaan pääsääntöisesti lähipalveluina. Maakunnallinen yhteistyö. Aktiivinen omistajaohjaus kuntayhtymissä. Moniammatillisuuden vahvistaminen
Väestöennuste 2011-2040 Lähde: Tilastokeskus 10600,0 10400,0 10200,0 10000,0 9800,0 Trendiennuste Omavaraislaskelma 9600,0 9400,0 9200,0
Väestö iän mukaan 2011, 2020, 2040 Lähde: Tilastokeskus 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 v. 2040 65 v - v. 2040 15-64 v v. 2040 0-14 v v. 2020 65 v - v. 2020 15-64 v v. 2020 0-14 v v. 2011 65 v - v. 2011 15-64 v v. 2011 0-14 v
Huoltosuhde 2011, 2020, 2040 Lähde: Tilastokeskus Huoltosuhde: väestöllinen huoltosuhde = alle 15-vuotiaita ja 65-vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 v. 2011 v. 2020 v. 2040
Huoltosuhde Ylä-Savon kunnissa v. 2020 Lähde: Tilastokeskus 120 100 80 60 40 20 0
Työpaikkaomavaraisuus Pohjois-Savon kunnissa v. 2010 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman määrä.
Lainakanta eräissä Pohjois-Savon kunnissa v. 2010, 2011 ja 2012 Lähde: Tilastokeskus ja Pohjois-Savon liitto 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kiuruvesi Lapinlahti Sonkajärvi Siilinjärvi Pielavesi Kuopio