MARTHE Viljelyvarma mallasohra

Samankaltaiset tiedostot
Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

BOREALIN LAJIKKEET 2016

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

K-maatalous kevät Joensuu

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

HAVAINTORUUDUT 2018 ELIMÄKI

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO

HAVAINTOKAISTAT 2018 HALIKKO

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

HAVAINTOKAISTAT 2017 ELIMÄKI

Siementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

HAVAINTOKAISTAT 2017 HALIKKO

KAURALAJIKKEEN VALINTA

SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ LAHTI JARMO TERVALA

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt Malt makes difference

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Valk. % Tjp g. Hlp kg

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Peltokasvien luomuviljely

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Viljamarkkinatilanne. Salo Tarmo Kajander

Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

HAVAINTOKAISTAT 2018 SEINÄJOKI

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Viljelyaloja lajikkeittain 2015

Mikä viljalajike luomuun?

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Siemenopas Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011

Luomumallasohrakatsaus

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå Tage Granqvist T.G 5.3

Kasvussa. Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi

Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 30 prosenttia

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Luomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference

Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä

Transkriptio:

MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja Suomessa Plantanova Oy. Marthe on kasvuajaltaan mallasohralajikkeiden keskitasoa, noin 93 päivää. Kasvuaika on Barkea lyhyempi. NFC Tipple on noin kolme päivää Marthea myöhäisempi. Marthessa ei ole esiintynyt härmää. Verkkolaikun kestävyys on hyvä. Jyväkooltaan Marthe ei ole suurimpia, mutta jyvät ovat tasalaatuisia, joten lajitteluasteet ovat olleet hyviä. Hehtolitrapaino on korkea. Typpilannoitus on syytä pitää maltillisena, jotta valkuainen ei nouse liian korkeaksi. Marthe sopii sekä savi- että karkeille kivennäismaille vyöhykkeille I-II. Happamille lohkoille se ei sovi. Marthe on kasvuaikaansa nähden satoisa. Barkeen nähden selvä parannus. Marthen korsi on kohtalaisen luja ja keskimittainen. Marthe on lujakortisempi kuin esimerkiksi Barke. Erot ovat kuitenkin pieniä.

BARKE Paras ohra mallastuotantoon BARKE Barke on isojyväinen mallasohra, jolla on alhainen valkuaispitoisuus. Menestyy hyvin koko viljelyalueella. Mallastusominaisuudet, joita muut tavoittelevat. Jalostaja Josef Breun, Saksa. Suomessa lajikeluetteloon vuonna 2000. Edustaja Suomessa SGN. Barke on keskimyöhäinen lajike. Kasvuaika on 94-95 päivää eli samaa tasoa kuin Fairytalen, mutta huomattavasti vähemmän kuin NFC Tipplellä. Barkessa ei ole esiintynyt härmää. Verkkolaikun ja rengaslaikun kestävyys on hyvä. Barken siemen on riittävän kokoinen mallastukseen. Taipumusta haljenneisiin ja homeisiin ei ole. Typpilannoitus on syytä pitää maltillisena, jotta valkuainen ei nouse liian korkeaksi. Suositellaan vyöhykkeille I II. Barke on varma sadontuottaja hyvin kalkituilla kivennäis- ja savimailla. Ei sovi happamille lohkoille. Barke on satoisa mallasohra. Sato on matalampi kuin esimerkiksi Marthen, Fairytalen tai Charmayn. Barken lakoprosentti on samalla tasolla kuin muilla mallasohrilla. Korsi on kuitenkin pidempi kuin muilla lajikkeilla, mikä edesauttaa sadon muodostusta myös kuivissa olosuhteissa.

SALOME Satoisin kaksitahoinen ohralajike SALOME Salome on huippusatoisa kaksitahoinen ohra. Alhainen valkuaispitoisuus. Kasvuajaltaan kaksitahoiseksi lajikkeeksi aikainen. Saksalainen lajike. Edustaja Suomessa Plantanova Oy. Salome on kasvuajaltaan nykyisistä kaksitahoisista ohrista aikaisimpia. Kasvuaika on virallisissa lajikekokeissa 93,4 päivää, joka on esimerkiksi Fairytalea hieman aikaisempi. Salome on erittäin satoisa, virallisten lajikekokeiden mukaan satoisin nykyisistä kaksitahoisista lajikkeista. Salomen korsi on lyhyt, vain hiukan yli 60 senttimetriä. Korsi on myös luja, lujuudeltaan samaa tasoa kuin pääosin muutkin kaksitahoiset ohrat. Salomella ei esiinny härmää ja lehtilaikkutautien kestävyys on hyvää tasoa. Verkkolaikun kestävyys on hyvä, samoin viirutaudin. Rengaslaikkua esiintyy hiukan verkkolaikkua herkemmin. Jyväkoko on kaksitahoisen keskitasoa (Tjp luokkaa 50 g). Hehtolitrapaino on erittäin korkea ja valkuainen lajikkeiston alhaisimpia. Suositellaan vyöhykkeille I-II, mutta kasvuaikansa puolesta se sopii viljelyyn myös III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Salome on varma sadontuottaja kalkituilla kivennäis- ja savimailla. Ei suositella happamille lohkoille. ANNIINA BOR

FAIRYTALE BOR Suomen satoisin mallasohra FAIRYTALE BOR Satoisin Suomen virallisista mallasohrista, erinomainen myös tärkkelys- ja rehuohrana. Fairytale on keskimyöhäinen, erittäin taudinkestävä ja kuivissakin oloissa viihtyvä lajike, jonka sadontuottokyky on erityisen korkea. Jalostaja Sejet Plant Breeding, Tanska. Lajikeoikeudet Suomessa omistaa Boreal Kasvinjalostus Oy. Fairytalen kasvuaika, 94-95 päivää, on sama kuin Barken ja noin kaksi päivää lyhyempi kuin NFC Tipplen. Virallisten lajikekokeiden perusteella Fairytalen kestävyys härmää, verkkolaikkua ja rengaslaikkua vastaan on erinomainen. Kasvunsääteen käyttöä suositellaan käytettäväksi vain, jos sato-odotukset ovat korkeat. Taudinkestävänä lajikkeena torjuntakynnystä harvoin ylitetään. Korkean sadontuottokyvyn omaavana lajikkeena Fairytalen valkuaispitoisuus on hyvin alhainen ja tärkkelyspitoisuus korkea. Se sopii näin mallasohrakäytön lisäksi niin tärkkelys- kuin rehuohraksikin. Fairytalen jyvä on mallasohraksi melko pieni, mutta hehtolitrapaino on kaksitahoiselle ohralle tyypillisesti korkea. Fairytalea suositellaan viljeltäväksi hyväkuntoisilla kivennäismailla sekä savimailla vyöhykkeillä I-III. Fairytale ei sovellu happamille lohkoille. Fairytale on erittäin satoisa kaksitahoinen lajike. Se päihittää NFC Tipplen ja Propinon selvästi. Fairytalen korsi on kohtalaisen pitkä, mutta lyhyempi kuin Barken. Korrensäätöön kannattaa kiinnittää huomiota, jos käytetään korkeita typpitasoja tai karjanlantaa.

CHARMAY Erikoislajike sopimustuotantoon CHARMAY Charmay on erikoismallasohralajike Raision sopimustuotantoon. Aikaisin nykyisistä mallasohralajikkeista. Merkittävästi esimerkiksi Barkea satoisampi lajike useina vuosina tehtyjen ruutukokeiden perusteella. Tanskalainen Carlsbergin lajike. Lajikeoikeudet Suomessa omistaa Raisioagro Oy. Charmayn kasvuaika on mallasohraksi kohtuullisen lyhyt, noin 92 päivää. Hieman Marthea ja Barkea aikaisempi lajike. Päihittänyt Barken kaikissa ruutukokeissa, joita toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Satoero Barkeen ollut parhaimmillaan jopa 1000 kiloa. Viljelijöiden kokemukset kertovat samaa. Charmayn korsi on kohtalaisen pitkä ja vaatii hyvissä kasvuoloissa erityistä huomiota korrensäätöön. Taudinkestävyydeltään keskitasoinen lajike. Toisinaan verkkolaikun oireita ilmennyt kasvun alkuvaiheessa, joten pieni tautiaineannos rikkatorjunnan yhteydessä saattaa kannattaa. Satotaso on täyttänyt oireista huolimatta odotukset. Jyväkoko on mallasohraksi jalostetuille ohrille tyypillisen suuri. Valkuaistaso on keskitasoa ja verrannollinen esimerkiksi Martheen tai Barkeen. Typpilannoitus on siis suhteutettava sadontuottokykyyn, jotta valkuaispitoisuus ei nouse liikaa. Maltaaseen saadaan Null lox -erikoisominaisuus, joka parantaa oluen säilyvyyttä. Suositellaan vyöhykkeille I-II sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Charmayta suositellaan viljeltäväksi hyväkuntoisilla kivennäismailla. Ei sovellu happamille lohkoille.

EINAR BOR Lujakortinen monitahoinen ohra EINAR BOR Lujakortinen Einar on monitahoiseksi melko myöhäinen, erittäin satoisa rehu- ja tärkkelysohra. Se menestyy hyvin eri maalajeilla. Jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy. Einar on keskimyöhäinen monitahoinen ohra, kasvuaika 89 päivää. Se on hieman aikaisempi kuin Kunnari, päivän aikaisempi kuin Edvin ja Edel ja kaksi päivää aikaisempi kuin Toria. Virallisissa lajikekokeissa Einar on ollut kasvuaikaluokkansa satoisimpia lajikkeita. Einar on mm. Kunnari- ja Edel-ohraa selvästi satoisampi, vaikka on näitä lajikkeita aikaisempi. Satoero aikaisiin lajikkeisiin on huomattava. Einar on erittäin lujakortinen. Virallisissa lajikekokeissa sen lakoprosentti on ollut yksi pienimmistä, yhtä alhainen kuin Edelohran ja selvästi alhaisempi kuin Kunnarin. Einarin verkkolaikun kestävyys on hyvä, yksi lajikkeiston parhaita. Rengaslaikun kestävyys on lajikkeiston keskitasoa. Härmää vastaan Einarilla ei ole erityistä kestävyyttä. Einarin tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino ovat korkeat. Myös täysjyväprosentti on melko hyvä. Valkuaispitoisuus on hieman korkeampi kuin muiden myöhäisten lajikkeiden. Einarin tärkkelyspitoisuus on hyvin korkea. Käyttö sekä rehuksi että tärkkelystuotantoon. Suositellaan vyöhykkeille I-IVe. Einar menestyy erittäin hyvin eri maalajeilla. Myös happamuudensietokyky on hyvä.

WOLMARI BOR Huippuhyvä monitahoinen ohra WOLMARI BOR Wolmari on erittäin aikainen monitahoinen ohra, jossa on todellista voittaja-ainesta. Wolmarissa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla huippusato, luja korsi sekä hyvä taudinkestävyys erityisesti verkkolaikkua vastaan. Jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy. Wolmari on aikainen, monitahoinen ohra, kasvuajaltaan 84,3 päivää. Se on ainoastaan päivän Voittoa ja Pilviä myöhäisempi. Virallisissa lajikekokeissa Wolmarissa on esiintynyt verkkolaikkua oleellisesti vähemmän kuin missään muussa aikaisessa lajikkeessa. Wolmarin kestävyys rengaslaikkua ja härmää vastaan on hyvä. Tautientorjuntaa suositellaan, jos sato-odotukset ovat korkeat. Yksipuolinen ohranviljely ja etenkin suorakylvö korostavat tautitorjunnan merkitystä. Laadultaan Wolmari on erittäin hyvä rehuohra. Sen tuhannen jyvän paino on melko korkea ja hehtolitrapaino yleisesti viljeltyjen aikaisten ohrien tasolla. Valkuaispitoisuus on korkea satotaso huomioiden. Tutkimukset soveltuvuudesta tärkkelysohraksi ovat käynnissä. Suositellaan vyöhykkeille I-IV. Wolmari on menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla sietäen myös happamuutta. Aikaisuuteensa nähden Wolmari on hämmästyttävän satoisa. Satoero pidempään markkinoilla olleisiin aikaisiin monitahoisiin ohriin on yli kymmenen prosenttia. Wolmari kilpailee satoisuudessaan jopa useiden myöhäisten monitahoisten ohrien kanssa. Wolmari on menestynyt koko monitahoisen ohran viljelyalueella, suhteellisesti parhaiten vyöhykkeillä II-IVe. Wolmari on hyvin lujakortinen. Korsi on jonkin verran lyhyempi kuin monitahoisten ohrien korsi keskimäärin.

TORIA Satoisin monitahoinen ohra TORIA Toria on virallisten lajikekokeiden satoisin ohra. Hehtolitrapaino 2-tahoisten ohrien luokkaa. Toria on suurijyväinen ja taudinkestävyydeltään erinomainen. Norjalaisen Graminorin jalostama lajike. Edustaja Suomessa Rautakesko. Toria on kasvuajaltaan myöhäinen monitahoinen ohra, kasvuaika on noin 92 päivää, Edeliä ja Edviniä päivän verran myöhäisempi, Kunnaria ja Einaria pari päivää myöhäisempi. Kasvuaika suunnilleen sama kuin 2-tahoisella Scarlett-ohralla. Torialla ei esiinny härmää ja lehtilaikkutautien kestävyys on erittäin hyvä. Verkkolaikun ja viirutaudin esiintyvyys on vähäistä ja rengaslaikun kestävyys erinomaista luokaa. Isojyväinen lajike, jonka tjp on jopa joidenkin kaksitahoisten tasoa. Hehtolitrapaino on korkea. Suositellaan vyöhykkeille I-III, mutta virallisissa lajikekokeissa on antanut huippusatoja vielä IV-alueellakin. Soveltuu viljelyyn kaikilla maalajeilla, happamilla kasvupaikoillakin on päästy virallisissa lajikekokeissa 5000 kg/ha satotasoon. Toria on erittäin satoisa, virallisten lajikekokeiden mukaan satoisin nykyisistä ohralajikkeista. Rehuohra, jonka soveltuvuutta tärkkelysohraksi tutkitaan. Torian lakoprosentti virallisissa lajikekokeissa on 18 ja korren pituus 74 senttimetriä. Korsi on lujempi kuin esimerkiksi Kunnarilla, Jyvällä, Polartopilla ja Edvinillä.

SEVERI BOR Huippusatoisa ja taudinkestävä SEVERI BOR Severi on laadukas ja erittäin satoisa monitahoinen uutuusohra. Lujakortisella Severillä on erittäin hyvä härmän- ja rengaslaikunkestävyys. Jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy. Severi on melko myöhäinen monitahoinen ohra, kasvuaika 89 pv. Se on päivän Vildeä myöhäisempi ja 2-3 päivää aikaisempi kuin myöhäisimmät monitahoiset lajikkeet, esim. Edvin ja Toria. Severi on satoisuudeltaan monitahoisten ohrien ehdotonta kärkeä. Monitahoisen ohran pääviljelyalueella Severi on erinomainen vaihtoehto rehuohran tuotantoon. Etelä-Suomessa se tarjoaa satoisana lajikkeena tuottoisan vaihtoehdon myös esimerkiksi syysviljojen ja -öljykasvien esikasviksi. Severi on lujakortinen. Korsi on keskimittainen. Severin kestävyys härmää ja rengaslaikkua vastaan on erittäin hyvä. Virallisissa lajikekokeissa verkkolaikkua on esiintynyt vain vähän. Tarpeenmukainen verkkolaikun sekä tyvi- ja lehtilaikun torjunta varmistaa huippusadon, kun sato-odotukset ovat korkeat. Yksipuolinen ohranviljely ja etenkin suorakylvö korostavat tautitorjunnan merkitystä. Severi on erittäin laadukas ohra, jonka tuhannen jyvän paino, hehtolitrapaino ja tärkkelyyspitoisuus ovat korkeat. Huomioiden lajikkeen korkea satopotentiaali valkuaisuuspitoisuus on normaali. Suositellaan vyöhykkeille I-IV. Severi menestyy eri maalajeilla, sietäen hyvin myös happamuutta.

TILAUKSET KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASSA raisioagro.com Raisioagron ohransiemenet OHRAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2006-2014 (MTT) Lajike Tahoisuus Sato, Sato- Suhde- Kasvuaika Lako- Pituus, Tjp, Hip, Valk.- kg/ha ero luku pv % cm g kg % Toria Trekker Shandy Salome Brage Luhkas Ragna Streif Milford Severi Fairytale Overture Justus Elmeri KWS Irina Tocada SW Mitja Einar Wolmari Edvin NFC Tipple Propino Aukusti Jalmari Harbinger Edel Justina Minttu Amber Kunnari Rambler Annabell Vilde=c Tiril Barke Voitto Scarlett Jyvä Pilvi 6 219 6 143 6 132 6 131 6 004 5 986 5 972 5 954 5 943 5 935 5 923 5 9 5 891 5 861 5 843 5 837 5 827 5 800 5 762 5 751 5 661 5 6 5 648 5 635 5 540 5 535 5 525 5 479 5 477 5 470 5 436 5 377 5 333 5 305 5 235 5 095 5 027 5 014 4 828 886 809 798 797 671 3 639 621 610 601 590 582 557 528 510 504 493 467 428 417 328 323 3 301 207 202 191 146 143 136 102 43 0-27 -98-237 -305-318 -505 117 1 1 1 113 112 112 112 111 111 111 111 110 110 110 109 109 109 108 108 106 106 106 106 104 104 104 103 103 103 102 101 100 99 98 96 94 94 91 91,3 95,3 96,7 93,3 88 92,1 90,8 93,6 94,5 89,1 94 95,5 90,2 89,2 95,8 94,7 92 89,1 84,3 90,6 96,2 95,2 83,9 85,6 94,4 90,2 94,3 92 94,6 89,7 92,7 93,3 87,3 85,4 94,1 83,8 90,6 88,5 84 19 8 10 6 3 14 19 19 16 6 8 17 14 6 20 8 13 16 16 9 6 20 20 18 21 19 18 7 17 14 25 21 19 76 69 64 80 68 79 70 77 73 71 81 73 74 74 80 74 80 68 75 82 76 70 81 77 69 72 81 69 73 73 76 75 79 70 75 78 45 49,6 51,7 48,3 38,6 48 43,9 49 46,8 41,2 42,5 47,9 42,3 41,1 49,2 51,2 47,4 39,9 39,7 39,9 50,3 51,7 41,5 41,3 46,7 39,8 48,1 50,2 47,5 39,3 49,4 41,8 39,9 38,8 48,5 40,5 43,6 40,4 40,5,7 67,8 66,7,1 68,2 66 67,7 66,8,9,3 63,8 64,8 66 68,6 63,2 63,9 66,9 66 64,3 63,8 67,7 64,5 66,7,9 67,3 64,9 67,2,6 63,2 63,2 68,6 63,1 67,8,8 63,5 11,2 11 10,6 11 11,7 11,4 11,2 11,7 11,1 11 11 10,9 11,3 11,3 10,9 11,4 11,7 11,4 11,9 11,1 10,8 11,4 11,9 12,1 11,5 11,2 11,3 11,9 11,5 11,3 11,6 11,4 12,3 12,6 12,4 12,3 12,3 12,5 13,2